ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Transkriptio

1 ETU-Nautatautiryhmä Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3. ELÄINKIERTO, ELÄITEN OSTOT JA MYYNNIT MISTÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ ELÄIMIÄ OSTETAAN? SAAPUVATKO OSTOELÄIMET ERILLISEEN OSASTOON? OVATKO OSASTOT KERTATÄYTTÖISIÄ? TYHJENTYVÄTKÖ KERRALLA? 2. ONGELMAN MÄÄRITTELY 2.1. MINKÄ TYYPPINEN ONGELMA TILALLA ON? OIREET, YLEISYYS (SAIRASTUNEET JA KUOLLEET), ONKO USEITA ONGELMIA SAMANAIKAISESTI? 2.2. ONKO AIEMMIN OLLUT ONGELMIA? 2.3. KUINKA PITKÄÄN ONGELMAT OVAT JATKUNEET? 2.4. MITÄ ON JO TEHTY ONGELMAN RATKAISEMISEKSI? TOIMENPITEIDEN TEHO? 2.5. ONKO JOTAIN MUUTTUNUT (HOITOKÄYTÄNNÖISSÄ, RUOKINNASSA, OLOSUHTEISSA, TAI MUUSSA, MISSÄ) MILLOIN? 2.6. LIITTYYKÖ MUUTOS ONGELMIEN ALKAMISEEN? 2.7. MITEN HERKÄSTI ONGELMIIN PUUTUTAAN, ESIM. KUUMEEN MITTAUS, ERISTÄMINEN TAI YHTEYDENOTTO ELÄINLÄÄKÄRIIN 3. KUOLLEISUUS 1

2 3.1. MIKÄ ON VIIMEISEN 3KK / VUODEN KUOLLEISUUSPROSENTTI? MIKÄ ON RYHMÄKOHTAINEN KUOLLEISUUS JA LÄÄKINTÖJEN MÄÄRÄ 3.2. KUOLINTAPAUKSET LISTATAAN YKSITYISKOHTAISESTI OIREET JA NIIDEN KESTO VASIKAN IKÄ OIREIDEN ALKAESSA LÄÄKITYKSET JA NIIDEN TEHO KUOLIN- TAI LOPETUSPÄIVÄ LABORATORIOLÖYDÖKSET KLIINISEN TUTKIMUKSEN TULOKSET 4. HOITOKÄYTÄNNÖT 4.1. ELÄINTEN TARKKAILUKÄYTÄNNÖT JA KIRJANPITO 4.2. TEHDÄÄNKÖ VASIKOILLE TULOTARKASTUS? NUPOUTUKSET? 4.3. SAIRAIDEN ERISTYSKÄYTÄNNÖT 4.4. TARKKAILLAANKO NAPOJA JA NIVELIÄ SYSTEMAATTISESTI? KUUMEEN MITTAUKSET? 4.5. ONKO KÄYTÖSSÄ RUTIINILÄÄKITYKSIÄ TAI ROKOTUKSIA? 4.6. OVATKO KÄYTETYT HOIDOT TOIMINEET? 5. RUOKINTAKÄYTÄNNÖT 5.1. JUOTTO MITÄ JUOMAREHUJA VASIKOILLE KÄYTETÄÄN? JUOTTOJÄRJESTELMÄ, TUTTIEN MÄÄRÄ, JUOMAN KERTA-ANNOKSEN KOKO? JUOMAN LÄMPÖTILA, HAPANJUOMAN PH? ONKO JUOMAREHUN LAIMENNOS TARKISTETTU? 2

