PUISTOKADUN PÄIVÄKOTIKOULUN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 PUISTOKADUN PÄIVÄKOTIKOULUN TOIMINTASUUNNITELMA

2 Puistokadun päiväkotikoulu toimintasuunnitelma vuonna Päivittäinen toiminta-aika Päiväkoti on avoinna klo , tarvittaessa klo Päiväkodin lapsiryhmät Nuput Lemmikit Vanamot Taimet 1-2 vuotiaat lapset 2-4 vuotiaat lapset 3-6 vuotiaat lapset 3-6 vuotiaat lapset 3. Kuvaus päiväkotikoulun johtamisen rakenteista Palveluista ja työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä vastaa johtotiimi. Johtotiimin muodostavat päiväkodin johtaja, päiväkodin apulaisjohtaja ja varhaiserityisopettaja. Johtotiimi suunnittelee päiväkodin toimintaa, pedagogisia toimintatapoja ja kasvatustyön tukemista havaintojen ja henkilöstöltä nousseiden ehdotusten pohjalta. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti esim. asiakaskyselyillä, lapsilta saadun palautteen perusteella ja vasukeskustelujen yhteydessä yhdessä huoltajien kanssa. Päiväkotikoulun johtotiimiin kuuluvat edellisten lisäksi rehtori ja vararehtori sekä koulunkäynninohjaaja. 4. Yksikön pedagogiset painotukset, toiminnan painopisteet, oppimisympäristön kuvaus Päiväkotipäivän aikana toimintaa järjestämme kiinteissä 4-7 lapsen pienryhmissä. 1-5 vuotiaat lapset toimivat ja leikkivät joustavissa pienryhmissä. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä lapsiryhmien välillä ja madaltaa pienryhmästä toiseen siirtymistä. Noin kerran kuukaudessa jokaisella lapsiryhmällä on yhteistyöpäivä koululuokan kanssa; Nuput ja 5. luokka, Lemmikit ja 3-4 luokat, Vanamot ja Taimet ja 1-2 luokat. 2

3 Pedagogiset painotukset lapsiryhmien toiminnan suunnittelussa: - Tekemisten sanoittaminen ja kuvittaminen - Ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen - Omatoimisuuden harjoittelu - Syy-seuraussuhteiden harjoittelua - Tunnetaitojen ja empatiakyvyn harjoittelu - Erilaisuuden kunnioittaminen - Ruokatapakasvatus - Oppimispelien käyttäminen tutkimisen ja oppimisen tukena; tietotekniikan turvallinen käyttö ja media kasvatus - Suomalainen kulttuuri, perinneleikit yhdistettynä per heiden erilaisiin kieli- ja kulttuuritaustoihin - Neuvottelutaitojen harjoittelua - Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja taitoharjoittelu 5. Osallisuus ja vaikuttaminen lapsiryhmän arjessa Lapset ovat aktiivisia toimijoita arjessamme. Lapsi saa hoitopäivän aikana kokea, että häntä kuunnellaan ja arvostetaan. Pidämme toiminnassamme tärkeänä: - Pienet mukavat arjen hetket, höpsöttely ja sylittely - Kuuntelemme ja arvostamme lasta - Lapsihavainnointi, lasten toiveiden ja ideoiden dokumentorointi ja toteuttamin - Mahdollisuus valita leikkejä ja toiveleikit - Joustamme suunnitelmissa lasten ideoiden mukaan - Järjestämme toiminnallisia tapahtumia perheille esim. joulupaja - Mietimme sääntöjä yhdessä lasten kanssa - Lapset ottavat ruokaa itse ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa lepo hetken käytänteisiin. 6. Kehityksen ja oppimisen tuki Oikea-aikaisella tuella autamme lapsia mahdollisimman varhain ja annettu tuki ennalta ehkäisee pulmien kasautumista. Tuen suunnittelun ja rakentamisen pohjana ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä lasten vahvuudet. Päiväkodissa työskentelevä varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilökunnan tukena, kun lapsen kehityksen ja oppimisen tukea suunnitellaan. Tuki voi muuttua yleisen, tehostetun ja erityisen välillä (kolmiportainen tuki). Kehityksen ja oppimisen tuki rakennetaan muokkaamalla toimintatapoja (esim. kuvien käyttö), toiminnan sisältöjä (esim. suomi toisena kielenä), oppimisympäristöä ja henkilöstöjärjestelyjä yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi.

4 Huoltajien kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat kirjataan konkreettisesti lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan (VASU) tai esiopetussuunnitelmaan (ESU) ja niiden toteutumista arvioidaan yhteistyössä perheiden kanssa. Suunnitelmaan kirjattujen tarpeiden pohjalta työntekijät suunnittelevat kasvattajayhteisön toimintatavat ja kirjaavat sopimukset pedagogiseen suunnitelmaan (PESU). 7. Liikunta- ja luontopainotteisen toiminnan suunnitelma Lasten liikkumiseen kiinnitetään huomiota kaikissa arjen tilanteissa ja turhaa paikallaoloa vältetään. Liikuntahetket toteutetaan pienissä ryhmissä, jotta ne tukevat jokaisen lapsen aktiivisuutta ja perusliikuntataitojen kehittymistä. Ulkoliikuntaan päiväkodilla on erinomaiset mahdollisuudet päiväkotikoulun liikuntapuistossa niin kesällä kuin talvellakin. Koulun kanssa pihassa on viikoittain yhteisiä liikuntavälitunteja. Lasten liikkumista tuetaan myös retkillä ja leikkimällä lähiluonnossa Harjulla, Tuomiojärven rannassa ja Tourujoen laaksossa. Luonnossa liikkumisen tavoitteena on tunnistaa vuoden kiertokulkua luonnossa, eläimistöä ja erilaisia maastoja leikkimisen ja tutkimisen avulla kaupunkiluonnossa. Ryhmiin hankitaan pienen tilan liikuntavälineitä 8. Hyvinvointioppimisen suunnitelma ja yhteisöllinen tuki Hyvinvointioppiminen toimii lapsen hyvinvoinnin rakentamisen tukena päiväkodissamme. Hyvinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskemista jatkuen läpi koko elämän. Hyvinvointioppiminen lapsen arjessa on sosiaalista osaamista, oman mielen ja elimistön viestien sanoittamista, oman ja ympäristön hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin arviointia ja tulkintaa, oppimaan oppimista ja tottumuksia. Hyvinvointioppiminen jatkuu suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. 4

5 Hyvinvointioppimisen sisältöalueina ovat esimerkiksi: - ryhmässä toimimisen harjoittelu - kaveri-taidot - tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja nimeäminen - omasta puhtaudesta huolehtiminen - hoitopäivän päivärytmin tunnistaminen. - ruokailu, ulkoilu ja lepo 9.Yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa on keskeinen perusta lapsen yksilöllisen kehityksen ja kasvun tukemiseksi päiväkodissamme. Vanhempia tavataan päivittäin ja tapaamisiin luodaan positiivinen ja avoin tunnelma. Lapsen päivän kuulumisista kerrotaan päivittäin vanhemmille ja huolehditaan kuulumisten tiedottamisesta myös kasvattajalta toiselle. Elämme yhteistä arkea koulun kanssa. Tätä yhteistyötä suunnitellaan yhteisissä työryhmissä. Tavoitteena on huolehtia lapsen yhtenäisen kasvunpolun rakentumisesta varhaiskasvatuksesta aina perusopetukseen saakka. Tärkeitä ja arkea rikastuttavia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi lähialueen muut päiväkodit, teatterit, museot, puistot ja oppilaitokset sekä neuvola ja perhe- ja lapsipalveluiden toimijat.

6 10. Laadulliset tavoitteet, arviointi ja kehittäminen Toimintavuoden toiminnalle on laadittu viisi laadullista tavoitetta. Tavoitteita arvioidaan läpi vuoden. Seuraavat tavoitteet laaditaan toimintavuodelle Palvelun laadun parantaminen 2. Työhyvinvoinnin ja työyhteisön toiminnan parantaminen 3. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja perustehtävän toteuttaminen 4. Uuteen vasuun liittyvä toimintakulttuurin muutos 5. Lasten osallisuuden edistäminen Toimenpiteet ja sopimukset: PESU:a käytetään suunnittelun ja kasvatustyön työvälineenä Arviointimenetelmä(t): Esimiesalueen tavoite/tavoitteet: Kasvatusyhteistyön vahvistaminen Hyvä Alku toteutuu hoidon alkaessa Tehdään päiväkodin arjen toimintaa näkyväksi laaja-alaisen osaamisen ja oppimisen sisältöjen näkökulmasta Turvataan Hyvän Alun periaatteet uusille aloittaville perheille. Vasukeskustelut, päivittäiset kohtaamiset, PESU, asiakaskyselyt Tiimivastaavien työskentelyä juurrutetaan päiväkodin toimintatavaksi Toteutetaan työhyvinvointia tukevaa toimintaa Sitoudutaan päiväkotikoulun työyhteisön toimintatapoihin ja työn jakamiseen Yhteiset TYHY:t ja koulutukset koulun kanssa Tehdään työyhteisön yhteiset pelisäännöt Tunnetaitojen harjoittelu Lasten fyysisen aktiivisuuden lisääminen Otetaan Pienet Askeleetohjelma käyttöön. Liikunnallisuuden /toiminnallisuuden lisääminen arkeen Viikkopalaverit, itsearviointi, henkilöstökyselyt Vasukeskustelut, lapsihavainnointi, PESU, oma kysely työntekijöille fyysisen aktiivisuuden lisäämisen toimintatavoista Lasten arjen toiminta toteutuu pienryhmissä Toimitaan yli ryhmärajojen Pienryhmät suunnitellaan lasten leikkiryhmien ja sekä kasvun ja oppimisen tuen mukaisesti PESU, tiimipalaverit, lapsihavainnointi, oma kysely lapsille iltapäivätoiminnasta Lasten omat ajatukset ja toiveet toteutuvat Lapsihavainnointi ja vasukeskustelut määrittävät toiminnan suunnittelua ja toteuttamista Lasten kokoukset ja haastattelut. Lasten osallistaminen toiminnan suunnitteluun Suunnitelmien arviointi tiimissä yhdessä veo:n ja esimiehen kanssa, lapsihaastattelut, ryhmäkeskustelut lasten kanssa 6