Syväkairaus OL -KR 13 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001

Transkriptio

1 Työraportti Syväkairaus OL -KR 13 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niiniäki Kesäkuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Syväkairaus OL -KR 13 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niiniäki Suoen Mali Oy Kesäkuu 21 Karttaoikeudet: Maanittauslaitos lupa nro 41/MYY/1 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat at kirjoittajien oia, eivätkä välttäättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 Työ raportti Syväkairaus OL -KR 13 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niiniäki Kesäkuu 21

4 TEKIJÄ ORGANISAATIO : SUOMEN MALMI OY PL 1 Juvan teollisuuskatu ESPOO TILAAJA: TILAAJAN YHDYSHENKILÖ : POSIVA OY Töölönkatu 4 1 HELSINKI 2<::>. t>t 1rf;f- DI Heikki He Posiva Oy URAKOITSIJAN YHDYSHENKILÖ : FM Tauno Rautio Soy RAPORTTI: TEKIJÄ: TYÖRAPORTTI SYVÄKAIRAUS OL-KR13 EURAJOEN OLKILUODOSSA VUONNA21 J 32- ==='> Risto Niiniäki Geologi, Soy TARKASTAJA:.llt\.. '- Tauno Rautio Projektipäällikkö, Soy

5 SYVÄKAIRAUS OL-KR13 EURAJOEN OLKILUODOSSA VUONNA 21 TIIVISTELMÄ Posiva Oy jätti valtioneuvostolle vuonna 1999 periaatepäätöshakeuksen, jolla se haki lupaa rakentaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Eurajoen Olkiluotoon. Periaatepäätöshakeuksen ukaisesti paikkatutkiukset keskitetään Olkiluotoon. Joulukuussa 2 valtioneuvosto teki asiasta yönteisen päätöksen. Toukokuussa 21 eduskunta hyväksyi valtioneuvoston päätöksen. Keväällä 21 tehtävillä tutkiuksilla hankitaan tietoa ONKALON sisäänenopaikaksi suunnitellulta alueelta. Tutkiuksiin liittyen Suoen Mali Oy (Soy) kairasi 5,21 :n pituisen reiän Eurajoen Olkiluodossa. Reiän halkaisija on 76 ja sen tunnus on OL-KR13 Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailuittauksia lisäinforaation saaiseksi kallio-olosuhteista. Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen ittaukset ja huuhteluvedenlpalautuvan veden äärän ittaus. Kairaukseen käytettiin uraniinilla erkittyä huuhteluvettä noin Työn aikana vettä palautui reiästä ääräittarin kautta noin Työn lopuksi reikä huuhdeltiin puppaaaila noin 3,9 3 vettä reiän pohjalta. Lisäksi reikää autoitiin kairaustyön lopuksi. Reiänsivupoikkeaa ja taipua itattiin Reflex Maxibor-ittarilla Reiän sivupoikkeaa ja taipua itattiin kahdesta pisteestä yös EZ-Shot-laitteella kontrollin vuoksi. Reiän kaltevuus itattiin lisäksi kaltevuusittarilla. Maxibor-ittauksessa saadut kaltevuusarvot on korjattu kaltevuusittauksen perusteella. Korjatun Maxibor-ittauksen ukaan taipua on 497 :n reikäsyvyydessä oikealle 22,41 ja alaspäin 6,82. Kallionäytteistä ääritettiin yksiaksiaalinen puristusurtolujuus, kiooduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusurtolujuus oli keskiäärin noin 131 MPa ja kiooduli oli keskiäärin noin 48 GPa. Kivilajeina esiintyivät igatiittinen kiillegneissi, graniitti ja tonaliitti. Rakoilusta täytteiset raot ovat hallitsevia runsasrakoisissa sekä tiheärakoisissa rikkanaisissa vyöhykkeissä ja tiiviit uualla. Kallion rakoluku on keskiäärin 3, 77 kpl/ ja RQD-luku 9,7 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin 21 kpl. Rikkanaisia osuuksia on yhteensä 29,25. Yhteensä rikkanaisten osuuksien äärä on 5,9 o/o reiän kokonaisnäyteäärästä. A vainsanat: kairaus, kairanreikä, igatiittinen kiillegneissi, granuttt, rako, tarkkailuittaukset, uodonuutosoinaisuudet, sivusuuntaittaus, koloisteräputki

6 CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE OL-KR13 AT OLKILUOTO IN EURAJOKI 21 ABSTRACT Posiva Oy subitted an appliation for the Deision in Priniple to the Finnish Governent in May A positive deision was ade at the end of 2 by the Governent.The Finnish Parliaent ratified on May 21 the Deision in Priniple on the final disposal faility for spent nulear fuel at Olkiluoto, Eurajoki. The deision akes it possible for Posiva to fous the onfiring bedrok investigations at Olkiluoto, where in the next few years an undergroundrok haraterisation faility, ONKALO, will be onstruted. As a part of the investigations Suoen Mali Oy (Soy) ore drilled a 5.21 deep borehole with a diaeter of 76 in April-May 21 at Olkiluoto. The identifiation nuber ofthe borehole is OL-KR13. A set of ontrol easureents and a saple of the flushing water were arried out during the drilling. Both the volue and the ondutivity of the flushing water and the retuing water were reorded as well as the pressure of the flushing water. The objetive of these easureents was to obtain ore inforation about bedrok and groundwater properties. Uranine was used as a label agent in the flushing water. The volue of the used flushing water was about and the easured volue of the returning water was about 14 3 At the end of the work the borehole was flushed by puping about ofwater fro the botto ofthe borehole. The deviation of the borehole was easured with the deviation instruent Reflex Maxibor. The results of the Maxibor easureent have been ontrolled with easureents in two depths with the EZ-Shot deviation instruent. Additionally the inlination was easured separately with an inlination instruent. The inlinations of the Maxibor easureent have been orreted with the results of inlination instruent. The results of the orreted Maxibor easureent indiate that the borehole deviates to the right and 6.82 down at the borehole depth of 497. Uniaxial opressive strength, Young' s odulus and Poisson' s ratio were easured fro the ore saples. The average uniaxial opressive strength is about 131 MPa and the average Young's odulus is 48 GPa. The ain rok types are igatiti iagneiss and granite. Miagneiss is interseted by pegatite and diabase veins. Filled fratures doinate in broken zones and tight fratures elsewhere. The average frature frequeny is ps/ and the average RQD is 9.7 %. The borehole penetrated 21 broken zones. The total length ofthe broken zones is 29.25, whih is 5.9% ofthe total ore length. Keywords: ore drilling, borehole, iagneiss, granite, frature, ontrol easureents, elasti paraeters, deviation easureents, triple tube ore barrel.

7 SYV ÄKAIR.AUS OL-KR13 EURAJOEN OLKILUODOSSA VUONNA 21 1 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä 1. 2 Työn tavoite TYÖN KUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Huuhteluvesi-ja erkkiainejärjestelyt 2. 4 Tarkkailuittaukset 2. 5 Taipuaittaukset 2.6 Loppuautointi ja huuhtelupuppaus 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2.8 Näytteiden lujuus- ja uodonuutosoinaisuuksien ääritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipua 3. 2 Reiän yläosan rakenne RAKENNUSGEOLOGIA 4. 1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4. 4 Näytteen viipaloituinen 4.5 Näytteiden lujuus- ja uodonuutosoinaisuudet TARKKAILUMITTAUSTULOKSET 5. 1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden äärä 5. 3 Huuhteluveden paine 5.5 Kivijauhon äärä 5. 6 Huuhteluveden ja paluuveden erkkiainepitoisuus YHTEENVETO VIITTEET 37

8 2 8. LIITTEET 8. 1 Toteutunut aikataulu Kalustoluettelo Reiän alkuosan rakenne Rapautuneisuusaste Nostot Suunnatut näytteet Laatikkoluettelo Kivilajikuvaus Liuskeisuus Rakoluettelo Katkossua, rakoluku ja RQD Näytehukka ja rikkonaisuus Huuhteluvesinäytteet Paluuvesinäytteet Mautoinnit ja iuroinnit Taipuaittaustulokset (Maxibor) Taipuaittaustulokset graafisesti (Max.ibor) Selvitys: Uraanierän tutkiinen laboratoriossa 137 VALOKUVAT 139

9 3 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Posiva Oy jätti valtioneuvostolle vuonna 1999 periaatepäätöshakeuksen, jolla se haki lupaa rakentaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Eurajoen Olkiluotoon. Periaatepäätöshakeuksen ukaisesti paikkatutkiukset keskitetään Olkiluotoon. Joulukuussa 2 valtioneuvosto teki asiasta yönteisen päätöksen. Toukokuussa 21 eduskunta hyväksyi valtioneuvoston päätöksen. Periaatepäätöksen yötä Posiva Oy voi keskittää varentavat kallioperätutkiukset Eurajoen Olkiluotoon, jonne rakennetaan lähivuosina aanalainen tutkiustila, ONKALO. Keväällä 21 sisäänenopaikaksi suunnitellulta alueelta. tehtävillä tutkiuksilla hankitaan tietoa ONKALON Eurajoen Olkiluodon paikkatutkiuksiin liittyen Suoen Mali Oy (Soy) kairasi Posiva Oy:n tilauksen 9562/1/HH ukaisesti huhti-toukokuussa 21 5,21 pituisen tutkiusreiän. Kairatun reiän halkaisija on 76, lähtösuunta on 285, astetta ja lähtökaltevuus 55,6 astetta. Reikä OL-KR13 sijaitsee noin 2 päässä Korvensuon altaan vesilaitoksesta luoteeseen. Reiän sijaintikartta on kuvassa Työn tavoite Kairaustyön tarkoituksena oli kairata noin 5 pituinen reikä, jolla selvitetään alueella tavattujen kivilajien ja rikkonaisuusvyöhykkeiden jatkuista sekä kallion laatua. Häiriintyättöien näytteiden saaiseksi kairaaisessa käytettiin koloisteräputkea. Kairaustyön lisäksi työhön kuului kairausnäytteiden geologinen raportointi, näytteiden kallioekaaniset lujuusääritykset, reiän tekniset ittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailuittaukset, reiän huuhtelu ja taipuaittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Tässä raportissa käsitellään reiän OL-KR13 kairaukseen liittyviä töitä ja näytetulostusta. Raportissa ainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta aanpinnasta lukien ellei erikseen toisin ainita. Suojaputke suun ja aanpinnan erotus on,51 suojaputken keskilinjaa pitkin itattuna. Työn lopussa reiän avoiuus tarkistettiin kairausputkistolla ja reiän todettiin olevan avoin pohjaan saakka.

10 4 OLKILUODON TUTKIMUSALUE Kairanreikien sijainnit (KR1-KR13) KKJ1 (Projektia: Gauss-Kruger) Saanio & Riekkola Oy/HM,KF SELITYKSET: KR1 K Kairanreikä ja sen aanpintaprojektia Kuva 1. Reiän OL-KR13 sijainti.

11 5 2. TYÖN KUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus Kairausko ne pystytettiin reiälle Maakairaus aloitettiin Maakerroksen paksuus kairauspaikalla reiän suunnassa oli noin 2,85 etriä. Maaosuudelle asennettiin halkaisijaltaan 9/77 :n ruostuattoasta teräksestä valistettu putki, joka kairattiin kallion pintaosan rikkonaisuuden johdosta 4,15 syvyyteen. Maaputken kairauksen jälkeen kairausta jatkettiin noraaliin kallionäytekairauksen tapaan alkaen. Reiän lopullinen syvyys, 5,21, saavutettiin Reiän OL-KR14 kairauksen aikana suoritettiin reiässä OL-KR13 autointia. Sitä suoritettiin välisenä aikana. Mautointia suoritettiin letkun alapään ollessa noin 35 etrin syvyydessä.reiän KR13 yläosassa tehdyssä virtausittauksessa, joka tehtiin Pasivan virtausittarilla, todettiin hyvin vettäjohtava vyöhyke noin viiden etrin syvyydessä aivan aaputken alapuolella. Pintavesien valuinen reikään päätettiin estää jatkaalla aaputkea syveälle.. Maaputken syvennyskairaus aloitettiin asentaalla puutulppa syvyydelle noin 12,. Tään päälle laskettiin noin 5 litraa seenttiä. Koneen asentainen reiälle ja tulppaus tehtiin Viikonlopun jälkeen reiässä olleen aaputken ypärille kairattiin 116/93 terällä varustettu 113/11 :n suojaputki syvyydelle 3,3. Maaputket (9/77 ) poistettiin reiästä ja reiän yläosaa avarrettiin halkaisijaltaan 9 :n terällä syvyydelle 1,28. Tään jälkeen reikään seentoitiin aaputki 9/77, joka oli varustettu terällä. Setnentin kuivuttua kairattiin se ja reikään asennettu puutulppa pois reiästä ja tarkastettiin vaijerin ja sondin kanssa reiän avoiuus pohjaan asti. Kone siirrettiin reikäpaikalta pois saana päivänä. Liitteessä 8.3 on esitetty reiän yläosan rakenne. Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 8.1. Reiän L-KR 13 kairauksessa käytettiin hydraulitoiista Diae 1 -kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puoi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Teräputkena käytettiin W -76 koloisteräputkea ja ajoputkina alu-72 putkistoa. W -76 koloisteräputkella kairatuo reiän niellishalkaisija on 76 ja näytteen halkaisija on 52. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 8.2. Käytettäessä koloisteräputkea, on käytettävä leikkauspinoaltaan suurepaa terää. Noraalisti käytettyyn Wireline-kaksoisteräputkeen on tässä enetelässä lisätty sisiäiseksi halkaistava kolas putki. Halkaistava putki ja kairattu näyte saadaan keski

12 6 ll)_!))j ) ) Kuva 2. Kaaviokuva ja valokuvia koloisteräputkesta.

13 7 äisen putken sisältä työntäällä putken sisällä olevaa äntää vesipaineelia ulos. Näir kairausnäyte saadaan ahdollisian vähän häirittynä pois teräputkesta. Kuvassa 2 on esitetty piirroksin ja valok."uvin W -76 koloisteräputken rakennetta. Kairauksessa käytettiin 3, etrin teräputkea. Pitepää teräputkea ei ollut saatavilla. Kairauksen aikana kairaussoijan poistaiseksi iuroitiin vettä kairausputkien läpi kahdella syvyydellä. Kairausputkisto laskettiin siiviläputkilla (pituus 9, 2 reikää/3, reikä 1 O) varustettuna reiän pohjalle. Putkien sisältä iuroitiin vettä, jotta reikään ja sen pohjalle kertyvää soijaa saataisiin ahdollisian paljon pois. Ensiäisen kerran iurointia suoritettiin syvyydellä noin 28. Tällöin poistettiin vettä reiästä noin 7,2 3. Toisen kerran iurointia suoritettiin syvyydellä noin 32. Tällöin poistettiin vettä reiästä noin 13, 3. Iuroinnit on esitetty liitteessä Kairaus tapahtui keskeytyättöänä kolivuorotyönä. Työryhään kentällä kuului kairaaja ja apuies. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kentällä vastaavana työnjohtajana toii Ville Teivaala. Geologisen raportoinnin työaalla hoiti ja loppuraportin laati geologi Risto Niiniäki. Työ kesti ilan aloitus-!lopetustöitä yhteensä 552 h. Keskiääräinen kairausteho oli täten, 91 etriä/teräiestunti. Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanoaista etri/teräiestunti (/th) yksikköä käyttäen. Kairauskaluston kuluinen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskiääräistä huoattavasti runsaapaa reiän syvyydestä ja kalliolaadusta johtuen. Keskiääräinen reikäsyvyys vaihtelee vuosittain etrin välillä. Terän kuluiseen vaikuttaa kivilajin ineraalikoostuus. W-76 -terällä kairattiin keskiäärin 25,. Yleensä esierkiksi T -56 ja T -76 -terillä kairataan keskiäärin 55. Taulukko 1. Kairaustehot. S yvyysväli, Teho. /th Huo! Maakairaus, konereonttia Pääsiäisvalistelut Iurointipuppausta 3-4,9 Iurointipuppausta 4-5,21,92

