PAIKALLISEN PEREHDYTYKSEN TÄRKEYS. Näkökulma perehdyttämiseen, Palokan kirkko Äänekosken seurakunnan kirkkovaltuuston pj Hillevi Suutala

Transkriptio

1 PAIKALLISEN PEREHDYTYKSEN TÄRKEYS Näkökulma perehdyttämiseen, Palokan kirkko Äänekosken seurakunnan kirkkovaltuuston pj Hillevi Suutala

2 Miksi: - Uusille luottamushenkilöille niin kokouskäytännöt kuin seurakunnan kokonaisuus (tilat, talous, toimintamuodot sekä itse hallinto) saattavat olla täysin vieraita uuden kauden alkaessa. Valtuuston ja neuvoston tehtäväalueet, toimintakäytännöt ja peruskäsitteet on tärkeää avata.

3 - Luottamushenkilön rooli osoittautuu osalle erilaiseksi, kuin mihin seurakuntalainen on mielikuvissaan varautunut. Vaikka tavoitteena on tukea seurakunnassa tehtävää hengellistä työtä, käsiteltävät asiat ovat hyvinkin maallisia Esim. talouteen liittyvät kysymykset, jotka muodostavat melko keskeisen osan tehtäväkenttää. Luottamushenkilöiden kokemusasiantuntijuus on hyvä apu tehtävään valmistautumiseen yhteinen keskustelu avaa tehtävää uusille, mutta auttaa myös jo tehtävässä olleita selkeyttämään pelisääntöjä. Yhteiset perehtymistilaisuudet auttavat jakamaan näkemyksiä ja tukevat onnistuessaan myös erilaisten näkökulmien esille tuomista.

4 Ennakkoasenteena voi olla tarve välttää kovin eriävien näkemysten esille ottamista vaikka niille on selkeä tilaus.

5 Oleellinen tiedostettava asia luottamushenkilön tehtävässä on tunnistaa seurakunnan kolme toimijatahoa: - työntekijät, esimiehet ja luottamushenkilöt Luottamushenkilön ja työntekijöiden vuorovaikutuksessa on tärkeää, että virkatie säilyy. Ts. taju siitä, että työnjohto ja vastuu työnjohdollisista ratkaisuista kuuluu esimiehille. Niin työntekijän kuin luottamushenkilön tulee puhua havaitsemistaan ongelmista esimiehelle, jonka tehtävänä ovat työnjohdolliset päätökset. Luottamushenkilön rooli poikkeaa tavallisen seurakuntalaisen suhtautumisesta työntekijään ja hänen asiaansa. Siksi tässä yhteydessä korostuu virkatien tuntemus.

6 Luottamushenkilöiden perehdytyksessä on tärkeää käsitellä sitä, kenen asialla luottamushenkilö tehtävässään on. Luottamushenkilön vastuun tärkeä osa on valitsijoiden luottamus. Tehtävässään onnistuakseen luottamushenkilön on tärkeää ymmärtää toimiminen seurakunnan kokonaisuuden parhaaksi ja tämän sanoittaminen myös valitsijoille. Ristiriitaisia päätöksiä tehtäessä korostuu luottamushenkilöidenyhteisen keskustelun merkitys ja sen pohjalta demokraattisesti tehtyjen, ristiriitaisia tunteitakin herättävien, ratkaisujen kanssa jaksaminen.

7 Kokonaisuuksia hahmottaakseen ei luottamushenkilö voi antaa yksittäisten henkilöiden, näkemysten tai mieltymyksien ohjata liikaa ajattelua. Luottamushenkilön on hyvä tutustua omaan toimintatapaansa Meitä ohjaavat myös sosiaaliset tarpeemme. Niiden merkitys voi olla yllättävän suuri henkilökohtaisesti vaikeiksi koetuissa ratkaisuissa.

8 Paikallinen perehdyttäminen auttaa uuteen rooliin sopeutumisessa, luottamushenkilö oppii tehtävään kuuluvaa sanastoa, toimintatapaa ja niin toiminnan, talouden kuin hallintorakenteen perusteet. vihkipapista tuli keskustelukumppani hallintorakenneasiassa ja oltiin myös erimieltä ei ollut ensin helppoa, sitä kun oli ajatellut, ettei papin tai talouspäällikön kanssa voi olla eri mieltä..

9 Kokouskäytäntöjen osalta uutta luottamushenkilöä on hyvä ohjata sekä kokousten sujuvuuden, että luottamushenkilön oman tietämyksen kartuttamiseksi kysymään epäselvistä asioista esittelijältä heti esityslistan saatuaan. Näin tulkinnat jäävät vähemmälle ja esittelijä saa tietoa kohdista, joita kokouksessa on mahdollisesti hyvä avata lisää. Luottamushenkilöä tulee myös ohjata siihen, että puheenvuoroissa tuotava tieto tulee olla tarkistettavissa ja keskusteluissa kerrotaan tietolähde, mikäli tuodaan kokouksen ulkopuolisten mielipiteitä päätösehdotusten perusteluksi tai epäämiseksi.

10 KÄYTÄNTÖ MIETITTÄVÄKSI: Tutustuminen ja näkökulmien vaihtaminen mahdollisuutena: Kokousten alussa istumajärjestyksen vaihtaminen aina siten, että luottamushenkilöt istuvat itselleen uuden ihmisen vieressä tutustuttaa joukkoa toisiinsa. Lyhyt keskustelu jostain sovitusta ajankohtaisesta asiasta ja näkökulmien kerääminen lisäävät luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkökulmien tuntemusta ja yhteensovittamista

11 Valtuusto on kumileimasin Luottamushenkilöksi ryhtyminen edellyttää jo tietoa mitä paikkaa hakee. Tästä syystä on perehdyttämisessä hyvä korostaa luottamushenkilön velvollisuutta paneutumiseen niiden asioiden osalta, jotka vaikuttavat päätöksen tekoon.

