Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Transkriptio

1 Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

2 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä, sen syitä, lievitystä sekä ilmenemistä. Tutkimuksen kohteena olivat Lohjan Yhteislyseon lukion opiskelijat ensimmäisestä vuositasosta kolmanteen vuositasoon. Valitsimme kohderyhmät kolmesta eri ikäluokasta saadaksemme selville, onko ikäluokkien välillä eroja ja jos on, niin millaisia. 1.2 Käsitteitä Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät Stressin fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus, päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuhoiset ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä. 1.3 Yleistä Stressin ilmeneminen on yksilöllistä. Osa ihmisistä stressaa helpommin ja heille stressin oireet voivatkin olla osana jokapäiväistä elämää. Osa puolestaan kokee vähemmän stressiä ja kärsii näin ollen myös vähemmän sen vaikutuksista. Stressistä aiheutuvat oireet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella iästä tai sukupuolesta riippumatta. Itse stressikokemus on kuitenkin psyykkinen, mutta sen vaikutus voi näkyä myös fyysisenä tai sosiaalisissa suhteissa. 2

3 2. Tutkimusongelma 2.1 Tutkimusongelma Tällä tutkimuksella halusimme selvittää stressin ilmenemistä, syitä sekä sen aiheuttamia oireita eri ikäisten lukiolaisten elämässä. Erityisen kiinnostavaa oli seurata tulosten vaihtelua eri ikäryhmien sekä sukupuolten välillä. 2.2 Tutkimushypoteesi Oletimme, että tulosten välillä olisi eroja ja, että suurimmat niistä esiintyisivät eri ikäryhmien välillä. Oletimme myös, että sukupuolien välisiä eroja tulisi myös esille, ja suurimmat niistä esiintyisivät mielenkiinnon kohteiden, kuten ulkonäön parissa. Arvelimme myös tyttöjen stressaavan poikia useammin. 3. Tutkimusmenetelmät Teimme kenttätutkimusta, jossa jaoimme satunnaisesti sadalle valitulle oppilaalle kyselylomakkeet. Lomakkeissa oli yksinkertaisia stressiin liittyviä kysymyksiä, kuten Kuinka usein koet stressin tunnetta ja Millaisia oireita koet stressatessa. Lomakkeiden perusteella teimme diagrammeja, ja näin ollen pystyimme analysoimaan tuloksia. Tutkimusmenetelmänä käytimme tapaustutkimusta ja kyseessä oli poikittaistutkimus, jonka avulla saimme selville eri ikäryhmien väliset erot. 3

4 4. Tutkimusotanta Kuvio 1. Kyselyyn osallistuneiden sukupuolijakauma prosentteina. Kyselyyn osallistui 100 lukiolaista, joista 44% (44 kpl) oli tyttöjä ja 56% (56 kpl) poikia. Kyselyyn vastanneita poikia oli siis enemmän. Kyselyyn vastasi 8 tyttöä ja 10 poikaa ensimmäiseltä vuositasolta. Toisen vuoden opiskelijoista 23 tyttöä ja 31 poikaa osallistui kyselyyn. Kolmannen vuoden opiskelijoita puolestaan oli 44 tyttöä sekä 56 poikaa. 4

5 5. Tutkimustulokset 5.1 Lukiolaisten stressi Kuvio 2. Lukiolaisten stressin ilmenemisen yleisyys. Kaikista kyselyyn vastanneista lukiolaisista 15% (15 kpl) koki stressaavansa päivittäin. 32% (32 kpl) vastanneista sanoi stressaavansa muutaman kerran viikossa ja 16% (16 kpl) noin kerran viikossa. Sadasta opiskelijasta 23% (23 kpl) stressaa muutaman kerran kuukaudessa ja loput 14% (14 kpl) koki stressaavansa vielä harvemmin tai ei koskaan. Näin ollen suurin osa lukiolaisista kokee olevansa stressaantunut muutaman kerran viikossa. 5

6 Kuvio 3. Lukiolaisia eniten stressaavat tekijät. 89 (43,8%) vastanneista sanoi koulun olevan suurin stressin aiheuttaja. Seuraavaksi eniten stressiä tuotti tulevaisuus (16,2%) ja kolmanneksi eniten ihmissuhteet (12,8%). 20 (9,9%) opiskelijaa vastasi rahan tuottavan stressiä, 13 (6,4%) vastasi työt, yhdeksän (4,4%) sanoi harrastukset, seitsemän (3,4%) ilmoitti vapaa ajan stressaavan, neljällä (2,0%) vastaajista oli jokin muu syy, ja kaksi (0,9%) vastanneista koki ulkonäön stressaavana asiana. Koulu nousi siis suurimmaksi stressiä tuottavaksi tekijäksi lukiolaisten keskuudessa. Muina syinä mainittiin koti, omat ajatukset ja oma elämä kokonaisuudessaan. 6

7 Kuvio 4. Lukiolaisten stressin lievitys keinot. Liikunta koettiin stressiä helpottavimpana tekijänä, sillä 39 opiskelijaa (29%) valitsi kyseisen keinon. Toiseksi eniten stressiä lievittävä keino on musiikin kuuntelu, jonka 36 opiskelijaa (27%) valitsi. 19 opiskelijaa (14%) lievittää stressiä työntämällä stressaavat tunteet sivuun ja 16 (12%) selvittää stressiä aiheuttavan asian. 11 (8%) kokee stressaavasta ääneen puhumisen helpottavan ja seitsemän puolestaan tukeutuu päihteisiin stressin iskiessä. Kuusi opiskelijaa (4%) vastasi, että jokin muu keino helpottaa heitä (nukkuminen, seksi, viiltely, olla tekemättä mitään). 7

8 Kuvio 5. Stressin aiheuttamat fyysiset oireet lukiolaisilla. Yleisimpiä stressin fyysisiä oireita lukiolaisilla ovat päänsärky, sydämentykytys sekä pahoinvointi. 8

9 Kuvio 6. Stressin aiheuttamat psyykkiset oireet lukiolaisilla. Yleisimmät stressin psyykkiset oireet, jota lukiolaiset kokevat: Levottomuus, ahdistuneisuus sekä uniongelmat. 9

10 Kuvio 7. Stressin aiheuttamat sosiaaliset ongelmat lukiolaisilla. Yleisimmin stressin sosiaalisia oireita koetaan perhe ja parisuhdeongelmien saralla. 10

11 5.2 Ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuositason opiskelijoiden stressi Kuvio 8. Lukiolaisten stressi vuositasoittain. Eniten stressiä ensimmäisen vuositason opiskelijat kokevat kyselyn mukaan noin kerran viikossa. Toisen ja kolmannen vuositason opiskelijoiden vastausten perusteella enemmistö stressaa muutaman kerran viikossa. 11

12 Kuvio 9. Lukiolaisten stressin aiheuttajat vuositasoittain. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuositason opiskelijat kokevat koulun kaikkein stressaavimmaksi asiaksi. 12

13 Kuvio 10. Lukiolaisten stressin lievityskeinot vuositasoittain. Musiikki nousi kolmannen vuositason opiskelijoiden suosituimmaksi stressin lievityskeinoksi. Ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijat puolestaan käyttävät eniten liikuntaa stressin lievitykseen. 13

14 Kuvio 9. Stressin aiheuttamat oireet vuositasoittain. Ensimmäisen vuositason opiskelijat kokevat eniten jännittyneisyyttä sekä päänsärkyä. Toisen vuositason opiskelijoiden yleisin oire on ärtymys, jonka 29 vastanneista valitsi. 17 opiskelijaa kolmannelta vuositasolta puolestaan ilmoitti stressin aiheuttavan eniten levottomuutta. 14

