Huhtasuon päiväkodin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Huhtasuon päiväkodin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Huhtasuon päiväkoti Huhtasuon päiväkoti: varhaiskasvatus esiopetus Mansikkapuisto: lasten kerhot, perhekahvila perhekerho (ks. Mansikkapuiston erillinen toimintasuunnitelma) 1. Päivittäinen toiminta-aika Huhtasuon päiväkoti on auki klo Tarvittaessa huoltajien työn vuoksi ennalta sovitusti hoitoa järjestetään klo Hoitoat tulee ilmoittaa etukäteen DaisyNetin kautta. Esiopetusaika Huhtasuon päiväkodissa on klo Johtamisen rakenteista kuvaus ryhmärakenteista Päiväkodin johta on Sai Riihinen. Pedagoginen johta on Sari Siitonen, joka toimii myös päiväkodin apulaisjohtana. Päiväkodissa on kolme varhaiskasvatuksen erityisopettaa (veo), joista kaksi toimii konsultoivana erityisopettana. Kotipesissä työskentelee myös kaksi lastenhoitaa koko talon yhteisinä varahenkilöinä tarpeen mukaan erityisavustajia. Palveluista sekä työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä esimiesalueella vastaavat päiväkodinjohta, pedagoginen johta, varhaiskasvatuksen erityisopettat, tiimivastaavat mentorit. Toiminnan arviointi kehittäminen ovat keskeistä kaikissa rakenteissa. Kotipesät (Karhunsyli, Peiponpesä, Ketunkolo, Tuulentupa, Pöllönpirtti Siilinma) on ettu väriryhmiksi, jotka kautuvat toiminnan mukaan vielä pienryhmiin. Karhunsyli 1-3 -vuotiaat Punaiset lastenhoita 2 lastenhoita Peiponpesä 2-6 -vuotiaat Punaiset eskarit lastenhoita lastenhoita Siniset lastenhoita Huhtasuon pk Ketunkolo Tuulentupa 2-6 -vuotiaat 6 -vuotiaat Punaiset Lilat eskarit eskarit lastentarhan- opetta las- lastenhoita tentarhanopet- ta lastenhoita Siniset lastenhoita Oranssit eskarit lastenhoita Pöllönpirtti 2-6 -vuotiaat Punaiset LiLu-eskarit lastenhoita lastenhoita Siniset lastenhoita Siilinma 2-6 -vuotiaat Punaiset varhaiskasvatuksen erityisopetta lastenhoita lastenhoita Siniset lastenhoita

3 3. Päiväkodin pedagogiikka oppimisympäristö Huhtasuon päiväkoti on lasten talo, jossa lapset saavat näkyä kuulua. Pedagogisena tavoitteena päiväkodissamme on lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Leikki oppiminen kulkevat käsi kädessä. Leikki on tärkeä menetelmä oppimisen mahdollistana - se näkyy kaikessa toiminnassamme pienistä esiopetusikäisiin. Oppimisympäristöä muokataan lapsiryhmän tarpeista lähtöisin. Oppimista tapahtuu kaikissa toimintaympäristöissä, sekä sisällä että ulkona, mukaan lukien lähialueen tarjoamat palvelut mahdollisuudet, kuten metsät, puistot liikunta-alueet. Toiminta oppiminen: Varhaiskasvatuksessa toiminta oppiminen ovat monipuolista moniaistillista toimintaa - liikkuminen, musiikki, itseilmaisu, kädentaidot yhdistyvät arjessa. Toiminta suunnitellaan ryhmän tarpeista lähteväksi yhdistellen eri menetelmiä, esimerkiksi matemaattisia taito sekä lukemisen kirjoittamisen valmiuksia voidaan harjoitella liikkumisen musiikin avulla. Oppimisen elämyksellisyys onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Hyvä alku: Varhaiskasvatuksen aloituskeskustelut käydään jokaisen perheen kanssa joko kotona tai päiväkodilla. Perheelle annetaan yksilöllisesti aikaa tutustua päiväkodin arkeen. Yhteisöllisyys vuorovaikutus: Lapsella on oikeus omaan kulttuuriin katsomukseen. Lasten itsetunnon kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan. Tavoitteena on myös myönteisen suhteen luominen ympäröivään yhteisöön. Lapsen kanssa harjoitellaan toisen asemaan asettumista, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Toisen kuunteleminen, eri näkemysten tunnistaminen ymmärtäminen ovat osa opeteltavia vuorovaikutustaito. Papilio: Henkilökunta on koulutettu käyttämään Papilio-tunnekasvatusohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea lapsen tunne - sosiaalisten taitojen kehittymistä. Peikkosatujen avulla opetellaan tunnistamaan nimeämään tunteita. Lelujen vapaapäivänä perntaiaamupäivisin tavoitteena on vahvistaa lasten sosiaalisia taito mielikuvituksen kehittymistä. Minun-sinun-meidän pelin avulla lapsi oppii sosiaalisia sääntöjä. Lisätieto: Pedagoginen dokumentointi: Lapsen oppimisen dokumentointia tehdään myös yhdessä lapsen kanssa. Tallentamalla lapsen kokemuksia, kasvua oppimista tehdään 3

4 näkyväksi lapsen toimintaa sekä hänelle itselleen että aikuisille. Dokumentoinnin välineinä hyödynnetään esimerkiksi haastattelu, valokuvausta, tablettilaitteita lapsen omia töitä. Lapsi huoltat otetaan mukaan oppimisen arviointiin kehittämiseen. Osallisuus: Osallisuus on yhdessä elämistä. Osallisuus lähtee jokaisen lapsen omista lähtökohdista mielenkiinnon kohteista. Lapsi otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen arviointiin. Lapsen atuksia kuunnellaan niitä arvostetaan. Aikuinen auttaa tarvittaessa lasta ilmaisemaan itseään atuksiaan. Jokainen kuuluu ryhmään sen tärkeänä osana hänellä on ryhmän oikeuksia velvollisuuksia, esimerkiksi yhdessä luotujen sääntöjen noudattaminen. Aikuisten tehtävänä on luoda myönteinen vuorovaikutteinen ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus ilmaista itseään atuksiaan. Aikuiset toimivat mallina hyvästä vuorovaikutuksesta. Toimintakulttuurimme perustuu huoltajien kanssa yhteiseen näkemykseen lapsen kasvusta kehityksestä tuemme toisiamme kasvatustyössä. Huoltajien kanssa käydään Hyvä alku-, Varhaiskasvatussuunnitelma (vasu)- tai Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (leops) keskustelut. Päivittäisissä kohtaamisissa vaihdetaan kuulumiset. Huoltajilta pyydetään palautetta vuosittain nettikyselyin. Huoltajia toivotaan tutustumaan lapsen arkeen päiväkodissa. Huoltat voivat halutessaan kertoa lapsiryhmälle esimerkiksi omasta työstään tai harrastuksestaan. 4. Kehityksen oppimisen tuki Kehityksen oppimisen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu erityinen tuki) kuuluu jokaiselle lapselle. Kehityksen oppimisen tukemisella vastataan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin lapsen vahvuudet huomioiden. Kaikki arjen tilanteet ovat oppimistilanteita. Toimintaa jäsennetään kuvin. Yleinen tuki on kaikkien lasten koko lapsiryhmän toiminnan perustana. Kun lapsesta herää huolta kotona tai päiväkodissa, asiasta keskustellaan yhdessä. Tarvittaessa mietitään muita tuen muoto. On tärkeää kuulla, kuinka lapsi toimii kotona, jotta saadaan lapsesta kokonaisvaltainen käsitys. Mahdolliset tukitoimet voidaan suunnitella yhdessä sekä kotiin että päiväkotiin. Tarvittaessa suunnitteluun otetaan mukaan muita asiantuntijoita, kuten puhe- tai toimintaterapeutti pikkulapsiperheiden psykologi. 4

5 5. Liikunta- luontopainotteisen toiminnan suunnitelma Huhtasuon päiväkodin luonnonläheinen siinti mahdollistaa kaikille ryhmille monipuolisen aktiivisen toiminnan luonnon liikunnan parissa. Päiväkodissa ulkoillaan päivittäin säällä kuin säällä. Liikkuminen on jokaisen lapsen oikeus! Päiväkodissa toteutetaan liikunnan vuosikelloa lasten ikä- kehitystaso huomioiden. Lapsen fyysistä aktiivisuutta tuetaan arkiliikunnalla lapsilla on mahdollisuus liikkumiseen sisällä ulkona. Päiväkoti käyttää Huhtasuon yhtenäiskoulun liikuntasale. Lisäksi alueen lähiliikuntapaikat -metsät mahdollistavat monipuolisen liikunnan eri vuodenaikoina. Päiväkodin käytäviä kammareita hyödynnetään myös monipuoliseen liikkumiseen. Liikuntavälineitä on lapsen saatavilla. 6. Hyvinvointioppiminen yhteisöllinen tuki Jokainen lapsi kohdataan huomataan päivittäin yksilöllisesti ryhmän jäsenenä. Lapsi nähdään omana itsenään häntä kannustetaan myönteisin keinoin huomaamalla hyvä lapsessa. Lapsen henkilökunnan välinen vuorovaikutus on lasta kunnioittavaa lämmintä. Lasta rohkaistaan autetaan ilmaisemaan sekä sanoittamaan itseään tunteitaan. Lapsen hyvinvointi rakentuu monesta eri osa-alueesta, joita ovat muun muassa riittävä ravinto, uni, päivittäinen ulkoilu, asianmukainen hygienia lapsen saama aikuisen tuki sosiaalisten taitojen opetteluun. Osa hyvinvointia on myös riittävä toipumisaika sairastelun jälkeen. Lapsi voi tulla päiväkotiin, kun hän ksaa osallistua kaikkeen toimintaan. 5

6 Ryhmässä oleva kuvitettu päiväjärjestys päivittäin samankaltaisina toistuvat arjen tilanteet tuovat lapsen päivään turvallisuutta, selkeyttä ennakoitavuutta. Hygienia: Hygieniaohjeistuksen mukaan kädet pestään aina päiväkotiin tultaessa, ulkoilun vessareissun jälkeen, ennen ruokailua päiväkodista kotiin mentyä. Lasta ohtaan päivittäin hyviin hygieniakäytäntöihin. Sapere -ruokakasvatusohjelma: Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruokiin eri aistien avulla. Ruuista niiden raaka-aineista keskustellaan positiivisessa hengessä. Lapsi ottaa oman ruoka-annoksensa linstolta aikuisen avustamana. Ruokailutilanteissa harjoitellaan myös hyviä pöytätapo. Ruokailuhetkelle pyritään luomaan rauhallinen keskusteleva ilmapiiri. Päivälepo: Päiväkodissa lounaan jälkeen lapsella on satu- lepoaikaa. Lepääminen on tärkeää lapsen ksamisen kannalta, vaikka hän ei nukkuisikaan. Lapsella on aina mahdollisuus nukahtaa. Lapsen hänen huoltajien kanssa keskustellaan lapsen yksilöllisistä tarpeista päivälevon aikana, esimerkiksi vaatetus lepohetkellä tai unen pituus. Yhteisöllinen tuki: Kaikki kasvattat huolehtivat yhteisesti talon lasten turvallisuudesta hyvinvoinnista. Kasvattat ovat lapsen saatavilla. Turvallisuus: Päiväkodin henkilökunta on perehdytetty kaupungin sisäiseen turvallisuusohjeeseen. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti, muun muassa vuosittainen varhaiskasvatuksen hätäensiapukertaus. Tarvittaessa lapselle tehdään lääkehoitosuunnitelma huoltajien kanssa hänelle annetaan lääkärin määräämä reseptilääke. Kiusaamisen ennaltaehkäisy: Lasten kanssa yhdessä keskustellaan sovitaan ryhmän sekä päiväkodin pelisäännöistä. Päiväkodissa ei sallita kiusaamista - sitä ennaltaehkäistään suunnitelmallisesti siihen puututaan aina. Ristiriitatilanteista keskustellaan lapsen kanssa apuna voidaan käyttää esimerkiksi kuvittamista. Tarvittaessa keskustellaan huoltajien kanssa etsitään ratkaisu yhdessä. 6

7 7. Yhteistyön muodot Huoltajilla on ensisiinen kasvatusvastuu varhaiskasvatus tukee heitä tässä tehtävässä. Molemminpuolinen luottamus avoimuus luovat pohn hyvälle yhteistyölle. Huoltajia kutsutaan tutustumaan päiväkodin arkeen, vaihtamaan atuksia lapsen päivästä päiväkodin toiminnasta. Kotipesien eteisissä on näkyvillä väriryhmien viikkoohjelmat, joista selviää yhdessä lasten kanssa suunniteltu toiminta. Viikkosuunnitelmat ovat joustavia, voivat muuttua esimerkiksi lasten ideoiden, tarpeiden kiinnostuksen mukaan. Lapsen päivään liittyviä kuulumisia vaihdetaan huoltajien kanssa tuonti hakutilanteissa. Kasvatusyhteistyötä teemme yhdessä huoltajien kanssa alkaen Hyvä alku keskusteluista perheen tutustumisesta päiväkotiimme. Toimintavuosittain pidetään huoltajien kanssa vähintään kaksi Vasu-keskustelua. Vanhempainilto sekä toiminnallisia perhetapahtumia järjestetään toimintavuoden aikana. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Daisy-järjestelmä: Huoltat luovat itselleen tunnukset DaisyNet-järjestelmään. DaisyNetin kautta huoltat näkevät palvelusopimuksen tiedot, tekevät lapselle hoitoaikavaraukset ilmoittavat poissaolot, seuraavat lapsen läsnäolotunte viestivät hoitopaikan kanssa. DaisyNetin kautta lähetetään lapsen oman väriryhmän kuulumisia sekä yleisiä tiedotteita. Huoltajilta pyydetään vuosittain palautetta varhaiskasvatuksesta päiväkodin toiminnasta Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskyselyillä. Asiakaskyselyistä saadut palautteet huomioidaan toiminnassa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua kaupungin yhteiseen asiakasraatiin. Halutessaan huoltat voivat perustaa vanhempaintoimikunnan, jonka tarkoituksena on edistää oman päiväkodin lasten yhteistä hyvinvointia. 7 Perheiden kanssa tehtävän yhteistyön ohella tehdään myös muuta yhteistyötä. Lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan kasvattat toimivat monialaisessa yhteistyössä mm. neuvolan terveydenhoitan, terapeuttien, pikkulapsiperheiden psykologin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Huoltajien kanssa laaditaan lapsen tietojen siirtämistä varten Suostumus tietojen luovuttamiseen lomake. Neuvolayhteistyö muodostuu mm. varhaiskasvatuksen neuvolan kirllisesta tiedonsiirrosta sekä hyvinvointikeskustelun koontilomakkeen toimittamisesta neuvolaan.

8 Päivittäisiä tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat muiden kotipesien tiimien esiopetuksen lisäksi myös päiväkodissa toimivat ruokapalvelusta vastaava henkilökunta, siistijät sekä kiinteistönhoita. Lisäksi teemme yhteistyötä esimerkiksi Kulttuuriaitan, kirston, seurakunnan urheiluseurojen kanssa. 8. Laadulliset tavoitteet, arviointi kehittäminen Huhtasuon päiväkodin toiminnalle on laadittu laadullista tavoitteita toimintavuodeksi Näitä tavoitteita arvioidaan läpi vuoden. Tavoitteiden punaisena lankana on laadukas vuorovaikutus, joka mahdollistaa Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen. 8

9 9