12 KÄYTÄNTÖJÄ MIETITTÄVÄKSI Puhetapa kokouksissa Seurakunnassa päätöksenteon tulee tapahtua samalla tavalla kuin muissakin yhteisöissä ja yrityksissä. Tämä voi olla puolin ja toisin vaativaa. Seurakuntalainen tullessaan luottamushenkilöksi tapaa kokouksissa tuttuja työntekijöitä, kirkkoherran, talouspäällikön ja neuvostossa muita työntekijöitä. Miten olla erimieltä tai tuoda uusia näkökulmia virkamiesten esittämiin ilman työntekijä-seurakuntalainen suhteen vaikutusta. Kokouskäytännön ja puhetavan pitäminen asiakeskeisenä ja riittävän selkeänä on edellytys hyvälle, asioita eteenpäin vievälle kokouskäytännölle.

13 KÄYTÄNTÖJÄ MIETITTÄVÄKSI Hartaus Päätettävien asioiden ollessa ristiriitaisia, kuten usein tiukentuvat talouden aikana on, voisi hartaus olla vasta kokouksen päätteeksi. Tämä siitä syystä, että kokous on kokous ja asioiden käsittelyn tulee olla mahdollisimman neutraalia. Hartaus saattaa ohjata luottamushenkilöitä karttamaan ristiriitaa päätöksenteossa väärällä tavalla.

14 KÄYTÄNTÖJÄ MIETITTÄVÄKSI Kirkkoneuvoston mahdollisuus halutessaan kuulla valtuustoa, kun päätettävänä on isoja, seurakunnan toimintaan vaikuttavia asioita. Luottamushenkilöiden tuoman koulutus- ja työosaamisen kartoittaminen ja käyttäminen päätösten valmistelua alustavassa keskustelussa, esim. metsäalan ammattilaiset, kasvun- ja kehityksen ammattilaiset, yms

15 Keskinäinen kunnioitus on perusedellytys luottamushenkilön ja esittelijän / viranhaltijoiden toimivalle ja tuloksia tuovalle yhteistyölle. Vaikeita ja ristiriitaisia tilanteita ratkottaessa tämä ominaisuus, kunnioitus, on ratkaisevan tärkeä. Se on ihmisarvon mitta.

16 ÄÄNEKOSKEN KIRKKONEUVOSTON TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ ON KEHITETTY MM. Kirkkoneuvosto 1) Kirkkoneuvoston asioiden valmistelua avataan siten, että kokousten lopussa, kohdassa muut asiat tiedotetaan asioista, joita ollaan tuomassa seuraavaan kokoukseen ja joiden osalta on hyvä saada jo pohjustusta asian kokouskäsittelyn nopeuttamiseksi ja selkeyttämiseksi. Tämä auttaa luottamushenkilöiden syventymistä asiaan ja antaa aikaa näkökulmien pohtimiseen. 2) Kirkkoneuvoston isommissa, henkilökuntaa tai toimintaa koskevissa asioissa, voidaan valmisteluvaiheessa tarvittaessa kuulla henkilökunnan näkemystä päätettävästä asiasta. 3) Tavoitteena on varmistaa erilaisten näkökulmien / vaihtoehtojen tuominen käsiteltäviin asioihin päätöksenteon pohjaksi. 4) Äänekoskella työntekijöiden ja seurakuntalaisten muodostamat toimintaryhmät voivat tulla omaan asiaansa liittyen esittelemään sen kirkkoneuvostolle. 5) Kirkkoneuvoston alkuun voidaan kutsua myös muu taho tuomaan päätökseen vaikuttavaa tietoa. 6) Vieraat kutsuu puheenjohtaja, jolle asia esitetään. Puheenjohtaja rajaa myös esittelyyn varattavan ajan.

17 ÄÄNEKOSKEN KIRKKOVALTUUTETTUJEN PEREHDYTTÄMISSUUNNITELMA 1) Kirkkovaltuusto pitää nelivuotiskauden alussa, ensimmäisenä vuonna neljä iltakoulua, seuraavina vähintään kaksi. Pohja-ajatuksena ensimmäiselle vuodelle on seuraava: - 1) luottamushenkilönä toimiminen ja seurakunnan hallintorakenne - 2) talous ja sen hoidon perusteet sekä talousjohtajan alaisuudessa toimivat työalat - 3) toiminta ja siihen tutustuminen, työntekijöiden esittelyt työaloilta - 4) tulevaisuuden näköala Äänekosken seurakunnassa ja laajemmin kirkossa, mukana esim. kapitulin työntekijä 2) Vuosina 2-4 kunakin vähintään kaksi iltakoulua, mielellään tämän lisäksi vuosittain työntekijöiden tapaaminen. - 1) toiminta ja talous - 2) tulevaisuuden näköalat Äänekosken seurakunnassa ja laajemmin kirkossa Tärkeänä nähdään luottamushenkilöiden suorat kontaktit valtuuston ja neuvoston puheenjohtajiin sekä esitysten valmistelijoihin kokousten välillä riittävän tiedonsaannin ja toimintaa kehittävän ja korjaavan palautteen saamiseksi.