Sepänkylän keskustavisio. Taloussuunnitelma Investointiohjelma

Transkriptio

1 Sepänkylän keskustavisio Taloussuunnitelma Investointiohjelma 2019 Kunnanvaltuuston päätös

2 Mustasaaren kunta MUSTASAARI Mustasaari - vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun aktiiviseen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan kunnan kestävään talouteen ja toimintaan johtavana pohjalaisena maaseutukuntana ja alueellisen kehityksen liikkeelle panevana voimana. Visio on hyväksytty kunnanvaltuustossa

3 Mustasaaren kunta SISÄLLYS Visio Kunnanjohtajan katsaus Taloussuunnitelma n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet...8 Vuosien veroennusteet...9 Tuloslaskelma...10 Rahoituslaskelma...11 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka vuosina KÄYTTÖTALOUSARVIO Käyttötalousarvio tehtäväalueet, sisältää suunnitelmavuodet Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja...14 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit...16 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus...17 KUNNANHALLITUS...18 Keskushallinto...19 SIVISTYSLAUTAKUNTA...20 Hallinto...22 Perusopetus...23 Korsholms gymnasium...25 Lasten päivähoito...26 Kirjastotoiminta...27 Mustasaaren musiikkiopisto...28 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...29 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta...31 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan...32 Mustasaaren aikuisopisto...33 SOSIAALILAUTAKUNTA...34 Hallinto...36 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu...37 Perhe- ja yksilöhuolto...39 HOIVALAUTAKUNTA...40 Hallinto...42 Kansanterveystyö

4 Mustasaaren kunta YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA...45 Hallinto...47 Vesihuoltolaitos...48 Tekniset palvelut...49 Liikenneväylät...50 Kiinteistöosasto...51 Siivous- ja ruokapalvelut...52 Kaavoitus...53 RAKENNUSLAUTAKUNTA...54 Rakennusvalvonta...54 LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA...56 Ympäristöterveydenhuolto...57 Ympäristönsuojelu...58 KUNNANHALLITUS Erikoissairaanhoito...59 Kunnan osuus perusterveydenhuollosta...59 Työllistäminen...60 Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet...61 Kiinteistötulot...62 Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)...62 INVESTOINTITALOUSARVIO INVESTOINTIOHJELMA LIITTEET Oppilastilasto ja -ennuste Kustannukset per oppilas/koulu...75 Vuosien väestönkehitys ja väestöennuste...76 Pöytäkirjanote

5 Mustasaaren kunta Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 sujui pääasiassa suunnitellusti. Kustannuskasvu hidastui reilusti, ja toimialat ovat hillinneet menojaan. Kunnan suuret investoinnit terveyskeskushanke, Tuovilan koulu ja Replot daghem on saatu päätökseen tai ainakin viittä vaille valmiiksi. Investointitaso pysyykin vuosina ja 2016 huomattavasti kolmea edellisvuotta matalampana, sillä kunta enemmän kuin puolittaa investointinsa. Tämä on tärkeää, jotta vuosikatteella saadaan katettua mahdollisimman suuri osa poistoista ja jotta vuosikate saadaan pidemmällä aikajänteellä nostettua vähintään poistojen tasolle. Investointitalousarvion painopiste on selkeästi asuinalueissa. Kunta pääsee pian jakamaan tontteja Bölestä ja Tuovilasta ja kerrostalotontin Koivulahdesta. Suunnitelmavuosina jatketaan tonttien saattamista luovutuskuntoon eri puolilla kuntaa. Monen vuoden panostamisen jälkeen kunnan tonttitilanne on nyt parempi kuin vuosiin. Kunta pystyy tarjoamaan myös yritystontteja. Valitettavasti myös valtionosuuksien leikkaukset ovat jatkuneet, aivan kuten spekuloin katsauksessani vuosi sitten. Kirjoitin silloin, että valtio oli vähentänyt hallituskaudella rahoitusosuuttaan kunnille siten, että supistus vastasi 1,25:ttä veroäyriä, eli vähennys oli vuositasolla 4 miljoonaa euroa. Vuonna valtionosuuksia kiristetään edelleen, niin että valtion rahoitusosuuden supistus vastaa 1,75:ttä veroäyriä ja on vuositasolla siis 5,4 miljoonaa euroa! Valtionosuuksien vähentäminen on suurin syy siihen, että Mustasaari ja moni muu kunta on korottanut verojaan viime vuosina. Vuonna kustannuksia kasvattaa myös kunnan vastuun lisääntyminen pitkäaikaistyöttömistä. Yli 300 päivää (aikaisemmin 500 päivää) työttöminä olleiden työmarkkinatuen rahoitusvastuusta 50 prosenttia siirtyy kunnalle. Valtiolta siirtyy siis huomattava rahoitusvastuu kunnalle. Kunta on budjetoinut tähän tarkoitukseen noin euroa aikaisempaa enemmän. Kaiken tämän johdosta Mustasaaren kunta on syönyt kertynyttä ylijäämäänsä viimeiset viisi vuotta. työn tavoitteena on kertyneen ylijäämän säilyttäminen, mutta olemme hyvin lähellä nollalinjaa vuonna. Omassa toiminnassa käyttöä kuormittaa lähinnä uuden lähisairaalan käyttöön ottaminen. Valtion taholta ei huolestuttavaa kyllä ole näkyvissä helpotusta. Valtio jatkaa todennäköisesti kustannustensa siirtämistä kunnille heikentäen samaan aikaan kuntien rahoituspohjaa. Taustalla on kuitenkin koko väestörakenteen muutoksen aiheuttama todellisuus, johon kunnan on sopeuduttava laajentamalla palvelujaan ja monipuolistamalla erilaisten asumismuotojen tarjontaansa. Mustasaaren kunta on käynyt läpi palveluverkostoaan kolmessa työryhmässä vuonna Vuonna on tarkoituksena ryhtyä toimenpiteisiin työryhmien tulosten pohjalta. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja 5

