Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona

Transkriptio

1 Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona Erikoistutkija Outi Hietala,

2 Väitöskirja (2013) A-klinikan asiakaskahvilassa - etnografinen tutkimus asiakkaiden juomiselle ja ammattiavulle antamista merkityksistä Tarkastelen tutkimuksessa päihdepalveluita ja ammattiapua A-klinikan asiakkaiden näkökulmasta. Jäljitin niitä merkityksiä, joita A-klinikan asiakaskahvilaan kokoontuneet ihmiset antoivat siellä ja muissa (päihde)palveluissa tarjotulle avulle. Tavoitteena näin lisätä ymmärrystä avun vastaanottamisen ehtoihin. Tutkimuksen asiakasnäkökulma ei koske vain palveluiden käyttöä vaan laajenee asiakkaiden arjessa vallitseviin kulttuurisiin logiikoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja järjestelmiin. yhteys KOKEMUSASIANTUNTEMUKSEN SOSIAALISEEN PERUSTAAN

3 Tutkimuksen taustat lyhyesti: Tutkimuskenttä sijoittui eräälle Helsingin kaupungin A-klinikalle ja siellä1990-luvun puolivälissä toimineeseen asiakaskahvilaan. Tutkimus osa tulkitsevan antropologian ja hermeneutiikan traditioita, jolloin keskityin paitsi asiakaskahvilassa tapahtuvaan toimintaan ja siellä käytyihin keskusteluihin, myös sen ymmärtämiseen, millaisena kahvila sekä A-klinikka näyttäytyi siellä käyville ihmisille/asiakkaille. Aineisto muodostuu kahdeksan kuukauden kenttätyön aikana kootuista kenttäpäiväkirjoista sekä kenttätyön alkuvaiheessa tehdyistä haastatteluista

4 Kaksi kehystä, monta maailmaa (~kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta) Merkitysten antamista ja tulkitsemista kahvilassa voi hahmottaa kahdesta suunnasta >> TULKINTAKEHYKSET Kohtuuden kehys perustui pyrkimyksiin hallita tietoisesti omia reaktioitaan ja normalisoida toimintaansa yksilönä Rankkuuden kehyksessä taas korostui kollektiivinen, korostuneen miehinen hierarkkisuus ja sidonnaisuus, kestokyky, pakot ja selviytymisen eetos

5 Kehysten ja sosiaalisen todellisuuden välinen suhde Kehykset sidoksissa arkiseen toimintaan/sosiaalisuuteen & kokemuskieleen. Dorothy Smith: kieleen aina sisäänrakennettuna tietty sosiaalinen järjestelmä sekä sen kautta rakentuva arki & toiminta (Smith 2005) Vrt. huumeiden käyttäjien tyypittely elämysten etsijöihin ja elämästä selviytyjiin. Tyypittelyn perustana erilaisten sosiaalisten todellisuuksien kautta jäsentyvät tavat antaa merkityksiä huumeiden käytölle (Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela 2004.) Jokin (juomiseen tai ammattiapuun liittyvä) teko & sen seuraukset saivat asiakaskahvilassa erilaisia merkityksiä siitä riippuen, kummassa kehyksessä niitä motivoitiin ja tulkittiin

6 Kohtuuden kehyksessä Itseä ja muitakin arvioidaan suhteessa ihanneyksilöön >> Asiakkaan tulisi kyetä täyttämään toimintaansa tietoisesti suuntaavan toimijan mitta modernin ideaalin mukainen subjekti Elämä näyttäytyy projektina, jota tulisi ohjata ja johon tulisi kyetä vaikuttamaan tietoisin valinnoin sekä päätöksin. Ihanneyksilö reagoi oikealla tavalla erilaisten vaihtoehtojen ja virtausten maailmassa

7 Kohtuuden kehyksessä. A-klinikan asiakkuus paljastaa yksilöihanteen murtumisen ja epäonnistumisen niin juomisen kuin muunkin elämän hallinnassa. Ihanne toteutui (menetetyssä) menneisyydessä tai toisten, elämäänsä hallitsemaan kykenevien kohdalla. Itseen kohdistuva eettinen arviointi; itseä työstetään moraalisubjektina* & peilaus toisiin, normaaleihin +/- *Minuustekniikat ja moraalinen subjektivaatio muodostuvat erilaisista tavoista tai käytännöistä, joiden välityksellä yksilö voi ottaa itsensä oman ymmärryksensä kohteeksi. (Foucault 1998)

8 Rankkuuden kehyksessä kaikki arkinen toiminta, niin työnteko kuin juominen, motivoitui miehisyydellä, kestokyvyn koettelulla, riskinotolla tai uhmalla, peräänantamattomuudella. oman vapauden ja herrojen vallan vastustamisen ohessa korostui suhde johonkin velvoittavaan, pakottavaksi koettuun voimaan, yhteisöön tai ilmiöön, jolle oma tahto ja minuus nähtiin alisteisena. Itsen määrittelyn kannalta yksilösubjekti epäolennainen, sen sijaan itseä määriteltiin ja arvioitiin suhteessa ulkoisiin pakkoihin, kieltoihin ja sääntöihin, jotka vaikuttivat usein hyvin traditionaalisilta. Oleellista ulkoinen, luonnolliseksi ja annetuksi koettu auktoriteetti ja hallintavalta >>> oma asema/alisteisuus ja/tai vastustus

9 Rankkuuden kehyksessä Ajatus vapaasta tahdosta ja yksilön valinnoista vaikuttaa tässä kehyksessä mielettömältä ~ toisten helppo elämä. Epäonnistuminen ja (juomisen) hallinnan menetys suhteessa itsekuri-ihanteeseen ja miehisiin rooleihin/hierarkioihin. Sosiaaliset sidokset velvoittivat pysymään osana yhteisöä/jatkamaan juomista sekä siihen liittyvää kamppailua* Asiakkuus kertoo kamppailussa koetusta tappiosta, paljastaa heikkouden +/- *Rankkuuden kehys rinnastuu Foucault n subjektivaatioprosessissa sellaiseen itsen määrittelyyn, jossa yksilö omaksuu jonkin tietyn alistumisen tavan, luo suhteen siihen liittyvään sääntöön ja tunnistaa sen velvollisuudekseen (Foucault 1998, vrt. Seppo Toiviainen 1997)

10 Miltä ammattiapu näyttää näissä kehyksissä? Mitä se voi antaa, mitä lupaa? Mikä siinä uhkaa, pelottaa? Tavallinen arki ~ Ei-juomisen arki Ammattiapu Juomisen poikkeustila Asiakas-kahvila ~kokemusasiantuntemus? Mihin asiakaskahvila ja/tai kokemusasiantuntemus asettuvat tässä kentässä?

11 Lähteet: Foucault, Michael (1998) Seksualisuuden historia I III. Tiedontahto. Nautintojenkäyttö. Huoli itsestä. Helsinki: Gaudeamus. Hietala, Outi (2013) A-klinikan asiakaskahvilassa etnografinen tutkimus asiakkaiden juomiselle ja ammattiavulle antamista merkityksistä Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia 37. Hännikäinen-Uutela, Anna-Liisa (2004) Uudelleen juurtuneet. Yhteisökasvatus vaikeasti päihderiippuvaisten narkomaanien kuntoutuksessa. Väitöskirja. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 252, Jyväskylän yliopisto Smith, Dorothy (2005) Institutional Ethnography: A Sociology for People. Oxford: Altamira Press Toiviainen, Seppo (1997) Kantapöydän imu. Juoppokulttuuri valintana ja pakkona. Hanki ja jää -sarja. Hämeenlinna: Karisto