14 8 2.2 Näytteiden suuntaus Tavoitteena oli suunnata kallionäytettä ahdollisian paljon erilaisten geologisten tietojen ittaaista varten. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskealla erkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin erkkauspiikki jättää erkin näytteen alaosaan. Kairausta jatkettaessa erkin antaa tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuus- ja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja uiden taso- tai viivaaisten suureiden ittausta varten. Suuntaus suoritettiin 68 kertaa. Suuntauserkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkääään 13 kpl. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 258,13 (52, %). Yhdellä onnistuneella suuntauksena saatiin keskiäärin 4, 69 suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli,46 :stä 46,49 :iin. Tulokset on esitetty liitteessä 8.6. Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Merkittäviät syyt erkkauksen epäonnistuiseen olivat irtokivien tippuinen reiän pohjalle sekä hajonnut tai vino kanta, joiden johdosta suuntauserkki oli epäselvä, virheellinen tai erkkiä ei ollut jäänyt lainkaan. Lisäksi reikään jäänyt näytekanta on ollut joissain tapauksissa irti erkkausta tehtäessä, jolloin suuntauserkki on epäluotettava. Kairauksen aikana reikään tippui kiviä reiän pohjalle kairauksen lävistettyä rikkanaisen vyöhykkeen syvyysvälillä ,96. Tään jälkeen reikään tippui kiviä niin, että suuntausta päästiin jälleen yrittäään syvyydellä 295,38. Myöhein kivien tippuinen haittasi suuntausta satunnaisesti, sillä osittain kivet tippuivat todennäköisesti suuntauslaitteen noston yhteydessä tai sen jälkeen. 2.3 Huuhteluvesi-ja erkkiainejärjestelyt Huuhteluvesi reiän OL-KR13 kairaukseen pupattiin Korvensuon tekoaltaan puppuasealta, josta rakennettiin vesilinja kairauspaikalle. Vesilinjan pituus oli noin 2. Huuhteluvesi johdettiin erkkiainesäiliöihin suodattien läpi ekaanisten epäpuhtauksien suodattaiseksi. Suodattien läpäisy oli 5 Jl pieneille hiukkasille. Merkkiainesäiliöinä käytettiin kahta 3 3 lasikuitusäiliötä. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan erkittyä huuhteluvettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriufluoresiinia. Uraniini on pulveriainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tään takia erkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pres-

15 9 suilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöönottoa Fortu Oy:n laboratoriossa Vantaalla_ Aluksi käytettiin Posiva Oy:n hallussa ollutta vuonna 2 punnittua erkkiainetta. Uraniini annosteltiin Rauan apteekissa valiiksi 1,5 g annoksiksi ptenun lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu erkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 3 erkkiainesäiliöön huuhteluveden puppauksen alkaessa ja puppauksen aiheuttaan vedenkierron varistaessa erkkiaineen sekoittuisen. 2.4 Tarkkailuittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailuittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saaaan lisäinforaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoiaan ahdollisia kairausteknisiä ongelia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu- ja paluuvesiäärien ittaaisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesiäärän ittaaiseksi oli ääräittari asennettu huuhtelupupulta tulevaan letkustoon. Paluuvesi itattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä. Vedenpinnan korkeus reiässä itattiin aina kun kairauksessa oli taukoa yli kaksi tuntia, sekä yleensä aauvuoron alkaessa. Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Paluuvedestä otettiin näyte kerran vuorokaudessa, niin kauan kuin kairauksen aikana reiästä vettä palautui. Uraniinin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittöästi ottaisen jälkeen aluiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toiittaista. Huuteluvesinäytteet analysoitiin Teollisuuden Voian Olkiluodon laboratoriossa ja paluuvesinäytteet Fortu Oy:n Vantaan laboratoriossa. Huuhteluvedestä sähkönjohtavuus itattiin jokaisesta erästä erkkiaineen sekoittaisen jälkeen. Palautuvasta vedestä otettiin näytteitä kairauksen aikana sähkönjohtavuuden äärittäiseksi, niin kauan kuin kairauksen aikana reiästä vettä palautui. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostuus riippui kivilaadusta. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, äärältään dl, annettiin saostua ja tarvittaessa suodatettiin 45 Jl:n suodattiella kivijauhon poistaiseksi. Käsiteltyjen

16 1 näytteiden johtokyky itattiin Philipsin johtokykyittarilla PW9529, joka antaa tulokset diensiona S/ redusoituna +25 C läpötilaan. Mittari kalibroitiin ennen käyttöönottoa Teollisuuden Voian Olkiluodon laboratoriossa. Sähkönjohtokyky itattiin palautuvasta huuhteluvedestä huuhteluvesikierron toiiessa. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkaileisella pyrittiin häiriöiden välttäiseen ja anoaalisten vettäjohtavien vyöhykkeiden paikallistaiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta uuttaen huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluinen ja näyteputken tukkeutuinen aiheuttavat yös virtausvastusta, ikä nostaa putkistossa painetta. 2.5 Taipuaittaukset Kairanreiän todellisen sijainnin selvittäiseksi itattiin reiän pystysuuntainen taipua ja sivupoikkeaa. Varsinainen ittaus tehtiin Reflex Maxibor ittarilla ja EZ-Shot - taipuaittarilla varistettiin tuloksen oikeellisuus. Lisäksi reiän kaltevuus itattiin PPkaltevuusittarilla erikseen. Maxibor ja EZ-Shot -ittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Maxibor-ittarissa on 6 pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 :n välein. Putken taipuessa reiän ukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti uuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaaalla renkaat videokaeralla. Koska ittari on valistettu halkaisijaltaan 46 :n kairanrei'ille, oli siihen asennettu ohjurit 76 :n reiän ittauksen ajaksi. Mittauksen jälkeen ittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelalla laskettiin jokaisen pistee sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen uotoon. Laitevalistajan iloittaa tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 :n ja pituudeltaan 8 :n reiässä +/- 1. Maxibor-ittaukset tehtiin 3 :n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittaiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus itattiin erillisellä kaltevuusittarilla. Maxibor -ittarilla ittaukset ulotettiin reikäsyvyydelle 498, aanpinnasta itattuna. EZ-Shot-ittarilla itattiin pystysuunnan kaltevuusarvo kiihtyvyysanturin avulla sähköisesti ja sivusuunnan suuntakula kolikoponenttisella fluxgate agnetoetrillä. EZ-Shot-ittausten sivusuunta-tarkkuus laitevalistajan ukaan agneettisesti häiriöttöässä reiässä on +/-,5 astetta ja kaltevuuskulan tarkkuus,2 astetta. EZ Shot ittarilla tehtiin vain tarkistusittaukset syvyyksiltä 3 ja 495. Näitä tuloksia

17 11 verrattiin Maxibor-ittausten tuloksiin. Vertailu on esitetty taulukossa 2. Vertailtaessa tuloksia on huoioitava deklinaatio, joka on tutkiusalueelia ilatieteenlaitoksen kartan perusteella lähellä 5 astetta. Myös paikallisia ero saattaa esiintyä. Taulukko 2. Maxibor- ja EZ-Shot -ittaustenvertailu syvyyksittäin. Maxibor EZ-Shot Syvyys, suunta, astetta kaltevuus, astetta suunta, astetta kaltevuus, astetta 3 285,53 55,48 28, 55, ,8 55, ,4 57,3 Eri enetelillä havaittiin eroja vuoden 1997 aikana tehdyissä ittauksissa. Tulostusta varten Maxibor-ittaustulokset korjattiin työraportin 98-5 (Laurila 1998) suositusten ukaan. Korjauksessa Maxibor-ittauksen kaltevuus uunnettiin vastaaaan PPkaltevuusittauksen tulosta. Tään jälkeen laskettiin Maxibor-ittauksen sijaintitiedot 2.6 Loppuautointi ja huuhtelupuppaus Loppusyvyyden saavuttaisen jälkeen reiästä iuroitiin vettä syvyydeltä 218 no 11,7 3. Tään jälkeen reikään asennettiin alu-43 putkisto, jonka ulkopuolelle tettiin 3 kappaletta 14/12 :n autointiletkua, jotka ulottuivat noin 35 syvyyteen. Mautoinnilla pyrittiin reiästä poistaaan ahdollisian paljon vettä ja sen ukana kairaussoijaa. Mautoinnin välissä suoritettiin reiän pesuhuuhtelu erkkiainetta sisältäväliä vedellä ja iurointi, joiden toienpiteiden jälkeen jatkettiin autointia. Mautointia jatkettiin reiän OL-KR14 kairauksen aikana. suoritettiin yhteensä 116 tuntia, ja reiästä tuli vettä letkuston kautta pois arviolta yhteensä noin Vesiäärä on laskettu ittaaalla aika, jossa vesi täyttää tietyn tilavuuden oaavan astian. Mitatut autointipuppauksen tuotot olivat välillä litraa inuutissa. Sitä Mautoinnin välissä reikäseinäät huuhdeltiin erkkiainevedellä kallion raotssa ahdollisesti olevien irtokivien ja kivijauhon pudottaiseksi reiän pohjalle. Huuhtelulaitteena oli toisesta päästään tulpattu kaksoisliitin, jonka kehällä oli 9 asteen välein halkaisijaltaan 5 :n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän

18 12 seinäään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin saalla pyörittäen. Huuhteluun käytettiin erkittyä vettä noin 7, 7 3. Huuhtelun jälkeen reikää puhdistettiin puppaaaha vettä alu-76 -kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopupulla (iurointipuppaus). Aliaisena putkistossa oli 9 reikäputkia. Kairausputkien sisään laskettiin uppopuppu noin 35 :n syvyyteen, jolloin pupattava vesi kiersi reiän pohjan kautta. Puppaus keskeytettiin uutaia kertoja, jolloin kairausputkistoa liikuteltiin. Liikuttelulla pyrittiin irrottaaan seinäille ahdollisesti tarttunut kivijauho, jolloin se poistuisi veden ukana. Puppu nostettiin pois reiästä putkiston liikuttelujen aikana. Putkisten liikuttelun jälkeen puppu laskettiin takaisin ja puppausta jatkettiin. Iurointipuppausta suoritettiin klo 12. ja klo 15. välisenä aikana. Puppaaalla vettä nostettiin reiästä 3,9 3 eli keskiäärin 7871/h. Reiän OL-KR14 kairauksen yhteydessä suoritettiin reiässä OL-KR13 autointipuppausta välisenä aikana. Mautointia suoritettiin työntäällä 33/25 :n vesijohtoletku reikään noin 35 etrin syvyyteen. Tehdyistä autointi- ja iurointipuppauksista on esitetty taulukko liitteessä Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteiden käsittelyssä noudatettiin tilaajan työohjetta "Koloisteräputkienetelällä kairattujen näytteiden käsittely". Näytteet pakattiin noin etrin pituisiin puulaatikoihin välittöästi näyteputken tyhjennyksen jälkeen. Puulaatikeiden lokerot suojattiin kosteuseristeeksi tarkoitetulla aluiinipintaisella paperilla niin, että aluiinipinta on näytettä vasten. Myös nostoja osoittavat puupalikat suojattiin aluiinipaperilla. Näytteen käsittelyssä pyrittiin noudattaaan erityistä varovaisuutta. Kairauksen jälkeen näytteet siirrettiin laatikoihin, välttäen turhaa näytteen katkaiseista. Rikkonaisiat ja savitäytteiset kohdat käärittiin erikseen aluiiniin ja näytteen hajoaista pyrittiin välttäään yös raportoinnin yhteydessä. Jos reikäseinäästä irtoaa kiviä "villejä", nää on näytteitä laatikoihin siirrettäessä laitettu edellistä nostoa osoittavan puupalikan jälkeen, josta niitä ei ole raportoitaessakaan poistettu. Tään vuoksi saattaa ajon alussa olla kiven uruja, jotka eivät varsinaisesti kuulu näytteeseen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuodussa toiistotilassa. Raportointi tapahtui pääasiallisesti rakennusgeologisen kallioluokituksen ukaan (Gardeeister et al ja

19 13 Korhonen et al. 1974). Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rakoluettelo, näytehukk(: ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossua, rakoluku ja RQD-luku, petrografia, liuskeisuus, rapautuneisuusaste ja näytteen viipaloituinen ( ore dising). Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään rakojen havainnot juoksevina nueroina. Raon sijaintisyvyys on reikäpituuden ukaisesti 1 :n tarkkuudella näytteen keskilinjaan itattuna. Raon keskikohta voi kuitenkin evalla raolla poiketa paljonkin keskilinjasta, jolloin on käytetty soveltuvaa arvoa. Loppusyvyyttä käytetään, kun havainnot esittävät reikäväliä. Rakojen ja uiden geologisten havaintojen sitoinen on suoritettu korjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tää tarkoittaa, että esi. näytehukasta ja urtorenkaan luistaisesta aiheutuva virhe on korjattu uuttaalla ns. nostopalikan lukeaa näytelaatikossa. Näytehukan aiheuttaessa syvyyden epätarkkuutta, on se erikseen luettelossa ainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av = avo ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako täu = täytteinen ururako täsa = täytteinen savirako. Rakokula on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 9 ja näytteen pituussuunta o. Korjaaaton rakosuunta iloittaa raon kaadesuunnan asteina yötäpäivään pohjoissuunnasta. Korjaaaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu kaadesuunta ja kaade ovat PP-kaltevuusittauksesta saadun tuloksen perusteella uutetun Maxibor-taipuaittauksen ukaisesti korjatut kaadesuunta ja kaade asteina. Rakotäytteen paksuus on iloitettu illietreinä. Rakopinnan väri on iloitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin oasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävipiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoiet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, utta useiiten väri on vain hiean poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu yös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen toisissaan. Tällöin

20 14 on huoio -sarakkeeseen kitjoitettu "" tai "os" erkiksi, että niiden rakopinnat ovat toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtaattoia. Raot, joissa on oauotoisia tai osittain oauotoisia kiteitä, on erkitty kit. -erkinnällä. Työtulostuksen yhteydessä rekisteröitiin yös ahdolliset hajuhavainnot "huoio"-sarakkeeseen. Rakopinnan väri (ineraalit) on kuvattu nelikitjaiisin lyhentein seuraavasti: rusk, vrus, trus(ruskea, vaaleanruskea, tununanruskea) har, vhar, thar (haraa, vaaleanharaa, tununanharaa) vihr, wih, tvih (vihreä, vaaleanvihreä, tuanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen., vaaleanpunainen, tununanpunainen) Mineraalit on iloitettu vain ikäli tunnistainen on voitu tehdä täysin varasti. Käytetyt ineraaliniikkeet on iloitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolikirjaiisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnus yhdellä kirjaiella, esi.: prus(punaruskea) Rakopinnan uoto kuvataan lyhentein: (inen, tasoainen) (epäinen) (eva) Rakopinnan laatu on kuvattu nelikirjaiisin lyhentein. Koliportaisella asteikolla on vastaavuus JRC -lukuihin (Barton & Choubey 1977). (ea; JRC 15-1 ) (puoliea JRC 7-14) (ä; JRC -6) Haarniskapinnoista on pyritty selvittäään viivauksen suuntaa. Niissä raoissa, issä viivauksen suunta asteina on pystytty suunnatulta näytteen osalta ittaaaan, on se iloitettu rakoluettelon huoio sarakkeessa. Viivauksen suunta on iloitettu asteina yötäpäivään pohjoissuunnasta astevälillä.. 18 astetta

21 15 Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta j<<; rikkonaisuudesta tai kairausteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijainti, äärä ja syy OH paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on erkitty reikäväli1 jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on itat toisissa kuvauksissa erkitty noin -erkinnällä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen ukaisin terein seuraavasti: Rilll = urrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 1 kpl/ RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Katkossua. rakoluku Ja ROD-luku on esitetty reikäpituuden ukaan etrien väleille laskettuna. Katkossua on kaikkien havaittujen näytekatkeaien lukuäärä ko. etrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukuäärä vastaavalla etrivälillä. Katkossuan ollessa rakolukua suurepi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai yöheän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeainen. Rakoluvun ollessa katkossuaa suurepi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti toisissaan. RQD-luku esittää yli 1 pituisten, luonnonrakojen katkaiseien tai niitä sisältäättöien näytepalojen prosentuaalisen osuuden e. etrivälillä. Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on erkitty. Mikäli näytteen itassa on geologin havaitseana ero, on nostopalikkaan uutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nienoaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurepi est. urtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 8.5. Suunnatuista näytteistä kirjataan jokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntauserkintä on suoritettu. Saoin erkitään suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli erkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaaja.n tekeästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty erkintä luetteloon.

