Taloussuunnitelma Investointiohjelma

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Investointiohjelma 2023 Kunnanvaltuuston päätös

2 Asukkaiden kunta Elinvoima - yrittäjämyönteinen kunta Hyvinvointi - huolehtiva kunta Kasvava, hyvin hoidettu kunta Mustasaaressa asukkaat ovat keskiössä. Hyvinvointimme ja voimavaramme perustana ovat osallistuvat ja omistautuneet mustasaarelaiset, hyvät palvelut, runsas sosiaalinen pääoma, monipuoliset ja ainutlaatuiset asuinympäristöt, hyvinvoivat yritykset ja terve talous. Mustasaaressa kaikki on lähellä: luonto, palvelut, työpaikat, koko maailma. 2

3 SISÄLLYS Kunnanjohtajan katsaus Taloussuunnitelma n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet...8 Veroennusteet Tuloslaskelma...10 Rahoituslaskelma...11 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka vuosina KÄYTTÖTALOUSARVIO Käyttötalousarvio tehtäväalueet...13 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit...16 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus...18 KUNNANHALLITUS...19 Keskushallinto...21 SIVISTYSLAUTAKUNTA...22 Hallinto...23 Perusopetus...24 Korsholms gymnasium...26 Varhaiskasvatus ja esiopetus...27 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...28 Vapaa-aikatoiminta...30 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan...31 Mustasaaren aikuisopisto...32 Kirjastotoiminta...34 Mustasaaren musiikkiopisto...35 SOSIAALILAUTAKUNTA...36 Hallinto...38 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu...39 Perhe- ja yksilöhuolto...41 HOIVALAUTAKUNTA...43 Hallinto...44 Kansanterveystyö

4 YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA...48 Hallinto...50 Tekniset palvelut...51 Liikenneväylät...52 Kiinteistöosasto...53 Siivous- ja ruokapalvelut...54 Kaavoitus...56 RAKENNUSLAUTAKUNTA...57 Rakennusvalvonta...57 LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA...59 Ympäristöterveydenhuolto...60 Ympäristönsuojelu...61 ERIKSEEN ESITELTÄVÄT TEHTÄVÄALUEET KUNNANHALLITUS Erikoissairaanhoito...62 Kunnan osuus perusterveydenhuollosta...62 Työllistäminen...63 Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet...64 Kiinteistötulot...65 Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)...65 YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Mustasaaren vesihuoltolaitos...66 INVESTOINTITALOUSARVIO INVESTOINTIOHJELMA LIITTEET Kustannukset per oppilas/koulu...78 Oppilastilasto ja -ennuste Vuosien väestönkehitys ja väestöennuste...81 Työllisyyskatsaus...82 Pöytäkirjanote

5 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden lähtötilanne on edellisvuotta epävarmempi. Vuonna kävi ilmi, että kuntalaiset saivat veroviranomaisilta vuonna ja verokortin, jossa ennakonpidätysprosentti oli liian korkea. Kuntien oli maksettava takaisin tämä yliverotus vuonna, mikä painaa alas vuoden tulosta. Lisäksi suurilla palvelusektoreilla on jatkuva kustannuspaine, mikä johtuu muun muassa 15 uudesta tehostetun palveluasumisen paikasta ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kasvavista volyymeistä. Toimintakate kasvaa 3 prosenttia. Vuoden talousarvioehdotus perustuu runsaan euron ylijäämään. Vuosikatteeksi arvioidaan 8,4 miljoonaa euroa. Työttömyys vähenee edelleen. Työttömyysaste oli syyskuussa vain 3,8 prosenttiyksikköä. Työttömien määrä on siis kahdessa vuodessa vähentynyt 301 hengellä. Tämän pitäisi kaiken järjen mukaan ennen pitkää näkyä suurempina verotuottoina. Tähän mennessä kunta ei ole havainnut, että pienempi työttömyys olisi kasvattanut verokertymää mitenkään merkittävästi. Mustasaaren kunnan lähtökohtana on, että verokertymä nousee 6,7 prosentilla vuonna. Verrattain suuri kasvu johtuu suureksi osaksi vuoden verotulojen huomattavasta tilapäisestä notkahduksesta, johon oli syynä veroviranomaisten virheellinen ennakonpidätys. Valtionosuudet kasvavat edelleen, eurolla 32,5 miljoonaan euroon. Mainittakoon, että valtionosuudet olivat 4 5 miljoonaa euroa alemmalla tasolla vuosina Kuten vastaavassa katsauksessa vuosi sitten todettiin, on investoinut vuodesta lähtien poikkeuksellisen paljon. n lähtökohtana on, että Koivulahden oppimiskeskus samoin kuin Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin lisärakennus valmistuvat vuonna. Sepänkylän keskustan uudistamisessa siirrytään toiseen vaiheeseen. Kunta selvittää lisäksi, kumpi olisi Keskuskoululle parempi vaihtoehto, saneeraus vai uudisrakennus, ja selvityksen alla on myös Korsholms högstadiumin päivitystä kaipaavien tilojen saneeraus. Nettoinvestoinnit ovat edelleen yli 19 miljoonaa euroa vuonna, mutta lähtevät laskuun sen jälkeen. Asukaskohtainen velkaantuneisuus nousee vuoden lopussa euroon. on hyväksynyt uuden strategian, jonka mottona on Kasvava ja määrätietoinen. n rakenne noudattaa kuntastrategiaa, ja kunta on ottanut käyttöön sähköisen seurantatyökalun talousarvion eri tavoitteita varten. Targetor-seurantatyökalun ansiosta voidaan strategiakartan avulla esittää havainnollisesti värein kunnan tavoitteiden toteutumisen aste. Tämä työkalu tulee olemaan kaikkien päättäjien ja asukkaiden käytettävissä kunnan verkkosivuilla. Työkaluun on syötetty kaikki kirjalliset tavoitteet, ja kunta arvioi, voisiko työkalu toimia kunnan uutena ohjausasiakirjana. Silloin kunta siirtyisi kirjoitetusta tekstistä sähköiseen työkaluun. Vielä tässä vaiheessa ei ole tietoa kokeilun lopputuloksesta. Joka tapauksessa menetelmää on kehitettävä tulevina vuosina. Suomen talous on toipunut, ja koko maan työttömyys on kääntynyt huomattavaan laskuun. Kahdessa vuodessa työttömien määrä on vähentynyt noin hengellä. Valtion velkaantuneisuus on hidastunut, ja valtion velanoton tarve on 1,2 miljardia euroa vuonna. Tämänhetkisen arvion mukaan velantarve on 1,4 miljardia euroa vuonna. Valtion taloustilanne heijastuu nopeasti kuntatalouden edellytyksiin. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja 5

