Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi"

Transkriptio

1 Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

2 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä, sen syitä, lievitystä sekä ilmenemistä. Tutkimuksen kohteena olivat Lohjan Yhteislyseon lukion opiskelijat ensimmäisestä vuositasosta kolmanteen vuositasoon. Valitsimme kohderyhmät kolmesta eri ikäluokasta saadaksemme selville, onko ikäluokkien välillä eroja ja jos on, niin millaisia. 1.2 Käsitteitä Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät Stressin fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus, päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuhoiset ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä. 1.3 Yleistä Stressin ilmeneminen on yksilöllistä. Osa ihmisistä stressaa helpommin ja heille stressin oireet voivatkin olla osana jokapäiväistä elämää. Osa puolestaan kokee vähemmän stressiä ja kärsii näin ollen myös vähemmän sen vaikutuksista. Stressistä aiheutuvat oireet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella iästä tai sukupuolesta riippumatta. Itse stressikokemus on kuitenkin psyykkinen, mutta sen vaikutus voi näkyä myös fyysisenä tai sosiaalisissa suhteissa. 2

3 2. Tutkimusongelma 2.1 Tutkimusongelma Tällä tutkimuksella halusimme selvittää stressin ilmenemistä, syitä sekä sen aiheuttamia oireita eri ikäisten lukiolaisten elämässä. Erityisen kiinnostavaa oli seurata tulosten vaihtelua eri ikäryhmien sekä sukupuolten välillä. 2.2 Tutkimushypoteesi Oletimme, että tulosten välillä olisi eroja ja, että suurimmat niistä esiintyisivät eri ikäryhmien välillä. Oletimme myös, että sukupuolien välisiä eroja tulisi myös esille, ja suurimmat niistä esiintyisivät mielenkiinnon kohteiden, kuten ulkonäön parissa. Arvelimme myös tyttöjen stressaavan poikia useammin. 3. Tutkimusmenetelmät Teimme kenttätutkimusta, jossa jaoimme satunnaisesti sadalle valitulle oppilaalle kyselylomakkeet. Lomakkeissa oli yksinkertaisia stressiin liittyviä kysymyksiä, kuten Kuinka usein koet stressin tunnetta ja Millaisia oireita koet stressatessa. Lomakkeiden perusteella teimme diagrammeja, ja näin ollen pystyimme analysoimaan tuloksia. Tutkimusmenetelmänä käytimme tapaustutkimusta ja kyseessä oli poikittaistutkimus, jonka avulla saimme selville eri ikäryhmien väliset erot. 3

4 4. Tutkimusotanta Kuvio 1. Kyselyyn osallistuneiden sukupuolijakauma prosentteina. Kyselyyn osallistui 100 lukiolaista, joista 44% (44 kpl) oli tyttöjä ja 56% (56 kpl) poikia. Kyselyyn vastanneita poikia oli siis enemmän. Kyselyyn vastasi 8 tyttöä ja 10 poikaa ensimmäiseltä vuositasolta. Toisen vuoden opiskelijoista 23 tyttöä ja 31 poikaa osallistui kyselyyn. Kolmannen vuoden opiskelijoita puolestaan oli 44 tyttöä sekä 56 poikaa. 4

5 5. Tutkimustulokset 5.1 Lukiolaisten stressi Kuvio 2. Lukiolaisten stressin ilmenemisen yleisyys. Kaikista kyselyyn vastanneista lukiolaisista 15% (15 kpl) koki stressaavansa päivittäin. 32% (32 kpl) vastanneista sanoi stressaavansa muutaman kerran viikossa ja 16% (16 kpl) noin kerran viikossa. Sadasta opiskelijasta 23% (23 kpl) stressaa muutaman kerran kuukaudessa ja loput 14% (14 kpl) koki stressaavansa vielä harvemmin tai ei koskaan. Näin ollen suurin osa lukiolaisista kokee olevansa stressaantunut muutaman kerran viikossa. 5

6 Kuvio 3. Lukiolaisia eniten stressaavat tekijät. 89 (43,8%) vastanneista sanoi koulun olevan suurin stressin aiheuttaja. Seuraavaksi eniten stressiä tuotti tulevaisuus (16,2%) ja kolmanneksi eniten ihmissuhteet (12,8%). 20 (9,9%) opiskelijaa vastasi rahan tuottavan stressiä, 13 (6,4%) vastasi työt, yhdeksän (4,4%) sanoi harrastukset, seitsemän (3,4%) ilmoitti vapaa ajan stressaavan, neljällä (2,0%) vastaajista oli jokin muu syy, ja kaksi (0,9%) vastanneista koki ulkonäön stressaavana asiana. Koulu nousi siis suurimmaksi stressiä tuottavaksi tekijäksi lukiolaisten keskuudessa. Muina syinä mainittiin koti, omat ajatukset ja oma elämä kokonaisuudessaan. 6