6 Mustasaaren kunta, kunnanvaltuuston päätös Yleistä Tulevien vuosien talouskehityksen ennakoiminen on hyvin vaikeaa. Kuntien talouteen vaikuttaa etenkin verorahoitus (= verot + valtionosuudet), jonka kehitys on epävarmaa koko suunnittelukaudella vuoden 2017 loppuun asti. Veroennusteet perustuvat siihen, että seudun työllisyystilanne jatkuu hyvänä ja että väestönkasvu jatkuu positiivisena. Uusi kuntalaki tulee voimaan vuoden alusta. Lakiin sisällytetään esimerkiksi taloudelliset kriteerit, jotka kunnan on täytettävä, ettei se olisi nk. kriisikunta. Myös valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden alusta. Yhdessä valtionosuuksien leikkausten kanssa uudistus merkitsee, että Mustasaari saa noin 1,4 miljoonaa vähemmän valtionosuuksia kuin vuonna Myös kiinteistöverolaki muuttuu vuoden alusta. Valtiovallan taholta on annettu ymmärtää, että kuntien tulee nostaa kiinteistöveroa. Vuoden talousarvio on laadittu valtuuston kesäkuussa 2012 hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi tehtäväaluejaon marraskuussa 2012 ja joulukuussa Taulukoissa verrataan vuoden talousarviota vuoden 2014 talousarvioon, jossa on huomioitu talousarviomuutokset. Vertailukohteena on myös vuoden 2013 tilinpäätös. Tuloslaskelma Toimintakate on vajaat 99,6 miljoonaa euroa ja kasvaa 2,2 prosentilla eli runsaalla 2,1 miljoonalla eurolla vuoden 2014 talousarviosta. Toimintakate rahoitetaan veroilla ja valtionosuuksilla. Tuloksena on runsaan 2,8 miljoonan euron alijäämä. Verotulot Tuloveroprosentti korotettiin 20,75 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Edellinen korotus tehtiin vuoden 2011 alusta, jolloin tuloveroprosentti korotettiin 19,75 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuoden alusta seuraavasti: yleinen 1,00 prosenttia, vakituiset asuinrakennukset 0,55 prosenttia ja muut asuinrakennukset 1,15 prosenttia. Rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 3,00 ja voimalaitosten veroprosentti 2,85 jäivät ennalleen. Korotuksen arvioidaan kartuttavan kiinteistöverotuloja runsaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin viimeksi vuoden 2010 alusta. Yksityiskohtainen veroennuste esitellään sivulla 9. Ennuste perustuu siihen, että kunnan ja koko seudun talouskehitys jatkuu maan keskiarvoa parempana! Valtionosuudet Valtionosuudet on sivistystoimea lukuun ottamatta budjetoitu Kuntaliiton arvioiden mukaan, jotka tulevat hyvin pitkälle vastaamaan todellista tulosta. Sivistystoimen valtionosuuksiin ei odoteta muutoksia vuodesta Valtionosuuksia on budjetoitu 26,7 miljoonaa euroa, mikä on 4,8 prosenttia vähemmän ( 1,36 miljoonaa euroa) kuin mitä vuonna 2014 arvioidaan saatavan. Pieneneminen johtuu osittain siitä, että valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden alusta, ja osittain siitä, että valtionosuuksia vähennetään valtion talousarviossa. Rahoitustuotot ja -kulut Suurimmat rahoitustuotot muodostuvat kuntayhtymien peruspääoman koroista, saaduista verontilityskoroista ja takauspalkkioista. Sijoituksista ei arvion mukaan saada merkittävää tuottoa vuonna, kun taas korkokustannukset kasvavat lainataakan kasvaessa. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus on arvion mukaan euroa negatiivinen vuonna. perustuu vallitsevaan korkotasoon, ja oletusarvona vuonna on, että korkotaso lainamarginaaleineen on alle 1,5 prosenttia. Vuosikate Vuosikate on positiivinen ja pienenee 18,2 prosentilla verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Vuosikatteen tulee aina olla positiivinen, jotta kunnalla on omia varoja lyhennysten ja investointien rahoittamiseen. ssa vuosikate on vajaat 4,4 miljoonaa euroa. Poistot ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 7,2 miljoonaa euroa, mikä antaa viitteen siitä, mille tasolle vuosikatteen tulisi yltää, jotta tulos olisi ylijäämäinen. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten kunnan toiminta, investoinnit ja lyhennykset rahoitetaan vuoden aikana. Laskelma käsittää pääasiassa arvion kunnan kassaan tulevista ja kassasta ulos kulkevista rahavirroista. 6