6 Kunnanvaltuuston päätös Yleistä Tulevien vuosien talouskehitykseen liittyy epävarmuutta. Useimmat ennustelaitokset ovat tulevien vuosien talousennusteissaan melko varovaisia. Nähtävissä on valonpilkahduksiakin, mistä positiivisin on työllisyyden kehittyminen. Kuntatalouteen vaikuttaa etenkin verorahoitus (= verot + valtionosuudet), jonka kehitys on vuoden aikana ollut vuodentakaista ennustetta negatiivisempi. Vuoden veroennusteet ovat positiivisia, ja notkahduksen vuonna arvioidaan jäävän tilapäiseksi. Syksyllä talousarviota valmisteltaessa koko mittava maakuntauudistus (sisältäen koko sosiaali- ja terveydenhuollon), jonka nyt on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alusta, on vähintäänkin yhtä suuri kysymysmerkki kuin vuosi sitten! kirjaan ei sisälly laskelmia uudistuksen vaikutuksista. Laskelmissa ei vuoden jälkeen huomioida myöskään toista suurta uudistusta, mahdollista kuntaliitosta Vaasan kanssa. Vuoden talousarvioon sisältyy määräraha kansanäänestykseen ja pienempi määräraha neuvottelujen loppuunsaattamiseen. Veroennusteet perustuvat siihen, että seudun työllisyystilanne säilyy edelleen hyvänä ja että väestönkasvu jatkuu positiivisena. Valtionosuudet on huomioitu Kuntaliiton laskelmien mukaan. Vuoden talousarvio on laadittu valtuuston toukokuussa hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi tehtäväaluejaon syyskuussa. Taulukoissa verrataan vuoden talousarviota vuoden talousarvioon, jossa on huomioitu talousarviomuutokset lokakuun loppuun asti. Vertailukohteena on myös vuoden tilinpäätös. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa maaliskuun 2020 loppuun. ssa on huomioitu euron palkkavaraus, sillä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaan tilinpäätöksessä on huomioitava, että lomarahan tilapäinen leikkaus päättyy Kunnanhallitus päättää palkkavarauksen käytöstä. Käyttötalousarviossa lautakunta- tai tehtäväaluekohtainen toimintakate on se talousarviosumma, joka hyväksytään. Lautakunta- tai tehtäväaluekohtaiset tuloslaskelmat ovat vain lisätietoa. Lopulliset tuloslaskelmat tehdään lautakuntien laadittua käyttösuunnitelmansa. Tuloslaskelma Toimintakate on 103,4 miljoonaa euroa ja kasvaa 3,0 prosentilla eli vajaalla 3 miljoonalla eurolla vuoden talousarviosta. Toimintakate rahoitetaan veroilla ja valtionosuuksilla. Tulos on runsaat euroa ylijäämäinen. Verotulot Tuloveroprosentti ehdotetaan pidettäväksi ennallaan vuonna. Kunnallisverokehitys on ennusteen mukaan positiivinen 7,0 prosenttia siitä huolimatta, että sen arvioidaan pienenevän 2,7 prosentilla vuonna. Tämä selittyy sillä, negatiiviset tarkistukset pienenevät vuoden marras- ja joulukuusta arviolta yli 6 miljoonaa euroa vuoden marras- ja joulukuussa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että verotusmenettely nopeutuu vuonna ja suurin osa vuoden jäännösveroeristä tilitetään kokonaisuudessaan vuonna, aiemmin jäännösverot on jaettu kahdelle vuodelle. Tuloveroprosentti korotettiin 20,75 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Edellinen korotus tehtiin vuoden 2011 alusta, jolloin tuloveroprosentti korotettiin 19,75 prosenttiin. Tuloveroprosentti pysyy ennallaan (20,75 prosenttia) vuonna. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleet kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 prosenttia, vakituiset asuinrakennukset 0,55 prosenttia, muut asuinrakennukset 1,15 prosenttia ja voimalaitokset 3,10 prosenttia. Rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti korotettiin 6,00 prosenttiin vuoden alusta. Kaikki kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan vuonna. Yksityiskohtainen veroennuste esitellään sivulla 9. 6 Valtionosuudet Valtionosuudet on sivistystoimea lukuun ottamatta budjetoitu Kuntaliiton arvioiden mukaan, jotka tulevat hyvin pitkälle vastaamaan todellista tulosta. Valtionosuuksia on budjetoitu 32,5 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 prosenttia enemmän ( euroa) kuin mitä vuonna arvioidaan saatavan. Rahoitustuotot ja -kulut Suurimmat rahoitustuotot muodostuvat kuntayhtymien peruspääoman koroista. Korkokulut sen sijaan kasvavat velkataakan kasvaessa. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus on arvion mukaan euroa negatiivinen vuonna. perustuu vallitsevaan korkotasoon, ja oletusarvona on, että uusien lainojen korkotaso lainamarginaaleineen on vuonna alle 1 prosenttia. Vuosikate Vuosikate on positiivinen ja kasvaa 27,0 prosenttia vuoden talousarviosta. Vuosikatteen tulee aina olla positiivinen, jotta kunnalla on omia varoja lyhennysten ja investointien rahoittamiseen. ssa vuosikate on vajaat 8,4 miljoonaa euroa. Poistot ovat tämänhetkisten laskelmien mukaan 8,2 miljoonaa euroa.

