: YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini"

Transkriptio

1 Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka menneisyyteni vaikuttaa nykyisyyteen. Nykyisyys on synteesi kaikista elämäni tapahtumista, menneisyydessä, nykyisyydessä ja suunnitellussa tulevaisuudessa (van der Hart, Nijenhuis, Steele) : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN Tapahtuman havainnot yhdistetään ja erotellaan Tapahtuma tulee omakohtaiseksi Tapahtumalla on aika ja paikka Tapahtuman vaikutukset ymmärretään Voi olla seurausta: Traumaattisista tapahtumista Voimakkaasta stressihormoonin tuottamisesta Äärimmäisestä uupumuksesta Sairaudesta Lasten integratiivinen kapasiteetti kehittyy aivojen kehityksen myötä (van der Hart, Nijenhuis, Steele) Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Ylivireystila Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Ogden and Minton (2000) Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten Alivireystila Ogden and Minton (2000) *Siegel, D. (1999) Alivireys: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen Kyvyttömyys akt motorisiin puol.reaktioihin 1

2 Vaikeus säädellä affekteja Impulssikontrollin häiriöt Häiriöt käsityksissä itsestä Päihteiden käyttö Itsensä vahingoittaminen Dissosiaatio Vaikeudet ihmissuhteissa Mitä vakavampi ja pidempi toistuva trauma, sitä vakavampi dissosiaatio Dissosiaatio on yhteydessä varhaisen kiintymyssuhteen häiriöihin kuten jäsentymättömään kiintymystyyliin Jäsentymätön kiintymys jättää haavoittuvaksi sietämättömille tarpeille jotka on dissosioitu jättäen voimakkaan riippuvuuden tarpeen Dissosiaatio on integraation puuttumista ja yhteyden puuttumista normaalisti integroituneiden muistin, identiteetin ja tietoisuuden toimintojen välillä Sosiaalinen sitoutuminen Kiintymys Sosiaalisuus Huolenpito muista Tutkiminen Leikki Energian säätely (lepo, syöminen jne.) Seksuaalisuus /Lisääntyminen Päivittäiseen elämään liittyvät korkeammat toimintataipumukset Toimivat ventraalisen vagaalisen systeemin kautta Kiintymyshuuto (paniikkijärjestelmä) Ylivireys (pelkojärjestelmä) Jähmettyminen (jäykkä lihastonus) Pako Taistelu Kaikki välittyvät sympaattisen hermojärjestelmän kautta Romahtaminen Alistuminen johon liittyy tiedottomuus ja tunnottomuus Kuoleman esittäminen puolustuksena vihollista vastaan Jähmettyminen (Voimakas lihasjännitys) Tietoisuuden puute Reagoimattomuus Välittyvät dorsaalisen vagaalisen systeemin kautta (Parasympaattinen hermojärjestelmä) 2

3 Näennäisen normaali persoonan osa Elää päiväelämää ilman yhteyttä traumaan Turta Masentunut Ahdistunut Muistamaton ANP:llä kapeutunut tietoisuus päivittäisessä elämässä. Suzette Boon ( 2007) Ne käyttäytyvät niinkuin mitään ei olisi tapahtunut PERUSPERSOONALLISUUS Emotionaalinen persoonallisuus (EP) Traumaattinen muisti, defensiiviset tilat Näennäisen normaali persoonallisuus (ANP) Päivittäinen toiminta Emotionaalinen persoonan osa: Juuttunut traumaan Ei todellista havaintoa elämästä trauman ulkopuolella akuutissa stressihäiriössä PTSD EP hallitsee taistelu, pako Onno van der Hart, käännös Traumaterapiakeskus Peruspersoonallisuus Peruspersoonallisuus Emotionaalinen persoonallisuus (EP) Näennäisen normaali Persoonallisuus (ANP) Emotionaalinen persoonallisuus Näennäisen normaali Persoonallisuus (ANP) EP 1 pako EP 2 taistelu EP 3 jäätyminen EP 4 alistuminen EP 1 esim pako EP 2 taistelu EP 3 esim jäätyminen EP 4 alistuminen ANP 1 työntekijä ANP 2 äiti ANP N johtaja DDNOS kompleksinen PTSD Onno van der Hart, käännös Traumaterapiakeskus Tehtävät, joiden tarkoituksena on hengissä säilyminen Onno van der Hart, käännös Traumaterapiakeskus Tehtävät, joiden tarkoituksena on lajin säilyminen sekä jokapäiväinen elämä 3

4 Posttraumaattinen stressihäiriö Dissosiaatiohäiriöt Epävakaa persoonallisuushäiriö Somatisaatiohäiriöt Depressio Ahdistus / Paniikki Tarkkaavaisuushäiriössä-bipolaarihäiriöissä, skitsofreniassa ja muissa psykottisissa häiriöissä on myös taustalla huomattavasti varhaista traumatisoitumista PTSD Kompleksinen PTSD Dissosiaatiohäiriöt Ahdistushäiriöt Päihteiden käyttö Masennus Syömishäiriöt Somatisaatio Obsessiivis-kompulssiiviset Bipolaarihäiriö Reaktiivinen psykoosi Unihäiriöt Dissosiaatiohäiriöiden prevalenssi psykiatrisissa laitoksissa ja avohoitopaikoissa on suunnilleen 10 % joista noin puolella on DID (5%), dissosiaatiohäiriöiden vakavin muoto V. Sar (2011) Nämä oireet ovat tietoisuuden tilojen muutoksia: Valikoiva huomioiminen Uppoutuminen Vajoaminen mielikuvitukseen Päiväunelmointi Tietoisuuden kapeuttaminen Havaittavissa normaalipopulaatiossa Havaittavissa lähes kaikissa psyykkisissä sairauksissa Ei ainoastaan traumapohjaisiin häiriöihin liittyvää Voi olla myös patologista (jatkumo normaalista patologiseen) PSYKOFORMINEN DISSOSIAATIO Henkisten toimintojen, ajatusten, mielikuvien ja tunteiden dissosiaatio. SOMATOFORMINEN DISSOSIAATIO Aistimusten, liikkeiden ja havaintojen dissosiaatio. (van der Hart, Nijenhuis, Steele) Amnesia- muistin menetys Depersonalisaatio (sisältäen jaon itsen ja muiden osien kuten kokevien osien välillä), affektin menetys, ei tunteita; kontaktin menetys itseen Derealisaatio sisältää tarkan havainnoin menetyksen ymäristöstä Joidenkin ominaisuuksien ja taitojen menetys 4

5 Tunkeutuvat oireet ( PTSD oireet kuten tunteet, ajatukset, takautumat) Schneiderian ensimmäisen asteen oireet (äänien kuuleminen, kommentoivat ja käskevät äänet; tehdyt tunteet ja ajatukset, tehdyt impulssit Kaikki konversio-oireet, osittaiset tai kokonaiset halvaantumiset, voiman/jännityksen katoaminen lihaksista; kuulon, näön, hajuaistin tai makuaistin menetys Aistimusten menetys: ei tunne nälkää, lämpötilaa (kylmä tai kuuma), kipua, kosketusta, liikettä, seksuaalista kiihottumista, totaalinen anestesia Kipu, tic, tahdottomat liikkeet pseudokouristukset Aistihavainnot (kosketus, kuulo, näkö, maku, tuoksu) Tunkeutumiset: Tunne että sinun kätesi/käsivartesi/jalkasi liikkuvat mutta sinä et liikuta niitä (Schneiderian oireet tehdyistä liikkeistä tai toiminnoista) Kommentoivat, väittelevät, itkevät äänet Tehdyt tunteet, impulssit, teot Ajatusten katoaminen Hallusinaatiot (liittyen traumaan) Traumaan liittyvät harhat Tunne, että joku muu kontrolloi kehoa 27 Luokittelusysteemien erilaisuus Erot mielipiteissä dissosiaatiohäiriöiden esiintyvyydessä Konsensuksen puute siitä mitä dissosiaatio-oireet ovat Valtava eri häiriöluokkien komorbiditeetti traumaan liittyvissä oireissa ja häiriöissa Dissosiaatiohäiriöiset potilaat eivät hae apua dissosiaatio-oireisiin (yleensä) Dissosiaatiohäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen ei saa paljon huomiota psykiatrisissa ja psykologisissa koulutusohjelmissa DDIS (Dissociative Disorders Interview Schedule, Ross, 1989, Ross et all, 1989) SCID-D (Structured Clinical Interview for DSM-IV Dissociative Disorders, Steinberg, 1995, 2000, (hollantilainen käännös ja validointi Boon & Draijer, 1993)

6 DES (dissociative experiences scale, Bernstein and Putnam, 1986) SDQ-20 (somatoform dissociation questionaire, Nijenhuis et all, 1996) MID (multidimensional inventory of dissociation, Dell. 2002, 2006) Pelätyimpiä ja vältetyimpiä persoonan osia ovat: Kaltoinkohtelijaa jäljittelevät osat Osat, jotka pitävät sisällään vaikeimmat tunteet ja käyttyäytymisen muodot kuten häpeä, seksuaalinen acting out, tarvitsevuus Osat, joissa on trauman patogeeninen ydin ( pelätyimmät traumamuistojen osat) Muita traumamuistoja sisältävät osat Osat, jotka epäsuorasti kytkeytyvät traumamuistoihin 31 Lapsipersoonanosat : yleensä kantavat hyväksikäytön muistot ja pitävät sisällään voimakkaimmat tunnereaktiot Lapsipersoonanosat ovat yleensä peloissaan ja epäluottavaisia tai tarvitsevia vähän taitoja Lapsiosa, joka taitava kätkeytymään kaltoinkohtelevalta vanhemmalta- tämä oli persoonanosan ainoa tehtävä jotkut taitavia saamaan kehosta poistumiskokemuksia, transsitiloja tiloja tai muita trauman välttämiskeinoja joskus ei ole tunteita vaan ovat fyysisesti turtia tai anesteettisia Isä- ja äiti-sisäistykset yleisiä ja liittyvät samastumiseen uskovat usein, että nämä ovat heidän todelliset vanhempansa (erityisesti silloin kun vanhemmat ovat jo kuolleet tai yhteys katkennut vanhempiin) vaaditaan suoraa työtä näiden persoonan osien kanssa ja jäsentymättömien kiintymyssuhteiden kanssa kaltoinkohteleviin vanhempiin Kaltoinkohtelijaa jäljittelevät osat ovat yleensä vastuussa itsemurhayrityksistä ja onnettomuuksista, itseä vahingoittavasta käyttäytymisestä ja ulospäin suuntautuneesta vihasta voivat fyysisesti tai psyykkisesti hyökätä muiden persoonan osien kimppuun- muuttamalla realiteetteja tai vahingoittamalla kehoa ja sitten häviämällä tilanteesta jättäen muut osat kestämään tuskan 6

7 perimmäinen motiivi on usein myönteinen armomurha on usein selitys itsemurhayritykselle jäljittelevät persoonan osat ovat vastuussa rajatilaoireiden täyttymisestä ja skitsofrenian oireiden täyttymisestä monesti jäljittelijä on harhaanjohtunut suojelija jonka käyttäytyminen on ymmärrettävää sen omassa viitekehyksessä on ymmärrettävä jäljittelijän maailma ja sen sisäiset lainalaisuudet 7

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia,

Lisätiedot

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen

Lisätiedot

Väkivalta lapsen traumana

Väkivalta lapsen traumana Väkivalta lapsen traumana Ritva Tolonen psykologi, psykoterapeutti Traumaterapiakeskus 1 Trauma on psykobiologinen reaktio traumaattiseen tapahtumaan Traumatisoivalle tapahtumalle on luonteenomaista äkillisyys

Lisätiedot

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 8.5.2018 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, traumapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, traumapsykoterapeutti Terapeuttinen suhde on keskeisin

Lisätiedot

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Trauma ja päihteet Marita Harittu Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Marita Harittu 30.11.2011 1 Traumanäkökulma laajentunut Traumojen vaikutuksista tiedetty jo yli

Lisätiedot

Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 9.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Terapeuttinen

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen

omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen 19 Trauma omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen Yksittäinen traumaattinen tapahtuma tai traumaattiset tapahtumaketjut voivat muuttaa mielen ja kehon toimintaa voimakkaalla tavalla. Kun ihminen

Lisätiedot

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Trauma ja kiintymyssuhde Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan, Rudi Dallosin

Lisätiedot

Naisen haluttomuus. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs)

Naisen haluttomuus. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs) Naisen haluttomuus Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs) Miksi halutaan seksiä? Miksi ei haluta? Mitä tehdä jos haluaa haluta? Miksi halutaan seksiä? Lisääntymisen vuoksi Miellyttämisen

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde

Lisätiedot

VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA

VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA 09.02.2012 Seinäjoki Elli-Maija Laaksamo Psykoterapeutti VET ellimaija.laaksamo@dnainternet.net 1 Väkivallan kohtaamisia

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Traumaterapiakeskus Petteri Mankila

Traumaterapiakeskus Petteri Mankila 1 VAKAUTTA VANHEMMUUTEEN Traumaterapiakeskus Petteri Mankila STRESSI Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus

Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus Katsaus Anne Suokas-Cunliffe ja Onno van der Hart Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus Vakava dissosiaatiohäiriö on krooninen psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 Teksti: Anu Rasinkangas Syksy

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Lapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4).

Lapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4). Lääketiede 9 Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa Jo 150 vuotta on ollut havaintoja siitä, että ylivoimaisen traumaattisen tilanteen jälkeen tapahtuman kokenut on toisinaan

Lisätiedot

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa

Lisätiedot

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta 6.10.2018 Heli Janhonen Mitä silloin hyväksyn, kun hyväksyn itseni? ITSEHYVÄKSYNTÄ PYSÄHTYMINEN Mitä on juuri

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I P A R I - J A P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 3 1. 1 0. 2 0 1 6 Klo 935-1200 1. Oireilun tausta:

Lisätiedot

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET

Lisätiedot

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan

4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan 4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan Anne Suokas-Cunliffe Mielensisäinen maailma on pelottava vakavasti varhaisvuosinaan traumatisoituneelle. Omat ajatukset, tunteet ja aistimukset voivat

Lisätiedot

Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen. Turvallisuuden taitojen kehittäminen

Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen. Turvallisuuden taitojen kehittäminen Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen Turvallisuuden taitojen kehittäminen Helsinki 25-26.8.2016 Jarno Katajisto Traumapsykoterapeutti VET Peter Wallin Kriisi-

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN TRAUMAPERÄISEN DISSOSIAATIOHÄIRIÖN HOIDON TUKENA. Sanallistaminen luovuusterapioissa koulutuksen lopputyö

KIRJOITTAMINEN TRAUMAPERÄISEN DISSOSIAATIOHÄIRIÖN HOIDON TUKENA. Sanallistaminen luovuusterapioissa koulutuksen lopputyö KIRJOITTAMINEN TRAUMAPERÄISEN DISSOSIAATIOHÄIRIÖN HOIDON TUKENA Sanallistaminen luovuusterapioissa koulutuksen lopputyö 29.05.2016 Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Traumaperäinen

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29 Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot