Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Transkriptio

1 Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti

2 Luulin kuolevani, olin varma, että kuolen, sitten aloin pelätä, etten kuolekaan. Kiviluoma & Rantanen 2

3 Traumatisoiva tapahtuma (mukaeltu van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Tapahtumat eivät itsessään ole traumatisoivia, vaan saattavat olla niitä seurauksiltaan tietyille yksilöille Tapahtuma, joka on tai havaitaan uhkaavaksi omalle tai läheisen psyykkiselle tai fyysiselle koskemattomuudelle Aiheuttaa voimakkaan fyysisen ja psyykkisen rasitustilan elimistölle Kiviluoma & Rantanen 3

4 Traumatisoiva tapahtuma (jatkuu) (mukaeltu van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Edellyttää kokonaisvaltaista työstämistä: kognitiivisia, emotionaalisia, fysiologisia ja käyttäytymisen muutoksia Traumatyypit: I tyyppi: yksittäinen traumaattinen tapahtuma II tyyppi: useampia kuin yksi trauma tai toistuva trauma Kiviluoma & Rantanen 4

5 Trauman I- ja II-tyyppi (Katajisto, luennot) N Y K Y H E T K I I tyyppi (esim. auto-onnettomuus, yksittäinen väkivaltakokemus) II tyyppi (esim. pitkäkestoinen parisuhdeväkivalta) Turvaton kiintymyssuhde -nykyhetki ja mennyt sekaisin Turvallinen kiintymyssuhde trauman merkitys yksilölle Kiviluoma & Rantanen 5

6 Trauman aiheuttaja perheenjäsen vai ulkopuolinen henkilö Kiintymyssuhde Pystyykö itse vaikuttamaan tilanteeseen mitenkään Kaltoinkohtelu, fyysisen ja emotionaalisen huolenpidon ja lohdutuksen puute, laiminlyönti Sosiaalisen tuen puute Mikä vaikuttaa traumatisoitumiseen Tapahtumat, joihin liittyy kiintymyksen menetys ja tärkeä ihminen pettää Tapahtuman negatiivisuus, voimakkuus ja kesto, toistuvuus, yllätyksellisyys ja kontrolloimattomuus Traumatyyppi I vai II Ajankohtainen tilanne: väsymys, masennus ym. sairaus, stressitekijät Voimakkaat dissosiaatio-oireet traumatapahtuman aikana Ihmisen vai luonnon aiheuttama Tapahtuma ylivoimaisuus, Ikä ylivireys- ja alivireystila (raastavat tunteet) Aiempi harjoittelu / Kiviluoma & Rantanen valmistautuminen Tapahtumalle annettu merkitys (Jumalan tahto, rangaistus, oma vika) Integraatiokyky trauman hetkellä Fyysisen loukkaantumisen aste, kipu 6

7 Surutyö traumatyö (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Surutyö Muistikuvat menetetystä henkilöstä Etsitään lohduttavia muistoja Halutaan puhua menetetystä henkilöstä Traumatyö Jatkuvasti väkisin mieleen tulevat muistikuvat Vältetään traumaa muistuttavia tilanteita ja asioita Vaikea puhua tapahtumasta Suru, kaipaus, masennus Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä Kiviluoma & Rantanen Ahdistus, pelko, masennus Painajaiset, kauhun hetkien uudelleen kokeminen 7

8 Integraatio (yhdentäminen) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Psyykkisesti tervettä ihmistä luonnehtii voimakas kyky integroida sisäisiä ja ulkoisia kokemuksia se edellyttää erottelua ja yhdistämistä (Pierre Janet) Ihmisillä on synnynnäinen taipumus yhdistää, integroida kokemuksia yhtenäisiksi, kokonaiseksi elämäntarinaksi ja pysyväksi minä-kokemukseksi Kyky integroida auttaa erottamaan menneisyyden nykyisyydestä ja pysymään nykyisyydessä silloinkin, kun muistelemme menneisyyttä ja mietimme tulevaa Kiviluoma & Rantanen 8

9 Integraatio (jatkuu) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Mitä varmemmat ja turvallisemmat tunnesuhteet ja elinympäristö kasvuiässä ovat, sitä paremmin integrointikykyä pystyy kehittämään ja vahvistamaan Jokaisella ihmisellä on ominainen tapa ajatella, tuntea, toimia ja havaita (=persoonallisuus) Terve persoonallisuus on pysyvä jokaisessa tilanteessa: vaikka ajattelua muutetaan (esim. kotiin tullessa töistä), silti koetaan olevan sama ihminen Samoin koetaan olosuhteiden, asioiden ja tapahtumien tapahtuvan ja kuuluvan itselle Kiviluoma & Rantanen 9

10 Integraatio (jatkuu) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Edellyttää: SYNTEESIÄ Sisäisten ja ulkoisten kokemusten yhdistämistä ja erottelemista (aistimukset, liikkeet, ajatukset, tunteet ja minäkäsitys) REALISAATIOTA (TODENTAMISTA) Kehittyvää tietoisuutta todellisuudesta sellaisena kuin se on, sen hyväksymistä ja siihen sopeutumista, mm. yhtenäinen omaelämäkerrallinen tarina (personifikaatio = kokemus on minun, presentifikaatio = olen nykyhetkessä täysin juurtuneena ja tietoinen menneisyydestä) Kiviluoma & Rantanen 10

11 Kiviluoma & Rantanen 11

12 Dissosiaation määritelmä Integraation ja yhteyden puuttumista tai vajausta normaalisti integroituneiden muistin, identiteetin ja tietoisuuden toimintojen välillä (APA, 1994) Kokonaisuuden puute Muuttumiskyvyn puute Itsesäätelyn puute Kiviluoma & Rantanen 12

13 Persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatio (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Persoonallisuuden rakenteellista dissosiaatiota kehittyy, kun lapsi/aikuinen altistuu traumatisoiville tapahtumille, jotka ylittävät hänen senhetkisen kesto- ja integraatiokykynsä Tarjoaa mahdollisuuden yrittää selviytyä ja edes jotenkin helpottaa kestämättömiltä tuntuvia tapahtumia/kokemuksia Kiviluoma & Rantanen 13

14 Persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatio (jatkuu) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Trauman seurauksena häiriö persoonallisuuden rakenteessa tapahtuu dissosiaatio (eriytyminen) siihen persoonallisuuden osaan, joka yrittää selviytyä jokapäiväisen elämän haasteista (ANP) ja siihen osaan, joka on juuttunut traumamuistoihin (EP) = RAKENTEELLINEN DISSOSIAATIO Syntyy kaksi tai useampi erillinen minäkokemus, jolla on (kiinteä) tapa hahmottaa itseä, ympäristöä ja suhtautua toisiin Kiviluoma & Rantanen 14

15 Primaari rakenteellinen dissosiaatio (esim. PTSD) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) ANP, näennäisen normaali persoonallisuuden osa, päivittäinen toiminta EP, emotionaalinen persoonallisuuden osa, puolustussysteemi Kiviluoma & Rantanen 15

16 Sekundaari rakenteellinen dissosiaatio (traumapohjainen rajatilahäiriö, kompleksinen PTSD, tarkemmin määrittelemätön stressihäiriö / dissosiaatiohäiriö) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) ANP EP: alistuminen EP: taistelu EP: seksuaalisuus Kiviluoma & Rantanen 16

17 Tertiääri rakenteellinen dissosiaatio (DID) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) ANP 1: vanhempi ANP 2: työ ANP 3: puoliso EP 1 EP 3 EP 2 Kiviluoma & Rantanen 17

18 Minätilat ja persoonallisuuden puolet jatkumolla (käytännön huomio) Eri roolit elämässä, minuus pysyy samana, aikuisuus johtaa käyttäytymistä/persoonallisuutta Persoonallisuushäiriöt (epävakaa/rajatila) ilman rakenteellista diss.: selkeämmin erotettavat minätilat, integroitumattomat psyykkiset mielensisällöt, tunteet voivat viedä mennessään Rakenteellinen dissosiaatio: persoonallisuudessa eri puolia (joko tietoisia tai tiedostamattomia toisistaan) Kiviluoma & Rantanen 18

19 Kiviluoma & Rantanen 19

20 Meidän tulee oppia määrittelemään trauma sen synnyttämien oireiden perusteella, ei siihen johtaneen tapahtuman ehdoilla. (Peter Levine, 2012) Kiviluoma & Rantanen 20

21 Dissosiaatio-oireet aikuisilla Muistiin liittyvät oireet (amnesia) Ajan menetys, muistiaukot liittyen myös nykyisyyteen ja hyviin asioihin, todisteet asioista, joita on tehnyt vaikka ei muista (esim. löytää tavaroita, joiden alkuperää ei tiedä) Muistiaukkojen muistamattomuus Kiviluoma & Rantanen 21