22 16 Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältään näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen (Korhonen et al ja Gardeeister et al. 1976). Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain uutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasiainen << 1 hienorakeinen < 1 keskirakeinen earakeinen suurirakeinen >5 Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan tereillä: assaatnen, liuskeinen, seoksinen, M L S Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton heikko 1 kohtalainen 2 voiakas 3 Osasten järjestyneisyysasteen ja liuskeisuusasteen kuvauksessa ovat seuraavat uunnokset ahdollisia: MO, Ml, Ll, L2, L3, SO, S 1, S2, S3. Mineraalikoostuus on esitetty kvalitatiivisesti, siläääräisen paljousjärjestyksen ukaan. Mineraaleista käytetään ineraaliniisanaston (Saltikoff 1972) nelikirjaiisia lyhenteitä. Saoja lyhenteitä käytetään yös rakoluettelossa. Tärkeiät käytetyt lyhenteet ovat seuraavassa: K var = kvartsi Maas = aasälvät eli kaliaasälpä ja/tai plagioklaasi Biot = biotiitti Karb = onaattiineraalit

23 17 T alk = talkki Klor = kloriitti Savi = saviineraalit Kiis = kiisuineraalit Ruos = ruoste Fluo = fluoriitti Liuskeisuusastetta on kuvattu erillisessä luettelossa (liite 8. 9) rakennusgeologisen kallioluokituksen ukaisesti. Liuskeisuutta kuvattaessa on haettu yhtenäisiä vyöhykkeitä, joista on itattu noin 1 välein liuskeisuuden leikkauskula ja liuskeisuuden lesuunta sekä kaade suunnattujen näytteiden alueelta. Lisäksi on arvioitu liuskeisuusastetta aikaisein kuvatun nelijakoisen asteikon ukaisesti (Korhonen et al ja Gardeeister et al. 1976). Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautuaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 =runsaasti rapautunut Rp3 = täysin rapautunut Mikäli syvyysvälillä on päärapautuisesta poikkeavaa rapautuista, kuten es1. yksittäisten rakojen ypärillä, on syvyysvälin päärapautuisaste esitetty ensin ja poikkeavan rapautuisen rapautuisaste on suluissa. Core dising-iliö. eli näytteen viipaloituista havainnoitiin. Viipaloituisesta on kirjattu reikävälit, joissa sitä on havaittu. Jokaiselle reikävälille on iloitettu viipaloituneiden urtuien ja aihioiden lukuäärä, sekä viipaloituisien välisten etäisyyksien inii- ja aksiiarvot Jokaisesta urtuasta on kirjattu pinnan uodot seuraavan luokittelun ukaisesti. Näytteen suunta on vasealta oikealle. (( = yläpuoli kovera ja alapuoli kupera (1 = yläpuoli kovera ja alapuoli inen 1( = yläpuoli inen ja alapuoli kupera )) = yläpuoli kupera ja alapuoli kovera )1 = yläpuoli kupera ja alapuoli inen 1) = yläpuoli inen ja alapuoli kovera II = yläpuoli inen ja alapuoli inen

24 18 )( = yläpuoli kupera ja alapuoli kupera S = satula A =aihio Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toiesta. Valokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa. Lisäksi erikseen kuvattiin rikkonaisipia ja savitäytteisiä kohtia, jotka olivat säilyneet kohtalaisen luonnontilaisina. Nää valokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa varsinaisten näytteiden valokuvien jälkeen. 2.8 Näytteiden lujuus- ja uodonuutosoinaisuuksien ääritys Kiven lujuus- ja uodonuutosoinaisuudet ääritettiin Rok Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolenkyenen etrin välein tai aina pääkivilajin vaihtuessa. Kiokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus Sax (Modulus of Rupture) ääritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloiat tuet (L) asetettiin 16 etäisyydelle toisistaan ja siseät tuet (U) 48 etäisyydelle. Koejärjestely on esitetty kuvassa 3. u D L>3,5D D U:::; L/3 L Kuva 3. Nelipistetaivutuskoe Kiokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan uodonuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 2.9.1). (J E =- [Pa] (2.9.1) ea

25 19 r =jännitys [Pa] ea = aksiaalinen uodonuutos Poissonin luku ääritetään radiaalisen uodonuutoksen suhteena aksiaaliseen uodonuutokseen (kaava ). (2.9.2) er = radiaalinen uodonuutos ea = aksiaalinen uodonuutos Yksiaksiaalinen puristusurtolujuus r ääritettiin epäsuorasti pistekuorituskokeen avulla. Kokeessa noudatettiin ISRM:n ohjeita (ISRM 1981 ja ISRM 1985). Kokeesta saatu pistekuoritusindeksi ls 5 o kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusurto lujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pisteäisten leukojen väliin ja kuoritusta kasvatetaan, kunnes urtuinen tapahtuu (kuva 4). Pistekuoritusindeksi saadaan laskettua urtoon tarvittavan kuorituksen avulla. Testin tulos tulee hyväksyä ainoastaan, jos urtopinta kulkee olepien kuorituspisteiden kautta. Pistekuoritusluku ls lasketaan kaavalla P = urtokuoritus D = näytteen halkaisija (2.9.3) Pistekuoritusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se korjataan pistekuoritusindeksiksi lsso kaavojen ja avulla. Tulokseen näytteen koolla ei ole vaikutusta. (2.9.4) (2.9.5)

26 2 + D L >,5D ' Kuva 4. Pistekuorituskoe

27 21 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipua Reiän OL-KR13 lähtösuunta on 285, astetta ja lähtökaltevuus 55,6 astetta. Reikä- eli näytepituuden -pisteenä käytettiin aanpintaa. Niinpä kaikki ainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta aanpinnasta lukien ellei erikseen toisin ainita. Reiän lähtöpisteen koordinaatit on esitetty taulukossa 3. Eri ittausenetelillä tehtyjen ittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-ittauksen kaltevuus korjattu PP-ittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tään jälkeen on laskettu Maxibor-ittauksen ukaiset reiän sijaintitiedot. Maxibor-ittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.16 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteessä 8.17 sivulla 134 oleva kuva esittää reiän taipuaa sivusuunnassa aanpintatasoon projisoituna. Kuvat sivuilla 135 ja 136 esittävät taipuaa sivu- ja pystysuunnissa projisoituna reikäkoordinaatistoon. Korjattujen Maxibor-ittaustulosten ukaan reikäsyvyydessä 497 sivusuuntapoikkeaaksi on itattu 22,41 oikealle ja pystypoikkeaaksi 6, 82 alaspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeaa on 4, 7% reikäpituudesta. EZ-Shot -ittarilla suoritettiin tarkistusittauksia syvyyksillä 3 Ja 495. Mittaustulokset olivat yhteneväiset Maxibor -ittauksiin. PP -ittauksen kaltevuuksilla korjatun Maxibor-ittauksen ukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 498 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Reiän OL-KR13 koordinaatit. Pisteen sijainti X y z Lähtöpiste, aanpinta , ,42 5,8 Lähtöpiste, putken suun keskipiste , ,7 6,22 Loppupiste ( 498 ) 92 78, ,33-48,29

28 Reiän yläosan rakenne Alkureikä aloitettiin kairaaaila aakerrosten läpi kallioon 9/77 :n ruostuattoasta teräksestä valistettu aaputki. Maaputki kairattiin aanpinnasta lukien 4,15 syvyyteen. Maakerroksen paksuudeksi arvioitiin noin 2,85. Syvyysväli. näytteen alkaissyvyydestä 2,88 syvyyteen 4,51 kairattiin T kalustolla. Syvyyden 4,51 jälkeen kairattiin käyttäen W-76 koloisteräputkea reiän loppusyvyyteen 5,21. Myöheässä vaiheessa kallionäytekairauksen jälkeen reiän yläosan aaputki kairattiin syveälle. Maaputken lopulliseksi syvyydeksi tuli 1,28. Liitteessä 8.3 on esitetty reiän yläosan rakenne. Työn lopuksi reiän yläpäähän vaiettiin teräsbetonilaatta, pinta-alaltaan 1, x 1, 2, aanpinnan yläpuolelle. Kairauksen jälkeen alueelle ajettiin lisää aata, jolloin putken suut jätettiin alkuperäistä yleäksi. Tää on huoioitu putkensuun koordinaateissa ja reiän alkuosan rakenteen kuvassa. Betonilaatta ankkuroitiin raudoituksilla 9/77 :n suojaputkeen. Putken suu suljettiin lukittavalla tulpalla.

29 23 4. RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairanksen vaikutus näytteisiin Näytehukan syntyiseen johtanutta näytteen rikkoutuista ja jauhautuista tapahtui kaikkiaan.95. Näytehukkaa syntyi sekä kairausteknisistä syistä että rakoilleen kallion jauhautuisen tuloksena. Näytehukkaa syntyi kuudella syvyydellä, joista kaikki ovat tiheärakoisen kallion osalla. Ensiäiseen näytehukkaan liittyy näytteen pään jauhautuista. Toisella kerralla näytehukkaa syntyi savipitoisen vyöhykkeen yhteydessä. Kolannella kerralla hyvin kiillepitoinen vyöhyke on jauhautunut ja vyöhykkeessä on havaittu yös savipitoinen rako. Näytehukka on esitetty yhdessä kallion rikkonaisuusasteen kanssa taulukossa liitteessä Kairauksessa käytettiin koloisteräputkea. Koloisteräputkella kairattaessa näytettä ei joudu kolisteleaan teräputkesta pois, vaan se saadaan säilyään yhtenäisepänä kuin kaksoisteräputkella kairattaessa. Näytteessä säilyvät yös peheät savitäytteet parein. Saoin runsas- ja tiheärakoisissa kohdissa näyte säilyy ehjepänä, eikä näytteiden päitä tarvitse erikseen sovitella toisiinsa. Myös näytteen pintaan ja saoin katkos- sekä rakopinnoille jäi selvästi aikaisepaa väheän kairaussoijaa. 4.2 Kivilaatu Kairausnäytteet koostuvat tutkiusalueelta jo aiein kuvatuista pääkivilajeista, joista käytettiin niityksiä tonaliitti, kiillegneissi ja graniitti. Lisäksi lävistettiin uutaa diabaasiksi nietty kerros. Kiillegneissille on tyypillistä eriasteinen igatiittiutuinen, jolloin siinä voi esiintyä graniittista (pegatiittista) ainesta paikoin hyvinkin runsaasti. Saoin graniitiksi luokiteltu kivilaji on paikoin suuntautunutta ja sisältää kiillegneissisiä osuuksia. Tonaliittia esiintyy reiän keskivaiheilla. Myös tonaliitti on suuntautunutta. Kivilajit esiintyvät onin paikoin toistensa kanssa liittäin, jolloin niiden lävistykset voivat olla keskiäärin uutaia etrejä. Kivilajit onkin luokiteltu vallitsevan kivilajin ukaan ja siten esi. graniitti usein sisältää kiillegneissiä kapeina lävistyksinä ja päinvastoin. Näytteet ovat pääosin rapautuattoia, vain paikallisesti on kapeita vähän rapautuneita vyöhykkeitä. Vähän rapautuneita osuuksia ja osuuksia, joissa rapautuneisuus vaihteli rapautuattoan ja vähän rapautuneen välillä, on yhteensä 178,4. Yleensä vyöhykkeissä, joissa rapautuneisuus vaihtelee, rapautuneet osat ovat vain uutaien

30 24 kyenien senttietrien levyisiä, jolloin rapautuneen kallion kokonaisäärä on iloitettua lukua pienepi. Joidenkin tiheärakoisten, rikkanaisten tai deforoituneiden vyöhykkeiden yhteydessä on leveäpiä rapautuisvyöhykkeitä. Rapautuneissa graniittisissa osueissa kivessä on vihreätä sävyä. Kuitenkin rapautuattoissakin osuuksissa näkyy aasälvissä paikoin lievää saentuista. Liitteessä 8.4 on esitetty kivilajien rapautuneisuusaste. Migatiittinen kiillegneissi on tyypillinen seoskivilaji, joka koostuu kiillegneissistä ja vaaleasta tai punertavasta graniittisesta (pegatiittisesta suurirakeisesta) aineksesta. Migatiittinen kiillegneissi on raitaista ja yleensä liuskeisuudeltaan kohtalaista, L2. Paikoin on voiakkaasti liuskeisia kapeita vyöhykkeitä, jotka uodostuvat kiillepakoista. Kiillegneissin raekoko vaihtelee hienorakeisesta keskirakeiseen. Pääineraaleina siinä ovat kvartsi, aasälvät ja biotiitti. Paikoin esiintyy yös kiisuja ja granaatteja. Graniitti on rakeista. Raekooltaan se vaihtelee keskirakeisesta graniitista earakeiseen, paikoin jopa pegatiittiseen suurirakeiseen. Rakenteeltaan se on noraalisti assaaista ja suuntautuatonta, MO. Paikoin siinä on joitakin kiillegneissipitoisia heikosti ja jopa kohtalaisesti suuntautuneita igatiittisia osuuksia, jolloin kiillegneissin osuus on elko suuri, Ml... L2. Pääineraaleina ovat aasälvät ja kvartsi, lisäksi esiintyy paikoin kiilteitä ja granaatteja. Tonaliitti on yös rakeista. Raekooltaan se on keskirakeista. Rakenteeltaan se on heikosti suuntautunutta ja kiillegneissin kontaktin lähellä kohtalaisesti suuntautunutta, Ml... L2. Kontaktien läheisyydessä tonaliitti ja kiillegneissi vuorottelevat uutaan etrin atkalla. Pääineraaleina ovat aasälvät, kvartsi ja biotiitti. Diabaasiksi on nietty uutaat lyhyet vyöhykkeet, joissa kivi on hienorakeista sekä lisäksi se on hiean vihertävää. Siinä on yös kapeita ( -1 ) ja lyhyitä oisia ileisesti onaatista uodostuneita juonia. Myloniitiksi on nietty kohtia, joissa on hienorakeista ustaa perusassaa sekä ahdollisesti erikokoisia alkuperäisen kiven palasia. Myloniitiksi kuvatuilta kohdilta alkuperäisen (yleensä ypäröivän) kivilajin tuntoerkit eivät ole nähtävissä. Näissä kohdissa on erkkejäkivenhajoaisesta ja/tai hiertyisestä. Kivilajien kuvaus syvyyksittäin on esitetty liitteessä 8.8. Kuvassa 5 on esitetty kivilajit ja rakotiheysjakaua graafisesti.

31 25 Liuskeisuudella on havaittavissa selvä suunta. Kiillegneississä on kuitenkin paikallista lyhytjaksoista vaihtelevuutta liuskeisuudessa. Tätä esiintyy runsasgraniittisissa ja poiuttuneissa suonigneissiäisissä ostssa. Liuskeisuuden kaadesuunta vaihteli itatuissa kohdissa välillä astetta. Sen kaade vaihteli välillä astetta. Mitattujen liuskeisuuden kaadesuuntien keskiarvo oli noin 145 astetta ja kaateiden keskiarvo noin 4 astetta. Syvyysväleillä on yksittäisiä annetuista vaihteluväleistä poikkeavia kaadesuunnan ja kaateen arvoja. Liuskeisuusaste ja itatut liuskeisuuden suunnat on esitetty liitteessä Rakoilo Rakoilu on pääasiallisesti täytteistä ja tiivistä. Valtaosa raoista on tulkittu täytteisiksi. Avoiia rakoja ei ole havaittu. Täytteiset raot ovat vallitsevia yleensä tiheä- ja runsasrakoisissa vyöhykkeissä, kun taas tiiviit raot ovat vallitsevia uualla. Reiän alkuosalla täytteisissä raoissa täyteateriaalina on usein haraata tai oista onaattia ja kiisuja. lähinnä rikkikiisua, tai ustaa kloriittiaista täytettä. Syveällä kiisuja on väheän, lähinnä vyöhykkeittäin, onaattia on edelleen ja niiden lisäksi osa ustasta täytteestä on grafiittia. Grafiittia on etenkin haarniskapinnoilla ja niiden läheisyydessä. Myös oista kaoliinia on koko reiän atkalta rakotäytteenä. Useiissa täytteisissä raoissa on rakotäytettä usein vain ohuena silauksena rakojen pinnoilla ja rakojen vastakkaiset pinnat ovat hyvin yhtenäiset. Usein täytettä on erittäin ohuena ja paikoin taikukkaasti rakopinnoilla, utta kuitenkin siten. että rako on tulkittu täytteiseksi. Vain yksittäisissä raoissa on rakotäytettä yli illietri, useiiten tiheärakoisten, rikkanaisten vyöhykkeiden yhteydessä. Paksuiillaan täytettä on noin 2. Suuriaksi osaksi jonkin värin rakopinnalla oaavat raot on niiden hyvinkin ohuen rakotäytteen vuoksi luokiteltu täytteisiksi. Myös tiiviillä raolla saattaa olla selvä väri, joten tiiviin ja täytteisen raon välillä ei ole selkeää rajaa. Osa raoista. yös täytteisistä, on näytteessä edelleen -iskostuneena. Yhteensä tai osittain -iskostuneita rakoja lävistettiin 597 kpl, joka on noin 18 % kokonaisrakoäärästä.

32 26 Kivilajit Rakoilu, kpll Kiillegneissi Tonaliitti Graniitti Diabaasi --..L-J.._. L 5 _j Kuva 5. Kivilajit ja rakoilu, kairanreikä OL-KR13.