7 Mustasaaren kunta Tulorahoitus Ensimmäisenä kohtana on vuosikate, joka on positiivinen ja joka korjauserien jälkeen rahoittaa 43 prosenttia laskelman nettoinvestoinneista. Investoinnit ehdotuksessa investointimenot ovat 9,6 miljoonaa euroa. Investointitulojen vähennyksen jälkeen (investointituloiksi lasketaan myös omaisuuden myyntitulot) nettoinvestoinnit ovat lähes 8,8 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että liittymismaksut otetaan rahoituslaskelmassa huomioon erikseen mutta budjetoidaan investointitalousarviossa yhtenä tulona. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on tämän jälkeen 5 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä osoittaa, että investoinnit on rahoitettava muilla varoilla kuin juoksevilla tuloilla. Rahoituksen rahavirta Kohtaan Antolainauksen muutokset budjetoidaan antolainojen lyhennykset, vuonna arviolta euroa. Lainakannan muutokset ilmoittaa kunnan pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen kehityksen vuonna. Nettokasvu vuoden aikana on 5,7 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että velkataakka kasvaa vuoden aikana niin, että se on vuoden lopussa noin euroa/asukas eli 72,7 miljoonaa euroa. Kohtaan Muut maksuvalmiuden muutokset budjetoidaan pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten ja velkojen nettomuutokset sellaisina kuin ne arvioidaan budjetoitaessa. Nämä muutokset kartuttavat vuonna kunnan rahavaroja arviolta 0,1 miljoonalla eurolla. Lisäksi tulevat vesihuoltolaitoksen saamat liittymismaksut, arviolta vajaat 0,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta ilmoittaa juoksevien tulojen lisäksi kertyvän rahasumman, vajaat 6,4 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos osoittaa, että rahavarojen arvioidaan kasvavan lähes 1,4 miljoonalla eurolla vuonna. Taloussuunnitelma Toimintakatteen arvioidaan kasvavan keskimäärin 0 prosenttia vuodessa. Suunnitelmassa ei ole huomioitu mitään uutta toimintaa. Tämä tarkoittaa, että toimintakate pysyy samana kaikkina kolmena vuotena Luvussa n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet kerrotaan toimenpiteistä, joihin vuonna ryhdytään, jotta talouteen voidaan vaikuttaa positiivisesti koko suunnittelukaudella. Tuloslaskelma Suunnitelmassa toimintakatteen arvioidaan kasvavan 0 prosenttia vuonna 2016 ja 0 prosenttia vuonna Verotulojen ja valtionosuuksien (=verorahoituksen) arvioidaan yhdessä kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2016 ja 2,7 prosenttia vuonna Valtionosuuksien oletetaan pysyvän samalla tasolla vuoteen 2017 asti (26,7 miljoonaa euroa vuodessa). Toimintakate kasvaa suunnitelmavuosina yhteensä 0 prosenttia ja verorahoitus 4,8 prosenttia. Kun poistot ja rahoituskulut on huomioitu, ylijäämäksi tulee yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan sivun 9 veroennusteen mukaisesti. Ennusteessa oletetaan, että kaikki veroprosentit säilyvät ennallaan vuosina 2016 ja Korkokulujen arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosien aikana. Korkotason kehitystä suunnittelukaudella on vaikea ennustaa, mutta arvio on alle 1,5 prosenttia sisältäen lainamarginaalit. Painavan velkataakan vuoksi tulos on hyvin herkkä korkotason vaihteluille! Suunnitelmavuosien vuosikatteet ovat positiivisia. Rahoituslaskelma Investointitaso pidetään suunnitelmavuosina vuoden tasolla. Investointitahti hiljenee huomattavasti vuosista , jolloin investoinnit olivat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Sivujen investointiohjelmassa on otettu huomioon investoinnit aina vuoteen 2019 asti. Vuosina 2017 velkataakan arvioidaan kasvavan 7,1 miljoonalla eurolla niin että velkataakka on 74,1 miljoonaa euroa eli noin euroa asukasta kohti. Talouden tasapainottaminen Kuntalain mukainen kunnan talouden alijäämän kattamisvelvoite täyttyy vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kertynyt ylijäämä vähenee 2,7 miljoonaan euroon vuonna Vuosina 2017 sen arvioidaan vähenevän niin, että kertynyt ylijäämä on vuoden 2017 lopussa 0,8 miljoonaa euroa. Vuosien ja 2016 tilinpäätöksiin arvioidaan sisältyvän kertynyttä alijäämää, joka katetaan vuoden 2017 tuloksella. Kuntalain määräykset täyttyvät suunnittelukaudella. 7