3 JUOTTOJÄRJESTELMÄN VALVONTA JA PUHDISTUSKÄYTÄNNÖT? MILLOIN JA MITEN VASIKAT VIEROITETAAN? 5.2. VESI ONKO VASIKOILLA TARJOLLA VAPAASTI PUHDASTA VETTÄ? 5.3. VÄKI- JA KARKEAREHUT MITÄ KARKEAREHUJA VASIKAT SAAVAT? MITÄ VÄKIREHUJA VASIKAT SAAVAT JA KUINKA PALJON? VÄKIREHUPROSENTTI KIVENNÄISTEN JA VITAMINIEN SAANTI REHUANALYYSITULOKSET, RUOKINTASUUNITELMA 5.4. VASIKOIDEN PÄIVÄKASVUT 5.5. TEURASTIEDOT, HYLKÄYKSET 6. YMPÄRISTÖ 6.1. VASIKKARYHMÄT MINKÄ KOKOISISSA RYHMISSÄ VASIKAT OVAT? MITEN ERI-IKÄISIÄ RYHMÄN VASIKAT OVAT? ONKO VASIKOITA OSASTOITU? MITEN VASIKKAOSASTON TAUTISUOJAUKSESTA HUOLEHDITAAN? MIKÄ ON HOITOJÄRJESTYS? 6.2. VASIKKAKARSINAT MINKÄLAISET SEINÄT JA POHJA KARSINOISSA ON? MITEN KARSINAT KUIVITETAAN? MITEN LANNANPOISTO TAPAHTUU? VAIKUTTAAKO ILMANLAATU HYVÄLTÄ? LÄMPÖTILA, ONKO LISÄLÄMMITYSTÄ? 3

4 MISTÄ ILMA TULEE JA POISTUU? VOIVATKO TAUDIT LEVITÄ ILMANVAIHDON MUKANA? ONKO ILMANVAIHTO OSASTOKOHTAISTA? ONKO VASIKKAKARSINASSA KOSTEUTTA TAI VETOA? LÄMPÖTILAN VAIHTELUA? MILLAISET OLOSUHTEET OVAT HELTEELLÄ TAI KOVALLA PAKKASELLA? MUISTILISTA SUOSITUKSISTA JA OHJEISTA: 2.5.Mihin aikaan vuodesta ongelmat ovat alkaneet, mitä silloin muuttui (ilmasto-olosuhteet, rehustus, laidunlohkon vaihto tms) Kuolleisuuden tavoitearvot: Merkittä kuolleita < 5 %, 1 vk - 2kk iässä kuolleita < 2 %, 2-6 kk iässä kuolleita < 2 %. Kokonaisvasikkakuolleisuus tulisi olla < 10 %. Hälytysrajat: merkittä kuolleet >10 %, 1 vk - 2 kk >5 % ja 2-6 kk >5 %. Kokonaisvasikkakuolleisuuden hälytysraja on >15 % Kerta-annoksen tulee olla vasikan koosta ja iästä riippuen 1,5 2,5 l. Liian pieni kerta-annos aiheuttaa näläntunnetta, liian suuresta annoksesta osa juomasta valuu pötsiin. Vasikan juoksutusmahan tilavuus on 5 % vasikan painosta Vieroitus aikaisintaan 6, mieluummin 8 viikon iässä Puhdasta vettä tulee olla saatavilla alusta asti. Vasikan on luontaisempaa juoda kupista kuin nipasta. Veden tulisi olla ainakin 15 C lämmintä, jotta vasikka juo mielellään eikä jäähdy liikaa Väkirehujen valkuaispitoisuuden tulee olla %. (Tiivistettä tai rypsiä n. 1/3 ja viljaa 2/3 seoksessa) Päiväkasvut: Hyvinvoinnillisena rajana lypsyrotuisilla vasikoilla 500 g/päivä, liharotuisilla 800 g /päivä. Tuotannollisena kannattavuusrajana lypsyrotuisilla sonnivasikoilla > 800 g, lehmävasikoilla > 600 g ja liharotuisilla vasikoilla > 1000 g/pv Vasikkakasvattamossa suurissa ryhmissä esim. hengitystiepatogeenit leviävät helposti Samassa ryhmässä ei tulisi olla yli 4 viikon ikäeroja tai 30 % painoeroja Pienimmät vasikat hoidetaan ensin, sen jälkeen vieroitetut ja viimeiseksi vanhimmat. Saappaiden pesu ja tarvittaessa suojavaatetuksen vaihto osastojen välillä. 4

5 Materiaalien tulee olla helposti puhtaana pidettäviä. Suositellaan umpinaisia väliseiniä yskösten suoran leviämisen estämiseksi Makuualustan tulee olla pehmeä ja riittävästi kuivitettu, jotta vasikka tuntee olonsa kuivaksi ja lämpimäksi. 5