33 27 Savitäytteisiä rakoja havainnoitiin 48 kpl ja urutäytteisiä 2 kpl. Haarniskapinta12la rakoja lävistettiin 168 kpl. Niiden lisäksi kahdessa rikkonaisuusvyöhykkeessä oli savi- ja urutäytteisiä ja haarniskapintaisia rakoja, utta näytteen hajoaisen estäiseksi niitä ei nostettu laatikosta ja kaikkia ei kyetty yksilöiään. Osalla haarniskapintaisista raoista on täytteenä yös savea tai uruja sekä osalla savi- ja urutäytteisistä raoista on haarniskapinta täytteen alla. Muru- ja savitäytteiset raot ovat yleensä tiheärakoisissa vyöhykkeissä tai niiden läheisyydessä. Haarniskapintaiset raot esiintyivät isein, utta niistäkin suurin osa on rikkonaisissa, tiheärakoisissa vyöhykkeissä tai niiden läheisyydessä. Paikoin haarniskarakoja on uutaan raon parvena. Yksityiskohtaiset tiedot raoista ovat liitteessä Rakopintojen uoto vaihtelee suuresti. Yleisin rakopinnan uoto on epäinen, rakopinnan ollessa puoliea (JRC-luku 7-14 ), utta erilaisia uunnoksia esiintyy use. Kallion keskiääräinen rakoluku on 3, 77 kpl/. Kallion RQD -luku on keskiäärin 9,7 o/o. Taulukossa 4 on esitetty keskiääräisen rako- ja RQD-luvun vaihtelu syvyysväleittäin. Kuvassa 5 kallion rakoluku ja kivilajit on esitetty graafisesti. Liitteessä 8.11 esitetään rako luku, katkossua ja RQD-luku. Taulukko 4. Kallion keskiääräinen rako- ja RQD-luku syvyysväleittäin. Syvyysväli Keskiääräinen rakoluku Syvyysväli Keskiääräinen rakoluku - ja RQD-luku - ja RQD-luku kpl/ 1 /o 1 kpl/ 1 /o ,1/91, ,91 99, ,5 1 >86, , 7 /92, , ,8 1 93, ,9 1 8, ,5 1 88, ,7199,6 Rakosuunnista tulevat voiakkaiin esille liuskeisuuden suunnassa koillislounassuuntainen rakoilu sekä pystyasentoinen kaakko-luode ja etelä-pohjois suuntien välille sijoittuva rakoilu. Koillis-lounassuuntaisessa rakoilussa rakoilun kaade on kaakkoon (kaadesuunnan vaihdellessa etelän ja itäkaakon välillä ja kaateen vaihdellessa loivasta noin asteen välillä). Pystyasentoisessa kaakko-luode ja etelä-pohjois suuntien välille sijoittuvassa rakoilussa kaade vaihtelee jyrkästi pystyn oleille\

34 28 puolilla. Kuvassa 6 on esitetty alapalloprojektiona PP-kaltevuusittarin kaltevuudella uunnetun Maxibor-taipuaittauksen ukaan korjatut rakojen kaadesuunnat/kaateet. Rikkanaisia osuuksia lävistettiin 21 kpl. Monet osuudet kuuluvat saaan rikkonaisuusvyöhykkeeseen, utta jos niiden välillä on ehjepää kiviainesta, on ne luettu oiin osuuksiinsa. Osuudet ovat pääasiallisesti urrosrakenteisia. Yksi vyöhykkeistä on tulkittu ruhjerakenteiseksi. Kuudessa rikkanaisessa osuudessa huoattavan osan raoista uodostavat olevat raot. Rikkanaisten osuuksien pituudet vaihtelevat välillä, ,19. Yhteensä rikkanaisia osuuksia on 29,25. Yhteensä rikkanaisten osuuksien äärä on 5,9 % reiän kokonaisnäyteäärästä. Liitteessä 8.12 on esitetty kallion rikkonaisuusvyöhykkeet. n=4co Contours at , 4., Kuva 6. Rakojen korjatut kaadesuunnat/kaateet alapalloprojektiona. 4.4 Näytteen viipaloituinen Näytteen viipaloituista ei havaittu.

35 4.5 Näytteiden lujuus- ja uodonuutosoinaisuudet 29 Näytteistä ääritettiin lujuus- ja uodonuutosoinaisuudet noin 3 :n välein ja a1na pääkivilajin vaihtuessa Määrityksiä tehtiin 19 kpl. Kiillegneissistä oli 11 kpl näytettä, graniitista kole, tonaliitista viisi. Nelipistetaivutuskokeita tehtiin yksi jokaisesta näytteestä. Pistekuorituskokeita tehtiin kaksi jokaisesta näytteestä. Kivilajille ittausarvojen hajontaa aiheuttaa suuntautuneisuusasteen vaihtelu ja lisäksi graniitille raekoen vaihtelu. Kivilajien lujuuksissa on hivenen eroa; kiillegneissin keskilujuus on 121 l\1pa, tonaliitin noin 148 :MPa ja graniitin noin 131 MPa. Tällöin kiillegneissi on lujuudeltaan noin 18 % heikopaa kuin tonaliitti. Kiokertoiessa on kivilajien välillä prosentuaalisesti suurepaa vaihtelua..kiillegneissin keskiääräinen kiokerroin on noin 51 GPa kun graniitilla se on noin 4 GPa ja tonaliitilla noin 46 GPa. Graniitin kiokerroin on noin 21 % pienepi kuin kiillegneissin. Laboratoriokokeiden tulokset on esitetty taulukossa 5, jossa on yös laskettu lujuus- ja uodonuutosoinaisuuksien keskiarvot kivilajeittain. Puristuslujuus, kiokerroin ja taivutuslujuus syvyyden funktiona kivilajein eriteltynä on esitetty kuvassa a -- 'CU' u 15. a..a.. :E(!) - '"; 125. s t: 1. : ' 75..!!! E s i: 5. a o--kiokerroin (GPa] Puristuslujuus [MPa] f Taivutusvetolujuus (MPa] / / /,r \ 1 Y'..rr-'":J ' 'CU' a.. 3. :E -f/) 25. s - 2. ö - -Cl) i f Syvyys [] Kuva 7. Puristuslujuus, kiokerroin ja taivutusvetolujuus syvyyden funktiona kivilajeittain eroteltuna. Kiillegneissi on sininen, graniitti on punainen ja tonaliitti on keltainen.

36 3 Taulukko 5. Laboratoriokoetulosten yhteenveto. Kiokerroin (E), Poissoninluku (v), pistekuoritusindeksiksi (Isso), yksiaksiaalinen puristusurtolujuus ( r) ja taivutusvetolujuus (Sax). Syvyys E V lsso lsso r1 r2 Sax Kivilaji GPa MPa MPa MPa MPa MPa KGN KGN KGN GRAN GRAN GRAN KGN KGN KGN KGN TON TON TON TON TON KGN KGN KGN KGN keskiarvo keskihaj kaikki keskihaj.% 24% 24% 23% 23% 33% keskiarvo keskihaj KGN keskihaj.% 25% 21% 24% 24% 37% keskiarvo keskihaj GRAN keskihaj.% 25% 4% 19% 19% 38% keskiarvo keskihaj TON keskihaj.% 18% 1% 21% 21% 27% lujuuksllle on laskettu yhdistetty keskiarvo

37 5. TARKKAILUMITTAUSTULOKSET Huuhteluveden sähkönjohtokyky Kairauksen aikana seurattiin sekä huuhteluveden että reiästä palautuvan veden sähkönjohtavuutta. Huuhteluveden sähkönjohtavuus itattiin jokaisesta erkkiaine-erästä erkkiaineen sekoittaisen jälkeen. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 12, , 1 S/. Tulokset on esitetty liitteessä Reikäsyvyydelle noin 215,8 asti, palautuneen veden sähkönjohtokyky vaihteli välillä 16, ,7 S/. Reiän alkuosalla sähkönjohtavuuden vaihtelu oli vähäistä. Syveälle kairattaessa alkoi keskiääräinen sähkönjohtavuus nousta sekä vaihtelua olla eneän. Syvyyden 215,8 jälkeen palautuvasta vedestä ei tehty äärityksiä, koska paluuveden tulo loppui ja vähäiset vesiäärät olivat pääosin kairausputkistolle ylhäältä syötettyä vettä. Mittaustulokset palautuvasta huuhteluvedestä on esitetty graafisesti kuvassa 8. Sähkönjohtokyky 7. --, ;; E 4. 1 i E l , Syvyys Kuva 7. Palautuneen veden sähkönjohtokyky. 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden äärä Kairauksen aikana käytettiin huuhteluvettä 191,9 3. Kairauksen lopuksi reiän huuhteluun ja loppuautoinnin aikaiseen puppaukseen käytettiin vettä 1,2 3. Kairauksen aikana vettä palautui reiästä ääräittarin kautta 13,9 3. Määräittarin ohi

38 32 vettä palautui autointien yhteydessä huoattavia ääriä ja hiean yös putkien noston aikana. Yhteensä vettä palautui paluuvesiittarin ohi arviolta noin 54 3 Liitteessä 8.15 on esitetty autointien arvioidut tuotot. Kuvassa 9 on esitetty huuhteluveden ja ääräittarin kautta palautuneen paluuveden äärät kuulatiivisesti. Huuhtelu- ja paluuvedet!-huuhteluvesi -Paluuvesi :u a; E.2 g ======== Syvyys Kuva 9. Käytetyn huuhteluveden ja paluuveden äärät kurnutatiivisesti 5.3 Huuhteluveden paine Huuhteluveden paine kohosi työn aikana syvyyden lisääntyessä. Reiän alussa paine oli alhaisiillaan,5 "MPa. Paino kohosi lähes koko kairauksen ajan. Syvyydessä noin 217 paine putosi ajon aikana tasolta 1,2 MPa tasolle, 7 MPa. Alhaisiillaan paine oli syvyydellä noin 221,5 MPa. Tään jälkeen paine vaihteli syvyydelle noin 293 välillä,6...,8 MPa. Syvyyden noin 293 jälkeen paine nousi elko isesti kairauksen loppua kohti. Syvyydessä noin 32 on vaihdettu sähköpuppu polttooottoripuppuun, jonka käyttö aiheuttaa suurepaa vaihtelua huuhteluveden paineeseen. Korkeiillaan paine oli syvyydessä noin 461, 1, 7 MPa. Huuhteluveden paineen käyttäytyinen on esitetty kuvassa 1.

39 33 Huuhteluveden paine a Kuva 1. Huuhteluveden paineen vaihtelu. Syvyys 5.4 Pohjavedenpinta reiässä Pohjavedenpinta kairanreiässä vaihteli kairaustyön aikana reikäsyvyysvälillä,15..., 76. Mittaustuloksiin vaikuttaa eniten se, että suojaputken ja kallion sekä kallion yläosien rakoilun kautta reikään pääsee ahdollisesti aaperän ja soisen aan pohjavettä. Mittaukset on sidottu aanpintaan. Aivan reiän alkua lukuunottaatta pohjavesipinta antui itattuihin lukeiin erittäin nopeasti kairauksen tai autoinnin lopettaisen jälkeen. Pian kairauksen jälkeen reiässä tehtyjen virtausittausten perusteella voitiin paikallistaa pintavesien vuotokohdaksi reikäosuus, joka sijaitsi aivan alkuperäisen suojaputken alapuolella. Maaputkia päätettiin kairata syveälle (kts, 2.1 Kallionäytekairaus 3.2 Reiän yläosan rakenne). 5.5 Kivijauhon äärä Koska huuhteluvesikierto ei toiinut koko kairauksen aikaa, ei yöskään reiästä saatu soijaa paljoa pois. Reiästä poistunut kivijauho kerättiin altaaseen ja sen äärä itattiin. Reiästä poistui soija-altaaseen noin vedensekaista kivijauhoa. Siläääräisesti

40 34 putkien noston yhteydessä koneen alle ajoputkista tulevan veden ukana kertyi uutaia kyeniä litroja soijaa. Koska reikä on kairattu 76 ulkoläpiittaisella terällä ja näytteen halkaisija on 52, terän työstään alueen tilavuus eli reiästä kivijauhona irronneen kiven kiintotilavuus on 2, 41 1/. Kokonaisuudessaan reiästä olisi pitänyt tulla noin 12 1 kivijauhoa. Jos ärän kivijauhon löyhtyiskerroin on 1, 7 saadaan sen tilavuudeksi jauheena noin 24 l. Näin ollen voidaan arvioida, että suurin osa kairauksessa syntyneestä kivijauhostajäi reikää ypäröiviin kallion rakoihin 5.6 Huuhteluveden ja paluuveden erkkiainepitoisuus Huuhteluveden erkkiaineen pitoisuutta käytetään arvioitaessa kairanreiästä yöhein otettavien kalliopohjavesinäytteiden edustavuutta. Huuhteluveden suunniteltu erkkiainepitoisuus oli,5 g/ 3. Huuhteluvesierään 53 saakka erkkiainepitoisuuden itatut arvot, uutaia poikkeuksia lukuun ottaatta, olivat lähellä haluttua tasoa. Huuhteluvesierissä arvot ovat systeaattisesti erittäin alhaiset, eikä niitä voida selittää kairaustyöaalla aiheutetuiksi. Näihin alhaisiin erkkiainepitoisuuksiin ei ole saatu itään uutakaan selvitystä. Viieiset kole huuhteluvesierää itattaessa on referenssiliuoksena ollut en erkkiaine-erästä valistettu liuos. Myöhein laboratoriossa on varistettu näiden kolen erkkiaine-erän arvojen alhaisuuden johtuvan erkkiaine-erän vaihtuisesta. Liitteessä 8.18 on Teollisuuden Voia Oy:n laboratorion selvitys erkkiainepitoisuuksien vaihtelusta. Liitteessä 8.13 on esitetty erkkiainelisäykset huuhteluvedestä otetut näytteet, huuhteluveden sähkönjohtavuus ja uraniinipitoisuus. Paluuvedestä otettiin näytteet kerran vuorokaudessa niin kauan kuin reiästä palautui huuhteluvettä. Yhteensä saatiin yhdeksän näytettä. Korkeat uraniinipitoisuudet palautuvassa vedessä osoittivat reiästä palautuvan veden olevan suurelta ostn huuhteluvettä. Pitoisuus paluuvesinäytteissä aikana vaihteli välillä g/1. Paluuvesinäytteistä ääritetyt uraniinipitoisuudet ovat liitteessä

41 35 6. YHTEENVETO Eduskunnan hyväksyän periaatepäätöksen yötä Posiva Oy voi keskittää varentavat kallioperätutkiukset Eurajoen Olkiluotoon, jonne rakennetaan lähivuosina aanalainen tutkiustila, ONKALO. äihin tutkiuksiin liittyen Suoen Mali Oy (Soy) kairasi Olkiluodon tutkiusalueelle 5,21 syvyisen kairanreiän. Reiän tunnus on OL-KR13. Kairaus tehtiin käyttäen koloisteräputkea, jolloin sisiäisin putki oli halkaistava teräsputki. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailuittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Tarkkailuittauksia olivat huuhtelu- Ja paluuveden sähkönjohtokykyittaukset, huuhteluveden paineen ja huuhteluvesi-/paluuvesiäärien seuranta. Tarkkailuittausten avulla pyrittiin saaaan lisäinforaatiota kallio olosuhteista. Huuhteluveden sähkönjohtavuus vaihteli välillä 12, , 1 S/ ja paluuveden välillä 16, ,7 S/. Huuhteluveden paine oli alussa alhaisiillaan,5.mpa kohoten syvyyden lisääntyessä. Syvyydellä noin 217 rakovyöhykkeiden yhteydessä paine putosi jonkin verran nousten jälleen kairaustyön aikana. Kairauksen aikana näytteet suunnattiin. Suunnattua näytettä saatiin 258,13, joka on 52 o/o näytteen kokonaisäärästä. Kairaus suoritettiin erkityllä vedellä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia. Kairauksen aikana käytettiin huuhteluvettä noin palautui kairauksen aikana vettä ääräittarin kautta noin Reiästä Työn lopuksi reikä huuhdeltiin puppaaaila noin 3,9 3 vettä reiän pohjalta. Lisäksi reikää autoitiin kairauksen päätyttyä. Vettä nousi autoinneilla yhteensä noin 68 3 Reiän taipua itattiin Reflex-Maxibor -laitteistoilla. Maxibor-ittausten luotettavuutta selvitettiin tekeällä tarkistusittaukset EZ-Shot-laitteella kahdella syvyydellä. Mittaustulosten (PP-kaltevuusittaustuloksen perusteella korjattu Maxibor) ukaan reikä on 497 :n syvyydessä taipunut oikealle 22,4 ja alaspäin 6,8 lähtösuunnan perusteella laskettuun teoreettiseen loppupisteeseen verrattuna. Kallionäytteistä ääritettiin yksiaksiaalinen puristusurtolujuus, kiooduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusurtolujuus oli keskiäärin noin 131 MPa, kiooduli oli keskiäärin noin 48 GPa ja Poissonin luku,24. Kivilajeina esiintyivät igatiittinen kiillegneissi, graniitti ja tonaliitti. Näytteet ovat rapautuattoia tai lievästi rapautuneita. Täytteiset raot ovat hallitsevia tiheä- ja runsasrakoisissa vyöhykkeissä ja tiiviit raot uualla. Kallion rakoluku on keskiäärin 3, 77 kpl/ ja RQD-luku 9,7 %. Haarniskapintaisia rakoja lävistettiin 162, ururako ja 2 ja savitäytteisiä rakoja 48 kpl. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin 21 kpl. Rikkanaisia osuuksia on yhteensä 29,25, joka on 5,9 % näytteiden kokonaisäärästä. Viipaloituista ei havaittu.