8 Mustasaaren kunta n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet n käsittelyä, hyväksymistä, sitovuutta, sisältöä ja rakennetta sekä sen periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 65. :ään. Pykälässä säädetään myös vuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan hallintosäännön 104. :ssä määrätään talousarvion käsittelystä Mustasaaren kunnassa. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Näitä talousarvion osia kutsutaan Mustasaaressa käyttötalousarvioksi, tuloslaskelmaksi, investointitalousarvioksi ja rahoituslaskelmaksi. Kunnanvaltuusto päätti , että kunta siirtyy uuteen lautakuntarakenteeseen vuoden 2013 alusta. Kunnanvaltuusto hyväksyi päätöksellään käyttötalousarvion jakamisen tehtäväalueisiin sekä kustakin tehtäväalueesta vastaavan ja tilivelvollisen toimielimen. Samassa päätöksessä valittiin myös kunkin toimielimen tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanvaltuusto hyväksyi joitakin muutoksia talousarvioasetelmaan, jotka huomioidaan vuoden talousarviossa. on valtuustoon nähden toimielimiä sitova seuraavasti: Käyttötalousarviossa nettomääräinen, sisäiset tilitapahtumat sisältävä toimintakate on kunnan toimielimiä sitova valtuuston hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Kunnanhallitukselle myönnetään oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta lautakunnan tehtäväalueiden välillä. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Hoivalautakunta ja Länsirannikon valvontalautakunta voivat nämä rajoitteet huomioiden järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa välillä. Määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksiin lautakuntien välillä tai lautakunnan kokonaismäärärahan ylittämiseen vaaditaan valtuuston hyväksyntä. Tuloslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, että vuosikate yltää talousarviossa määritellylle tasolle. Investointitalousarviossa määrärahat on budjetoitu hankkeelle tai hankeryhmälle valtuuston vahvistamien raja-arvojen mukaisesti. Samalla on huomioitu mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistanut. Investointitalousarvio on laadittu toimielimiä sitovaksi. Rahoituslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, ettei lainakannan muutoksia ylitetä. Jokainen kunnan toimielin valitsee vastaavan viranhaltijan (talousarviovastaavan) kullekin tehtäväalueelle ja investointimäärärahalle. vastaavat ilmoitetaan käyttötalousarviossa, mutta toimielin voi vuoden aikana valita uusia talousarviovastaavia. vastaavan on seurattava tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä ja tiedotettava kehityksestä toimielimelle ja tilivelvolliselle viranhaltijalle. Jokainen kunnan toimielin jakaa tehtäväalueet tarvittaessa tulosyksiköihin/kustannuspaikkoihin. Nämä osamäärärahat ovat toimielintä sitovia sen vahvistamiin tavoitteisiin ja mahdollisiin rajoitteisiin nähden. Asianomainen viranomainen voi myös vastaavasti tarvittaessa jakaa määrärahat alemmalle tasolle. Lautakuntien on tammikuun kuluessa laadittava tehtäväalueilleen käyttösuunnitelmat valtuuston vuoden talousarvioon hyväksymien toimintakatteiden ja samassa yhteydessä hyväksymien sitovien tavoitteiden puitteissa. Kunnanvaltuusto käsittelee rakennetyöryhmien toimenpide-ehdotukset mahdollisimman pian vuodenvaihteen 2014/ jälkeen. Kukin lautakunta voi käyttösuunnitelmissaan järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa kesken lautakunnan toimintakatteen puitteissa. Käyttösuunnitelmat toimitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista neljännesvuosiraportein, ja lautakuntien on ilmoitettava heti kunnanhallitukselle, jos vuoden mittaan tapahtuu sellaista, mikä voi johtaa talousarvion ylittämiseen. Palkkaamiskieltoa jatketaan myös vuonna. Toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita ei saa hyväksyä ilman kunnanhallituksen lupaa. Toimialojen tulee laatia suunnitelma tulevien eläköitymisten toteuttamiseksi ( 2019), niin ettei kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle palkata uusia työntekijöitä. Suunnitelmat on laadittava huhtikuun loppuun mennessä. Investointihankkeiden aloittamista edeltävää lupamenettelyä jatketaan vuonna. Kaikille investointihankkeille, joiden arvioitu hankekustannus on yli euroa, on saatava aloituslupa kunnanhallitukselta. Kunkin lautakunnan on vuoden aikana kehitettävä toimintaansa ja tarkistettava investointitarvettaan rakennetyöryhmien ehdotusten mukaisesti, jotta talous saadaan tasapainoon. Lautakuntien on toisin sanoen tunnistettava, millä toimenpiteillä toimintakatetta saadaan pienemmäksi. Lautakuntien on myös tutkittava, miten toimintaa voidaan tehostaa lautakuntien välisellä yhteistyöllä. Lautakuntien työn tulokset tulee ottaa huomioon vuoden aikana ja talousarvion 2016 työstämisessä. Lautakuntien on huomioitava, että tulevina vuosina ei ole resursseja mihinkään uuteen toimintaan, minkä vuoksi mahdollisiin esityksiin uudesta toiminnasta täytyy sisältyä myös selvitys siitä, miten uusi toiminta aiotaan rahoittaa olemassa olevien kehysten puitteissa. Investointitarpeet on tutkittava ja nykyisten rakennusten ja infrastruktuurin tehokkaampaan käyttöön on pyrittävä löytämään ratkaisuja. Kehittämisjaosto koordinoi rakennetyöryhmien raporttien pohjalta suurimmat investointihankkeet. Tavoitteena on vähentää uusinvestointeja ja lisätä nykyisten rakennusten käyttöä. Kunnanhallitus seuraa jatkuvasti suunnittelutyön etenemistä lautakunnissa ja kehittämisjaostossa. 8

