Traumaterapiakeskus Petteri Mankila

Transkriptio

1 1 VAKAUTTA VANHEMMUUTEEN Traumaterapiakeskus Petteri Mankila

2 STRESSI Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Monet tutkijat uskovat, että miltei mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa yksilöön stressaavasti. Mikään ärsyke ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista. Filosofi Epiktetos sanoi: "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä." 2

3 STRESSIN SYISTÄ Stressiä aiheuttavat mm. alituinen kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset. Tärkeitä, mutta onneksi harvinaisia, stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit, onnettomuudet ja läheisten kuolema. Stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla mm. työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, epäoikeudenmukaisuus, epäreilu kohtelu, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute, epämääräinen työnjako ja syyllisyys tekemättömistä töistä. 3

4 STRESSIN OIREET Itse stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset yksilöön ovat fyysisiä. Ihmisen oma arvio tilanteesta on ratkaiseva. Fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus (burn-out; ks.«työuupumus (burnout)»2), päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuho-ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe- ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä. 4

5 TRAUMATISOITUMINEN Trauma murtumispisteenä: kaikilla on olemassa murtumispiste, joillakin se tulee pikemmin kuin toisilla 5

6 MITÄ TRAUMA TARKOITTAA Onko trauma tapahtuma vaiko subjektiivinen kokemus 1800-luvulla käytetty ensimmäisen kerran käsitettä psykologinen trauma mukaan luettuna ihmissuhdetraumat 6

7 TRAUMATISOIVA TAPAHTUMA Tapahtumat sinänsä eivät ole traumaattisia, mutta saattavat olla seurauksiltaan sellaisia tietyille yksilöille Eri ihmiset traumatisoituvat eritavoin Tapahtuma joka on tai havaitaan uhkaavaksi omalle tai läheisen koskemattomuudelle 7

8 POTENTIAALISIA TRAUMAKOKEMUKSIA Läheisen äkillinen kuolema (itsemurha, onnettomuus, henkirikos) Luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit Uhka ja läheltäpiti tilanteet Lapsen kaltoinkohtelu, sairaalakokemukset Perheväkivalta Muu väkivalta, kidutuskokemukset Raiskaus Seksuaalinen hyväksikäyttö 8

9 TRAUMATISOITUMISEN UHKAA LISÄÄ Traumatyyppi I vai II Tapahtuman intensiteetti ja kesto, toistuvuus, yllätyksellisyys, kontrolloimattomuus Ihmisen vai luonnon aiheuttama Tapahtumat, joihin liittyy kiintymyksen menetys ja tärkeä ihminen pettää Kaltoinkohtelu, fyysisen ja emotionaalisen huolenpidon ja lohdutuksen puute Trauman aiheuttaja perheenjäsen vai ulkopuolinen henkilö Sosiaalisen tuen puute, etenkin lapsilla 9

10 TRAUMATISOITUMINEN Yksittäinen selkeärajainen traumakokemus. Yksittäinen, mutta vakava / kompleksinen traumakokemus. Kompleksinen traumatisoituminen. Lapsuuden/ nuoruuden kehitysvaiheisiin liittyvä kompleksinen traumatisoituminen. Lapsuuden kehitysvaiheeseen ja kiintymyssuhteisiin liittyvä kompleksinen traumatisoituminen. 10

11 REAKTIOT TRAUMATILANNEESSA * Ihminen valmistautuu uhkaan taistelemalla tai pakenemalla. * Jos se ei onnistu, hän jähmettyy tai lamaantuu. * Tämä tapahtuu tahdosta riippumattoman hermoston eli autonomisen hermoston ohjaamana. 11

12 TRAUMATILANTEESSA Autonomisen hermoston säätelemänä ihminen ottaa käyttöön resursseja, jotka on tarkoitettu selviämiseen/ hengissä säilymiseen. Tämä tapahtuu aivojen sisäosan eli limbisen alueen ja aivorungon (matelija-aivot) ohjaamana Corteksin eli etulohkon alue (ajattelun ja järjen alue) ei ole juurikaan käytössä. 12