42 1 36

43 37 7. VIITTEET Barton, N & Choubey, v The shear strength ofrokjoints in theory and pratie. Teoksessa: Rok Mehanis 1, s Springer-Verlag. Gardeeister, R., Johansson, S., Korhonen, P.. Patrikainen, P., Tuisku, T. & Vähäsarja, P Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltainen. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 25. ISRM Suggested Methods for Deterining the Uniaxial Copressive Strength and Deforability ofrok Materials. In Rok Charaterization Testing & Monitoring. Oxford, Pergaon Press. s ISRM Suggested Method for Deterining Point Load Strength. Inteational Joual Rok Meh. Min. Si. & Geoeh. Voi. 22, no 2. S Korhonen, K-H., Gardeeister, R., Jääskeläinen, H., Niini, H. & Vähäsarja, P Rakennusalan kallioluokitus. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 12. Laurila, T Taipuaittausenetelien vertailu ja korjaukset Pasivan työaiden tuloksiin vuonna Työraportti Saltikoff, B Mineraaliniisanasto. Espoo, Geologinen tutkiuslaitos. Tutkiusraportti no s. ISBN

44 1 38

45 39 TOTEUTUNUT AIKATAULU, OL-KR13 LIITE 8.1 itustyöt ja aakairaus Kairaus, 3-5 Reiän pesu, loppuautointi, huuhtelupuppaus Sivusuuntaittaus Lopetustyöt T övaihe OLKILUOTO, OL-KR13 Mautointi Maaputken syventäinen TOUKOKUU KESAKUU

46 41 KALUSTOLUETTELO, OL-KR 13 LIITE Niike 1. KALLIONÄ YTEKAIRAUSKALUSTO - Diae 1 S 1 kpl -Royal Bean -puppu, iusuodatin CT-12 2 kpl - Alu 72-ajoputkisto 52 - Teräputket, W-76, koloisteräputki 3 kpl - Terät, W-76 3 kpl - Kalvaiet 6 kpl - Maaputket 9/ Ventiililaitteisto 1 kpl - Suunnatun erkkauslaite 2 kpl - Vaijeri 1 - Sähkökeskus 2 kpl - Työkaluja y 2. HUUHTELUVESIJÄRJESTELY - Vesisäiliö kpl Mittausjärjestelä 1 srj - Vesiittareita 3 kpl - Suodatin 1 kpl - Vesilinjaa 25 - Selkeytysallas 1 kpl - Siirtopuppu 1 kpl - Kopressori 1 kpl - Mautointiputket 3x45 - Uppopuppu, halk kpl 3. APUKALUSTO - Toiistotila 1 kpl - Taukotila 1 kpl - Varastotila 1 kpl -Puhelin 1 kpl - Työalueerkit lippusiia 1 srj 4. TARVIKKEET - Näytelaatikot 15 kpl - Merkkiaine 1 kpl MITTAUSKALUSTO - Johtokykyittari 2 kpl -Kaltevuusittari 1 kpl - Maxibor -laitteisto 1 kpl - EZ-Shot -laitteisto 1 kpl - Sähköluoti 1 kpl 6. KALLIONÄYTTEIDEN TULOSTUS -Tietokone 1 kpl - Tutkiuslaitteet 1 srj -Kaera 1 kpl - Rok Tester-laitteisto 1 kpl J

47 42

48 43 LIITE 8.3 REIÄN ALKUOSAN RAKENNE, OL-KR13 MITAT Z-aanpinta = +5,8 Z-putkensuu = +6,22 a = 2,85 b = 1,28 =,51 d = 5,21

49 44

50 RAPAUTUNEISUUSASTE, OL-KR13 LIITE 8.4 Alkusyvyys Loppusyvyys Ra pautu neisu usaste Huo RpO RpO(Rp1) Graniitissa epidoottiutuista RpO RpO(Rp1) Graniittisissa osissa epidoottiutuista Rp RpO Rp1 Epidoottiutuista RpO Rp-1 Graniitissa epidoottiutuista, joka tekee vaaleasta graniitista vihertävän Rp1 (RpO) Graniitissa epidoottiutuista, joka tekee vaaleasta graniitista vihertävän Rp RpO Yksittäisiä epidoottiutuneita kiteitä RpO (Rp1) Rp RpO (Rp1) Graniittisissa osissa paikoin epidoottiutuista RpO RpO (Rp1) Graniittisissa osissa paikoin epidoottiutuista RpO Joitakin epidoottiutuneita kiteitä, liittyen lähinnä rakoiluun Rp-1 Epidoottiutuista RpO Rp RpO Rp RpO RpO (Rp1) RpO RpO(Rp1) RpO Rp RpO Rp-1 Epidoottiutuista RpO RpO(Rp1) Varsinkin graniittisissa osissa osittaista uuttuista.

51 46

52 47 NOSTOT, OL-KR13 LIITE 8.5 Nostot, Nostot, Nostot, Nostot,

53 48

54 49 SUUNNATUT NÄYTTEET, OL-KR13 LIITE 8.L Piste Suuntauserkin Suuntauksen Huo! syvyys alkusyvyys loppusyvyys äärä ei erkkiä, kantaa ed. ajosta irtonainen kanta, erkki hylätty Kanta irti, erkki hylätty villejä, ei erkkiä villejä, kanta hajonnut villejä, ei erkkiä reuna hajonnut, ei erkkiä kaksi jälkeä, hylätty ei erkkiä

55 5 SUUNNATUT NÄYTTEET, OL-KR13 LIITE 8.6 Piste Suuntauserkin Suuntauksen Huo! syvyys alkusyvyys loppusyvyys äärä kanta hajonnut, ei erkkiä ei erkkiä villejä, heikko erkki vinossa, hyl Iso villi, ei erkkiä

56 51 LAATIKKOLUETTELO, OL-KR13 LIITE N:RO Syvyysväli, - N:RO Syvyysväli,

57 52 LAA TIKKOLUETTELO, OL-KR13 LIITE 8.7 N:RO Syvyysväli, - N:RO Syvyysväli,

58 i 1 i Pääkivilajin Alajakson Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys ' Kivilaji KGN GRAN GRAN MYL KGN Kuvaus Migatiittinen kiillegneissi, jossa on vaihtelevia graniittisia osuuksia. Pääosin kivi on hieno-keskiearakeista, kohtalaisesta voiakkaasti liuskeista. Pääineraaleina ovat aasälvät, biotiitti ja kvartsi. Kiisuja erityisesti kapeissa runsaskiilteisissä kiillepakoissa. Sinertävää tuaa peheää Iiukasta piniittiä vaihtelevia ääriä. Pääosin graniittinen vyöhyke, jossa lievää epidoottiutuista. Loppuosaltaan graniitti on elko tuaa. Kvartsijuoni. Grafiittia kivessä. Kivi tuntuu paikoin liukkaalta kiillepitoisissa vyöhykkeistä. Paikoin kivessä on tuaa sinertävää piniittiä esi. välillä elko runsaastikin. Kvarsijuoni. Kvarsijuoni. Paikoin breksioituista, useita haarniskapintaisia rakoja. Graniitti, joka on väriltään vaaleaa ja osuuksiltaan, jotka ovat epidoottiutuneet, vihertävää. Graniitti on raekooltaan keski-earakeista. Paikoin se on raekooltaan pegatiittista vaihtelevin osuuksin. Raekoko vaihtelee elkoisen runsaasti ja tiheästi. Se on assaaista ja suuntautuatonta. Graniitin pääineraalit ovat aasälvät ja kvartsi. Kiilteitä, biotiittia ja uskoviittia on vähän. Graniitissa on havaittaissa vaihtelevasti ikrorakoilua, joka paikoin uodostaa verkkoaista rakennetta ja yhdensuuntaisia ikrorakoparvia. Hiean kirjoaasälpää. Hiean kirjoaasälpää. Lähes pelkkää kiillettä sisältävä vyöhyke, joka on hajonnut. Hiean kirjoaasälpää. Granaatteja ja kiisua. Syvyysvälillä yloniittia. Myloniittiset vyöhykkeet eivät ole yhtenäisiä. Syvyysvälillä yhtenäinen yloniitti. Kiillegneissi. Diabaasia graniitin ja yloniitin välissä eripituisina jaksoina. Diabaasissa oisia onaattijuonia, joita ei ole tulkittu täytteisiksi raoiksi. ;:r;;; < _ (J) ;:r;;; ;o w =i (J'I w

59 Pääkivilajin Alajakson Kivilaji Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys MYL KGN MYL KGN KGN MYL MYL MYL Kuvaus Useita kapeita yloniittisia vyöhykkeitä. Yläosassa ne ovat osittain graniitin ja diabaasin kontakteissa. Lisäksi vaihtelevia ääriä ikrorakoilua ja breksioituista. Kvartsijuoni, leikkauskula 3-4 astetta. Granaatteja graniitissa. Hiean kirjoaasälpää. Hiean kirjoaasälpää. Muutaia kirjoaasälpärakeita. Kiillegneissi. Muutaia kapeita yloniittisia vyöhykkeitä. Graniitissa lisääntyy kiilteen osuus ja kiillegneissiset ja tonaliittiset vyöhykkeet vuorottelevat graniitin kanssa. Kiillegneissi, graniitti ja tonaliittiset osat uodostavat keskenään vaihtelevan seoksisen igatiitin. Syveälle entäessä graniitin osuus vähenee ja kiillegneissin osuus kasvaa. Kiillegneissi. Kivessä piniittiä vaihtelevia ääriä, paikoin elko runsaastikin syvyydelle noin173 saakka. Breksioituista. Pääosin tonaliittisia ja graniittisia vyöhykkeitä. Granaatteja graniitissa. Kiillegneississä vaihtelevia ääriä piniittiä ja kivi tuntuu liukkaalla. Ontelo ja oauotoisia kiteitä. Kiillegneissi paikoin suonigneissiä. Myloniitti. Myloniitti, jossa ehjiissä kiillegneissisissä osissa kiilteen seassa elko runsaasti kloriittia. Ontelo ja oauotoisia kiteitä. Paikoin voiakkaasti kloriittiutuneita/piniittisiä (liukkaita) kiillepitoisia vyöhykkeitä. Vyöhykkeiden levys vaihtelee uutaista illeistä noin 25 asti. M. syvyydellä Onteloita rakoiluun ja ikrorakoiluun liittyen. Mikroraoissa useiiten oinen (kaoliini tai onaatti) täyte. Granatteja graniitissa. Myloniittinen vyöhyke. ::'\ ): S: ::'\ (/) r ::,. (1.) =i (x, 1

60 Pääkivilajin Alajakson Kivilaji Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys GRAN MYL TON KGN MYL KGN MYL MYL KGN KGN Kuvaus Näytteen kyljessä vihertävä onaattireunainen poiu (sarvivälkepitoinen, diabaasi?). Graniitti. Tonaliittia ja graniittia. Kiillegneississä vaihtelevia ääriä piniittiä ja kivi tuntuu liukkaalta. Kloriittiutunut voiakkaasti suuntautunut kiillepakka. Ontelo ja oauotoisia kiteitä. Myloniitti. Tonaliitti, joka on väriltään haraata. Raekooltaan se on keskirakeista. Sen pääineraalit ovat aasälvät ja biotilttl. Kvartsia on vähän. Yläosassa on lähinnä yksittäisiä granatteja. Tonaliitti on kohtalaisesti-heikosti suuntautunutta. Kiillegneissin lähellä liuskeisuuden aste kasvaa. Tonaliittia lävistävät graniittiset ja pegatiittiset osueet. Tonaliitin yläosassa on vaihtelevan levyisiä kiillegneissisiä osueita. Näissä on havaittaviassa jonkin verran piniittiä. Kiillegneissi. Ki illeg neissi. Kiillegneissiä ja tonaliittia. Myloniitti. Kiillegneissiä, jossa elko runsaasti piniittiä sekä uutaia kiillepakkoja. Graniittivaltainen vyöhyke. Kapea yloniittinen osue. Tiiviitä iskostuneita osittain epäjatkuvia rakoja. Hiertopintoja, joissa usta tai hara paikoin yloniittiseltä vaikuttava ohut täyte. Pinnat ovat kuitenkin voiakkaasti iskostuneita, eikä näyte katkea niiden kohdalta. Paikoin näytteeseen uodostuu verkkoaista rakennetta, etenkin ri-vyöhykkeen alapuolella. Myloniitti. Kapeita vaihtelevan levyisiä hierto- ja yloniittivyöhykkeitä. Breksioituneessa kivessä onteloita ja oauotoisia kiteitä. Hienorakeinen kiillegneissi. Hienorakeinen kiillegneissi. /'\ <... /'\ en r ;!.;; AJ (..) =i <.n <.n

61 1 Pääkivilajin Alajakson Kivilaji Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys DIAB KGN MYL GRAN GRAN GRAN GRAN Kuvaus Reunoiltaan hiean yloniittiselta näyttävä graniittinen juoni, jossa uutaia oauotoisia kiisukiteitä. Diabaasijuoni. Tiiviitä iskostuneita osittain epäjatkuvia rakoja. Hiertopintoja, joissa usta tai haraa paikoin yloniittiseltä vaikuttava ohut täyte. Pinnat ovat kuitenkin voiakkaasti iskostuneita, eikä näyte katkea niiden kohdalta. Paikoin näytteeseen uodostuu verkkoaista rakennetta. Kiillegneissi, jossa on vaihtelevia ääriä piniittiiä, paikoin elko runsaastikin. Hiertynyt yloniittinen vyöhyke. Breksioitunut vyöhyke, joka on osittain täyttynyt onaatilla. Graniittivaltainen vyöhyke. Syvyysvälillä kirjoaasälpää. Graniitti. Pari pientä onteloa. Graniitti, josa runsaasti granaatteja. Välissä noin 4 kiillegneissijakso, jonka yläkontaktin yläpuolella graniitissa loiuaisesti kloriittia välillä Kiillegneississä uutaia tonaliittisia osueita. Onteloita, joissa oauotoisia kiteitä. Graniitti, jossa granaatteja. Kirjoaasälpää. Graniitti, jossa granaatteja elko runsaasti. Graniittivaltainen osuus, jona yläosalla ea pegatiitti. Graniitin välissä eri pituisia killegneissiosueita. Breksioitunut hiertynyt vyöhyke, jossa yös onteloita ja oauotoisia kiteitä. Graniitti, jossa joitakin granaatteja. A ):... A (/) r...a. (1.) =i 1 (J)

62 1 Mittausväli Kivilaji Lävistys- Liuskeisuus- Kaade- Alkusvvvvs () Loppusyvyys () kula ( ) aste suunta ( ) KGN 6.26 KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN GRAN KGN KGN KGN 2 Kaade Korjattu Korjattu () kaadesuunta ( ) kaade ( ) Huo Migatiittinen kiillegneissi, jossa graniittisia vyöhykkeitä. Kiillegneissi on liuskeista ja pääosin kohtalaisesti suuntautunutta. Paikoin kiillegneississä on kapeita kiillepitoisia vyöhykkeitä, jotka ovat voiakkasti liuskeisia. Graniittiset osat ovat suuntautuattoia tai heikosti suuntautuneita. Suuntautuaton graniitti. Välillä on kiilegneissiosueita, jotka ovat kohtalaisesti suuntautuneita. Graniitin seassa kiillegneissiä Kivi uuttuu graniitin kiillegneissin ja tonaliitin vuorottelevaksi. Liuskeisuus vaihtelee tiheästi suuntautuattoasta kohtalaisesti suuntautuneeseen. Pääosin kohtalaisesti suuntautunut kiillegneissi. Kiillegneississä on vaihtelevan levyisiä graniittisia vyöhykkeitä, jotka ovat suuntautuattoia tai heikosti suuntautuneita. Paikoin, etenkin graniittisten osien lähellä liuskeisuuden suunnassa vaihtelua. (J) en (J) r- 1 ::...A. (1..) ( J KGN KGN TON KGN KGN KGN Osa gneissistä suonigneissiä, jolloin siinä on poiuttuista ja runsasta vaihtelua suuntautuneisuudessa. Liuskeisuudet itattu "isilta" kohdilta =i?» CO

63 1 1 1 i Mittausväli Kivilaji Lävistys- Liuskeisuus- Kaade- Alkusvvvvs () Loppusyvyys () kula ( ) aste suunta ( ) KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN TON TON TON TON TON KGN KGN GRAN TON TON TON TON TON TON TON TON Kaade Korjattu Korjattu () kaadesuunta ( ) kaade ( ) Huo Kohtalaisesti-heikosti suuntautunut tonaliitti, jossa paikoin kiillegneissisiä osuuksia. Tonaliitin liuskeisuusaste on kiillegneissiä heikopi, utta kuitenkin selvä. Kiillegneissin läheillä liuskeisuus voiakkaapaa. Kiillegneissi tonaliitin välissä Graniittivaltainen vyöhyke, jossa hiean tonaliittia. Tonaliitti on aluksi heikosti liuskeinen ja siinä on poiuttuneisuutta. Syvyyden noin 335 jälkeen poiuttuneisuus vähenee ja tonaliitti on heikostikohtalaisesti suuntautunutta. Syvyydestä noin 38 poiuttuneisuutta on paikoin. Tonaliitissa kapeita hiertovyöhykkeitä, joissa voiakasta suuntautuneisuutta. r (J) ;;'\ en $1> r; ;;'\ ::: (,..) =i (X) < <.n (X)

64 1 1 Mittausväli Kivilaji Lävistys- Liuskeisuus- Kaade- Alkusvvvvs () Lopousvvvvs () kula ( ) aste suunta ( ) KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN GRAN KGN GRAN Kaade Korjattu Korjattu () kaadesuunta ( ) kaade ( ) Huo Pääosin kohtalaisesti suuntautunut igatiittinen kiillegneissi. Kiillegneississä on vaihtelevan levyisiä graniittisia vyöhykkeitä, jotka ovat suuntautuattoia tai heikosti suuntautuneita. Paikoin, etenkin graniittisten osien lähellä liuskeisuuden suunnassa vaihtelua. Graniittivaltainen osuus, jona yläosalla ea pegatiitti. Graniitin välissä eri pituisia killegneissiosueita. Graniitti!:: (J) A en _(J) r ;;o... w 1 CO

65 6

66 -.,.---- Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta ti tä tä ti tä tä ti tä tä täsa tä tä ti tä tä täsa tä täsa tä tä tä tä tä tä tä täsa ti tä tä ti ti tä tä ti tä 5 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus har vhar wih, har.5 har vhar har savi 2 har 1 har har har har har vhar,vhar har, kiis savi 7, kiis kiis, kiis har, ust, kiis vhar.5 vhar vhar har, kiis graf Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! pieniä kitaitä os savi, uru, paksuus sarja täytteisiä rakoja, osassa savi- ja urutäyte. Ei poistettu lokerosta, jotta ei hajoa enepää. oskiinnl ;,;; r ::1 r r; ;,;; ::: w =i CO >

67 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä täu tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä ti ti ti ti tä täha tä ti täsa tä täha tä tä tä ti täha tä ti tä tä ti tä tä ti ti tä ti Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakopaksuus kaade väri laatu pinnan astetta uoto har, ust har graf thar uru, savi 3 5 vhar, graf 51 vhar, wih thar, ust kiis 6 thar, vhar, graf 4 vhar 64 har, kiis 47 har 4 har, thar kiis, 41 har, kiis 23 har kiis wih kiil, kiil thar savi 2 2 vhar 65 wih, ust klor, uru thar 44 ust, wih 14 9 ust, wih kiis, uru 82 ust, wih kiis 3 3 vhar 26 ust, 26, kiis 1, kiis 22 Rakopinnan laatu Huo! os osittain haarniska haarautuva, viivaus vaaka ;:::t\ r :::J r r ;;;; ;o (1.) =i (X) (J) 1\.)

68 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta ti tä tä tä ti tä tä tä tä ti ti tä tä tä tä täha täu tä ti täha täha täha tä ti tä ti täha ti ti ti tä tä ti tä tä ti tä tä tä tä 3 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 9 47, vhar, kiis vhar har, ust.5, kiis har, ust kiis, har,.5 74 har kiis 26 har,vhar kaol,, kiis 5 wih 49 thar, wih 1 thar, vihr 1 ust, wih ust ust wih vhar, har, kiis 1 har, wih 1 vhar har har har har har, har, har, kiis, kiis, kiis Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! os viivauksen suunta 11 os yös uru, os ::,;; r ::t 5 r; ::,;; :::...Jo. (,.) =i...jo. Q) (,.)

69 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Rakopinnan syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade väri astetta astetta astetta astetta astetta tä 55 vhar tä 75 wih, ti tä tä tä 15, vhar tä 8, wih tä 85 wih, ti tä 55 thar ti ti ti tä 7 vhar tä tä tä tä tä 6, wih tä 65, har ti tä tä 75 vhar tä 5 vhar tä 45 har, ti tä 45 ust, har tä 45 har tä 5 ust tä 5, har tä 4 ust, ti tä 5 ust, vhar Täytteen Täytteen Rakolaatu paksuus pinnan uoto, kiis.5, kiis kiis kiis 5, kiis 1 Rakopinnan laatu Huo! liukas savinen täyte, ohut väli hajonnut jäänyt kantaa edellisestä ajosta. välillä savea ja kallion palasia, yloniittia lisäksi täytteisiä rakoja, Näytettä ei nostettetu pois laatikosta, väh.. rakoa_ A r ::t r _o A ::: (..) :::::; >

70 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade astetta astetta astetta ti täsa täsa täu tä tä tä tä tä tä tä ti tä täsa tä tä tä ti tä tä ti tä tä tä tä täsa ti tä tä täha tä täu tä tä tä ti ti tä 3 Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaades. kaade väri laatu paksuus astetta astetta 1 12 kiis 1.5, kiis kelt kiis 1.5 har, kiis har, kiis har, kiis har, kiis har kiis 2 har savi, kiis, ust, kiis 3, har.5, kelt kiis 2 har, 2,har har har har vhar har kiis savi, kiis ust, har 2 ust, har ust ust, tvih ust uru, savi 1 ust, har, kiis ust, har, kiil har kiis Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! os täyte 1-3, lyhyitä haarniskaaisia pintoja Breksioituista, jossa ikrorako ja ;;"i; r r r; ;;"i; :: VJ =i ()) Ol

71 1 1 i 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta täha tä tä tä tä tä tä täha ti täha täha täha täha tä tä tä tä tä täha tä ti tä tä tä tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä 65 Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakoväri laatu paksuus pinnan uoto ust ust ust, har, kiis, rusk.5, rusk, kiis har, ust, vvih ust wih, har vihr ust, har har, kiis har ust kiis ust kiis ust kiis ust ust, kiis har, kiis vhar vvih, har, kiis thar kiis har,, kiis 4 har har kiis kiis Rakopinnan laatu Huo! näyteen kyljessä lyhyesti ruskeapintainen kiisu? kuparikiisu liukas savi välillä näytehukkaa, hioutunut, urskautunut, soijaa ja/tai savea, rakoja? syvyys epävara yös kuparikiis liukas vihreä liuskeisuuden suuntaisia onteloita ja kiisupakkoja r =1 5 r: ::... (..) (X)... (J) (J)

72 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade astetta astetta astetta tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä tä ti u täu fu tä tä tä täsa tä tä tä tä tä tä tä tä tä 4 Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen kaades. kaade väri laatu astetta astetta har, kiis har har, ust har har har har har, ust har, ust, har ust har ust, har har, ust ust har, ust ust ust har, har ust ust har har har, kiis kiis kiis kiis kiis, kiis, kiis, kiis kiis kiis kiis kiis, kelt kiis wih kiis har, vhar, kiis rusk kiis har, ust,, kiis, graf vhar, har kiis Täytteen Rako- Rakopaksuus pinnan pinnan uoto laatu Huo! os onteloita, onteloita, -- " 1 :::f r- r;- ::: "-II. (..) =i -II....

73 i Rako Alku- loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä tä tä tä tä tä ti tä ti ti tä tä täu tä tä täha tä täha tä ti tä ti tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä täha täsa tä tä tä ti 4 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 48 har kiis har ust, har 45 har, kiis 46 har,, kiis 1 6 ust, vhar, kiis vhar, har 8 34 vhar, ust, har, kiis , ust, kiis 44 thar,, kiis, savi 67 thar kiis 36 har 43 ust, vhar 6 vhar, ust, har, kiis.5 53 har, ust, kiis 1 16 vhar 15 vhar har, kiis 55, kiis 1 kiis 8 har kiis har kiis 9 har kiis 28 har kiis 24, har 77, har, hvih, kiis 79 ust, har kiis 34 har klor,, savi 63 har klor, savi har har 61 thar kiis Huol viivauksen suunta 125 yös haarniska Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto /'\ r 5 r; A ;o... (.o.) =i <XI... (J) <XI

74 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta ti tä ti tä tä ti ti tä tä tä tä tä ti tä tä tä täu ti tä tä tä tä tä tä tä ti 5.,., 1::'"7..,., wwu Uf.l;::1 ti tä tä ti tä tä ti ti ti tä ti ti tä ti 3 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 28 4 har, ust hvih ust, vhar ust, vihr klor, kiis har, kiis.5 har vhar, vihr, har har, ust, hvih, klor ust,, kiis ust, har, kiis har.5 1 har ust, ust wih vhar vihr, rusk vhar ust, vihr, klor, klor Huo! os peheä hvih ineraali os pääosin os :::1\ r ::1 5 Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto r: :::1\ :: w =i <

75 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta ti tä tä ti tä ti tä tä tä ti ti ti ti täha täsa täsa ti tä ti ti ti ti tä ti ti ti tä ti tä tä tä tä tä tä täha ti tä ti tä tä 1 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta vihr vihr 87 vihr, klor vihr 85 vihr 81 ust, vihr ust, har ust, har 67 vihr vhar, wih 6 vhar, har 16 vihr 8 vihr, ust 87 wih 83 wih, ust 36 ust 87 vihr 84 ust, wih 4 thar 38 har tvih Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! pääosin pääosin viivaus vaakaasentoinen os liukas täye os haarautuva os os yös savista Iiukasta täytettä :,;; r =1 5 r; :,;; ::: (IJ =i...

76 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. astetta astetta tä ti tä tä ti tä tä ti tä tä tä täsa täsa täha ti ti ti ti ti tä ti ti tä ti ti tä tä ti ti ti ti ti tä ti ti täsa tä tä tä tä 3 Raon Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen kaade kaades. kaade väri laatu astetta astetta astetta tvih wih, ust har vihr har ust vihr har vihr, ust, wih har ust,, vihr ust, vihr har ust har, ust ust vihr, ust savi, kiis savi, kiis klor Täytteen Rako- Rakopaksuus pinnan pinnan uoto laatu.5 Huo! liukas täyte, os ei nostettu laatikosta, os ei nostettu laati kesta unduloiva haarautuva, os liukas ineraali os r =1 5 r ;;o... w =i

77 i Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä ti tä tä ti tä tä ti täha täha tä ti tä tä ti ti tä ti ti ti tä ti ti ti ti tä tä tä tä tä tä ti ti ti ti täha tä täha Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakoväri laatu paksuus pinnan uoto ust, ust, vihr ust, vihr vihr, har vihr, ust ust, har, vih, klor ust, vihr, har, kior vihr, har tvih, ust kiis ust ust, vhar, kiis wih wih vihr vihr, thar kiis vihr vihr, ust Rakopinnan laatu Huo! sijainti epävara, näytehukkaa haarautuva, haarautuva os ei nostettu laatikosta erityisesti haarniskapintojen läheisyydessä ikrorakoilua viivaus vaaka-asentoinen viivaus vaaka-asentoinen $! :A 1 =1 5 r: A ::: (1.) =i -..J 1\.)

78 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä täha tä ti tä täha ti tä tä tä tä tä tä tä täsa ti ti tä ti tä tä ti tä täha AOa na nn.a...:.:. ""f,;;fv IVV.;:;IV ld täha tä täha täha täha tä täha tä tä täha tä tä ti 2 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta ust 2 81, vihr, ust ust, wih 9 88 vihr, ust vihr vihr 66 ust, tvih 59 vihr, valik har, vihr kiis kiis har savi, uru 3 41, vhar ust, har ust, har har, ust ust kiis 85 ust, har savi ust, har 34 ust 24 ust, har 25 ust, har 48 ust, har ust vhar 1 47 ust, har 77 ust, vihr, har, klor, kiis 36 har, ust, vihr har, ust Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! liukas in.,viivaus vaaka-as. viivaus vaaka-asentoinen yloniitista rakennetta, ei nostettu pois laatikosta viivaus vaaka-asentoinen k1inn1 viivaus vaaka-asentoinen yloniitissa viivauksen suunta 85 viivauksen suunta 8 viivauksen suunta 6 viivauksen suunta 45 viivaus vaaka-asentoinen r :::1 5 r; ;;,;; :::... (,..) : =i J (,..)

79 i Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta ti ti tä täha tä tä ti ti ti tä tä ti ti tä ti tä tä ti ti tä tä tä tä tä täu ti tä ti tä tä tä tä täu ti täsa tä 45 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta har, vihr har har ust vihr, har wih vihr wih vihr, wih,, har ust ust har, wih har, ust ust, har kiis har savi, uru 1 ust Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! kiillegneississä onaattijuo-1 nia, ei tulkittu täytteisiksi raoiksi viivaus vaaka-asentoinen yloniitissa pääosin haarautuva breksioitunut vyöhyke, ei nostettu laatikosta pääosin os, haarautuva pieniä onteloita,, ei nostettu laatikosta, ei nostettu laatikosta ;,;;; r =1 5 ;,;;; ::... (,.) =i CO......

80 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä tä tä tä täsa ti tä täha tä tä tä ti tä tä tä ti tä tä ti ti tä tä ti tä tä ti ti ti tä tä täsa tä tä tä ti ti tä tä Rako- Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta ust, vhar ust, ust, vhar ust vhar vhar ust, vhar ust ust kiis ust kiis 68 har.5 har 38 wih.5 59 vihr, har har 59 vihr 87 vihr 89 vihr, har har vhar, har 23 har har 71 hvih 16 har 89 wih Rako- pinnan laatu l pinnan uoto Huo! liukas ineraali runsasta ikrorakoilua liukas ineraali liukas kiillepakka liukas kiillepakka haarautuva haarautuva, liukas ineraali " r =1 5 r; A ::: _. (,.) =i _ <.n

81 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta ti tä ti tä tä ti tä tä tä tä tä ti tä tä ti ti täha tä tä ti tä tä tä tä täha tä tä ti tä tä ti ti tä täha ti tä ti ti tä tä 3 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 87 vihr ust 17 ust, har ust ust ust, ust, vihr 83 vihr 6 24 har 69 vhar har, hvih wih 3 har har 87 hvih vihr 9 hvih 89 ust, vihr, kiis ust 1.5 ust, vihr tvih, vihr klor, kiis ust 1 vihr vihr vhar, vihr hvih klor kiis Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! yloniitissa yloniitissa haarautuva osin yloniittinen täyte, os viivaus vaaks-asentoinen viivaus loiva-asantoinen liukas ;1\ r :::1 r r :::... (..) : =i......,

82 Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade astetta astetta astetta tä ti ti ti ti täha ti ti ti ti tä ti tä ti täha tä ti tä ti ti tä ti tä tä ti tä ti ti täha ti ti tä tä tä tä tä ti tä tä tä 35 kaades. kaade väri laatu paksuus astetta astetta hvih tvih, har, kiis, klor tvih vihr ust, vihr, vhar ust wih vihr vihr vihr ust, vihr vihr wih wih, vihr, tvih vihr har, vihr Rako- pinnan laatu l Rakopinnan uoto Huo! viivaus vaaka-asentoinen os os os os, haarautuva os A r ::j r r ;;..; :::...a. w =i ())...a

83 i 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta ti ti ti tä täha ti ti ti ti tä tä tä ti tä ti ti ti tä ti ti ti tä ti tä tä tä tä tä täha tä täsa tä tä tä tä tä tä ti ti tä 2 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus vihr, ust, ust, har har vhar, wih 1.5 har, kiis 1 hvih 2 har har ust, ust ust ust, vhar tvih, vhat vhar ust har, kiis kiis, kiis savi savi, kiis kiis Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo!, haarautuva os, haarautuva täyte 1-3 liukas ineraali yös täu os, uuttu täsa raoksi yös täha 6 r =1 5 r ::...lo. (,.) =i...lo....