9 Mustasaaren kunta Mustasaaren kunta Vuosien veroennusteet Kirjattu vero vuosina (Mustasaari) Kv:n päätös Tuloveroprosentti: 18,75 % 18,75 % 18,75 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös ENNUSTE ENNUSTE ENNUSTE Miljonaa euroa Kunnallisvero 42,29 45,72 50,66 54,24 54,96 58,51 61,72 64,84 68,38 70,70 72,95 75,50 Yhteisövero 1,49 1,96 2,48 1,91 2,21 2,78 1,94 2,07 2,42 2,45 2,20 2,35 Kiinteistövero 1,68 1,79 1,89 2,05 3,02 3,12 3,47 3,45 3,87 4,75 4,90 5,05 YHTEENSÄ: 45,46 49,47 55,04 58,20 60,18 64,42 67,14 70,35 74,67 77,90 80,05 82,90 Edellä oleva kehitys prosentteina Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös ENNUSTE ENNUSTE ENNUSTE edellisvuosiin verrattuna Kunnallisvero* 7,0 8,1 10,8 7,1 1,3 6,5 5,5 5,0 5,5 3,4 3,2 3,5 Kuntaliiton mukaan: 6,2 6,4 8,0 2,4 2,1 2,9 3,8 6,7 1,2 1,8 3,1 3,5 Yhteisövero 0,4 31,9 26,7-23,1 15,6 26,1-30,1 6,3 17,2 1,2-10,2 6,8 Kuntaliiton mukaan: 7,5 18,0 4,1-21,9 17,5 18,6-27,3 8,2 11,3 0,7-10,9 6,1 Kiinteistövero** 1,6 6,3 5,7 8,5 47,2 3,5 11,2-0,8 12,3 22,8 3,2 3,1 YHTEENSÄ: 6,6 8,8 11,3 5,8 3,4 7,0 4,2 4,8 6,1 4,3 2,8 3,6 Kuntaliiton mukaan: Kuntaliiton koko maata koskeva ennuste on päivätty Tiedot ovat lopullisia. Koko maan ennustetta ei pidä soveltaa yksittäiseen kuntaan! * * HUOMAA, että vuosina 2009 ja 2011 noin 2,7 prosenttiyksikköä kasvusta ja vuonna 2014 noin 5,1 prosenttiyksikköä kasvusta johtuu tuloveroprosentin korottamisesta ** kiinteistöveroa korotettiin vuoden 2010 alusta ja sitä ehdotetaan korotettavaksi vuoden alusta 9

10 Mustasaaren kunta TULOSLASKELMA Tilinpäätös Vertailu talousarvioon 2014, % Vertailu tilinpäätökseen 2013, % Toimintatuotot: Myyntituotot ,6 % 108,2 % Maksutuotot ,4 % 80,3 % Tuet ja avustukset ,6 % 122,3 % Muut toimintatuotot ,4 % 106,2 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % 103,8 % Valmistus omaan käyttöön ,1 % 63,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % 105,4 % Palvelujen ostot ,4 % 104,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 105,3 % Avustukset ,8 % 110,3 % Muut toimintakulut ,9 % 116,0 % Kunnanvaltuusto Kunnahallituksen muut muutokset Hoivaltk ja kuntayht % + 0 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % 105,0 % SUUNN SUUNN TOIMINTAKATE ,2 % 105,9 % Verotulot ,5 % 110,7 % Valtionosuudet ,2 % 94,6 % Verot ja valtionosuudet yhteensä: ,2 % 106,1 % Rahoitustuotot ,0 % 70,6 % Rahoituskulut ,8 % 128,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä: ,2 % 181,5 % VUOSIKATE ,8 % 105,0 % Poistot ,9 % 111,7 % TILIKAUDEN TULOS ,2 % 124,3 % KERTYNYT YLIJÄÄMÄ ,5 % -2,2 %

11 Mustasaaren kunta Tilinpäätökset ja talousarvio 2014 ja sekä suunnitelmat Mustasaaren kunta - rahoituslaskelma Sis. TA-muutokset Kunnanvaltuuston päätös euroa Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Suunn. Suunn (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta: Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta (A): Antolainauksen muutokset: Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: asukasta kohti: Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Liittymismaksut: Vaasan radan sähköistys: Muut maksuvalmiuden muutokset: Rahoituksen rahavirta (B): Rahavarojen muutos (A + B): Velkataakka kunakin vuonna (1 000 euroa): Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna : RE 11

12 Mustasaaren kunta euroa/asukas Kertynyt ylijäämä ja velkataakka (euroa/asukas), vuosina tilinpäätöksen mukaan ja vuosina talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan, kunnanvaltuuston päätös MUSTASAARI Vuosi Velkataakan keskiarvo koko maassa 2013 Kertyneen ylijäämän keskiarvo koko maassa 2013 Kertynyt ylijäämä Velkataakka 12

13 Mustasaaren kunta Tilinpäätös 2013 MUSTASAAREN KUNTA Toimintakate lautakunnittain/tehtäväalueittain 2014 TALOUSARVIO Muutos 14/15 % Muutos euroa Muutos 13/15 % -503 Keskusvaalilautakunta/Vaalit , , Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus ,0 0 24, Kunnanhallitus/Keskushallinto , ,0 Kh:n muut muutokset Sivistyslautakunta , , Hallinto Perusopetus Korsholms gymnasium lautakuntien ehdotusten mukaan Lasten päivähoito ilman kv:n muita muutoksia Kirjastotoiminta Mustasaaren musiikkiopisto Kh:n muut muutokset Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta , , Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta , , Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan , , Mustasaaren aikuisopisto , , Sosiaalilautakunta , , Hallinto lautakuntien ehdotusten mukaan Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ilman kv:n muita muutoksia Perhe- ja yksilöhuolto Kh:n muut muutokset Hoivalautakunta , , Hallinto lautakuntien ehdotusten mukaan ilman Kansanterveystyö kv:n muita muutoksia Yhdyskuntarakentamisen lautakunta , , Hallinto Vesihuoltolaitos Tekniset palvelut Liikenneväylät Kiinteistöosasto Siivous- ja ruokapalvelut Kaavoitus Kh:n muut muutokset lautakuntien ehdotusten mukaan ilman kv:n muita muutoksia Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta , , Länsirannikon valvontalautakunta , , Ympäristöterveydenhuolto , ,0 0 Ympäristönsuojelu , Kh/Erikoissairaanhoito , , Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta , , Kh/Työllistäminen , , Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet , , Kh/Kiinteistötulot , , Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) , , Toimintakate: , ,9 Kunnanvaltuuston muut muutokset Kunnanvaltuuston muutos kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta Kunnanvaltuuston muutos muihin kuntayhtymiin Kunnanvaltuuston muutokset yhteensä RE 13

14 Mustasaaren kunta Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2016 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. kirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. Mustasaaren kuntaan vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Palveluilta halutaan jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle. Samaan aikaan kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan on sopeutettava toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Investointitarve jatkuu suurena, vaikkakin hieman maltillisempana kuin edeltävinä vuosina. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2016 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2016 niin, että investoinnit voidaan kattaa vuosikatteella ja velkataakka ei kasva enää vuodesta Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Koulutuspaikkojen laaja-alainen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Keskeiset toimenpiteet vuosina ja 2016 Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, virkistys, liikenne Mustasaaren kunta odottaa väestönkasvun jatkuvan koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli asukasta Väestönkasvu voi olla 1 1,5 prosenttia vuodessa, jos kunta pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kiinnostavia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen huolettomuudelle. Mustasaaren kunta luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Sepänkylän uuden osayleiskaavan työstämistä jatketaan ideakilpailun tulosten pohjalta. Tölbyn Vikbyn ja Helsingbyn Tuovilan alueiden kokonaistarkastelut toteutetaan uusilla osayleiskaavoilla. Myös Koivulahdessa, Sulvalla ja Pohjois-Mustasaaressa kaavoitusta on tarpeen tarkastella a kokonaisperspektiivistä. Mustasaaren strategian mukaan kunta tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja maan viihtyisimpiin kuuluvissa asuinympäristöissä. Mustasaaren kunta pyrkii tasapainoiseen ja positiiviseen väestönkehitykseen kaikilla osaalueilla. Kunnan toiminta perustuu kestävään talouteen. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. Kataisen I hallituksen ohjelmassa vahvistetaan, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kunta on asettanut kolme työryhmää käymään läpi kunnan palvelutuotantoa. Vanhustenhuoltoa, sivistystoimintaa ja terveydenhuoltoa tarkastelevat työryhmät esittävät toimenpiteitä, joilla toiminta voitaisiin järjestää tulevaisuudessa kustannustehokkaasti. Ryhmien työtä koordinoidaan, jotta toimialojen välillä sekä kiinteistöjen käytössä saavutetaan synergiaetuja. 14

15 Mustasaaren kunta Asumisen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin vastatakseen kunta toteuttaa maakauppoja, jotka mahdollistavat kunnan välttämättömät investoinnit ja uudet asuinalueet. Kunta kehittää kaikkia teollisuusalueitaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin seuraaviin uusiin alueisiin: logistiikkakeskus, Lintuvuoren uudet alueet ja Vikby II. Edellytyksiä yrityshotellin perustamiseen selvitetään. Yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien kiireellisyyslistoilla huomioidaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja yhtenäisten liikennekokonaisuuksien tarve. Sepänkylän osayleiskaavassa huomioidaan yhtenäisten virkistysreittien tarve. Kunta toteuttaa kuituverkon kunnan kiinteistöihin Mustasaaren kunnan avoin kuituverkko -hankkeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografian muutosten mukaisesti. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään terveellisiin työpaikkoihin, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Kaupunkiseutu Kuntauudistuksessa kiinnitetään huomiota elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin. Mustasaaren kunta toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Kunta toimii asiakirjan Vaasanseudun alueelliset kehityslinjat päivittämiseksi sen jälkeen kun Vaasan seudun rakennemalli on hyväksytty. Mustasaaren kunta on yhdessä Vaasan kaupunkiseudun kanssa mukana valtion innovaatiokeskittymäohjelmassa ja osallistuu seudulle laadittuun kasvusopimukseen. Mustasaaren kunta tekee työtä sen hyväksi, että uusi organisaatio Vaasan seudun Matkailu Oy saa hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Mustasaaren kunta toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Mustasaari nostaa kuntauudistuksen yhteydessä esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Toiminnan muu kehittäminen Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista ja kohdistaa tarkoitukseen varoja. Kunta noudattaa kaikissa suurissa tuulivoimahankkeissa periaatetta, jonka mukaan paikallisomistus on mahdollistettava ja tuulivoimayhtiöiden on maanomistajille maksamissaan korvauksissa noudatettava oikeudenmukaisuutta. Mustasaaren kunta valvoo aktiivisesti kunnan etuja uusiutuvia energiamuotoja koskevassa vaihemaakuntakaavassa. Mustasaaren kunta toteuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Merten talo Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Vuoden aikana ryhdytään toimenpiteisiin, jotta kunta voi vastaanottaa 20 pakolaista vuonna Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 15

16 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Vaalit Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vastaa vuoden eduskuntavaalien toimittamisesta. Kunta tarjoaa äänestäjille riittävästi vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Vaalien teknisten järjestelyjen parantamista jatketaan. Toimiala Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Kunnan jakaminen äänestysalueisiin. Ennakkoäänestys. Osallistutaan sähköisen vaaliluettelon käytön kokeiluun. Kunnan vaalitulos on selvillä viimeistään klo 22. Äänestyspaikkojen määrä säilyy ennallaan. Vaalisalaisuus turvataan pienillä äänestysalueilla yhdistämällä äänet vaalilain mukaisesti. Ennakkoäänestys järjestetään ainakin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Sähköistä vaaliluetteloa käytetään 7 äänestysalueella. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalilain nojalla kunnan keskusvaalilautakunnalle kuuluvista tehtävistä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa kansanäänestyksissä. Muutokset toiminnassa vuonna Eduskuntavaalit toimitetaan Muutokset toiminnassa vuosina Kunnallisvaalit toimitetaan lokakuussa Vuonna 2017 ei toimiteta yleisiä vaaleja. Kuntauudistukseen liittyen on esitetty kunnallisvaalien ajankohdan siirtämistä huhtikuulle. Jos ehdotus hyväksytään, seuraavat kunnallisvaalit siirtyvät vuoden 2017 huhtikuuhun. Kunnan luottamushenkilöiden toimikautta jatketaan saakka. Toimintatilasto Tilinpäätös ei yleisiä vaaleja eur.parl.vaalit eduskuntavaalit äänestysalueita äänioikeutettuja, yhteensä joista Suomessa asuvia ennakkoäänestysprosentti 9,9 20 äänestysprosentti, yhteensä 50,1 73 joista Suomessa asuvia 54,7 79 Henkilöstö Tulosalueella ei ole omaa henkilökuntaa. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Myyntituotot ,7 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Muut toimintakulut ,0 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % TOIMINTAKATE ,5 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut -800

17 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Tilintarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Toimiala Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet toimintavuoden aikana. Lautakunta arvioi kunnan toimintaa ja taloutta laatimansa arviointisuunnitelman mukaisesti. Lautakunta esittää tarkastuskertomuksen perusteella valtuustolle, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -14 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % TOIMINTAKATE ,0 % Muut sisäiset palvelut

18 Mustasaaren kunta KUNNANHALLITUS Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Kehitetään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kunnan palveluja. Kehitetään kunnan tiedottamista ja kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Mustasaaren strategia päivitetään. Kehittämisjaosto esittelee vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kunnan palveluja. Kunnan uudet verkkosivut avataan keväällä. Luottamushenkilöitä varten avataan ekstranet-palvelu. Päivitetty Mustasaaren strategia hyväksytään valtuustossa. Mustasaarella on kestävä talous. Vuosikate. Positiivinen vuosikate varsinaisessa talousarviossa. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Investointihankkeiden yhteensovittaminen. Palvelurakennetta tarkistetaan. Vuotuinen väestönkasvu. Sepänkylän asemakaava luo edellytykset kehittää kuntakeskuksen liike- ja elinkeinoelämää. Kehitetään Vikby 2 -aluetta. Lintuvuoren yrityskeskuksen asemakaavan laajennus luo edellytykset elinkeinoelämän jatkuvaan kehittämiseen. Kehittämisjaosto tekee esityksiä uusien investointihankkeiden yhteensovittamiseksi peruspalveluissa ja yli toimialarajojen. Rakennetyöryhmien (3 työryhmää) tulokset huomioidaan toiminnassa vuoden alusta lähtien. Asukasluku Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Suunnitellaan yrityshotellia. Suunnitellaan hybridikorttelia. Kehittämisjaosto suunnittelee aluetta. Hyväksyttyä asemakaavaa toteutetaan vaiheittain vuodesta alkaen. KESKUSHALLINTO Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,0 % Tuet ja avustukset ,0 % Muut toimintatuotot ,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,4 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,2 % Palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % Avustukset ,0 % Muut toimintakulut ,8 % Toimintakulut yhteensä: ,4 % TOIMINTAKATE ,0 % Kunnanvaltuuston muut muutokset TOIMINTAKATE, Kv:n päätös ,6 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut

19 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Keskushallinto Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada Toimiala Kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä kehittämisestä, kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä konserniohjauksesta. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta, ja kunnanhallituksen kehittämisjaosto avustaa kunnanhallitusta kunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Toimiala käsittää konsernihallinnon ja kuntakehityksen. Konsernihallinto käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, IT-palvelut ja henkilöstöpalvelut sekä tukipalvelut. Kuntakehitys vastaa kunnan strategisesta suunnittelusta, maankäytön ohjauksesta, investointihankkeiden suunnittelusta, elinkeinoelämän ja joukkoliikenteen kehittämisestä, tilastojen tuottamisesta, palvelutuotannon yhtenäistämisestä ja kehittämishankkeista. Toimialalla koordinoidaan kunnan tukemia EU- ja muita hankkeita ja kunnan omaa hanketoimintaa. Muutokset toiminnassa vuonna Mustasaaren kunnan verkkosivut uudistetaan. Luottamushenkilöitä varten avataan ekstranetpalvelu. Henkilökuntaa varten avataan intranet-palvelu. EU-hankkeisiin ja ulkoisiin hankkeisiin varataan euron määräraha, josta euroa varataan Tuovilanjoen ja Sulvanjoen alaosan ruoppaamiseen ja euroa Leader-ohjelman kuntarahoitukseen (5 euroa/asukas). Kunnan omaan hanketoimintaan varataan euron määräraha, joka käytetään mm. kuitukaapelihankkeen jatkamiseen. Muutokset toiminnassa vuosina Kunta siirtyy käyttämään uutta arkistonmuodostussuunnitelmaa Henkilöstöasioiden hallintaa varten hankitaan HR-järjestelmä. Henkilöstöhallintojärjestelmä ja myöhemmin myös taloushallintojärjestelmä uusitaan. Toimintatilasto Tilinpäätös Kunnanvaltuuston kokouksia Kunnanhallituksen kokouksia Henkilöstöjaoston kokouksia Kehittämisjaoston kokouksia EU-hankkeet ja ulkoiset hankkeet Omat hankkeet Henkilöstö Tilinpäätös Päätoimi, kokoaik osa-aik Sivutoimi

20 Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Esiopetuksen ja perusopetuksen luokkien opetussuunnitelman perusteet hyväksyttäneen Opetushallituksessa joulukuussa Opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä Oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen opetussuunnitelma esiopetukselle, perusopetukselle ja lukiokoulutukselle on tullut voimaan syksyllä Mustasaari tarjoaa laadukkaita palveluja ja kunnalla on kestävä talous. Korsholms gymnasium sopeutetaan lisääntyneeseen tietokoneavusteiseen opetukseen. Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lautakunta luo hyvät edellytykset elinikäiseen musiikin ja tanssin harrastamiseen sekä alan ammattiopintoihin. Kuvataiteen, teatteritaiteen ja käsityötaitojen opetus ostetaan aikuisopistolta. Ylläpidetään yhteistyössä muiden Fredrika-kirjastoverkkoon kuuluvien kirjastojen kanssa uutta yhteistä verkkokirjastoa, johon kunnankirjaston verkkosivut on integroitu, ja osallistutaan aktiivisesti verkkokirjaston kehittämiseen. Asetetaan työryhmät laatimaan kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Opettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyön täydennyskoulutukseen. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön kunnan yksiköissä ja asianomaiselle henkilöstölle tarjotaan täydennyskoulutusta. Palvelurakennetta tarkistetaan. Opettajat käyttävät tietokonetta opetuksessa. Kannettavasta tietokoneesta tulee opiskelijalle tavallinen työväline. Testataan sähköisiä kokeita. Pätevä henkilökunta antaa ruotsinja suomenkielistä opetusta. Toiminta suunnataan lähinnä lapsille ja nuorille koko kunnan alueella. Tuotetaan ja päivitetään aktiivisesti verkkokirjaston tarjontaa ja palveluja. Verkkokirjasto esittelee tarjontaansa eri asiakasryhmille esimerkiksi antamalla kirjavinkkejä. Ensimmäinen luonnos kuntakohtaiseksi opetussuunnitelmaksi laaditaan vuoden aikana. Asetetaan oppilashuollon lakisääteiset ryhmät. Arvioidaan oppilashuoltopalvelujen saatavuus. Rakennetyöryhmän tulokset huomioidaan toiminnassa vuoden alusta lähtien. 100 prosenttia opettajista käyttää tietokonetta opetuksessaan. 100 prosenttia opiskelijoista käyttää omaa tietokonetta. Testattujen kokeiden määrä. Musiikin ja tanssin kokonaistuntimäärä on Verkkokirjaston monipuolistuvat käyttömahdollisuudet lisäävät myös asiakkaan ja kirjaston välistä vuorovaikutusta. 20

21 Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,1 % Tuet ja avustukset ,6 % Muut toimintatuotot ,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,8 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut ,5 % Palvelujen ostot ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % Avustukset ,0 % Muut toimintakulut ,1 % Toimintakulut yhteensä: ,7 % TOIMINTAKATE ,6 % Kunnanvaltuuston muut muutokset TOIMINTAKATE, Kv:n päätös ,2 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut

22 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Hallinto Taloussuunnittelija Annikki Ujanen Toimiala Huolehtii päivähoitoon, perusopetukseen ja lukiokoulutukseen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvistä hallintoasioista. Sivistyslautakunnalle kuuluvat lisäksi kirjastotoiminnan ja Mustasaaren musiikkiopiston tehtäväalueet. Henkilöstö Tilinpäätös Päätoimi, kokoaik osa-aik HALLINTO Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Tuet ja avustukset ,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % Palvelujen ostot ,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % Muut toimintakulut ,0 % Toimintakulut yhteensä: ,8 % TOIMINTAKATE ,8 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut Huomaa, että kunnanvaltuuston muita muutoksia ei ole huomioitu tämän tehtäväalueen kohdalla. 22