7 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten kunnan toiminta, investoinnit ja lyhennykset rahoitetaan vuoden aikana. Laskelma käsittää pääasiassa arvion kunnan kassaan tulevista ja kassasta ulos kulkevista rahavirroista. Tulorahoitus Tulorahoituksen ensimmäinen kohta on vuosikate, joka on ylijäämäinen ja joka korjauserien jälkeen rahoittaa 36,4 prosenttia laskelman nettoinvestoinneista. Investoinnit Bruttoinvestoinnit ovat talousarvioehdotuksessa vajaat 20,9 miljoonaa euroa. Investointitulojen vähennyksen jälkeen (investointituloiksi lasketaan myös omaisuuden myyntitulot) nettoinvestoinnit ovat vajaat 19,6 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että liittymismaksut otetaan rahoituslaskelmassa huomioon erikseen mutta budjetoidaan investointitalousarviossa yhtenä tulona. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on tämän jälkeen 12,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä osoittaa, että investoinnit on rahoitettava muilla varoilla kuin juoksevilla tuloilla. Rahoituksen rahavirta Kohtaan Antolainauksen muutokset budjetoidaan antolainojen lyhennykset, vuonna arviolta euroa. Lainakannan muutokset ilmoittaa kunnan pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen kehityksen vuonna. Nettokasvu vuoden aikana on 10,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että velkataakka kasvaa vuoden aikana niin, että se on vuoden lopussa noin euroa/asukas eli 92,5 miljoonaa euroa. Kohtaan Muut maksuvalmiuden muutokset budjetoidaan pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutokset sellaisina kuin ne arvioidaan budjetoitaessa. Nämä muutokset kartuttavat vuonna kunnan rahavaroja arviolta eurolla. Lisäksi tulevat vesihuoltolaitoksen saamat liittymismaksut, arviolta euroa. Rahoituksen rahavirta ilmoittaa juoksevien tulojen lisäksi kertyvän rahasumman, 11,1 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos osoittaa, että rahavarojen arvioidaan pienenevän runsaalla 1,3 miljoonalla eurolla vuonna. Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma on laadittu koko kunnan osalta. Suunnitelmavuosiin sisältyy uutta toimintaa ja toimintojen uudelleenjärjestelyjä, mikä tekee vuoden 2020 ja 2021 talousarvion valmistelusta hyvin haasteellista. Tuloslaskelma Toimintakatteen arvioidaan kasvavan 2 prosenttia vuonna 2020 ja 2,5 prosenttia vuonna Kustannusten oletetaan kasvavan 1,8 prosenttia vuonna 2020 ja 2,2 prosenttia vuonna 2021, kun taas tuottojen arvioidaan kasvavan hitaammin, vajaat 1,5 prosenttia vuodessa. Verotulojen ja valtionosuuksien (= verorahoituksen) yhteenlasketuksi kasvuksi arvioidaan 2,5 prosenttia vuonna 2020 ja 2,8 prosenttia vuonna Valtionosuuksien oletetaan pysyvän ennallaan vuonna 2020 ja Verotulojen arvioidaan kasvavan sivun 9 veroennusteen mukaisesti. Ennusteessa oletetaan, että kaikki veroprosentit säilyvät ennallaan vuosina Korkokulujen arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosien aikana. Korkotason kehitystä suunnittelukaudella on vaikea ennustaa, mutta arvio on alle 1 prosenttia sisältäen lainamarginaalit. Raskaan velkataakan vuoksi tulos on hyvin herkkä korkotason vaihteluille! Suunnitelmassa esitetään myös, että kunta lisää vuosina 2021 vähitellen pitkäaikaisia lainoja ja vähentää vuosittain lyhytaikaisia lainoja. Suunnitelmavuosien vuosikatteet ovat ylijäämäisiä. Vuonna 2020 ja 2021 vuosikatteen arvioidaan olevan poistoja suurempi ja tuloksen ylijäämäinen. Kertyneen ylijäämän arvioidaan olevan runsaat 5,4 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopussa. Rahoituslaskelma Bruttoinvestoinnit ovat vuosina 2021 yhteensä vajaat 44,1 miljoonaa euroa. Vuosikatteella rahoitetaan 61 prosenttia investoinneista näiden kolmen vuoden aikana. Investointiohjelmassa sivuilla on otettu huomioon investoinnit aina vuoteen 2023 asti. Vuosina 2021 velkataakan arvioidaan kasvavan 13 miljoonalla eurolla niin että velkataakka on 95 miljoonaa euroa eli noin euroa asukasta kohti. Talouden tasapainottaminen Kuntalain mukainen kunnan talouden alijäämän kattamisvelvoite täyttyy vuoden tilinpäätöksessä. Kertyneen ylijäämän budjetoidaan vuonna vähenevän vajaaseen 4,4 miljoonaan euroon. Vuosina 2021 sen arvioidaan kasvavan niin, että kertynyt ylijäämä on vuoden 2021 lopussa runsaat 5,4 miljoonaa euroa. Kuntalaki edellyttää, että kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää. Kunta täyttää tämän edellytyksen kaikkina talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina. 7