84 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade astetta astetta astetta ti tä tä tä tä tä ti ti ti ti ti ti tä täha tä tä ti ti tä tä tä tä tä ti ti tä tä tä tä tä täha täsa tä tä tä tä tä täha tä täha Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen kaades. kaade väri laatu astetta astetta har, kiis har har har, ust 1 12 vhar vhar har har har ust har, ust har, kiis har, ust har thar, kiis thar, kiis har, ust, kiis har thar vhar wih,, kiis ust, har har har, ust Täytteen Rakopaksuus pinnan uoto Rakopinnan laatu Huo! os os viivaus loiva-asantoinen liukas täyte viivaus vaaka-asentoinen viivaus loiva-asantoinen =" r =1 r r;- A ::... w =i <

85 ! Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä täha ti tä tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä täha ti täha ti tä tä ti tä tä tä tä täha tä ti täha ti tä Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 42 har har 63 ust graf , wih, kiis 53 har kelt kiis har 1 vhar ust ust, vihr kiis 58 ust, har, kiis 86 ust thar kiis thar, kiis thar kiis 71 ust, tvih 81 har, ust ust, tvih 78 ust, har har 1 Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! pääosin viivauksen suunta 45 viivaus vaaka-asentoinen viivaus loiva-asantoinen pääosin os os viivaus vaaka-asentoinen näytteen kyljessä " r 5 r =" (.,.) =i!=» (X)

86 1 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä ti tä täha tä tä tä tä tä tä ti ti tä tä tä ti ti ti ti ti ti ti tä tä täsa tä 1 1 IV "" vv ti täha tä ti tä täha ti tä ti ti ti täha tä 3 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta har tvih, vhar 84 har,ust 17 har, ust, kiis 2 ust, har kiis 82 hvih, ust, kiis ust, hvih har har kiis 86 har, kiis vihr, har, ust 38 har 71 har, ust 88 har.5 har, ust, kiis 38 vhar, hvih, kiis 1 54 har, kiis.5 ust ust har 3 har Rako- pinnan laatu l Rakopinnan uoto Huo! liukas ineraali viivaus vaaka-asentoinen haarautuva yös savi, kiteitä rakopinnalla 1 =" r ::1 r r ;o (..)!:: =i

87 1 1 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta täu tä täsa tä tä tä ti tä täha tä tä tä tä ti tä tä tä ti ti ti tä tä täha tä täha tä ti tä tä ti tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä 2 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus ust, har, vhar har 1.5 ust, ust, har kiis har, ust, kiis vvih klor ust ust ust, har 1 hvih, har, ust vhar ust, tvih har, vhar ust, har vhar ust, vvih ust, har har ust, har klor, kaol savi klor har 1 har, ust har har vhar 1 vhar 1 har, ust, vvih vhar wih klor Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! yös täha erittäin liukas savi liukas ineraali os liukas viivauksen suunta 9 juonen alapinta ;:,;; r =1 6 r ::: (/.) =i N

88 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä tä tä tä tä tä tä täha tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä ti ti tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä tä 65 Rako- Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 23, kiis 1 har 59 ust, wih klor har thar 68, wih, ust, klor, kiis 1 vhar 53 vihr klor 61 vihr klor wih 57 vvih,, klor wih, har klor har vhar 75 har, 42 har, vhar 8 42 vhar, kelt, kiis 71 kelt klor har thar 19 vhar, ust vhar Huo! kitaitä liukas tosi liukas os ikrorakoilua liukas liukas onteloita liukas os, haarautuva os, haarautuva os kinni " r Rako- pinnan laatu pinnan uoto :::1 5 r;- "::u w =i (X) (X) w

89 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta täha täsa täha tä ti ti täha tä tä tä tä täha täha tä tä ti tä ti täha täha ti täha täsa täha täha täu ti tä tä tä tä 45 Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakoväri laatu paksuus pinnan uoto ust har savi, 1.5 ust, har savi,, kiis, ust.5 ust ust ust ust ust, har kiis 4 ust, kiis har, ust tvih ust, har ust graf ust, har ust, har ust ust, har har.5 har.5 har, kiis Rakopinnan laatu Huo! yös uruja yös savi ja uru viivaus vaaka-asentoinen os viivauksen suunta 5 välillä näytehukkaa, itat ovat epätarkkoja onteloita, kiteitä, i ajon alussa urskaa, osa ahdollisesti villejä, osa hajonnutta näytettä, näytehukka? Näyte urskautunut, näytehukkaa, näytehukkaa? täytettä tai kairauksessa synttynyttä urua. liukas ineraali -- r =1 r r; ::u...a. (,.) =i C»...a. C»

90 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade astetta astetta astetta ti ti tä tä tä tä täha tä täha tä täha tä tä tä tä ti ti täha täha täha täha täha tä tä tä täha 35 &::7 ")")':) 'l.c:::.&..:.: vvi LL.;J.L...J Li:l täha tä ti tä täha täha ti tä täha täha täha ti tä 7 Rako- Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaades. kaade väri laatu paksuus astetta astetta vhar.5 hvar 1 vhar, ust vhar ust ust, tvih, vhar, klor vhar ust, vihr vhar ust ust, har graf,, kiis ust, har graf, har ust, har vhar.5 ust, vihr klor vhar ust, har, klor vhar.5 vhar vhar, ust ust, vhar vhar ust, tvih ust, tvih ust vhar, kiis, kiis Huo! haarautuva, pääosin pääosin ei nostettu laatikosta r =1 Rako- pinnan laatu pinnan uoto r- r: ::: (..) =i (X) (X) (J1

91 1 1! 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta täha tä tä täha tä tä tä täha ti tä tä tä tä tä tä tä tä täha tä ti ti tä tä tä ti tä ti tä tä tä tä ti tä täu ti ti ti ti täu tä 6... Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakoväri laatu paksuus pinnan uoto vhar, ust, klor vhar vhar vhar vhar, kiis vhar vhar, ust, kiis har vhar, ust ust, har har, ust, vhar, kiis vhar.5 vhar har,, savi Rakopinnan laatu Huo!, onteloita, onteloita, onteloita liukas, uruina kiinrii 6 r =1 r _o ;;::r\ ::...a. (..)!:: =i...a. <J)

92 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta ti ti täsa tä tä tä tä täsa tä tä tä tä tä tä täsa täsa ti tä täsa täsa täha ti tä tä tä tä n tä IV tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä 65 Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakoväri laatu paksuus pinnan uoto kaol kaol 1 har har har har har, har har vhar, kiis har savi, uru har savi, uru ust 1, ust 1 vhar, vihr, kiis vhar vhar kaol wih ust, vihr, klor ust, har kaol, kaol Rakopinnan laatu Huo! onteloita, onteloita, onteloita, onteloita, kitaitä liukas ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta kiteitä onteloita kiteitä onteloita, liukas kiteitä onteloita, kiteitä _j =" r =1 5 r =" ::: --lo. (..) =i --lo....

93 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Rakopinnan syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade väri astetta astetta astetta astetta astetta tä 8 har tä 65 har tä 4 har tä 4 har tä 5 vhar, wih tä tä tä 65 har tä tä tä 65 har tä tä tä 45 vhar, ti tä 6 har tä tä tä tä 6, har tä 45, wih tä tä tä tä tä 55, har tä tä 45 vhar, tä tä 6 vhar, tä 3 vhar, ust tä 7 vhar, ti tä tä 65 ust tä tä tä 55 har, wih täsa tä 6 vhar Täytteen Täytteen Rakolaatu paksuus pinnan uoto kiis kaol kaol kaol, kaol graf kaol Rakopinnan laatu Huo! liukas täyte liukas täyte onteloita, onteloita, ontelita, liukas täyte onteloita, onteloita, onteloita, os onteloita, onteloita, onteloita, onteloita, ontloita, liukas täyte - 6 r :::t 5 r =" ;o (Jo) =i

94 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä täsa tä tä tä tä tä tä tä tä ti ti tä tä tä täsa tä i i tä tä tä tä ti täha tä täha tä tä ti ti tä tä 7 Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakoväri laatu paksuus pinnan uoto har vhar vallk kaol kaol vhar kaol, har ust, harn, wih klor kaol, ust, har vhar vaik, har kaoi, har ust, har har ust, har kiis 1.5 har vhar Rakopinnan laatu l Huol liukas täyte kitaitä onteloita, onteloita, onteloita, onteloita, onteloita, kiteitä os A r =1 r wo r ::...lo. (,.) =i ('X)...lo. ('X) (

95 Rako Alku- loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Rakopinnan syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade väri astetta astetta astetta astetta astetta tä tä ti ti tä tä 8 ust tä 45 ust, har ti tä 65 ust, har tä 4, har tä 65, vhar tä 55, wih ti tä 4, wih tä tä tä ti tä 5 vhar tä tä 6 vhar tä tä 7, vhar tä 5, wih tä tä 4 wih tä 5 vihr ti ti tä 55 har tä tä 5 vhar ti tä 7 vhar tä 2 vihr ti tä 5 vihr tä 5 vihr ti tä 5 vihr Täytteen Täytteen Rakolaatu paksuus pinnan uoto, kaol klor, kiis, kiis, klor kaol, kiis klor, klor kaol, kaol, kaol kaol kaol klor.5, kiis klor klor klor Rakopinnan laatu l Huo! onteloita, liukas liukas 6 r ::1 r "::: w =i (X) CO

96 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä ti tä tä ti ti tä tä tä tä täha ti tä ti tä ti tä ti ti tä tä tä tä tä tä 4, ""'\ o4"'"'"",.,1""\ lll!.uf 11!.:::1.:::1 ti ti ti ti täsa tä tä tä tä ti tä tä tä tä 6 Rako- Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus ust thar vihr vhar, vhar vhar thar har, ust vihr vihr, ust vihr vihr, vihr,, vihr vihr vihr ust, vihr, kiis, kiis, kiis klor, savi klor klor klor klor, klor, kiis, klor klor ust savi, uru 9 har kiis, ust har, tvih har, kiis.5, ust, tvih, kiis, klor Rako- pinnan laatu pinnan uoto Huo! liukas täyte -7 yös täsa liukas rakoilun lisäksi ikrorakoja liukas ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta 6 r r r :: --to. (/.) : =i --to. <D --to.

97 1 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Rakopinnan syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade väri astetta astetta astetta astetta astetta ti tä 65 vhar ti tä 6 vhar tä 7, ust täha 8, ust tä tä tä tä tä ti tä tä 55, vihr tä 55 ust tä 65 ust, thar tä 8 ust, tvih ti tä tä tä tä tä tä tä 55 vhar, ust tä tä tä tä täsa 6 ust ti tä tä tä tä tä 6 har tä 55 har, ust tä ti tä 65, vhar Täytteen Täytteen Rakolaatu paksuus pinnan uoto.5 kaol kiis, kaol kaol klor klor klor, klor 2 kaol kaol kaol kaol savi, kaol Rakopinnan laatu l Huo! liukas liukas liukas onteloita, onteloita, onteloita, yös täha liukas :::'\ r :::t r 9 r;- =" ::: (,.) =i <. 1\.)

98 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä täsa tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä 6 1'")A '")C":l C:.A...;.;, "7n.,v.. LV>J..J-. a /V tä tä täsa tä tä tä ti ti ti tä ti ti tä 55 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus, kaol kaol har, kiis, har kaol, kiis ust kaol, kiis vhar, kaol vhar.5 har, ust kiis,, klor, har, kaol vihr, har, ust, har, kaol kaol ust klor kaol kaol.5, ust ust, ust ust, thai kaib 1 ust har, ust kiis, kaol, kaol, kiis kaol thar ust, tvih klor Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huol rako pitkin näytettä, alkaa syv ja poistuu täytteenä klor, savi, kaol, kiis täyte -1 liukas yös täha os ::,;; r =1 r r; ::,;; ::: (.,.) =t < (.,.)

99 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Rakopinnan syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade väri astetta astetta astetta astetta astetta ti tä täha 75 ust täha 8 ust tä 55 vhar, ust tä 45 thar tä 35 vhar tä tä tä 8 har tä 8 ust täu 7 ust tä 65 ust, har tä 7 har tä 15 thar täu 8 thar tä täha 55 thar tä 6 thar tä 6 har täha 55 ust täu 55 thar tä 7 ust tä 3 vhar tä 7 har tä 45 ust, har tä 6 thar tä 4 ust tä 45 ust, täha 65 har tä 65 vhar, har ti ti tä tä tä 3 tvih tä ti tä tä 7 thar Täytteen Täytteen Rakolaatu paksuus pinnan uoto kiis, kiis.5 uru, savi 15 kiis uru, savi, kiis.5, kiis 1 1 kiis,, kiis 1.5 kiis Rakopinnan laatu Huo! liukas liukas ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta, yös täu kitaitä haarautva os kiteitä! ' ::::'\ r ::t r r :::...lo. UJ =i...lo. <D

100 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade astetta astetta astetta tä tä tä tä tä tä tä täha tä tä tä tä tä ti tä tä ti ti ti täha tä ti tä tä tä i täha ti täha täha ti tä tä tä ti tä ti tä tä tä 3 Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen kaades. kaade väri laatu astetta astetta kiis ust kaol kaol kaol, kiis kaol kaol ust har ust, har, kiis ust, har kiis thar , ust ust, har klor, kiis ust har, kiis har 93 7 ust ust, har ust, har ust, har ust, ust, ust har,, kiis ust, har, kiis Täytteen Rako- Rakopaksuus pinnan pinnan uoto laatu.5 Huo! useita täytteisiä ikrorakoj: liukas viivauksen suunta 5 viivauksen suunta 165 viivauksen suunta 15 viivauksen suunta 15 6 r ::j 5 r...,. V)...,. <D.n

101 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta ti tä tä tä tä ti ti tä tä tä ti tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä ti ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 28 ust ust, ust ust rusk kiis vrus 1 ust ust ust ust ust 65 ust, har, kiis ust ust ust ust ust ust ust har 89 ust Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! os kiisussa väriä, kuin ruostetta kiisussa väriä, kuin ruostetta os yloniitisia vyöhykkeitä sisältävä osue, rakoilun lisäksi urskautunutta kalliota ja :::'\ r =1 p r: :::'\ :: --" (..) =i (X) _.. <.

102 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä täha täha täha ti täsa täha tä tä tä tä ti tä tä ti tä tä tä 2 4.;: Ld tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä 2 Rako- Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta 58 ust kiis 7 har, ust savi, uru ust, har savi, uru ust, har savi, uru har, ust 73 ust, har uru, savi 87 ust 22 ust, har ust ust 84 har, kiis thar thar thar 33 har ust, thar 3 83 har, 66 har ust ust har, 66, har 7 har, ust 55 ust har kiis Rako- pinnan laatu pinnan uoto Huo! ikrorakoja yös täu, täsa Kallio urskaleista, osin ei nostettu laatikosta, yksittäisten rakojen äärittäinen ei ahdollista viivaus vaaka-asentoinen osa raoista kapeissa yloniittisissa hiertovyöhykkeissä ja suurin osa niistä unduloiva, pääosin os. - ::::-;; r r- r- :: w =i <...

103 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä tä tä ti täha tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä ti ti tä tä tä ti tä tä ti tä tä tä täha tä tä tä tä tä tä tä ti Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta, ust ust ust 32 ust 42 ust ust 54 ust 63 ust 83 thar thar 85 thar 68 ust ust 83 har 23 ust ust thar ust ust ust 23 thar, vhar har kiis 43 ust 7 ust klor, kiis 86 ust, klor, vhar, ust 9 har vhar vhar, har vhar vhar Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! viivauksen suunta 3 liukas liukas liukas os liukas viivaus vaaka-asentoinen os ;:;'\ ;o ---'- (,...) =i ---'- <.

104 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade astetta astetta astetta tä ti tä ti ti tä tä tä tä tä ti ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä ti tä ')l:,...,d L.J "'-UU ti tä tä tä tä tä täha tä tä tä täha täha ti 2 Korj. Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaades. kaade väri laatu paksuus astetta astetta vhar vhar har vhar vhar har har vhar, har har har har har har har ust har har ust ust har ust, har vhar, ust vhar, ust.5 vhar har, ust ust, vhar ust, vhar, hvih, klor Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! haarautuva, os käy näytteen kyljessä, täytteistä olevaa rakoilua josta osa ikrorakoilua, paikoin verkkoaista rakennetta haarautuva, haarautuva, os -- " r =1 r r;- ::: "...a. (..) =i <»...a. < <

105 1 i Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä tä tä täha tä tä tä tä täha tä tä tä täsa tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä tä täha täha tä tä tä täha tä tä tä tä ti tä tä 7 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus ust, hvih har thar har, ust ust, har klor, kiis, kiis klor, ust, ust har, ust ust, har harrn har, ust, ust har, vihr savi, uru, klor vihr, ust klor ust, har vhar.5 har.5 har ust, vhar, vihr. klor vhar, vihr, ust hvih kiis har, ust, graf har, ust har, ust, har vihr, klor ust graf ust, har har, thar vhar, ust Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! liukas viivaus laiva-asentoinen Näyte hajonnut ajon alkuosalla näytehukkaa, väh 6 rakoa os liukas kiiltävä, erittäin liukas =" r ::j r r ;;o _... (..) =i _... _...

106 -- Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä täha tä tä tä ti tä tä tä ti tä tä tä täha ti tä ti tä ti täha tä ti tä tä tä tä tä tä ti tä ti tä tä ti tä tä tä ti ti tä Rako- Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus ust, vhar har, hvih, kiis.5 vhar, ust, kiis vhar ust, har har har kiis 1.5 har ust, graf 1 ust, ust, har ust, vhar, vihr vhar vhar vhar vaik vhar wih, vihr, vihr, klor, kaol Rako- pinnan laatu pinnan uoto Huol os pääosin,1 ;;"\ r =1 r r; ;"\ ::: _.a, (,.) =i _.a, _.a, _.a,

107 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä tä tä täsa ti tä tä täsa tä ti tä ti tä ti tä tä tä tä tä ti tä ti tä tä ti tä tä tä täha tä tä tä tä tä tä ti 5 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta, vihr, vihr, vihr 17 vhar 36 har.5 35 ust, har 22 kaol 33 kaol ust, vihr 28 thar, hvih kiis vihr, ust klor, ust kaol 42 ust, hvih klor hvih 26 vihr, har, har 6 74 ust,, kiis 39 har ust, har 4 har, ust 39 har, ust 45 ust, har, kiis 34 vhar.5 85 kaol Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! graniittisen osan alaosassa poiuilevaa ja risteilevää täytteistä rakoilua ja ikrorakoja - r r r ::: --1. w =i \J

108 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades astetta astetta astetta astetta täsa täha täha tä tä täha ti täha täha tä täha tä ti ti tä tä täha täha tä tä ti täha tä täha tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä tä tä Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta ust ust 32 ust graf 29 har 41 har 58 ust, har graf, 27 ust, har graf ust graf 34 ust graf har har,, savi 36 ust, 43 ust, har ust, 33 thar, ust 33, ust har graf, savi 38 ust, har 36 ust, ust, rnust, vaik ust, ust,, tvih klor 33, har, vihr, vihr, vihr kaol, klor, vihr kaol, klor 37, vihr kaol, klor 55 vihr klor 1.5 Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! pidetty viivauksen suunta 17 viivaus vaaka-asentoinen viivauksen suunta 85 viivauksen suunta 85 viivauksen suunta 85 yös täsa, liukas haarautuva liukas liukas liukas liukas liukas liukas liukas Graniittisessa osassa rakoilun lisäksi ikrorakoilua, josta osa täytteistä -- ::'\ r p r; A ;o...a. w =t...a....a. (..)

109 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä tä tä täu tä tä täsa täha täha tä täha täha täha tä tä täha tä ti tä tä ti ti tä tä tä tä tä tä tä tä tä täha tä tä täha tä täha tä täsa 4 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus, vihr kelt, kelt vihr vihr klor 2 kelt,, vihr kaol, klor 1 ust ust, har ust ust, har klor ust ust, har kiis ust, kaol, vihr, kelt kaol kelt 2, kelt kelt kelt kelt kaol kelt kaol, tvih ust, vihr klor har ust, vihr ust, har har thar har har graf, savi savi Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! liukas yös täsa, liukas viivauksen suunta 15 haarautuva, onteloita, os näyte hajonnut, väh. 2 rakoa A r r r; A ::: _... w ::::; _... _...

110 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä tä tä tä tä täha tä tä tä tha tä tä tä tä tä tä ti ti tä täha tä täha ti ti täha tä ti tä tä tä ti täha tä tä täha täha 75 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus har.5 har, ust vhar 1 ust, har, kiis ust, har 1 har.5 har, ust rnust, harrn, graf har har, kiis 1 har 1 har 1 har har har ust har ust ust, har ust, har, ust, wih ust, har ust, har ust, har ust ust, har graf,, kiis kaol kaol kaol graf graf graf Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! näyte hajonnut, vyöhykkeessä paksuja onaatteja sekä urupintaisia paloja, oauotoisia kitaitä, väh 2 rakoa liukas liukas haarautuva - r =1 5 r;- w =i?> '1

111 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta täsa tä täha täha täha täha tä täha tä täsa tä tä täha ti tä täha täu ti tä ti ti tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä tä tä ti tä tä tä 3 Rakopinnan Täytteen Täytteen väri laatu paksuus har 1.5 thar ust graf thar ust graf ust, vihr klor ust graf ust savi, uru 15 har, vihr ust graf, kiis ust, vihr graf ust ust, har ust, har har ust har har thar, hvih har, ust vhar graf kiis kiis Rako- pinnan laatu Rakopinnan uoto Huo! näyte hajonnut urtorankaalle noston yhteydessä, väh 2 rakoa erittäin liukas erittäin liukas erittäin liukas ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta onteloita, onteloita, =" r =1 r- r- ::: -" (1.) =i -" -"

112 1 1 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta tä tä tä täha täha täha täha ti täha tä tä täha täha täha ti tä täha tä ti tä tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä ti tä tä ti ti täu tä tä 65 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen kaade väri laatu paksuus astetta vhar, har, kiis ust, wih ust, ust graf 59 ust graf 11 ust graf 42 ust graf, kiis 17 ust, hvih graf 84 ust, har, wiih, kiis ust, har ust, tvih 2 ust, wih graf 32 har graf 24 vhar ust, hvih 38 ust, har, kiis 7 72 ust, har.5 22 ust, vhar, kiis 47 ust, har ust, vihr 43 ust ust, vihr 82 vhar, 88 vhar, kiis 1 85 har wih 89 wih ust har Rako- pinnan laatu pi<ar Rakopinnan uoto Huo! viivauksen suunta 11 viivaukse suunta 95 viivauksen suunta 85 viivauksen suunta 9 viivauksen suunta 6 viivauksen suunta 11 liukas osi<iinni Pegatiitissa ja graniitissa ikrorakoilua ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta ei nostettu laatikosta ---- ;:::a;; r =1 5 r; ;:::a;; ::: (J.) =i -...!

113 1 1 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. kaade astetta astetta astetta astetta astetta tä tä ti ti ti tä ti ti täsa tä ti ti tä tä tä tä tä tä tä ti tä tä tä täu ti täsa tä tä tä tä tä tä tä tä täsa täha täsa tä ti ti 7 Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakoväri laatu paksuus pinnan uoto har har har 1 har, wih, har.5, wih wih, ust, vihr klor wih wih ust, vihr klor wih, ust wih ust har, ust,wih ust, ust, kelt har har vhar.5, ust har, ust savi, graf ust har, ust, vihr - Rakopinnan laatu pkcl_r Huo! ei nostettu laatikosta kitaitä haarautuva, haarautuva, haarautuva, kitaitä liukas liukas onteloita, haarautuva yös täha liukas liukas ;:,-;; r :::1 6 r =" ::tj -Jo. (1.) =i -Jo. _.

114 Rako Alku- Loppu Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kula kaades. kaade kaades. astetta astetta astetta astetta ti tä tä tä ti tä 3 Korj. Rakopinnan Täytteen Täytteen Rakokaade väri laatu paksuus pinnan astetta uoto vihr vihr vihr ust, Rakopinnan laatu Huo! liukas liukas 6 r =1 5 r; ;;'\ ::... (..)... < =i...

115 11

116 111 KATKOSSUMMA, RAKOLUKU JA RQO-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpl/ kpl/ % rakol. ja katkos. vähintään,näytehukkaa Rakol. väh., HQO enint., näytehukkaa Rakol. vähintään katkoss. vähintään arvot epävaroja, näytehukkaa

117 112 KA TKOSSUMMA, RAKOLUKU JA RQD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpl/ kpl/ % näytehukkaa näytehukkaa katkoss. vähintään

118 113 KATKOSSUMMA RAKOLUKU JA RQD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpl/ kpl/ %

119 114 KATKOSSUMMA, RAKOLUKU JA RQD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpll kpll %

120 115 KATKOSSUMMA RAKOLUKU JA ROD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo kpll kpll % rakoluku ja l<atkoss. vähintään, näytehukkaa rakoluku ja l<atkoss. vähintään, näytehukkaa katkoss. vähintään

121 116 KATKOSSUMMA, RAKOLUKU JA RQD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpl/ kpl/ %

122 117 KATKOSSUMMA, RAKOLUKU JA ROD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpl/ kpl/ %

123 118 KATKOSSUMMA RAKOLUKU JA RQD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpl/ kpl/ % rakoluku ja katkoss. vähintään

124 119 KATKOSSUMMA, RAKOLUKU JA RQD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpll kpll % rakoluku ja :katkoss. vähintään katkoss. vähintään

125 12 KATKOSSUMMA RAKOLUKU JA RQD-LUKU, OL-KR13 LIITE 8.11 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossua Rakoluku RQD Huo! kpl/ kpl/ % rakoluku ja katkoss. vähintään rakoluku ja katkoss. vähintään rakoluku ja katkoss. vähintään vajaa etri

126 121 NÄYTEHUKKA, RIKKONAISUUS, OL-KR13 LIITE 8.l'2 Alkusyvyys Loppusyvyys Näytehukka, Rikkonai- Huo! suusaste Rilll Osin savi-urutäytteisiä rakoja Ajon alussa näyte pyörinyt ja hioutunut Rilll Vyöhykkeen ylöosassa savitäytteisiä rakoja välillä Rilll Pyörinyt ja hioutunut Rilll Noin puolet raoiista Rilll Vyöhykkeessä yös breksioitunutta kiveä, vyöhykkeen alaosassa savitäytteinen (1 ) rako Rilll Välillä näytehuk:kaa ahdollisesti kolessa kohdassa Rilll Koostuu useaasta rakorykelästä, joiden välissä ehjepää yloniittista kalliota Rilll Rilll Lähes puolet raoista Rilll Rilll Lähes puolet raoista Rilll Rilll Alaosassa savi/uru täytteinen rako Rilll Lähes puolet raoista Rilll Vyöhykkeessä noin 15 uru+savitäytteinen rako RiiV Rakotäytteenä yös hiean savea. Kivi voiakkaasti urskautunut Rilll Rilll Rilll Noin puolet raoista Rilll Rilll Yläosassa beksi1oitunut hiertynyt yöhyke. Alaosassa raot pääosin.

127 122

128 Huuhteluvesinäytteet, OL-KR LIITE 8.13 PVM KLO SYVYYS MITTARIN MÄÄRÄ ERÄ SÄHKÖN- URANIINI- LUKEMA JOHT. PITOISUUS ennen jälkeen litraa nro S/ IJ9 II : , : : : : : : : : : B : : : : : : : : : : : : : : : : : : : * : * : : : : : :: : :: : : : :: : :: : : : : : : : : :

129 Huuhteluvesinäytteet, OL-KR LIITE 8.13 PVM KLO SYVYYS MITTARIN MÄÄRÄ ERÄ SÄHKÖN- URANIINl- LUKEMA JOHT. PITOISUUS ennen jälkeen litraa nro S/ : : ; : : : : : : : : : : : : ; : : : : : : * Mittareissa vikaa, vaihdettu uudet ittarit Säiliöt siläääräisesti kuitenkin oikeassa täyttöasteessa

130 Paluuvesinäytteet, OL-KR LIITE 8.14 PVM KLO SYVYYS NÄYTE ERÄ URANIINI- PITOISUUS nro nro 1-19 / : : : : : : : : :

131 126

132 127 Mautoinnit ja iuroinnit, OL-KR13 LIITE 8.15 Alkoi Loppui Tuotto Kok.vol. Puppausenetelä, huoautukset ;j pv klo pv klo 1/in : : lurointi, reiän syvyys noin : : lurointi, reiän syvyys noin : : lurointi, syvyydestä noin : : Mautointi, välissä tauko 1,5 h : : Mautointi : : lurointi : : Mautointi : : 8 31 Mautointi : : 8 24 Mautointi : : 8 24 Mautointi : : 8 24 Mautointi : : 8 24 Mautointi : : 8 48 Mautointi : : 8 24 Mautointi 35.8 lurointipupp. pupattu kok.vesiäärä 537 Mautointipupp. pupattu kok.vesi.

133 128

134 129 LIITE 8 -] (fj ****************************************************************** * Maxibor-Dip-SIVUSUUNTAMITTAUS * ****************************************************************** Työn otsikko: OL-KR::.3 Tulokset on laskettt.: Borea-algoritilla käyttäen Maxiborin antaaa suuntaa ja kaadeittarin kaadetta. Alkusuunta 28S astetta Alkukaltevuus 55.6 Alkupiste : X= , Y= , Z= 5.8 Piste syvyys X y z suunta kaade JO.O ) J J : J

135 rJ , " : ' LIITE 8.16

136 131 LIITE : D

137 132

138 133 LIITE 8.17 OL-KR13 S1vusuuntata1puan aanp1ntaproekt1o valtakunnallisessa koord1naat1stossa X y Pystysuuntataipua I z Max1bor-D1p-TAIPUMAMITTAUS Alkusuunta 285. astetta Alkukaltevuus I 55.6 astetta Kokona1sp1tuus 498. SMOY

139 CTH) (,..) 125 Maxibor-Dip-sivusuunta1ttaus OL-KR13 Maanp1ntaprojekt1o taipuasta 1: 25 SMOY tt =t

140 CT) -II. (..).n or---====== Maxibor-Dip-sivusuuntaittaus OL-KR13 Sivusuuntataipua re1an tasossa 1: 25 SMOY =i...,

141 CT)...lo. (..) en ===±========== Maxlbor-Dlp-slvusuuntalttaus OL-KR13 Pystyta1pua rg1kakoord1naat1stossa 1: 25 SMOY t =i...lo. -..J

142 , LIITE 8.18 \TVlJ... 'it...-.),....v. :.. - Organisaatio Asiakirjan nii Asiakirjatunnus KTK SELVITYS Voiaantulopv Sivu(t) 1 (2) Laatija(t)/Pv Tarkast.1:.1 t)/pv Hyväksyjä(t)/Pv Ark n:o Nina Paaso Mia fäntynen ;;q.. ;}(X)J lll) /nv;rze 4:?1Jtf URA1\1INIERÄN TUTKIMINENLABORATORIOSSA Tutkie erän kiinteää uraniinia TVO:n laboratoriossa Pasivan Mia Mäntysen ja SMOY:n Risto \ Niiniäen pyynnöstä. OL-KR14 huuhteluvesien ensiäiset uraniinipitoisuudet olivat alle ohjeeilisten pitoisuusrajojen ( J.!g/l). Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 1). Saie erän uraniiniä kairaustyöaalta, josta valistie työohjeee (TVONS--11 REV. 1.) ukaan liuoksen (5 Jlg uraniinia/1). Liuoksen pitoisuus tarkistettiin puhtaasta uraniinierästä valistettua kalibraatiosuoraae käyttäen. Tuloksena saie 431 J.lg uraniinia/1. Ajossa oli ukana laadunvaristusnäyte, joka oli valistettu puhtaasta uraniinierästä ja jonka uraniinipitoisuus oli 487 J.!g/1. Kokeen perusteella voie todeta, että pienet tulokset eivät johdu analyysienetelästäe eikä -laitteistostae. Kokeen perusteella voidaan edelleen todeta, että eri erästä otettu uraniininäyte absorboi hiean eri tavalla. Kairauksessa tällä hetkellä käytetty uraniinierä absorboi aallonpituudella 49 n väheän kuin eidän käyttääe uraniini. Tästä johtuen laboratorion iloittaat tulokset ovat olleet pienepiä kuin liuoksen todellinen konsentraatio OL-KR13 erän 53 analysoinoin jälkeen, jolloin kairaustyöaalla siirryttiin käyttäään uutta uraniinierää. Absorbanssin pienentyinen saattaa johtua huuhteluvedessä käytetyn uraniinin ahdollisesta epäpuhtaaasta laadusta. Eri uraniinierien välinen ero näkyi yös visuaalisesti saan väkevyisten liuosten erilaisina väreinä. Uudesta uraniinierästä valistettu liuos oli "likaisernan" keltainen kuin puhtaasta uraniinistavalistettu liuos. Eri uraniinierien puhtaus tarkastettiin Fortuin laboratoriossa ennen kairauksien aloittaista. Mia Mäntyneo tiedusteli puhtausanalyysin tulosta 18.5, jolloin Fortuin Minna Rantanen kertoi, että puhtausanalyysissa nyt käytössä olevan uraniinin absorbanssiaksii aallonpituudella 49 n oli pienepi (noin,2 yksikköä) kuin heidän oan puhtaan uraniinistandardinsa. Tää ero vastaa noin 5 Jlgll virhettä analyysituloksissa, kun ajetaan puhtaasta uraniinierästä valistettua kalibrointia vastaan. OL-KR14 huuhteluvesien uraniinitulokset voidaan korjata havaitulla pitoisuuserolla. Jotta seuraavien huuhteluvesien uraniinituloksia ei tarvitse korjata illään kertoiella, niin e valistae uudet kalibrointiliuokset käyttäen saaa uraniinierää, kuin SMOY käyttää liuosten VANHENTUNEET ASIAKIRJAT Asiakirjatunnus Laatija(t)/Pv Asial<ialunnus Laatija(I)/Pv 1 1

143 // TVtJ Organisutio KTK 138 Asiakirjan nii LIITE 8.18 Asiakirjatunnus Voiaantulopv Sivu(t) 2 (2) valistaiseen kairanreiällä. Tällä enettelyllä päästään eroon liuosten erilaisuudesta aiheutuvasta analyysi virheestä. Tulevaisuudessa olisi hyvä, jos kairaustyöaalta lähettäisiin aina kiinteä näyte-erä uraniinia uraniinierän vaihdon yhteydessä, jotta voie tarkastaa aina kulloinkin käytössä olevien uraniinierien vastaavuuden ja jotta vältytään vastaavanlaisilta ongelilta. Taulukko 1. OL-KR14 kairauksien aikaisten huuhteluvesien uraniinipitoisuudet. OL- KR14 vuosi21 n:o PVM SYVYYS PITOISUUS pg/ , , , , , , , Olkiluodossa Nina Paaso

144 139

145 14

146 141

147 142

148 143.

149 144

150 _..., --...:::;a.- - -=.. "' vt '... Ooi'f'...,..,.,_, :.. h, "'.,.- '1.. 1t:h tj4i" -7" : 1-" "'Ii '{.. '

151 146

152 147

153 148

154 :"--,, < "; -== -.

155 15

156 151

157 152

158 e

159 154

160 155

161 156

162 157

163 158

164 159

165 16

166 161

167 162

168 163

169 164

170 165

171

172 167

173 168

174 169

175 17

176 171 OL-KR13 11 _:_ 11 _ II II II II II II, R _ ll ll II II _ II II II II II 2 OL-KR rn

177 j 172 OL-KR J II II 2 OL-KR

178 173 /5. lb ' II Lll l II ' II 1 2 OL-KR

179 174 11'1.5 2 OL-KR13 [15. / II II 2 OL-KR

180 175 OL-KR13 II OL-KR

181 J OL-KR II 2 OL-KR

182 II II 2 OL-KR

183 178 2 OL-KR OL-KR