13 Vaistonvarainen traumareaktio Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto aktivoituu kun ihminen kokee stressiä (+ tai -) merkit: kiihtynyt hengitys sydän sykkii nopeasti iho kalpea iho kylmä ja kostea pupillit laajenevat verenpaine kohoaa ruuansulatus heikkenee suu kuivuu, hikoilu lisääntyy Parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa ja rentoutuneena merkit: hidas ja syvä hengitys sydän sykkii hitaammin iho tulee punaiseksi iho lämmin ja kuiva pupillit pienenee verenpaine alenee ruuansulatus voimistuu 13

14 Vaistonvarainen traumareaktio Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Taistele tai pakene Jos voi taistella tai paeta, reaktio vaimenee Jos taistelu ja pako Keho tekee päätöksen mahdotonta, myös parasympaattinen hermosto aktivoituu Lamaantuminen Totaalinen lamaantuminen ei tunne kipua, ei pelkoa menettää ajantajun Suojautumiskeino 14

15 NEUROSEPTIO OPTIMAALINEN VIREYSTILA Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten Ogden and Minton (2000) 15

16 VIREYS: SIETOALUEEN LAAJUUS KERTOO HERKKYYDESTÄ REAGOIDA ÄRSYKKEISIIN ylivireystila Jännittyneisyysoireet,jatkuva varuillaanolo Vakavat nukahtamis- ja unessa pysymisen vaikeudet Keskittymis- ja tarkkaavuusongelmat Kyky havainnoida nykyhetkeä, ajatella, oppia ja suunnitella Toimintakyky arjen toimiin Ogden & Minton, 2000 Siegeliin pohjautuen alivireystila Turtuneisuus Mielen tyhjyys Syvä vieraantuneisuuden kokemus Lamaantuminen, kykenemättömyys liikkua, ajatella, nähdä tai kuulla Äärimmäinen uneliaisuus ja jopa hetkellinen tajunnanmenetys 16

17 TRAUMATYYPIT (ROTHSCHILD) I-TYYPIN TRAUMA yksittäinen traumaattinen tapahtuma II- TYYPIN TRAUMA useita traumaattisia kokemuksia Traumatisoiva-aika Paralleelit traumatisoivat-ajat 17

18 PTSD - TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ 1. Tapahtuman uudelleen kokeminen 2. Välttäminen ja turtuneisuus 3. Kohonnut vireystila 18

19 1. TRAUMAATTISEN TAPAHTUMAN UUDELLEEN KOKEMINEN Väkisin mieleen tunkeutuvat ahdistavat, pakottavat ajatukset, mielikuvat, tunteet, pelottavat unet Käyttäytymistä tai tuntemuksia ikään kuin traumaattinen kokemus toistuisi Voimakas ahdistus ja fysiologisia reaktioita traumaa muistuttavien asioiden yhteydessä esim. paniikki 19

20 2. VÄLTTÄMINEN JA TURTUNEISUUS Pyrkimys välttää traumaa koskevia ajatuksia, tunteita tai keskusteluja Pyrkimys välttää paikkoja, ihmisiä, toimintoja, jotka muistuttavat traumasta ( esim. läheisyyttä, kosketusta, seksiä) Etääntymisen ja vieraantumisen tunne, tunteiden laimeneminen Epätodellisuuden tunteet kuin olisi lasin takana Kiinnostus tärkeisiin asioihin vähenee, ei tulevaisuutta Ei pysty muistamaan tapahtumaan liittyviä asioita 20

21 3. KOHONNUT VIREYSTILA Nukahtamis- ja unessa pysymisvaikeuksia Ärtyneisyyttä tai vihan purkauksia tuntemus kuin olisi räjähtämässä Korostunutta varuillaan olemista ja säikkymistä Keskittymisvaikeuksia 21

22 C-PTSD Kompleksinen PTSD on seurausta altistumisesta toistuvalle tai pitkään jatkuneelle tai monimuotoiselle ihmissuhteissa tapahtuneelle traumatisoitumiselle. Sitä tapahtuu usein olosuhteissa, joissa pakeneminen ei ole mahdollista johtuen fyysisistä, psykologisista, huolenpitoon tai perhe/sosiaaliseen kontekstiin liittyvistä syistä. 22