22 Dissosiaatio-oireet aikuisilla (jatkuu) Identiteettiin liittyvät oireet Sisäinen taistelu kahden tai useamman mielipiteen tai äänen välillä Tunne siitä, että sisällä on muita (me-muoto) Schneiderilaiset oireet: äänet, näyt, tuntomuutokset, passiivisen vaikuttamisen kokemukset, erilaiset ajatushäiriöt Kiviluoma & Rantanen 22

23 Dissosiaatio-oireet aikuisilla (jatkuu) Epätodellisuuden kokemus, sumussa kulkeminen, todellisuuden tajun muutokset, transsit, vaikeus tunnistaa tuttuja paikkoja/henkilöitä (derealisaatio) ************************* Kokemus, ettei trauma ole osa minua, itsen tunnistamisen vaikeus, tunteiden puuttuminen Kehon kokemuksen puuttuminen, tunnottomuus, kehon irrallisuus (depersonalisaatio) Kiviluoma & Rantanen 23

24 Dissosiaatio-oireet aikuisilla (jatkuu) Keholliset oireet (somatoformiset) Ruuansulatusvaikeudet, kiputilat, kivun puuttuminen, halvausoireet, voimattomuus, unen häiriöt Aistikokemusten muutokset Tahattomat, pakonomaiset liikkeet Epilepsian kaltaiset kohtaukset (pseudoepileptiset)/tajunnan menetys Kiviluoma & Rantanen 24

25 Kompleksisen traumatisoitumisen ilmenemismuodot (Katajisto, luennot) Unettomuus Ahdistus- ja paniikkioireet Turtuneisuus Keskittymisvaikeudet Fysiologinen levottomuus Toivottomuus Kompleksinen traumatisoituminen Syyllisyys Somaattiset oireet Syömishäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Takaumat Painajaiset Itsetuhoisuus Masennus Kiukku Raivo Ihmissuhdeongelmat Vaikeudet hallita omia impulsseja, tunnereaktioita Häpeä Itseinho Dissosiatiiviset oireet ja häiriöt Kiviluoma & Rantanen 25

26 Niin kauan kuin kehomme tuntee olonsa turvalliseksi, aivomme vastaanottavat uutta informaatiota ja luovat uutta todellisuutta. Silloin kun juutumme traumamuistoon, kadotamme kykymme uuden tiedon vastaanottamiseen ja jumiudumme elämään mennyttä todellisuutta yhä uudestaan ja uudestaan. (van der Kolk) Kiviluoma & Rantanen 26

27 Mieli Keho (Punkanen, luennot) Keho ja mieli eivät ole erillisiä, vaan muodostavat kokonaisuuden: Ajatukset/uskomukset ja tunteet vaikuttavat keholliseen olemiseen (ylhäältä alas) Kehossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat tunteisiin sekä ajatus- ja uskomussisältöihin (alhaalta ylös) Kiviluoma & Rantanen 27

28 Mieli Keho (jatkuu) Trauma nähdään psykofyysisenä kokemuksena silloinkin, kun se ei tuota suoranaista fyysistä kipua (Rotschild, 2000) Menneet kokemukset ruumiillistuvat tämänhetkisissä fysiologisissa tiloissa ja toimintataipumuksissa Trauma aktivoituu uudelleen hengityksessä, eleissä, aistimuksissa, liikkeissä, emootioissa, ajatuksissa (Ogden ym, 2009) Kiviluoma & Rantanen 28

29 Mieli Keho (jatkuu) (Punkanen, luennot) Avain trauman paranemiseen on ennemmin ruumiin aistimuksissa kuin voimakkaissa tunteissa (Levine, 2012) Tavoitteena lisätä kehon ja mielen yhteyttä Pelko sisäisiä tapahtumia kohtaan muuttuisi uteliaisuudeksi Kokevan minän rinnalle havainnoiva minä Kiviluoma & Rantanen 29

30 Sietoikkuna Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Ylivireystila "Toleranssi-ikkuna" (sietoikkuna) Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila Saarinen, 2011 Alivireystila: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen Kiviluoma & Rantanen 30

31 Sisäinen tai ulkoinen Ärsyke Arviointi Neuroseptio (Punkanen, luennot) Parasympaattinen hermosto: Sosiaalinen liittyminen (VVK) Kiviluoma & Rantanen Sympaattinen hermosto: Taistelu, pakeneminen Parasympaattinen hermosto: Totaalinen alistuminen (DVK) 31

32 Kiitos Kiviluoma & Rantanen 32