8 n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet n käsittelyä, hyväksymistä, sitovuutta, sisältöä ja rakennetta sekä sen periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 110. :ään. Pykälässä säädetään myös vuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan hallintosäännön 10. luvussa määrätään talousarvion käsittelystä Mustasaaren kunnassa. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Näitä talousarvion osia kutsutaan Mustasaaressa käyttötalousarvioksi, tuloslaskelmaksi, investointitalousarvioksi ja rahoituslaskelmaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi hallintosäännön, joka on voimassa 1.6. lähtien. Hallintosäännössä määrätään kunnan organisaatiosta. Kunnanvaltuusto hyväksyi käyttötalousarvion jakamisen tehtäväalueisiin sekä kustakin tehtäväalueesta vastaavan ja tilivelvollisen toimielimen. Samassa päätöksessä valittiin myös kunkin toimielimen tilivelvollinen viranhaltija. Päätös tuli voimaan on valtuustoon nähden toimielimiä sitova seuraavasti: Käyttötalousarviossa nettomääräinen, sisäiset tilitapahtumat sisältävä toimintakate on kunnan toimielimiä sitova valtuuston hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Kunnanhallitukselle myönnetään oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta lautakunnan tehtäväalueiden välillä. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Hoivalautakunta ja Länsirannikon valvontalautakunta voivat nämä rajoitteet huomioiden järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa välillä. Määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksiin lautakuntien välillä tai lautakunnan kokonaismäärärahan ylittämiseen vaaditaan valtuuston hyväksyntä. Tuloslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, että vuosikate yltää talousarviossa määritellylle tasolle. Investointitalousarviossa määrärahat on budjetoitu hankkeelle tai hankeryhmälle valtuuston vahvistamien raja-arvojen mukaisesti. Samalla on huomioitu mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistanut. Investointitalousarvio on laadittu toimielimiä sitovaksi. Kunnanhallitukselle myönnettiin samassa päätöksessä (kv ) oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta investointitalousarvion puitteissa. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Mikäli määrärahojen käyttötarkoitusta muutetaan usean lautakunnan määrärahojen välillä, lautakuntien on oltava yksimielisiä ehdotuksesta. Rahoituslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, ettei lainakannan muutoksia ylitetä. Jokainen kunnan toimielin nimeää vastaavan viranhaltijan (talousarviovastaavan) kullekin tehtäväalueelle ja investointimäärärahalle. vastaavat ilmoitetaan käyttötalousarviossa, mutta toimielin voi vuoden aikana nimetä uusia talousarviovastaavia. vastaavan on seurattava tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä ja tiedotettava kehityksestä toimielimelle ja tilivelvolliselle viranhaltijalle. Jokainen kunnan toimielin jakaa tehtäväalueet tarvittaessa tulosyksiköihin/kustannuspaikkoihin. Nämä osamäärärahat ovat toimielintä sitovia sen vahvistamiin tavoitteisiin ja mahdollisiin rajoitteisiin nähden. Asianomainen viranomainen voi myös vastaavasti tarvittaessa jakaa määrärahat alemmalle tasolle. Lautakuntien on tammikuun loppuun mennessä laadittava tehtäväalueilleen käyttösuunnitelmat valtuuston vuoden talousarvioon hyväksymien toimintakatteiden ja samassa yhteydessä hyväksymien sitovien tavoitteiden puitteissa. Kukin lautakunta voi käyttösuunnitelmissaan järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa kesken lautakunnan toimintakatteen puitteissa. Käyttösuunnitelmat toimitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista neljännesvuosiraportein, ja lautakuntien on ilmoitettava heti kunnanhallitukselle, jos vuoden mittaan tapahtuu sellaista, mikä voi johtaa talousarvion ylittämiseen. Investointihankkeiden aloittamista edeltävää lupamenettelyä jatketaan vuonna. Kaikille investointihankkeille, joiden arvioitu hankekustannus on yli euroa, on saatava aloituslupa kunnanhallitukselta. Kunkin lautakunnan on vuoden aikana kehitettävä toimintaansa ja tarkistettava investointitarvettaan riittävän suuren vuosikatteen säilyttämiseksi. Lautakuntien on toisin sanoen tunnistettava, millä toimenpiteillä toimintakatetta saadaan pienemmäksi. Lautakuntien on myös tutkittava, miten toimintaa voidaan tehostaa lautakuntien välisellä yhteistyöllä. Lautakuntien työn tulokset tulee ottaa huomioon vuoden aikana ja talousarvion 2020 työstämisessä. Investointitarpeet on tutkittava ja nykyisten rakennusten ja infrastruktuurin tehokkaampaan käyttöön on pyrittävä löytämään ratkaisuja. Tavoitteena on vähentää uusinvestointeja ja lisätä nykyisten rakennusten käyttöä. Kunnanhallitus seuraa jatkuvasti suunnittelutyön etenemistä lautakunnissa ja kehittämisjaostossa. 8

9 Miljoonaa euroa Tuloveroprosentti: 18,75 % 18,75 % 18,75 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % VEROENNUSTEET 2010 Veroennusteet 2021 Kirjattu vero Kunnallisvero 42,29 45,72 50,66 54,24 54,96 58,51 61,72 64,84 68,38 68,15 69,12 69,60 67,75 72,50 75,00 78,00 Yhteisövero 1,49 1,96 2,48 1,91 2,21 2,78 1,94 2,07 2,42 2,50 2,20 2,65 2,35 2,55 2,75 2,95 Kiinteistövero 1,68 1,79 1,89 2,05 3,02 3,12 3,47 3,45 3,87 4,50 4,60 4,58 4,60 4,65 4,70 4,75 YHTEENSÄ: 45,46 49,47 55,04 58,20 60,18 64,42 67,14 70,35 74,67 75,15 75,91 76,83 74,70 79,70 82,45 85, ENNUSTE ENNUSTE ENNUSTE 2020 ENNUSTE 2021 Edellä oleva kehitys prosentteina edellisvuosiin verrattuna Kunnallisvero* 7,0 8,1 10,8 7,1 1,3 6,5 5,5 5,0 5,5-0,3 1,4 0,7-2,7 7,0 3,4 4,0 Kuntaliiton mukaan: 6,2 6,4 8,0 2,4 2,1 2,9 3,8 6,7 1,3 1,8 2,0 0,1-0,7 5,9 3,6 4,2 Yhteisövero 0,4 31,9 26,7-23,1 15,6 26,1-30,1 6,3 17,2 3,5-12,3 20,6-11,3 8,5 7,8 7,3 Kuntaliiton mukaan: 7,5 18,0 4,1-21,9 17,5 18,6-27,3 8,2 11,4 12,3-6,3 21,5-1,5 10,3 3,0 3,3 Kiinteistövero** 1,6 6,3 5,7 8,5 47,2 3,5 11,2-0,8 12,3 16,3 2,2-0,4 0,5 1,1 1,1 1,1 YHTEENSÄ: 6,6 8,8 11,3 5,8 3,4 7,0 4,2 4,8 6,1 0,7 1,0 1,2-2,8 6,7 3,5 3,9 Kuntaliiton mukaan: Kuntaliiton koko maata koskeva ennuste 2020 on päivätty Tiedot 2006 ovat lopullisia RE Koko maan ennustetta ei pidä soveltaa yksittäiseen kuntaan! ENNUSTE ENNUSTE ENNUSTE 2020 ENNUSTE 2021 Mustasaaren osalta on huomioitu osittain Kuntaliiton kuntakohtainen ennuste 2021, joka on päivätty * HUOMAA, ETTÄ vuosina 2009 ja 2011 noin 2,7 prosenttiyksikköä kasvusta ja vuonna 2014 noin 5,1 prosenttiyksikköä kasvusta johtuu tuloveroprosentin korottamisesta. ** Kiinteistöveroa korotettiin vuoden 2010 ja vuoden 2015 alusta. 9

10 TULOSLASKELMA MUSTASAAREN KUNTA muutoksineen TALOUSARVIO / % / % SUUNN SUUNN Toimintatuotot: Myyntituotot ,4 100,0 Maksutuotot ,5 100,3 Tuet ja avustukset ,9 83,2 Muut toimintatuotot ,8 114,2 Toimintatuotot yhteensä: ,6 103, Valmistus omaan käyttöön ,8 78, Toimintakulut: Henkilöstökulut ,3 109,8 Palvelujen ostot ,6 105,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 97,0 Avustukset ,4 105,3 Muut toimintakulut ,0 113,4 Kunnanvaltuuston muut muutokset Toimintakulut yhteensä: ,8 105, TOIMINTAKATE ,0 107, Verotulot ,6 103, Valtionosuudet ,9 103, Verorahoitus yhteensä ,5 103, Rahoitustuotot ,5 100, Rahoituskulut ,9 125, Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,5 135, VUOSIKATE ,0 71, Suunnitelman mukaiset poistot ,2 106, Lisäpoistot ,0 0 0 Poistot yhteensä ,2 86, Tilikauden tulos , Kertynyt ylijäämä ,0 77, RE 10

11 RAHOITUSLASKELMA 2010 TALOUS- ARVIO euroa Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. MUUTOKSINEEN TALOUSARVIO SUUNN. SUUNN (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta: Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta (A): Antolainauksen muutokset: Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: asukasta kohti: Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Liittymismaksut: Vaasan radan sähköistys: Muut maksuvalmiuden muutokset: Rahoituksen rahavirta (B): Rahavarojen muutos (A + B): Velkataakka kunakin vuonna (1 000 euroa): Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna : ennuste ennuste ennuste ennuste asukasluku:

12 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka, vuosina 1996 tilinpäätöksen mukaan ja vuosina 2021 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan, kunnanvaltuuston päätös MUSTASAARI Velkataakka, koko maan keskiarvo euroa/asukas Kertynyt ylijäämä, koko maan keskiarvo Vuosi Kertynyt ylijäämä Velkataakka 12

13 MUSTASAAREN KUNTA Toimintakate lautakunnittain/tehtäväalueittain muutoksineen TALOUSARVIO % talousarviosta % tilinpäätöksestä Keskusvaalilautakunta/Vaalit ,1 % 184,9 % Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus ,4 % 114,3 % Kunnanhallitus/Keskushallinto ,8 % 115,5 % Kunnanvaltuuston muut muutokset Sivistyslautakunta ,5 % 108,9 % Hallinto ,6 % 123,0 % Perusopetus ,8 % 111,4 % Korsholms gymnasium ,9 % 96,7 % Varhaiskasvatus ja esiopetus ,0 % 119,8 % Kunnanvaltuuston muut muutokset Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ,9 % 105,9 % Vapaa-aikatoiminta ,7 % 117,3 % Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan ,0 % 107,0 % Mustasaaren aikuisopisto ,9 % 107,0 % Kirjastotoiminta ,4 % 101,9 % Mustasaaren musiikkiopisto ,1 % 102,0 % Kunnanvaltuuston muut muutokset Sosiaalilautakunta ,3 % 112,9 % Hallinto ,2 % 110,9 % Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,6 % 114,4 % Perhe- ja yksilöhuolto ,5 % 112,9 % Kunnanvaltuuston muut muutokset Hoivalautakunta (tuotto) ,7 % 55,0 % Hallinto ,9 % 103,3 % Kansanterveystyö ,0 % 104,8 % Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) ,1 % 143,1 % Hallinto ,4 % 101,4 % Tekniset palvelut ,5 % 113,8 % Liikenneväylät ,3 % 124,6 % Kiinteistöosasto ,9 % 124,8 % Siivous- ja ruokapalvelut ,3 % 42,6 % Kaavoitus ,7 % 109,6 % Kunnanvaltuuston muut muutokset Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta ,1 % 1007,3 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta Ympäristöterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Kh/Erikoissairaanhoito ,4 % 106,5 % Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta ,0 % 100,7 % Kh/Työllistäminen ,1 % 96,1 % Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet ,0 % 104,2 % Kh/Kiinteistötulot (tuotto) ,7 % 243,1 % Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) ,9 % 94,2 % YRL/Vesihuoltolaitos (tuotto) ,9 % 96,8 % Palkkavaraus ja TOIMINTAKATE ,0 % 107,3 % 13

14 14

15 KÄYTTÖTALOUSARVIO 15

16 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Vaalit Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Vastaa eduskuntavaalien, europarlamenttivaalien ja maakuntavaalien toimittamisesta. Vastaa mahdollisesta kansanäänestyksestä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Äänestäjille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Ennakkoäänestys. Vaalitulokset ilmoitetaan viimeistään klo 22. Kansanäänestyksen tulos ilmoitetaan viimeistään klo 21. Ennakkoäänestystä laajennetaan Björköbyn, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kirjastoihin. Ennakkoäänestys järjestetään aiempaan tapaan virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Toimiala Keskusvaalilautakunta vastaa vaalilain nojalla kunnan keskusvaalilautakunnalle kuuluvista tehtävistä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa kansanäänestyksissä. Maakuntahallintolaista annetun lakiesityksen mukaan keskusvaalilautakunta vastaa maakuntavaltuustovaalien toimittamisesta. Muutokset toiminnassa vuonna Eduskuntavaalit toimitetaan Europarlamenttivaalit toimitetaan Maakuntavaalit toimitetaan toukokuussa, jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi vuoden aikana. Maakuntavaalit toimitetaan mahdollisesti samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa. Kunnanvaltuusto on päättänyt 7.6., että Mustasaaren kunnassa toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys kuntaliitoksesta Vaasan kaupungin kanssa yhdistymissopimuksen valmistuttua. Kunnanvaltuusto on päättänyt äänestysaluejaosta niin, että neljä äänestysaluetta yhdistetään kahdeksi uudeksi äänestysalueeksi ja neljän äänestysalueen nimi muuttuu. Muutokset toiminnassa vuosina Vuoden 2020 aikana ei toimiteta yleisiä vaaleja. Kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa Toimintatilasto kuntavaalit presidentinvaali eduskuntavaalit/europarlamenttivaalit äänestysalueita äänioikeutettuja yhteensä Suomessa asuvia äänestysprosentti yhteensä 70,9 69,1 72 / 50 Suomessa asuvia 70,9 75,6 78 /55 Henkilöstö Tulosalueella ei ole omaa henkilökuntaa. 16

17 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Vaalit Kansliapäällikkö Solveig Söderback KESKUSVAALILAUTAKUNTA TA -18 TP -17 Toimintatuotot: Myyntituotot ,7 % 0,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % 0,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,5 % 236,5 % Palvelujen ostot ,9 % 644,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 1227,0 % Muut toimintakulut ,0 % 431,3 % Toimintakulut yhteensä: ,1 % 308,8 % TOIMINTAKATE ,1 % 184,9 % Muut sisäiset palvelut

18 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Rolf Sund Tilintarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Rolf Sund Toimiala Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, arvioi valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista toimintavuoden aikana sekä valvoo sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Lautakunta arvioi kunnan toimintaa ja taloutta laatimansa arviointisuunnitelman mukaisesti. Lautakunta esittää tarkastuskertomuksen perusteella valtuustolle, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. TARKASTUSLAUTAKUNTA TA -18 TP -17 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % 92,5 % Palvelujen ostot ,5 % 119,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,0 % 0,0 % Toimintakulut yhteensä: ,4 % 114,3 % TOIMINTAKATE ,4 % 114,3 % Muut sisäiset palvelut

19 KUNNANHALLITUS Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Digitaaliset palvelut Kunta pyrkii jatkuvasti uudistamaan ja löytämään uusia digitaalisia mahdollisuuksia. Kunnan imago Kunnalla on myönteinen ja uskottava imago. Pakolaisten vastaanotto jatkuvana toimintana Laaditaan ICT-strategia, jossa asetetaan selkeät strategiset tavoitteet sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Laaditaan viestintästrategia luomaan tehokkuutta viestintäpanostuksiin ja antamaan niistä kokonaiskuva. Pakolaisia otetaan vastaan sen mukaan, paljonko on vahvistettuja kuntapaikkoja. Hyväksytty ICT-strategia, jota ryhdytään soveltamaan ja toteuttamaan vaiheittain. Hyväksytty viestintästrategia. Kunta ottaa vastaan uutta pakolaista. Väestönkasvu Mustasaari on asukasmäärältään Pohjanmaan toiseksi suurin kunta. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Yrittäjämyönteinen kunta Laaja valikoima tontteja ja tiloja, jotka soveltuvat monipuolisesti erilaiseen yritystoimintaan. Kunnalla on terve ja tasapainoinen talous ja taloussuunnitelma varmistavat kestävän talouden myös pitkällä aikavälillä. Kunnan vuosikate mahdollistaa tarvittavat investoinnit ilman velkataakan jatkuvaa kasvattamista. Kunta toimii aktiivisesti saadakseen kuntaliitosselvitykset päätökseen. Keväällä järjestetään kansanäänestys. Fastighets Ab Korsholms Bostäder pyrkii varmistamaan, että kaikilla osa-alueilla on riittävästi vuokra-asuntoja ja että asuinympäristöt vastaavat nykyajan vaatimuksiin ekologisesta kestävyydestä. Smedsby Värmeservice Ab selvitys lämpöyhtiön tulevaisuudesta. Kiinteistö Oy Merten Talo pitkäjänteinen strategia yhtiön toiminnan kehittämiseksi. Yritystonttien aktiivinen markkinointi. Kertynyt ylijäämä. Investointitaso on kestävä myös pidemmällä aikavälillä. Ennen kansanäänestystä kunta informoi kaikkia kuntalaisia yhdistymissopimuksesta riittävässä laajuudessa eri kanavissa, kuten Mustasaari tiedottaa -lehdessä, sosiaalisessa mediassa ja kyläkokouksissa. Yhtiölle laaditaan kehittämisohjelma, jossa asetetaan selkeät tavoitteet uusien vuokra-asuntojen rakentamiselle ja nykyisen asuntokannan kunnostamiselle. Selvitys valmistuu. Strategia valmistuu. Uusia yritystontteja voidaan jakaa Lintuvuorelta ja Vikby II - yritysalueelta. Jatkuva kertynyt ylijäämä. Suuria investointihankkeita saadaan päätökseen ja Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin investointitasoa on laskettava huomattavasti. Jotta tavoiteaikataulu, uusi kunta 2020, toteutuisi, valtuuston on päätettävä kuntaliitoksesta huhtikuun loppuun mennessä. Toteutetut tiedotustoimenpiteet. Uusien vuokra-asuntojen rakentamispäätökset. Asetetaan asiantuntijatyöryhmä kunnan asuntopolitiikkaa varten. Päätös lämpöyhtiön tulevaisuudesta. Strategia hyväksytään konsernijaostossa. Mustasaaren kunnan konserniohje Konsernijaosto vastaa konserniohjeen seurannasta. Konserniohje otetaan käyttöön organisaatiossa. 19

20 KUNNANHALLITUS KUNNANHALLITUS TA -18 TP -17 Toimintatuotot: Myyntituotot ,2 % 73,7 % Maksutuotot ,0 % 0,0 % Muut toimintatuotot ,6 % 93,5 % Toimintatuotot yhteensä: ,0 % 88,5 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,9 % 110,7 % Palvelujen ostot ,5 % 117,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % 48,3 % Avustukset ,0 % 106,9 % Muut toimintakulut ,2 % 115,7 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % 111,0 % TOIMINTAKATE ,4 % 116,2 % Kunnanvaltuuston muut muutokset TOIMINTAKATE, kv:n päätös ,8 % 115,5 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut

21 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Keskushallinto Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada Toimiala Kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä kehittämisestä, kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä konserniohjauksesta. Kunnanhallituksen konsernijaosto avustaa kunnanhallitusta asioissa, jotka koskevat kunnan taloutta, konserniohjausta, kilpailutusta, henkilöstöpolitiikkaa, henkilöstöhallintoa, työllistämistä, IT-toimintoja ja viestintää. Kunnanhallituksen kehittämisjaosto avustaa kunnanhallitusta kunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Toimiala käsittää konsernihallinnon ja kuntakehityksen. Konsernihallinto käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, IT- ja puhelinpalvelut, henkilöstöpalvelut ja pakolaisten vastaanoton sekä tukipalvelut. Kuntakehitys vastaa kunnan strategisesta suunnittelusta, maankäytön ohjauksesta, investointihankkeiden suunnittelusta, elinkeinoelämän ja joukkoliikenteen kehittämisestä, tilastojen tuottamisesta, palvelutuotannon yhteensovittamisesta ja kehittämishankkeista. Toimialalla koordinoidaan kunnan tukemia EU- ja muita hankkeita ja kunnan omaa hanketoimintaa. Muutokset toiminnassa vuonna Selvitys kuntaliitoksesta Vaasan kanssa valmistuu. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu. Ohjausasiakirjojen päivittäminen jatkuu. Muutokset toiminnassa vuosina Toiminnallisia muutoksia sote-uudistuksen tulosten sekä Mustasaaren ja Vaasan kuntaliitosselvityksen tulosten pohjalta. Henkilöstö Päätoimi, kokoaik osa-aik Määräaikaiset palvelussuhteet 5 21

22 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS Varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa jatketaan. Kukin esiopetusyksikkö/päiväkoti ottaa painopisteeksi suunnitelman sellaiset osiot, joita se ei vielä ole ottanut käyttöön. PERUSOPETUS Opetussuunnitelman käyttöönottoa jatketaan vuosiluokkien 1 6 osalta. Opetussuunnitelman käyttöönottoa jatketaan vuosiluokkien 7 8 osalta. Perusopetuksen henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointi. KORSHOLMS GYMNASIUM Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön kaikilla vuosikursseilla (1 3). Sähköinen ylioppilastutkinto keväällä kirjoitetaan ensimmäistä kertaa kaikki aineet sähköisesti. Toiminnan ja yhteistyön profilointistrategia. Varhaiskasvatussuunnitelmasta järjestetään sisäistä ja ulkoista täydennyskoulutusta. Esiopetusyksikkö/päiväkoti suunnittelee, arvioi ja kehittää toimintaansa. Digitalisaatio opetuksessa, OS 2016, samoin oppiainerajat ylittävä opetus oppimisympäristössä. Psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin täydennyskoulutusta, projekteja ja teemakokonaisuuksia. Opetussuunnitelmaa arvioidaan, johtokunta hyväksyy muutokset, aloitetaan teemaopinnot ja tarjotaan laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Käynnistetään uusia yhteistyömuotoja. Pääosa kokeista kirjoitetaan sähköisesti. Organisaation digiosaamista kehitetään entisestään (Office 365). Uusia yhteistyökumppaneita, jotka luovat laadullista lisäarvoa. Panostus yrittäjyyteen. Yhteistiloja kunnostetaan. Kukin tiimi saa kummitiimin toisesta päiväkodista. Tiimit tukevat toisiaan suunnitelman käyttöönotossa. Esiopetusyksiköiden ja päiväkotien henkilökunnalle järjestetään kesäkuussa workshop, jossa muutosprosessia esitellään. Kolmiportaisen tuen dokumenttien digitointi. Psyykkisen hyvinvoinnin projekti ulkopuolisen toimijan ja Vöyrin kunnan kanssa vuosiluokille 7 9 jatkuu. Oppiainerajat ylittävien kurssien ja teemakokonaisuuksien laajempi tarjonta. Kurssien loppukokeet tehdään Abitissa. Määrällinen ja laadullinen yhteistyö seudun yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Koulu tarjoaa useampia soveltavia kursseja, jotka ovat suuntautuneita yrittäjyyteen ja talouteen. Korsholms gymnasiumiin hakeneiden oppilaiden määrä kasvaa. SIVISTYSLAUTAKUNTA TA -18 TP -17 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 84,0 % Maksutuotot ,3 % 85,0 % Tuet ja avustukset ,9 % 45,3 % Muut toimintatuotot ,6 % 56,9 % Toimintatuotot yhteensä: ,6 % 81,5 % Toimintakulut: 22 Henkilöstökulut ,4 % 110,6 % Palvelujen ostot ,6 % 111,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 81,4 % Avustukset ,6 % 110,9 % Muut toimintakulut ,2 % 119,2 % Toimintakulut yhteensä: ,8 % 111,1 % TOIMINTAKATE ,4 % 114,0 % Kunnanvaltuuston muut muutokset TOIMINTAKATE, kv:n päätös ,5 % 108,9 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut

23 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Hallinto Sivistysjohtaja Anna Törnroos Toimiala Huolehtii varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja oppilashuoltoon sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvistä hallintoasioista. Muutokset toiminnassa vuonna Oppilashuolto kuuluu hallinnon alaisuuteen. Opetuspäällikön virka on ollut tähän asti jaettuna taloussuunnittelijan ja virkarehtorin kesken alkaen opetuspäällikön tehtäviä muutetaan ja keskitetään ja virka muuttuu kokoaikaiseksi. Lukuvuonna palkataan määräaikainen pedagoginen suunnittelija kokeeksi opetuspäällikön paikalle. Järjestelyä arvioidaan kesäkuussa. Henkilöstö Hallinto, opetus Päätoimi, kokoaik osa-aik Oppilashuolto Päätoimi, kokoaik osa-aik HALLINTO TA -18 TP -17 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 0,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,0 % 0,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 129,0 % Palvelujen ostot ,5 % 104,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % 74,6 % Muut toimintakulut ,4 % 74,4 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 122,5 % TOIMINTAKATE ,6 % 123,0 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut Huomaa, että kunnanvaltuuston muita muutoksia ei ole huomioitu tämän tehtäväalueen kohdalla. 23

24 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Perusopetus Sivistysjohtaja Anna Törnroos Toimiala Perusopetus tarjoaa opetusta kaikille kunnassa asuville lapsille ja nuorille. Oppilaat saavat opetusta valtakunnallisesti vahvistetun tunti- ja opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus lainsäädännön sekä sivistyslautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vuosiluokkien 1 2 oppilaille sekä erityiseen tukeen oikeutetuille oppilaille tarjotaan aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa. Osa aamu- ja iltapäivätoiminnasta järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Oppilashuoltoa järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Muutokset toiminnassa vuonna Perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönottoa jatketaan. Perusopetuksen digitaalisten ratkaisujen kehittämistä jatketaan. Kvevlax skolaa kunnostetaan ja laajennetaan. Kokonaisuudessaan Koivulahden oppimiskeskus valmistuu syyslukukaudeksi. Petsmo skola, Hankmo skola, Kuni-Vassor skola ja Veikars skola lakkautetaan lukuvuoden päätyttyä. Alueiden oppilaiden lähikouluksi tulee Koivulahden oppimiskeskus 1.8. alkaen. Petsmon, Hankmon, Kuni-Vassorin ja Veikkaalan alueen esiopetus keskitetään niin ikään Koivulahden oppimiskeskukseen Veikars skola voi jatkaa toimintaansa kielikouluna / kaksisuuntaisena kielikylpykouluna syksyn jälkeen, jos asiasta tehdään päätös. Lautakunta tekee selvityksen kielirikasteisen toiminnan lisäämisestä (kunnanvaltuuston päätös ). Sulvan koulualueen suunnittelu aloitetaan. Sepänkylän koulukeskuksen suunnittelua jatketaan esisuunnittelun ja investointisuunnitelman mukaisesti: - Keskuskoulun saneerauksen/uudisrakentamisen suunnittelua jatketaan. - Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin yhteyteen tulevat uudet opetustilat otetaan käyttöön syksyllä. - Korsholms högstadiumin peruskorjauksen suunnittelua jatketaan. Sivistyslautakunta suunnittelee ja toteuttaa vuonna kustannusneutraalin välipalan kunnan kouluille. Muutokset toiminnassa vuosina Sulvan koulualueen on määrä valmistua vuonna luvun osaan kunnostetaan tilat vuosiluokille 1 2, esiopetukselle ja aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Saariston koulujen/esiopetusyksiköiden ja päiväkotien kokonaissuunnittelu aloitetaan vuonna Toimintatilasto Perusopetuksen oppilasmäärä Vl. 1 6, ruotsinkieliset Vl. 7 9, ruotsinkieliset Vl. 1 9, suomenkieliset 558,5 599,5 601,5 Kokonaiskustannukset, euroa/oppilas Vl. 1 6, ruotsinkieliset Vl. 7 9, ruotsinkieliset Vl. 1 9, suomenkieliset Kohdassa Kokonaiskustannukset, euroa/oppilas esitellään koulujen välittömät toimintakatteet oppilasta kohti. Tähän eivät sisälly jakamattomat kustannukset, erityisopetuksen kustannukset eivätkä aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Katso myös sivu 78. Henkilöstö Päätoimi, kokoaik osa-aik Sivutoimi

25 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Perusopetus Sivistysjohtaja Anna Törnroos PERUSOPETUS TA -18 TP -17 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 84,5 % Maksutuotot ,2 % 91,2 % Tuet ja avustukset ,0 % 45,3 % Muut toimintatuotot ,2 % 68,2 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % 79,5 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % 107,9 % Palvelujen ostot ,9 % 110,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 77,3 % Avustukset ,6 % 125,8 % Muut toimintakulut ,7 % 122,4 % Toimintakulut yhteensä: ,3 % 109,7 % TOIMINTAKATE ,8 % 111,4 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut Huomaa, että kunnanvaltuuston muita muutoksia ei ole huomioitu tämän tehtäväalueen kohdalla. 25

26 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Korsholms gymnasium Rehtori Joakim Bonns Toimiala Korsholms gymnasium tarjoaa laajan valikoiman perinteisiä ja yleissivistäviä lukiokursseja, monipuolista kieltenopetusta sekä musiikki-, taide- ja liikuntakursseja. Lukio antaa hyvän pohjan jatko-opiskeluun. Muutokset toiminnassa vuonna Korsholms gymnasium panostaa uuden lukiolain tarkoituksen mukaisesti hyvään yhteistyöhön kolmannen asteen koulutuksen kanssa. Lukio nostaa esille myös yhteistyön seudun yritysten kanssa. Lukio tekee suuren panostuksen oppiainerajat ylittäviin teemaopintoihin, etenkin suomen kieliopinnoissa. Korsholms gymnasiumin talousarvioon sisältyy euron profi lointimääräraha. Toimintatilasto Oppilaat 204,5 202,5 196,5 Kustannukset/oppilas Lukioon siirtyneitä 37,3 % 39,8 % 44,1 % Henkilöstö Päätoimi, kokoaik osa-aik Sivutoimi KORSHOLMS GYMNASIUM TA -18 TP -17 Toimintatuotot: Tuet ja avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintatuotot ,3 % 6,6 % Toimintatuotot yhteensä: ,6 % 5,9 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,7 % 97,1 % Palvelujen ostot ,7 % 94,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 51,4 % Muut toimintakulut ,6 % 98,5 % Toimintakulut yhteensä: ,5 % 94,5 % TOIMINTAKATE ,9 % 96,7 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut Huomaa, että kunnanvaltuuston muita muutoksia ei ole huomioitu tämän tehtäväalueen kohdalla. 26

27 Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Varhaiskasvatus ja esiopetus Päivähoidon päällikkö Britt-Marie Hedström Toimiala Varhaiskasvatustoimintaa ja esiopetusta tarjotaan tarpeiden mukaan kummallekin kieliryhmälle. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta järjestetään lakisääteisessä ajassa. Lapsi/esioppilas saa osallistua varhaiskasvatustoimintaan ja esiopetukseen vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetukseen järjestetään maksuton kuljetus lainsäädännön sekä sivistyslautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Esiopetuksen oppilashuolto järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Muutokset toiminnassa vuonna Varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa jatketaan, minkä johdosta panostetaan henkilökunnan täydennyskoulutukseen ja päiväkotien TVT-laitteisiin. Tuovilan päiväkodin laajentamisen suunnittelu ja toteutus. Esiopetus keskitetään Smedsby-Böle skolaan, jonne tulee 40 esiopetuspaikkaa 1.8. Solf daghemin laajennos paikkaa otetaan käyttöön, ja Sulvalla luovutaan kahdesta väliaikaisesta ratkaisusta. Koivulahden alueen esiopetus keskitetään Koivulahden oppimiskeskukseen 1.8. Muutokset toiminnassa vuosina Sulvan koulualueen 1950-luvun rakennukseen suunnitellaan esiopetusyksikkö (2020 ). Bölen päiväkodin laajennos. Väliaikaisena tilaratkaisuna toimineesta Bölen päiväkodin paviljongista luovutaan. Palveluverkkoselvitys on käynnissä. Muutokset vuosina riippuvat siitä, mitä esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkosta päätetään. Toimintatilasto Lapsia päivähoidossa ja esiopetuksessa Lapsia perhepäivähoidossa Henkilöstö Päätoimi, kokoaik osa-aik VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TA -18 TP -17 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 82,3 % Maksutuotot ,5 % 84,8 % Tuet ja avustukset ,0 % 49,8 % Muut toimintatuotot ,0 % 0,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,3 % 83,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,2 % 114,2 % Palvelujen ostot ,4 % 118,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 102,9 % Avustukset ,7 % 109,3 % Muut toimintakulut ,5 % 115,9 % Toimintakulut yhteensä: ,2 % 114,2 % TOIMINTAKATE ,0 % 119,8 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut Huomaa, että kunnanvaltuuston muita muutoksia ei ole huomioitu tämän tehtäväalueen kohdalla. 27