23 KOMPLEKSINEN TRAUMATISOITUMINEN Sopeutumista traumaan, yhdentymättömyyttä. Traumatisoitumisen kumulatiivisuus, kasvun ja kehityksen merkitys. Kompleksinen traumatisoituminen altistaa traumatisoitunutta myös muulle psyykkiselle ja fyysiselle sairastavuudelle tai voi ylläpitää tai voimistaa näitä oireita. Pääsääntöisesti ihmisen aiheuttamaa. Liittyy usein perheensisäiseen traumatisoitumiseen. Petetyksi tuleminen tärkeän ihmisen taholta. Vaikutukset keholliseen reagointiin, tunne-elämän säätelyyn, persoonallisuuden kehittymiseen (negatiivinen minäkuva), ihmissuhteisiin. 23

24 KOMPLEKSINEN PTSD (C-PTSD); ICD-11 PTSD oireet + Tunteiden säätelyyn liittyvät ongelmat Liialliset reaktiot tai reagoinnin puute Negatiivinen minäkuva Mm. haitalliset ydinuskomukset Ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat Mm. mentalisaation ongelmat tai puute aiheuttaa vuorovaikutushäiriöitä

25 PTSD JA KOMPLEKSINEN PTSD 25

26 TRAUMAPERÄISIÄ OIREITA (SUZETTE BOON) Syömiseen liittyvät ongelmat Univaikeudet Meliala- ja tunteidensäätelyongelmat Ahdistus ja paniikin tunteet Itsetuhoinen käyttäytyminen Itseä koskevan havainnoinnin ja minäkuvan ongelmat Ihmissuhdeongelmat Seksuaaliset ongelmat 26

27 DISSOSIAATIO-OIRECLUSTERI (SUZETTE BOON) Tietoisuuden tason vaihtelut Derealisaatio Depersonalisaatio Uppoutuminen ja transsin kaltaiset tilat Somatoformiset oireet (ilman lääketieteellistä syytä) Lääketieteelliset tausta tiedot Psykoformiset Dissosiatiiviset oireet Psyykkisperäinen muistin menetys Psykoosioireet/ Äänet/ Tunkeutumisoireet Minän jakautuneisuuteen liittyvät oireet, dissosiatiiviset persoonallisuuden osat 27

28 Traumatisoitumisen Vakavuus (0-5) 5 Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DID) 4 Määrittelemätön dissosiaatiohäiriö (DDNOS) 3 Kompleksinen PTSD 2 Krooninen posttraumaattinen stressihäiriö 1 Yksinkertainen posttraumaattinen stressi häiriö 0 Ei stressi oireita ei persoonallisuuden patologiaa >>>>>> vakava persoonallisuuden patologia LCVT- Netherland Kiintymyssuhteen turvattomuuden taso/ Laiminlyönti (0-5) 28

29 TRAUMATISOITUMISEN HAASTEET VANHEMMUUDEN KOKEMISESSA Ihmiselämän haastavimpia tehtäviä on olla äiti tai isä. Vanhemmuudessa ei tunneta työaikoja, siihen ei ole tarjolla toimenkuvausta eikä lapsen mukana tule käsikirjaa. Vanhemmaksi ei ole muodollista koulutusta, vaan käsitykset siitä pohjautuvat pitkälti omiin lapsuuden kokemuksiin tai esim. median luomiin mielikuviin. Mielessä on usein toiveita elämänvaiheesta, joka toisi onnellisuuden ja täyttymyksen tunteita. Vanhemmuus halutaan hoitaa hyvin. 29

30 TRAUMATISOITUMISEN HAASTEET VANHEMMUUDEN KOKEMISESSA Omien vaikeuksien pohtiminen ja vanhempana toimimisen miettiminen on usein raskasta ja sitä pyrkii usein välttämään kyetäkseen selviytymään päivästä toiseen. Vaatii paljon rohkeutta alkaa pohtia kivuliaita lapsuudenkokemuksia ja niiden vaikutuksia vanhemmuuteensa. Vaikeuksien pohtiminen lisää entisestään ahdistuneisuutta. 30

31 TRAUMATISOITUMISEN HAASTEET VANHEMMUUDEN KOKEMISESSA Keskittyminen ja nykyhetkessä oleminen on usein traumaattisesta menneisyydestä selviytyneille haasteellista. Vanhat mielikuvat, tunteet, muistot tai ajatukset saattavat tulvia mieleen. Vanhemmuudessa voi ilmetä pulmia kun tuntuu, ettei hallitse toimintaansa tai että menettää otteen ajan kulumiseen. Joissain tilanteissa voi kokea, että mieli ikään kuin tyhjenee ja kiinnittyminen nykyhetkeen herpaantuu, ilman, että huomaa, mikä sen aiheuttaa. 31

32 TRAUMATISOITUMISEN HAASTEET VANHEMMUUDEN KOKEMISESSA Kehtaanko hakea apua, kyseenalaistuuko kykyni vanhempana jos kerron itse tulleeni kaltoinkohdelluksi lapsena, otetaanko lapseni huostaan, joudunko huonoon maineeseen päiväkodissa tai koulussa, katkaisevatko sukulaiset ja ystävät suhteeni minuun jos kerron olevani pulassa lasten kanssa? 32

33 TRAUMATISOITUMISEN HAASTEET VANHEMMUUDEN KOKEMISESSA Traumatisoituneella vanhemmalla on usein vaikeuksia tehdä eroa sille, mikä omassa olossa liittyy menneisyyteen, mikä nousee tämän hetken tilanteessa ja mikä liittyy pelkoon tulevaisuutta kohtaan. Kyky rauhoittaa omaa oloa liittyy hyvin tiiviisti siihen, että kykenee suuntautumaan nykyiseen aikaan ja paikkaan. Ennen kuin voi turvallisesti käydä läpi menneisyyteen liittyviä muistoja, tunteita tai kehollisia tuntemuksia, on erityisen tärkeää ensin opetella vakautumistaitoja, koska niiden avulla on mahdollista pitää kiinni nykyhetkestä ja palauttaa itseään siihen. 33

34 TRAUMATISOITUMISEN HAASTEET VANHEMMUUDEN KOKEMISESSA Vakauttamiskeinoiksi kutsutaan sellaista tekemistä tai asioita, joiden avulla voi lisätä tunnetta siitä, että omaan oloon voi vaikuttaa (ja tunteita voi säädellä). Niiden avulla, voi ottaa etäisyyttä voimakkaisiin tunteisiin tai lisätä omaa levollisuuden tai toimeliaisuuden tunnetta. 34

35 TRAUMATISOITUMISEN HAASTEET VANHEMMUUDEN KOKEMISESSA Omassa lapsuudessa koetusta, kaltoinkohtelusta juontuvat vanhemmuuden hankaluudet tulevat usein esille vasta lapsen kasvun ja kehityksen myötä. Eri-ikäisten lasten vanhemmuudessa korostuu kuhunkin lapsen ikäkauteen liittyvät tarpeet. 35

36 2. TRAUMATISOITUMISEN SEURAUKSET VANHEMPANA TOIMIMISEEN, 36

37 TRAUMATISOITUMISEN SEURAUKSET VANHEMPANA TOIMIMISEEN Korkea vaatimustaso, täydellisyyden tavoittelu Muihin vertailu ja ankara itsekritiikki Puutteelliset vanhemmuuden roolimallit omalta äidiltä tai isältä Omien voimavarojen riittämättömyys ja muilta saatavilla olevan avun riittämättömyys Haitallisten keinojen käyttäminen tuskallisten tunteiden välttämiseksi (esim. viiltely, päihteet) Tunne siitä, että on suurimman osan ajasta kovin tarvitseva (kokematon ja muista riippuvainen) Arkielämän kuormitus: raha-asiat, perheriidat, riidat parisuhteessa, eristäytyminen, työkiireet, oikeudelliset ongelmat, perheväkivalta tai hyväksikäyttö Pyrkimys selviytyä kaikesta yksin/itse/omin voimin; avun pyytämisen vaikeus Kehenkään ei voi luottaa Ei voi luottaa itseensä

38 TRAUMATISOITUMISEN SEURAUKSET VANHEMPANA TOIMIMISEEN Yksinhuoltajuus ja kaikki siihen liittyvät lisähaasteet Tuskalliset tunteet ja tuntemukset Masennus Heikko itsetunto Mielialan vaihtelu Suuttumuksen tunteet Väsymys ja uupumus Ahdistus tai paniikki Yhteydenpito kaltoinkohtelijaan Huolehtiminen lapsen turvallisuudesta suhteessa kaltoinkohtelijaan 38

39 Pelko haittaa vanhemmuutta 39

40 PELKO HAITTAA VANHEMMUUTTA Haasteena todellisten ja kuviteltujen (traumaperäisten) uhkien erottaminen Toisaalta voimakasta fobiaa lapsen puolesta: En pysty viemään Hennaa päiväkotiin! Kuvittelen koko ajan, kuinka paikalle ajaa musta pakettiauto ja hänet viedään! [ja käytetään seksuaalisesti hyväksi] Jos Mikko on viisi minuuttia myöhässä kun hän tulee koulusta kotiin, mietin heti, kuinka hän on hukkuneena jossain ojanpohjalla tai makaa ruumishuoneella. 40

41 PELKO: TODELLISTEN JA KUVITELTUJEN (TRAUMAPERÄISTEN) UHKIEN EROTTELU Toisaalta vaikeuksia suojella lasta todellisilta vaaroilta: Esim. antaa taaperoikäisen alkoholisti-isovanhempien hoitoon tai jättää lapsen kahden insestiin syyllistyneen isovanhemman kanssa. Ei rajoja, kuten kotiintuloaikoja; ei suojella lasta liian varhaisilta seksuaalikokemuksilta. 41

42 HÄPEÄ Kaikki ihmiset kokevat sitä, mutta traumatisoituneilla tunne voi olla yksi kaikkein tuskallisimmista. Häpeään sisältyy epäonnistumisen ja kyvyttömyyden tunteita sekä tappiomielialaa 2011) (Boon, S. et.al. 42

43 HÄPEÄN KÄSIKIRJOITUKSET Muista ihmisistä etääntyminen Hyökkääminen Itseä vastaan Hyökkääminen muita vastaan Sisäisen kokemuksen välttäminen Häpeän kompassi. Nathansson,

44 HÄPEÄ Haetaan pojan kanssa leikkipuiston laidalta joku paikka, selviydyn siellä paremmin. Kun poika alkaa itkeä, tuntuu että kaikki katsoo, mulle tulee olo, että mun kasvot on menetetty täällä, mä lähden sitten pois. Harjottelin pitämään vauvaa sylissä yöllä, kun hävetti niin paljon. Korvaava kokemus tuntuu itselle valehtelulta. Syystä on tullu tämmönen huono ihminen, huonoja tunteita, kai mä oon tosi paska ihminen. 44

45 HÄPEÄ HAITTAA VANHEMMUUTTA Häpeä ydinkokemuksena: emotionaalisesti, fyysisesti tai seksuaalisesti kaltoinkohdellut sisäistävät kaltoinkohtelijan suhtautumisen Kokevat olevansa vastuussa kaltoinkohtelusta tai ansainneensa kaltoinkohtelun Kokevat itsensä arvottomina ja epärakastettavina Itseinho ja itsesyytökset ja vihamielinen suhtautuminen itseen. (Greenberg, L., Paivio, S., 1997) Korvaava kokemus tuntuu itselle valehtelulta. Syystä on tullu tämmönen huono ihminen, huonoja tunteita, kai mä oon tosi paska ihminen. 45

46 HÄPEÄ HAITTAA VANHEMMUUTTA Voi haitata vaikeiden asioiden esiin tuomista Oireet ja vaikeudet voivat tuntua häpeällisiltä mm. vireystilojen vaihtelut Häpeä vähentää psykoterapian tuloksellisuutta (Hook & Andrews, 2005; Swan & Andrews, 2003) Häpeän hoitamista on käsitelty niukasti psykoterapiatutkimuskirjallisuudessa. 46

47 HÄPEÄ HAITTAA VANHEMMUUTTA Pitkäkestoinen häpeä on yhteydessä vähäisiin ihmissuhteisiin ja lisää eristäytymistä (Dorahy, 2010) Haetaan pojan kanssa leikkipuiston laidalta joku paikka, selviydyn siellä paremmin. Kun poika alkaa itkeä, tuntuu että kaikki katsoo, mulle tulee olo, että mun kasvot on menetetty täällä, mä lähden sitten pois. Harjottelin pitämään vauvaa sylissä yöllä, kun hävetti niin paljon Mielellistäminen on paranoian vastalääke! 47