15 5.3 Erot tyttöjen ja poikien välillä vuositasoittain Kuvio 10. Erot tyttöjen ja poikien välillä ensimmäisen vuositason opiskelijoilla. Kyselyyn vastasi 10 poikaa ja 8 tyttöä. Ensimmäisen vuositason pojat kokevat stressaavansa eniten päivittäin sekä muutaman kerran kuukaudessa. Enemmistö tytöistä puolestaan kokee stressaavansa noin kerran viikossa. 15

16 Kuvio 11. Erot tyttöjen ja poikien välillä stressin syissä. Koulu tuottaa eniten stressiä lukion ensimmäiselle vuositasolle. 16

17 Kuvio 12. Erot tyttöjen ja poikien välillä stressin lievityksessä. Pojat ja tytöt käyttävät stressin lievityksessä eniten liikuntaa. Tytöistä 36% käyttää liikuntaa ja pojista 41%. Kyselyyn vastanneet ensimmäisen vuositason pojat eivät käytä stressin lievityksenä ollenkaan ääneen puhumista tai stressaavan tunteen sivuun työntämistä. Ensimmäisen vuositason tytöt eivät puolestaan tukeudu päihteisiin eivätkä he vastanneet omaavansa mitään muuta stressiä lievittävää keinoa. 17

18 Kuvio 13. Toisen vuositason tyttöjen ja poikien stressi. Eniten toisen vuoden tytöt ja pojat kokevat stressiä muutaman kerran viikossa. 18

19 Kuvio 14. Toisen vuositason tyttöjen ja poikien stressin aiheuttajat. Molemmilla koulu nousee stressiä eniten aiheuttavaksi tekijäksi. 19

20 Kuvio 15. Toisen vuositason tyttöjen ja poikien stressin lievitys keinot. Pojat käyttävät eniten musiikkia ja tytöt liikuntaa lievittääkseen stressiään. Toisen vuositason pojat eivät käytä ääneen puhumista, mutta osa tukeutuu päihteisiin. Tytöt puolestaan puhuvat ääneen, mutta eivät käytä päihteitä stressin lievitykseen. 20

21 Kuvio 16. Kuinka usein kolmannen vuoden opiskelijat stressaavat? Tutkimus paljasti kolmannen vuositason poikien stressaavan tyttöjä enemmän. Pojat stressaavat eniten muutaman kerran viikossa, ja tytöt muutaman kerran kuukaudessa. 21

22 Kuvio 17. Kolmannen vuositason opiskelijoiden stressin syyt. Koulu tuottaa eniten stressiä kolmannen vuositason opiskelijoille. 22

23 Kuvio 18. Tulokset siitä, kuinka kolmannen vuositason opiskelijat lievittävät stressiä. Musiikki koetaan parhaana stressin lievittäjänä molempien sukupuolten osalta. 6. Yhteenveto Tutkimuksen avulla saimme selville, että enemmistö (32%) lukiolaisista stressaa muutaman kerran viikossa ja stressin suurimmaksi syyksi nousi koulu. Liikunnalla koetaan olevan suurin stressiä lievittävä vaikutus, mutta musiikin kuuntelua käytetään myös aktiivisesti. Päänsärky on yleisin fyysinen oire, jota opiskelijat stressaantuneena kokevat. Tavallisimmat psyykkiset oireet puolestaan ovat levottomuus sekä ahdistuneisuus, ja sosiaalisissa suhteissa enemmistö koki stressin vaikuttavan negatiivisesti perhe ja parisuhteisiin. Eri vuositasojen kohdalla erot stressin suhteen eivät poikenneet toisistaan kovinkaan paljon. Ensimmäisen vuositason opiskelijoista enemmistö kokee stressin tunnetta noin kerran viikossa. Toisen ja kolmannen vuositason opiskelijat puolestaan muutaman kerran viikossa. Tämä ero saattaa selittyä sillä, että ensimmäinen vuosi lukiossa on vielä suurimmaksi osaksi yläasteen kertausta ja opiskelu uudessa koulussa vasta alkaa. 23

24 Toisen ja kolmannen vuositason opiskelijoiden täytyy alkaa jo vähitellen tehdä erilaisia päätöksiä tai valmistautua kirjoituksiin, mikä saattaa selvästi nostattaa stressitasoa.yhteistä jokaisella vuositasolla kuitenkin on, että kaikki kokevat koulun suurimmaksi stressin aiheuttajaksi. Ensimmäisen sekä toisen vuoden opiskelijat lievittävät stressiä eniten liikunnan avulla ja kolmannen vuoden opiskelijat puolestaan musiikkia kuuntelemalla. Oireena päänsärky on yleisin ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoilla. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tuntevat kokevansa eniten myös jännittyneisyyttä. Kolmannen vuoden opiskelijat vastasivat levottomuuden olevan yleisin oire. Ensimmäisen vuositason tytöt kokevat keskimäärin enemmän stressiä, jota he pyrkivät lievittämään poikien tavoin liikunnan avulla. Stressiä eniten molemmille aiheuttaa koulu. Toisen vuoden tytöt ja pojat kokevat stressin tunnetta eniten muutaman kerran viikossa ja suurimpana syynä on koulu. Pojat hyödyntävät eniten musiikki ja tytöt liikuntaa stressin lievityksessä. Kolmannen vuoden pojat stressavat eniten muutaman kerran viikossa ja tytöt muutaman kerran kuukaudessa. Koulu nousee tämänkin vuositason opiskelijoiden stressin suurimmaksi aiheuttajaksi, jota pyritään lievittämään eniten musiikin avulla. Hypoteesi vastasi jonkin verran saamiamme tuloksia. Liikunta ja musiikki olivat suurimmat stressin lievityskeinot jokaisella vuositasolla. Useammat vastaukset olivat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan. Havaitsimme mielenkiintoisen seikan tuloksissa, sillä kolmannen vuositason pojat stressasivat tyttöjä enemmän, mutta kummatkin oletuksiamme vähemmän. Kokeen luotettavuutta on kuitenkin katsottava kriittisesti. Luotettavuuteen vaikutti eniten se vastasivatko opiskelijat rehellisesti kyselyyn. 7. Lähteet Luettu

25 8. Liitteet 8.1 Kyselylomake Lukiolaisten stressi Stressin fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus, päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuho ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme selvittämään lukioikäisten stressin syitä ja oireita. Rastita sinulle parhaiten sopivin/sopivimmat vaihtoehdot. Millä vuositasolla opiskelet? 1. vuositaso 2. vuositaso 3. vuositaso Sukupuoli? Tyttö Poika Kuinka usein koet olevasi stressaantunut? Valitse yksi Päivittäin Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Harvemmin/en koskaan KÄÄNNÄ SIVUA Mikä on yleisin stressin aiheuttaja? Valitse kaksi kohtaa Koulu Harrastukset

26 Työt Ihmissuhteet Tulevaisuus Raha Ulkonäkö Vapaa aika Muu, mikä? Miten pyrit lievittämään stressiä? Musiikkia kuuntelemalla Liikkumalla Selvittämällä stressiä aiheuttavan asian Stressaavasta asiasta ääneen puhuminen Työntämällä stressaavat tunteet sivuun Tukeutumalla päihteisiin Muu, mikä? KÄÄNNÄ SIVUA Millaisia oireita koet stressin aiheuttavan? Valitse yksi tai useampi kohta Päänsärky Huimaus Sydämentykytys Pahoinvointi Vatsavaivat Tihentynyt virtsaamisen tarve Hikoilu Flunssakierre Selkävaivat Jännittyneisyys Ärtymys Agressiot Levottomuus Ahdistuneisuus Masentuneisuus Muistiongelmat Vaikeus tehdä päätöksiä Unen häiriöt Perhe ja parisuhdeongelmat Eristäytyneisyys Muu, mikä?

27