7 Kuvio 4. Lukiolaisten stressin lievitys keinot. Liikunta koettiin stressiä helpottavimpana tekijänä, sillä 39 opiskelijaa (29%) valitsi kyseisen keinon. Toiseksi eniten stressiä lievittävä keino on musiikin kuuntelu, jonka 36 opiskelijaa (27%) valitsi. 19 opiskelijaa (14%) lievittää stressiä työntämällä stressaavat tunteet sivuun ja 16 (12%) selvittää stressiä aiheuttavan asian. 11 (8%) kokee stressaavasta ääneen puhumisen helpottavan ja seitsemän puolestaan tukeutuu päihteisiin stressin iskiessä. Kuusi opiskelijaa (4%) vastasi, että jokin muu keino helpottaa heitä (nukkuminen, seksi, viiltely, olla tekemättä mitään). 7

8 Kuvio 5. Stressin aiheuttamat fyysiset oireet lukiolaisilla. Yleisimpiä stressin fyysisiä oireita lukiolaisilla ovat päänsärky, sydämentykytys sekä pahoinvointi. 8

9 Kuvio 6. Stressin aiheuttamat psyykkiset oireet lukiolaisilla. Yleisimmät stressin psyykkiset oireet, jota lukiolaiset kokevat: Levottomuus, ahdistuneisuus sekä uniongelmat. 9

10 Kuvio 7. Stressin aiheuttamat sosiaaliset ongelmat lukiolaisilla. Yleisimmin stressin sosiaalisia oireita koetaan perhe ja parisuhdeongelmien saralla. 10

11 5.2 Ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuositason opiskelijoiden stressi Kuvio 8. Lukiolaisten stressi vuositasoittain. Eniten stressiä ensimmäisen vuositason opiskelijat kokevat kyselyn mukaan noin kerran viikossa. Toisen ja kolmannen vuositason opiskelijoiden vastausten perusteella enemmistö stressaa muutaman kerran viikossa. 11

12 Kuvio 9. Lukiolaisten stressin aiheuttajat vuositasoittain. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuositason opiskelijat kokevat koulun kaikkein stressaavimmaksi asiaksi. 12

13 Kuvio 10. Lukiolaisten stressin lievityskeinot vuositasoittain. Musiikki nousi kolmannen vuositason opiskelijoiden suosituimmaksi stressin lievityskeinoksi. Ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijat puolestaan käyttävät eniten liikuntaa stressin lievitykseen. 13

14 Kuvio 9. Stressin aiheuttamat oireet vuositasoittain. Ensimmäisen vuositason opiskelijat kokevat eniten jännittyneisyyttä sekä päänsärkyä. Toisen vuositason opiskelijoiden yleisin oire on ärtymys, jonka 29 vastanneista valitsi. 17 opiskelijaa kolmannelta vuositasolta puolestaan ilmoitti stressin aiheuttavan eniten levottomuutta. 14

15 5.3 Erot tyttöjen ja poikien välillä vuositasoittain Kuvio 10. Erot tyttöjen ja poikien välillä ensimmäisen vuositason opiskelijoilla. Kyselyyn vastasi 10 poikaa ja 8 tyttöä. Ensimmäisen vuositason pojat kokevat stressaavansa eniten päivittäin sekä muutaman kerran kuukaudessa. Enemmistö tytöistä puolestaan kokee stressaavansa noin kerran viikossa. 15

16 Kuvio 11. Erot tyttöjen ja poikien välillä stressin syissä. Koulu tuottaa eniten stressiä lukion ensimmäiselle vuositasolle. 16

17 Kuvio 12. Erot tyttöjen ja poikien välillä stressin lievityksessä. Pojat ja tytöt käyttävät stressin lievityksessä eniten liikuntaa. Tytöistä 36% käyttää liikuntaa ja pojista 41%. Kyselyyn vastanneet ensimmäisen vuositason pojat eivät käytä stressin lievityksenä ollenkaan ääneen puhumista tai stressaavan tunteen sivuun työntämistä. Ensimmäisen vuositason tytöt eivät puolestaan tukeudu päihteisiin eivätkä he vastanneet omaavansa mitään muuta stressiä lievittävää keinoa. 17

18 Kuvio 13. Toisen vuositason tyttöjen ja poikien stressi. Eniten toisen vuoden tytöt ja pojat kokevat stressiä muutaman kerran viikossa. 18

19 Kuvio 14. Toisen vuositason tyttöjen ja poikien stressin aiheuttajat. Molemmilla koulu nousee stressiä eniten aiheuttavaksi tekijäksi. 19

20 Kuvio 15. Toisen vuositason tyttöjen ja poikien stressin lievitys keinot. Pojat käyttävät eniten musiikkia ja tytöt liikuntaa lievittääkseen stressiään. Toisen vuositason pojat eivät käytä ääneen puhumista, mutta osa tukeutuu päihteisiin. Tytöt puolestaan puhuvat ääneen, mutta eivät käytä päihteitä stressin lievitykseen. 20

21 Kuvio 16. Kuinka usein kolmannen vuoden opiskelijat stressaavat? Tutkimus paljasti kolmannen vuositason poikien stressaavan tyttöjä enemmän. Pojat stressaavat eniten muutaman kerran viikossa, ja tytöt muutaman kerran kuukaudessa. 21

22 Kuvio 17. Kolmannen vuositason opiskelijoiden stressin syyt. Koulu tuottaa eniten stressiä kolmannen vuositason opiskelijoille. 22

23 Kuvio 18. Tulokset siitä, kuinka kolmannen vuositason opiskelijat lievittävät stressiä. Musiikki koetaan parhaana stressin lievittäjänä molempien sukupuolten osalta. 6. Yhteenveto Tutkimuksen avulla saimme selville, että enemmistö (32%) lukiolaisista stressaa muutaman kerran viikossa ja stressin suurimmaksi syyksi nousi koulu. Liikunnalla koetaan olevan suurin stressiä lievittävä vaikutus, mutta musiikin kuuntelua käytetään myös aktiivisesti. Päänsärky on yleisin fyysinen oire, jota opiskelijat stressaantuneena kokevat. Tavallisimmat psyykkiset oireet puolestaan ovat levottomuus sekä ahdistuneisuus, ja sosiaalisissa suhteissa enemmistö koki stressin vaikuttavan negatiivisesti perhe ja parisuhteisiin. Eri vuositasojen kohdalla erot stressin suhteen eivät poikenneet toisistaan kovinkaan paljon. Ensimmäisen vuositason opiskelijoista enemmistö kokee stressin tunnetta noin kerran viikossa. Toisen ja kolmannen vuositason opiskelijat puolestaan muutaman kerran viikossa. Tämä ero saattaa selittyä sillä, että ensimmäinen vuosi lukiossa on vielä suurimmaksi osaksi yläasteen kertausta ja opiskelu uudessa koulussa vasta alkaa. 23

24 Toisen ja kolmannen vuositason opiskelijoiden täytyy alkaa jo vähitellen tehdä erilaisia päätöksiä tai valmistautua kirjoituksiin, mikä saattaa selvästi nostattaa stressitasoa.yhteistä jokaisella vuositasolla kuitenkin on, että kaikki kokevat koulun suurimmaksi stressin aiheuttajaksi. Ensimmäisen sekä toisen vuoden opiskelijat lievittävät stressiä eniten liikunnan avulla ja kolmannen vuoden opiskelijat puolestaan musiikkia kuuntelemalla. Oireena päänsärky on yleisin ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoilla. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tuntevat kokevansa eniten myös jännittyneisyyttä. Kolmannen vuoden opiskelijat vastasivat levottomuuden olevan yleisin oire. Ensimmäisen vuositason tytöt kokevat keskimäärin enemmän stressiä, jota he pyrkivät lievittämään poikien tavoin liikunnan avulla. Stressiä eniten molemmille aiheuttaa koulu. Toisen vuoden tytöt ja pojat kokevat stressin tunnetta eniten muutaman kerran viikossa ja suurimpana syynä on koulu. Pojat hyödyntävät eniten musiikki ja tytöt liikuntaa stressin lievityksessä. Kolmannen vuoden pojat stressavat eniten muutaman kerran viikossa ja tytöt muutaman kerran kuukaudessa. Koulu nousee tämänkin vuositason opiskelijoiden stressin suurimmaksi aiheuttajaksi, jota pyritään lievittämään eniten musiikin avulla. Hypoteesi vastasi jonkin verran saamiamme tuloksia. Liikunta ja musiikki olivat suurimmat stressin lievityskeinot jokaisella vuositasolla. Useammat vastaukset olivat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan. Havaitsimme mielenkiintoisen seikan tuloksissa, sillä kolmannen vuositason pojat stressasivat tyttöjä enemmän, mutta kummatkin oletuksiamme vähemmän. Kokeen luotettavuutta on kuitenkin katsottava kriittisesti. Luotettavuuteen vaikutti eniten se vastasivatko opiskelijat rehellisesti kyselyyn. 7. Lähteet Luettu

25 8. Liitteet 8.1 Kyselylomake Lukiolaisten stressi Stressin fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus, päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuho ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme selvittämään lukioikäisten stressin syitä ja oireita. Rastita sinulle parhaiten sopivin/sopivimmat vaihtoehdot. Millä vuositasolla opiskelet? 1. vuositaso 2. vuositaso 3. vuositaso Sukupuoli? Tyttö Poika Kuinka usein koet olevasi stressaantunut? Valitse yksi Päivittäin Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Harvemmin/en koskaan KÄÄNNÄ SIVUA Mikä on yleisin stressin aiheuttaja? Valitse kaksi kohtaa Koulu Harrastukset

26 Työt Ihmissuhteet Tulevaisuus Raha Ulkonäkö Vapaa aika Muu, mikä? Miten pyrit lievittämään stressiä? Musiikkia kuuntelemalla Liikkumalla Selvittämällä stressiä aiheuttavan asian Stressaavasta asiasta ääneen puhuminen Työntämällä stressaavat tunteet sivuun Tukeutumalla päihteisiin Muu, mikä? KÄÄNNÄ SIVUA Millaisia oireita koet stressin aiheuttavan? Valitse yksi tai useampi kohta Päänsärky Huimaus Sydämentykytys Pahoinvointi Vatsavaivat Tihentynyt virtsaamisen tarve Hikoilu Flunssakierre Selkävaivat Jännittyneisyys Ärtymys Agressiot Levottomuus Ahdistuneisuus Masentuneisuus Muistiongelmat Vaikeus tehdä päätöksiä Unen häiriöt Perhe ja parisuhdeongelmat Eristäytyneisyys Muu, mikä?

27

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin

Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin Psykologian tutkimuskurssin työ Pyry Möttönen Janne Santala Toni Kangas 2.2.11 1. Johdanto Alkoholi ja sosiaaliset suhteet. Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen 1 Harrastusten vaikutus koulumenestykseen PS7 Tutkimus 24.5.2016 Tekijät: Tobias Mörck, Lauri Jääskö ja Seidi Salo sekä Johannes Olkkonen 1 2 Sisällysluettelo 1.Johdanto 3 2.Tutkimuksen suorittaminen 3

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Lukiolaisten nukkuminen

Lukiolaisten nukkuminen Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1 Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Nuorten suhtautumisen muuttuminen Suomessa asuvia ulkomaalaisia kohtaan viimeisten 10 vuoden aikana

Nuorten suhtautumisen muuttuminen Suomessa asuvia ulkomaalaisia kohtaan viimeisten 10 vuoden aikana Nuorten suhtautumisen muuttuminen Suomessa asuvia ulkomaalaisia kohtaan viimeisten 10 vuoden aikana Elina Lewandowski, Jade Fräntilä Lohjan Yhteislyseon lukio, opettajana Simo Jouhi Kevät 2016 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus koulumenestykseen ja/tai koulunkäyntiin

Alkoholin vaikutus koulumenestykseen ja/tai koulunkäyntiin Alkoholin vaikutus koulumenestykseen ja/tai koulunkäyntiin Meri Helisniemi 14B, Aleksanteri Soukka 14A, Anna Backman 14A Lohjan Yhteislyseon Lukio Psykologian tutkimus Opettaja Simo Jouhi 05.02.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen

Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen Taina Eskola 15F ja Jemina Harjuranta 15A 4.10.2016-24.11.2016 Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologia 7v,1 Sisältö:

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät

Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät Lohjan Yhteislyseon Lukio Psykologia 7 Julkaisuaika: 5.2.2016 Tekijät: Jasmin Kyöstilä ja Tessa Toroskainen 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

ForMare 2015. Stressi, Unenlaatu ja Elämäntapamuutosten ylläpito

ForMare 2015. Stressi, Unenlaatu ja Elämäntapamuutosten ylläpito ForMare 2015 Stressi, Unenlaatu ja Elämäntapamuutosten ylläpito Stressi Tilannetta jossa henkilöön kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössä olevat voimavaransa. Miltei mikä tahansa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Naisten hiustenlähtö Suomessa

Naisten hiustenlähtö Suomessa Kyselytutkimus: Naisten hiustenlähtö Suomessa Mediatilaisuus 25.9.2013 Marko Perälahti 28 35-70-vuotiaista naisista kärsii tai on kärsinyt hiustenlähdöstä. Johdanto Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 35-70-vuotiaat

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu Sosionomi amk 20.12.2010 TIIVISTELMÄ Kohderyhmäanalyysi tarkoituksena oli internetkyselyn avulla tuottaa uutta tietoa

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

VARAVOIMAA FARMARILLE

VARAVOIMAA FARMARILLE VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot