Taloussuunnitelma Investointiohjelma

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Investointiohjelma 2020 Kunnanvaltuuston päätös

2 Mustasaaren kunta Mustasaari vetovoimainen ja nykyaikainen kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun aktiiviseen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan kunnan kestävään talouteen ja toimintaan johtavana pohjalaisena maaseutukuntana ja alueellisen kehityksen liikkeelle panevana voimana Visio on hyväksytty kunnanvaltuustossa

3 Mustasaaren kunta SISÄLLYS Kunnanjohtajan katsaus Taloussuunnitelma n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet...8 Vuosien veroennusteet...9 Tuloslaskelma...10 Rahoituslaskelma...11 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka vuosina KÄYTTÖTALOUSARVIO Käyttötalousarvio tehtäväalueet...13 Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja...14 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit...16 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus...17 KUNNANHALLITUS...18 Keskushallinto...19 SIVISTYSLAUTAKUNTA...20 Hallinto...22 Perusopetus...23 Korsholms gymnasium...25 Lasten päivähoito...26 Kirjastotoiminta...27 Mustasaaren musiikkiopisto...28 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...29 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta...31 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan...32 Mustasaaren aikuisopisto...33 SOSIAALILAUTAKUNTA...34 Hallinto...36 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu...37 Perhe- ja yksilöhuolto...39 HOIVALAUTAKUNTA...40 Hallinto...42 Kansanterveystyö

4 Mustasaaren kunta YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA...45 Hallinto...48 Vesihuoltolaitos...49 Tekniset palvelut...50 Liikenneväylät...51 Kiinteistöosasto...52 Siivous- ja ruokapalvelut...53 Kaavoitus...54 RAKENNUSLAUTAKUNTA...55 Rakennusvalvonta...55 LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA...57 Ympäristöterveydenhuolto...58 Ympäristönsuojelu...59 KUNNANHALLITUS Erikoissairaanhoito...60 Kunnan osuus perusterveydenhuollosta...60 Työllistäminen...61 Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet...62 Kiinteistötulot...63 Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)...63 INVESTOINTITALOUSARVIO INVESTOINTIOHJELMA LIITTEET Oppilastilasto ja -ennuste Kustannukset per oppilas/koulu...74 Vuosien väestönkehitys ja väestöennuste...75 Pöytäkirjanote

5 Mustasaaren kunta Kunnanjohtajan katsaus Pitkäaikainen kuntatalouden epävarmuus jatkuu. Valtio on jo pitkään vähentänyt rahoitusosuuttaan kunnille samalla kun kunnan keräämät verot ovat jääneet tavoitteesta. Aiempina vuosina suurin syy Mustasaaren kunnan alijäämään on ollut valtionrahoituksen pieneneminen. Viime aikoina syitä on ilmestynyt muitakin. Mustasaaren kunnallisverokertymä on perinteisesti ollut maan keskiarvoa parempi. Nyt väestön ikärakenteen muutokset ovat johtaneet siihen, että käytännössä samat ihmiset, jotka aiemmin maksoivat paljon veroja, maksavat nyt veroja vähemmän. Tämä johtuu muun muassa eläköitymisaallosta. Myös kasvava työttömyys vähentää kunnan verotuloja. Lisäksi mahdollisuudet tehdä vähennyksiä ansiotulosta valtionverotuksessa ovat kasvaneet, mikä näkyy kunnallisverotuksen kasvun supistumisena. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus päättyy vuonna. Näistä syistä johtuen verotulojen arvioidaan pienenevän 0,3 prosenttia vuoden talousarviossa. Tätä voidaan osittain tasapainottaa valtionosuuksilla, jotka monen vuoden epäsuotuisan kehityksen jälkeen kasvavat 2,4 miljoonalla eurolla. on sisältyy merkittäviä panostuksia uusiin asuin- ja yritysalueisiin veropohjan vahvistamiseksi. Esimerkiksi Lintuvuoren yritysaluetta laajennetaan, Vikby II -yritysalue avataan ja Storgårdin asuinalueen rakentaminen käynnistyy. Lähivuosina on tarkoitus kehittää muun muassa Sepänkylän koulukeskusta. Toimintakatteen osalta vuoden talousarviossa noudatetaan nollalinjaa. Nollabudjetti heijastuu myös taloussuunnitelmaan. Kunnalle, jonka palvelujen tarvetta kasvattaa ikärakenteen muuttuminen (lapsia ja vanhuksia enemmän), nollabudjetti on haaste. Kehityksen jatkumisen tueksi Mustasaaren kunnalla oli vuonna 2014 kolme työryhmää, jotka analysoivat kunnan palveluverkkoa. Työryhmien työ on nyt arvokkaana apuna, kun Mustasaaren kunnan on tutkittava, miten toimintoja voidaan tuottaa aiempaa kustannustehokkaammin. Mustasaaren kunta on supistanut investointejaan suunnitellusti. Tämänhetkisen arvion mukaan kunnan palvelujen kehittäminen edellyttää kuitenkin vuosittain noin 9 10 miljoonan euron investointeja, jotta pystytään vastaamaan väestön muuttuneisiin tarpeisiin. Sen sijaan vuosikate ei edelleenkään kata poistoja, puhumattakaan toiminnan ja investointien rahavirrasta. Tähän asiaan kunnan täytyy vielä palata uuden kuntalain tultua voimaan. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tietoa, onko Mustasaaren kunnalla vuoden 2015 lopussa kertynyttä ylijäämää vai ei. Vuodeksi on budjetoitu 1,4 miljoonan euron alijäämä, ja arvion mukaan kunnan kertyneeksi alijäämäksi vuonna tulee suunnilleen sama summa eli 1,2 miljoonaa euroa. Suomen pitkään jatkunut talouden takapakki on johtanut siihen, että kertynyt ylijäämä on syöty. Sipilän johtama uusi hallitus on aloittanut työnsä, ja sen on vuonna määrä antaa lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Jos sote-uudistus toteutuu, kuntien toiminta muuttuu merkittävästi vuoden 2019 alusta. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja 5

6 Kunnanvaltuuston päätös Mustasaaren kunta Yleistä Tulevien vuosien talouskehityksen ennakoiminen on hyvin vaikeaa. Kuntien talouteen vaikuttaa etenkin verorahoitus (= verot + valtionosuudet), jonka kehitys on epävarmaa koko suunnittelukaudella vuoden 2018 loppuun asti. Hallituksen esittämät työmarkkinauudistukset vaikuttavat kuntiin aikaisintaan vuonna 2017, sillä kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyvät tammikuussa Veroennusteet perustuvat siihen, että seudun työllisyystilanne säilyy hyvänä ja että väestönkasvu jatkuu positiivisena. Uusi kuntalaki tuli osittain voimaan keväällä Lakiin on sisällytetty esimerkiksi taloudelliset kriteerit, jotka kunnan on täytettävä, ettei se olisi nk. kriisikunta. Uusi kuntalaki tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2017 aikana. Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta, ja kun lisäksi veroperusteisiin vuonna tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille, valtionosuudet kasvavat lähes 9 prosenttia. Kasvu ei jatku samaa tahtia suunnitelmavuosina. Taloussuunnitelmassa oletetaan, että valtionosuudet pysyvät ennallaan vuosina Myös kiinteistöverolaki muuttuu vuoden alusta. Valtiovallan taholta on annettu ymmärtää, että kuntien tulee nostaa kiinteistöveroa. Vuoden talousarvio on laadittu valtuuston kesäkuussa 2012 hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi tehtäväaluejaon marraskuussa Myöhemmin hyväksytyt muutokset on huomioitu talousarviossa. Taulukoissa verrataan vuoden talousarviota vuoden 2015 talousarvioon, jossa on huomioitu kaikki vuoden aikana hyväksytyt talousarviomuutokset. Vertailukohteena on myös vuoden 2014 tilinpäätös. Käyttötalousarviossa lautakunta- tai tehtäväaluekohtainen toimintakate on se talousarviosumma, joka hyväksytään. Lautakunta- tai tehtäväaluekohtaiset tuloslaskelmat ovat vain lisätietoa, eikä niitä ole laadittu kaikille lautakunnille. Lopulliset tuloslaskelmat tehdään lautakuntien laadittua käyttösuunnitelmansa. Tuloslaskelma Toimintakate on vajaat 98,9 miljoonaa euroa ja pienenee 0,7 prosentilla eli vajaalla 0,7 miljoonalla eurolla vuoden 2015 talousarviosta. Toimintakate rahoitetaan veroilla ja valtionosuuksilla. Tuloksena on vajaan 1,4 miljoonan euron alijäämä. Verotulot Tuloveroprosentti korotettiin 20,75 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Edellinen korotus tehtiin vuoden 2011 alusta, jolloin tuloveroprosentti korotettiin 19,75 prosenttiin. Vuoden alusta voimaan tulevat seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 prosenttia, vakituiset asuinrakennukset 0,55 prosenttia, muut asuinrakennukset 1,15 prosenttia, rakentamattomat rakennuspaikat 4,00 prosenttia (korotettu) ja voimalaitokset 3,10 prosenttia (korotettu). Korotusten arvioidaan lisäävän kiinteistöverotuloja noin eurolla. Yksityiskohtainen veroennuste esitellään sivulla 9. Aiemmista vuosista poiketen on ennuste vuosiksi laadittu sen olettamuksen perusteella, että kunnallisvero kehittyy Mustasaaressa heikommin kuin keskimäärin koko maassa. Valtionosuudet Valtionosuudet on sivistystoimea lukuun ottamatta budjetoitu Kuntaliiton arvioiden mukaan, jotka tulevat hyvin pitkälle vastaamaan todellista tulosta. Sivistystoimen valtionosuuksiin ei odoteta muutoksia vuodesta Valtionosuuksia on budjetoitu 30 miljoonaa euroa, mikä on 8,7 prosenttia enemmän (+2,4 miljoonaa euroa) kuin mitä vuonna 2015 arvioidaan saatavan. Rahoitustuotot ja -kulut Suurimmat rahoitustuotot muodostuvat kuntayhtymien peruspääoman koroista, saaduista verontilityskoroista ja takauspalkkioista. Sijoituksista ei arvion mukaan saada merkittävää tuottoa vuonna, kun taas korkokustannukset kasvavat lainataakan kasvaessa. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus on arvion mukaan euroa negatiivinen vuonna. perustuu vallitsevaan korkotasoon, ja oletusarvona vuonna on, että korkotaso lainamarginaaleineen on alle 1,5 prosenttia. Vuosikate Vuosikate on positiivinen ja kasvaa 57 prosentilla verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Vuosikatteen tulee aina olla positiivinen, jotta kunnalla on omia varoja lyhennysten ja investointien rahoittamiseen. ssa vuosikate on runsaat 6,2 miljoonaa euroa. Poistot ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 7,6 miljoonaa euroa, mikä antaa viitteen siitä, mille tasolle vuosikatteen tulisi yltää, jotta tulos olisi ylijäämäinen. 6

7 Mustasaaren kunta Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten kunnan toiminta, investoinnit ja lyhennykset rahoitetaan vuoden aikana. Laskelma käsittää pääasiassa arvion kunnan kassaan tulevista ja kassasta ulos kulkevista rahavirroista. Tulorahoitus Tulorahoituksen ensimmäinen kohta on vuosikate, joka on ylijäämäinen ja joka korjauserien jälkeen rahoittaa lähes 52 prosenttia laskelman nettoinvestoinneista. Investoinnit Bruttoinvestoinnit ovat talousarvioehdotuksessa 11,6 miljoonaa euroa. Investointitulojen vähennyksen jälkeen (investointituloiksi lasketaan myös omaisuuden myyntitulot) nettoinvestoinnit ovat 11,1 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että liittymismaksut otetaan rahoituslaskelmassa huomioon erikseen mutta budjetoidaan investointitalousarviossa yhtenä tulona. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on tämän jälkeen 5,3 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä osoittaa, että investoinnit on rahoitettava muilla varoilla kuin juoksevilla tuloilla. Rahoituksen rahavirta Kohtaan Antolainauksen muutokset budjetoidaan antolainojen lyhennykset, vuonna arviolta euroa. Lainakannan muutokset ilmoittaa kunnan pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen kehityksen vuonna. Nettokasvu vuoden aikana on 3,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että velkataakka kasvaa vuoden aikana niin, että se on vuoden lopussa noin euroa/asukas eli 72,7 miljoonaa euroa. Kohtaan Muut maksuvalmiuden muutokset budjetoidaan pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutokset sellaisina kuin ne arvioidaan budjetoitaessa. Nämä muutokset kartuttavat vuonna kunnan rahavaroja arviolta eurolla. Lisäksi tulevat vesihuoltolaitoksen saamat liittymismaksut, arviolta euroa. Rahoituksen rahavirta ilmoittaa juoksevien tulojen lisäksi kertyvän rahasumman, joka on 4,2 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos osoittaa, että rahavarojen arvioidaan vähentyvän runsaalla 1,1 miljoonalla eurolla vuonna. Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma on laadittu koko kunnan osalta. Toimintakatteen arvioidaan kasvavan 0,2 prosenttia vuonna 2017 ja 1,0 prosenttia vuonna Suunnitelmassa ei ole huomioitu mitään uutta toimintaa. Tuloslaskelma Suunnitelmassa toimintakatteen arvioidaan kasvavan 0,2 prosenttia vuonna 2017 ja 1,0 prosenttia vuonna Verotulojen ja valtionosuuksien (= verorahoituksen) arvioidaan yhdessä kasvavan 1,0 prosenttia vuonna 2017 ja 2,1 prosenttia vuonna Valtionosuuksien oletetaan pysyvän samalla tasolla vuoteen 2018 asti: 30 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelmavuosina toimintakate kasvaa yhteensä 1,2 prosenttia ja verorahoitus 3,1 prosenttia. Kun poistot ja rahoituskulut huomioidaan, alijäämäksi tulee yhteensä vajaat 0,7 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan sivun 9 veroennusteen mukaisesti. Ennusteessa oletetaan, että kaikki veroprosentit säilyvät ennallaan vuosina 2017 ja Korkokulujen arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosien aikana. Korkotason kehitystä suunnittelukaudella on vaikea ennustaa, mutta arvio on alle 1,5 prosenttia sisältäen lainamarginaalit. Painavan velkataakan vuoksi tulos on hyvin herkkä korkotason vaihteluille! Suunnitelmavuosien vuosikatteet ovat positiivisia. Vuonna 2018 vuosikatteen arvioidaan olevan poistoja suurempi ja tuloksen positiivinen. Rahoituslaskelma Investointitaso pidetään suunnitelmavuosina vuoden tasolla. Se jää huomattavasti pienemmäksi kuin vuosina , jolloin investoinnit olivat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Sivujen investointiohjelmassa on otettu huomioon investoinnit aina vuoteen 2020 asti. Vuosina 2018 velkataakan arvioidaan kasvavan 7,5 miljoonalla eurolla niin että velkataakka on 76,7 miljoonaa euroa eli noin euroa asukasta kohti. Talouden tasapainottaminen Kuntalain mukainen kunnan talouden alijäämän kattamisvelvoite täyttyy vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kertynyt ylijäämä vähenee runsaaseen 0,4 miljoonaan euroon vuonna Vuosina 2018 sen arvioidaan vähenevän niin, että vuoden 2018 lopussa ylijäämä on vaihtunut alijäämäksi ja kertynyt alijäämä on runsaat 1,6 miljoonaa euroa! Vuoden tilinpäätöksessä kertynyt alijäämä on arviolta vajaat 1 miljoona euroa. Kuntalaki edellyttää, että tämä kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuoden 2021 tilinpäätöksessä, jolloin kunnan taseessa tulee olla kertynyttä ylijäämää! 7

8 n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet Mustasaaren kunta n käsittelyä, hyväksymistä, sitovuutta, sisältöä ja rakennetta sekä sen periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 110. :ään. Pykälässä säädetään myös vuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan hallintosäännön 104. :ssä määrätään talousarvion käsittelystä Mustasaaren kunnassa. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Näitä talousarvion osia kutsutaan Mustasaaressa käyttötalousarvioksi, tuloslaskelmaksi, investointitalousarvioksi ja rahoituslaskelmaksi. Kunnanvaltuusto päätti , että kunta siirtyy uuteen lautakuntarakenteeseen vuoden 2013 alusta. Kunnanvaltuusto hyväksyi päätöksellään käyttötalousarvion jakamisen tehtäväalueisiin sekä kustakin tehtäväalueesta vastaavan ja tilivelvollisen toimielimen. Samassa päätöksessä valittiin myös kunkin toimielimen tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanvaltuusto päätti joistakin muutoksista käyttötalousarvion tehtäväalueisiin. on valtuustoon nähden toimielimiä sitova seuraavasti: Käyttötalousarviossa nettomääräinen, sisäiset tilitapahtumat sisältävä toimintakate on kunnan toimielimiä sitova valtuuston hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Kunnanhallitukselle myönnetään oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta lautakunnan tehtäväalueiden välillä. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Hoivalautakunta ja Länsirannikon valvontalautakunta voivat nämä rajoitteet huomioiden järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa välillä. Määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksiin lautakuntien välillä tai lautakunnan kokonaismäärärahan ylittämiseen vaaditaan valtuuston hyväksyntä. Tuloslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, että vuosikate yltää talousarviossa määritellylle tasolle. Investointitalousarviossa määrärahat on budjetoitu hankkeelle tai hankeryhmälle valtuuston vahvistamien raja-arvojen mukaisesti. Samalla on huomioitu mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistanut. Investointitalousarvio on laadittu toimielimiä sitovaksi. Kunnanhallitukselle myönnettiin samassa päätöksessä (kv ) oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta investointitalousarvion puitteissa. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Mikäli määrärahojen käyttötarkoitusta muutetaan usean lautakunnan määrärahojen välillä, lautakuntien on oltava yksimielisiä ehdotuksesta. Rahoituslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, ettei lainakannan muutoksia ylitetä. Jokainen kunnan toimielin nimeää vastaavan viranhaltijan (talousarviovastaavan) kullekin tehtäväalueelle ja investointimäärärahalle. vastaavat ilmoitetaan käyttötalousarviossa, mutta toimielin voi vuoden aikana nimetä uusia talousarviovastaavia. vastaavan on seurattava tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä ja tiedotettava kehityksestä toimielimelle ja tilivelvolliselle viranhaltijalle. Jokainen kunnan toimielin jakaa tehtäväalueet tarvittaessa tulosyksiköihin/kustannuspaikkoihin. Nämä osamäärärahat ovat toimielintä sitovia sen vahvistamiin tavoitteisiin ja mahdollisiin rajoitteisiin nähden. Asianomainen viranomainen voi myös vastaavasti tarvittaessa jakaa määrärahat alemmalle tasolle. Lautakuntien on tammikuun loppuun mennessä laadittava tehtäväalueilleen käyttösuunnitelmat valtuuston vuoden talousarvioon hyväksymien toimintakatteiden ja samassa yhteydessä hyväksymien sitovien tavoitteiden puitteissa. Kukin lautakunta voi käyttösuunnitelmissaan järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa kesken lautakunnan toimintakatteen puitteissa. Käyttösuunnitelmat toimitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista neljännesvuosiraportein, ja lautakuntien on ilmoitettava heti kunnanhallitukselle, jos vuoden mittaan tapahtuu sellaista, mikä voi johtaa talousarvion ylittämiseen. Palkkaamiskieltoa jatketaan myös vuonna. Uusia työntekijöitä saa palkata vain kunnanhallituksen luvalla ja kunnanhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Investointihankkeiden aloittamista edeltävää lupamenettelyä jatketaan vuonna. Kaikille investointihankkeille, joiden arvioitu hankekustannus on yli euroa, on saatava aloituslupa kunnanhallitukselta. Kunkin lautakunnan on vuoden aikana kehitettävä toimintaansa ja tarkistettava investointitarvettaan, jotta talous voidaan saada tasapainoon. Lautakuntien on toisin sanoen tunnistettava, millä toimenpiteillä toimintakatetta saadaan pienemmäksi. Lautakuntien on myös tutkittava, miten toimintaa voidaan tehostaa lautakuntien välisellä yhteistyöllä. Lautakuntien työn tulokset tulee ottaa huomioon vuoden aikana ja talousarvion 2017 työstämisessä. Lautakuntien on huomioitava, että tulevina vuosina ei ole resursseja mihinkään uuteen toimintaan, minkä vuoksi kaikkiin esityksiin uudesta toiminnasta täytyy sisältyä myös selvitys siitä, miten uusi toiminta aiotaan rahoittaa. Investointitarpeet on tutkittava ja nykyisten rakennusten ja infrastruktuurin tehokkaampaan käyttöön on pyrittävä löytämään ratkaisuja. Kehittämisjaosto koordinoi rakennetyöryhmien raporttien pohjalta suurimmat investointihankkeet. Tavoitteena on vähentää uusinvestointeja ja lisätä nykyisten rakennusten käyttöä. Kunnanhallitus seuraa jatkuvasti suunnittelutyön etenemistä lautakunnissa ja kehittämisjaostossa. 8

9 Mustasaaren kunta Mustasaaren kunta Vuosien veroennusteet Kirjattu vero vuosina Kv:n päätös Miljoonaa euroa Tuloveroprosentti: 18,75 % 18,75 % 18,75 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp ENNUSTE 2015 ENNUSTE ENNUSTE 2017 ENNUSTE 2018 Kunnallisvero 42,29 45,72 50,66 54,24 54,96 58,51 61,72 64,84 68,38 69,00 69,10 70,00 72,00 Yhteisövero 1,49 1,96 2,48 1,91 2,21 2,78 1,94 2,07 2,42 2,50 2,10 2,20 2,30 Kiinteistövero 1,68 1,79 1,89 2,05 3,02 3,12 3,47 3,45 3,87 4,50 4,60 4,70 4,80 YHTEENSÄ: 45,46 49,47 55,04 58,20 60,18 64,42 67,14 70,35 74,67 76,00 75,80 76,90 79,10 Edellä oleva kehitys prosentteina edellisvuosiin verrattuna Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp ENNUSTE 2015 Kunnallisvero* 7,0 8,1 10,8 7,1 1,3 6,5 5,5 5,0 5,5 0,9 0,1 1,3 2,9 ENNUSTE ENNUSTE 2017 ENNUSTE 2018 Kuntaliiton mukaan: 6,2 6,4 8,0 2,4 2,1 2,9 3,8 6,7 1,3 2,2 0,6 1,7 3,4 Yhteisövero 0,4 31,9 26,7-23,1 15,6 26,1-30,1 6,3 17,2 3,3-16,0 4,8 4,5 Kuntaliiton mukaan: 7,5 18,0 4,1-21,9 17,5 18,6-27,3 8,2 11,4 8,1-16,5 2,3 4,4 Kiinteistövero** 1,6 6,3 5,7 8,5 47,2 3,5 11,2-0,8 12,3 16,3 2,2 2,2 2,1 YHTEENSÄ: 6,6 8,8 11,3 5,8 3,4 7,0 4,2 4,8 6,1 1,8-0,3 1,5 2,9 Kuntaliiton mukaan: Kuntaliiton koko maata koskeva ennuste on päivätty Tiedot ovat lopullisia. Koko maan ennustetta ei pidä soveltaa yksittäiseen kuntaan! * HUOMAA, että vuosina 2009 ja 2011 noin 2,7 prosenttiyksikköä kasvusta ja vuonna 2014 noin 5,1 prosenttiyksikköä kasvusta johtuu tuloveroprosentin korottamisesta. ** kiinteistöveroa korotettiin vuoden 2010 ja vuoden 2015 alusta. 9

10 Mustasaaren kunta TILINPÄÄTÖS 2014 MUSTASAAREN KUNTA TULOSLASKELMA Kunnanvaltuuston päätös talousarviomuutosten jälkeen 2015 TALOUSARVIO SUUNN SUUNN % % % TOIMINTAKATE ,7 % 0,2 % 1,0 % Verotulot ,9 % 1,5 % 2,9 % Valtionosuudet ,7 % 0,0 % 0,0 % Verot ja valtionosuudet yhteensä: ,6 % 1,0 % 2,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä: ,4 % 20,0 % 11,1 % VUOSIKATE ,4 % 12,9 % 15,7 % Poistot ,6 % 2,6 % 2,6 % Tilikauden tulos ,4 % -43,3 % -114,5 % Kertynyt ylijäämä, euroa ,9 % 81,4 % -6,5 % 10

11 Mustasaaren kunta Kv:n päätös Sis. TAmuutokset Tilinpäätökset ja talousarvio 2015 ja sekä suunnitelmat Mustasaaren kunta - rahoituslaskelma Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Suunn. Suunn (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) euroa Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta: Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta (A): Antolainauksen muutokset: Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: asukasta kohti: Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Liittymismaksut: Vaasan radan sähköistys: Muut maksuvalmiuden muutokset: Rahoituksen rahavirta (B): Rahavarojen muutos (A + B): Velkataakka kunakin vuonna (1 000 euroa): Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna : RE 11

12 Mustasaaren kunta Kertynyt ylijäämä ja velkataakka, vuosina tilinpäätöksen mukaan ja vuosina talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan. Kunnanvaltuuston päätös MUSTASAARI euroa/asukas Vuosi Velkataakka 2014, koko maan keskiarvo Kertynyt ylijäämä 2014, koko maan keskiarvo Kertynyt ylijäämä Velkataakka 12

13 Mustasaaren kunta Tilinpäätös 2014 MUSTASAAREN KUNTA Kunnanvaltuuston päätös Toimintakate lautakunnittain/tehtäväalueittain 2015 TALOUSARVIO Muutos 15/16 % Muutos euroa Muutos 14/16 % Keskusvaalilautakunta/Vaalit , , Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus ,0 0 1, Kunnanhallitus/Keskushallinto ,0 0-0, Sivistyslautakunta , , Hallinto , , Perusopetus , , Korsholms gymnasium , , Lasten päivähoito , , Kirjastotoiminta , , Mustasaaren musiikkiopisto , , Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ,0 0-3, Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta , , Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan , , Mustasaaren aikuisopisto , , Sosiaalilautakunta , , Hallinto , , Vanhustenhuolto ja kotipalvelu , , Perhe- ja yksilöhuolto , , Hoivalautakunta ,0-0 60, Hallinto , , Kansanterveystyö , , Yhdyskuntarakentamisen lautakunta , , Hallinto , , Vesihuoltolaitos , , Tekniset palvelut , , Liikenneväylät , , Kiinteistöosasto , , Siivous- ja ruokapalvelut , , Kaavoitus , ,4 Kunnanvaltuuston muut muutokset Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta , , Länsirannikon valvontalautakunta , , Ympäristöterveydenhuolto , ,0 0 Ympäristönsuojelu 0 0 0, Kh/Erikoissairaanhoito , , Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta , , Kh/Työllistäminen ,0 0 51, Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet , , Kh/Kiinteistötulot , , Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) , , Toimintakate: , ,9 13

14 Mustasaaren kunta Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2015 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. kirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. Mustasaaren kuntaan vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Palveluilta halutaan jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle. Samaan aikaan kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan on sopeutettava toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Investointitarve jatkuu suurena, vaikkakin hieman maltillisempana kuin edeltävinä vuosina. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2015 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2015 niin, että investoinnit voidaan kattaa vuosikatteella ja velkataakka ei kasva enää vuodesta. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Koulutuspaikkojen laaja-alainen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Keskeiset toimenpiteet vuosina 2015 ja Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, virkistys, liikenne Mustasaaren kunta odottaa väestönkasvun jatkuvan koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli asukasta Väestönkasvu voi olla 1 1,5 prosenttia vuodessa, jos kunta pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kiinnostavia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen huolettomuudelle. Mustasaaren kunta luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Sepänkylän uuden osayleiskaavan työstämistä jatketaan ideakilpailun tulosten pohjalta. Tölbyn Vikbyn ja Helsingbyn Tuovilan alueiden kokonaistarkastelut toteutetaan uusilla osayleiskaavoilla. Myös Koivulahdessa, Sulvalla ja Pohjois-Mustasaaressa kaavoitusta on tarpeen tarkastella kokonaisperspektiivistä. Asumisen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin vastatakseen kunta toteuttaa maakauppoja, jotka mahdollistavat kunnan välttämättömät investoinnit ja uudet asuinalueet. Kunta kehittää kaikkia teollisuusalueitaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin seuraaviin uusiin alueisiin: logistiikkakeskus, Lintuvuoren uudet alueet ja Vikby II. Edellytyksiä yrityshotellin perustamiseen selvitetään. 14

15 Mustasaaren kunta Yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien kiireellisyyslistoilla huomioidaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja yhtenäisten liikennekokonaisuuksien tarve. Sepänkylän osayleiskaavassa huomioidaan yhtenäisten virkistysreittien tarve. Kunta toteuttaa kuituverkon kunnan kiinteistöihin Mustasaaren kunnan avoin kuituverkko -hankkeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään terveellisiin työpaikkoihin, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Kaupunkiseutu Kuntauudistuksessa kiinnitetään huomiota elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin. Mustasaaren kunta toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Kunta toimii asiakirjan Vaasanseudun alueelliset kehityslinjat päivittämiseksi sen jälkeen kun Vaasan seudun rakennemalli on hyväksytty. Mustasaaren kunta on yhdessä Vaasan kaupunkiseudun kanssa mukana valtion innovaatiokeskittymäohjelmassa ja osallistuu seudulle laadittuun kasvusopimukseen. Mustasaaren kunta tekee työtä sen hyväksi, että uusi organisaatio Vaasan seudun Matkailu Oy saa hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Mustasaaren kunta toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Mustasaari nostaa kuntauudistuksen yhteydessä esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Toiminnan muu kehittäminen Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista ja kohdistaa tarkoitukseen varoja. Kunta noudattaa kaikissa suurissa tuulivoimahankkeissa periaatetta, jonka mukaan paikallisomistus on mahdollistettava ja tuulivoimayhtiöiden on maanomistajille maksamissaan korvauksissa noudatettava oikeudenmukaisuutta. Mustasaaren kunta valvoo aktiivisesti kunnan etuja uusiutuvia energiamuotoja koskevassa vaihemaakuntakaavassa. Mustasaaren kunta toteuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Merten talo Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Vuoden 2015 aikana ryhdytään toimenpiteisiin, jotta kunta voi vastaanottaa 20 pakolaista vuonna. Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

16 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Vaalit Kansliapäällikkö Solveig Söderback Toimiala Keskusvaalilautakunta vastaa vaalilain nojalla kunnan keskusvaalilautakunnalle kuuluvista tehtävistä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa kansanäänestyksissä. Muutokset toiminnassa vuonna Vuoden aikana ei toimiteta yleisiä vaaleja. Muutokset toiminnassa vuosina Kunnallisvaalit toimitetaan Presidentinvaali toimitetaan tammikuussa 2018 ja mahdollinen toinen kierros helmikuussa Toimintatilasto Tilinpäätös europarlamenttivaalit eduskuntavaalit ei yleisiä vaaleja äänestysalueita äänioikeutettuja yhteensä Suomessa asuvia ennakkoäänestysprosentti 9,9 17,7 äänestysprosentti yhteensä 50,1 71,1 Suomessa asuvia 54,7 77,5 Henkilöstö Tulosalueella ei ole omaa henkilökuntaa. 16

17 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Tilintarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Toimiala Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet toimintavuoden aikana. Lautakunta arvioi kunnan toimintaa ja taloutta laatimansa arviointisuunnitelman mukaisesti. Lautakunta esittää tarkastuskertomuksen perusteella valtuustolle, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -15 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,3 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä: ,0 % TOIMINTAKATE ,0 % Sisäiset vuokrat 0 Muut sisäiset palvelut

18 Mustasaaren kunta KUNNANHALLITUS Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaari osallistuu julkisten palvelujen digitalisointiin niiden kehittämiseksi käyttäjälähtöisemmiksi. Kunnan visio ja strategia uudistetaan. Organisaatiorakenne käydään läpi. Laaditaan kunnan ICT-strategia sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi toimialoilla. Mustasaaren strategiaa päivitetään uuden kuntalain määräysten pohjalta. Strategian tavoitevuosi on Organisaatiota uudistetaan niin että se on alkaen uuden kuntalain mukainen. Hyväksytty strategia. Asetetaan poliittinen toimikunta laatimaan strategiaehdotus valtuuston käsiteltäväksi kesäkuussa Poliittinen toimikunta laatii ehdotuksen uudistetuksi organisaatioksi niin että asiasta voidaan päättää vuoden aikana. Mustasaarella on kestävä talous. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso ja taloussuunnitelma sekä investointiohjelma 2020 antavat kestävän talouden myös pitkällä aikavälillä. Vuosikate. Investointihankkeiden tasapainoinen yhteensovittaminen. Positiivinen vuosikate varsinaisessa talousarviossa. Kehittämisjaosto esittää ehdotuksia peruspalveluihin kuuluvien uusien investointihankkeiden ja monialaisten hankkeiden yhteensovittamiseksi. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaaren väestö kasvaa. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaari markkinoi yritysalueita. Aktiivinen, omatoiminen markkinointi. Kunta voi jakaa yritystontteja Lintuvuorelta ja Vikby II -alueelta. 18

19 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Keskushallinto Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada Toimiala Kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä kehittämisestä, kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä konserniohjauksesta. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta, ja kunnanhallituksen kehittämisjaosto avustaa kunnanhallitusta kunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Toimiala käsittää konsernihallinnon ja kuntakehityksen. Konsernihallinto käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, IT-palvelut ja henkilöstöpalvelut sekä tukipalvelut. Kuntakehitys vastaa kunnan strategisesta suunnittelusta, maankäytön ohjauksesta, investointihankkeiden suunnittelusta, elinkeinoelämän ja joukkoliikenteen kehittämisestä, tilastojen tuottamisesta, palvelutuotannon yhtenäistämisestä ja kehittämishankkeista. Toimialalla koordinoidaan kunnan tukemia EU- ja muita hankkeita ja kunnan omaa hanketoimintaa. Muutokset toiminnassa vuonna Hankitaan henkilöstötietojärjestelmä (HR-järjestelmä) henkilöstöasioiden sähköistä käsittelyä varten. Maailmanperintöportti aloittaa toimintansa. Muutokset toiminnassa vuosina Mustasaaren kunta huomioi toiminnassaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden Uusi kuntalaki tulee osittain voimaan ja merkitsee muutoksia toimintaan. Henkilöstö Tilinpäätös Päätoimi, kokoaik osa-aik Sivutoimi KUNNANHALLITUS Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Myyntituotot ,3 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,7 % Toimintatuotot yhteensä: ,3 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut ,7 % Palvelujen ostot ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Avustukset ,6 % Muut toimintakulut ,5 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % TOIMINTAKATE ,0 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut

20 Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Toimenpiteitä Mustasaaren kouluja päivähoitorakenteita selvittävän raportin mukaisesti. Kirjasto selvittää, onko kirjastoautossa mahdollista ottaa käyttöön langaton verkko kirjastoautossa käytössä olevan kirjasto-ohjelman kehittämiseksi. Tehdään kirjastotoiminnan kokonaistarkastelu, jossa huomioidaan sekä palvelu- että talousnäkökohdat. Opetushallitus antanee lukion uuden opetussuunnitelman perusteet syyskuussa Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Korsholms gymnasium sopeutetaan uuden tieto- ja viestintäteknologian lisäämiseen opetuksessa. Korsholms gymnasium laatii toiminnalleen selkeän profi ilin. Yläkoulun valinnaisaineiden määrää tarkistetaan niin että kaikki tarjotut kurssit voidaan toteuttaa ja että kurssit on linjattu strategisemmin. Musiikkiopisto kattaa suuremman osan kustannuksistaan tuloilla. Sepänkylän koulualueelle valmis suunnitelma, sisältää kulttuuritalon, Nannygårdenin, Korsholms gymnasiumin, nuorisotalon ja liikunta-alueet. Valmis suunnitelma Koivulahden oppimiskeskukselle (koulu- ja päivähoitokokonaisuus). Raportin mukaisiin toimiin ryhdytään siinä järjestyksessä, kuin ne ovat mahdollisia. Testataan yhdessä kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa, mitä teknisiä ratkaisuja langattoman verkon käyttöönotto kirjastoautossa edellyttää. Asetetaan työryhmä selvittämään sivukirjastojen käyttöastetta ja kustannuksia. Työryhmä tarkastelee myös eri tapoja harjoittaa kirjastotoimintaa. Korsholms gymnasiumin opettajakunta laatii ehdotuksen opetussuunnitelmaksi, joka hyväksytään lukion johtokunnassa maaliskuussa. Testataan sähköisiä kokeita. Opettajat soveltavat uuden tietoja viestintäteknologian mahdollistamaa uutta pedagogiikkaa. Kannettavasta tietokoneesta tulee opiskelijalle tavallinen työväline. Kaikkien vuosikurssien kaikilla opiskelijoilla on oma kannettava tietokone. Yhteisiä kursseja muiden lukioiden kanssa. Kattavuutta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä/vuosi kolmena tulevana vuotena. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan siten, että koulurakennusten yhteiskäyttö tehostuu, jolloin pienemmällä määrällä kouluja voidaan luoda hyviä oppimisympäristöjä ilman merkittäviä investointeja rakennuksiin. Kirjasto-ohjelma valmistuu niin että kirjastoautossa voidaan siirtyä on line -järjestelmään, jolloin kokoelmaja lainatiedot ovat reaaliajassa. Toimenpiteistä laaditaan raportti. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensimmäisellä vuosikurssilla syksyllä. Testattujen kokeiden määrä. 100 prosenttia opiskelijoista käyttää omaa tietokonetta. Lisätään yhteisten kurssien määrää. Profi lointityö aloitetaan. Valinnaisaineiden määrä vähenee, mutta kurssit on linjattu strategisemmin. Vähintään 25 prosenttia. Suunnitelma valmis viimeistään Suunnitelma valmis. 20

21 Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,3 % Tuet ja avustukset ,0 % Muut toimintatuotot ,1 % Toimintatuotot yhteensä: ,6 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut ,9 % Palvelujen ostot ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % Avustukset ,7 % Muut toimintakulut ,5 % Toimintakulut yhteensä: ,3 % TOIMINTAKATE ,0 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut

22 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Hallinto Taloussuunnittelija Annikki Ujanen Toimiala Huolehtii päivähoitoon, perusopetukseen ja lukiokoulutukseen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvistä hallintoasioista. Sivistyslautakunnalle kuuluvat lisäksi kirjastotoiminnan ja Mustasaaren musiikkiopiston tehtäväalueet. Henkilöstö Tilinpäätös Päätoimi, kokoaik osa-aik HALLINTO Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Tuet ja avustukset ,8 % Toimintatuotot yhteensä: ,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,6 % Palvelujen ostot ,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Muut toimintakulut ,1 % Toimintakulut yhteensä: ,2 % TOIMINTAKATE ,7 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut

23 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Perusopetus Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Toimiala Perusopetus tarjoaa opetusta kaikille kunnassa asuville lapsille ja nuorille. Oppilaat saavat opetusta vahvistetun tunti- ja opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus lainsäädännön sekä sivistyslautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vuosiluokkien 1 2 oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa. Oppilashuoltoa järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Muutokset toiminnassa vuonna Södra Vallgrund skola ja Norra Vallgrund skola yhdistetään 1.1. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma ja uusi perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1 6 otetaan käyttöön syksyllä. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan hyväksytyn rakenneraportin mukaisesti. Muutokset toiminnassa vuosina Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 7 9 otetaan käyttöön syksyllä Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan hyväksytyn rakenneraportin mukaisesti. Toimintatilasto Tilinpäätös Perusopetuksen oppilasmäärä Vl. 1 6, ruotsinkieliset 1 133, ,5 Vl. 7 9, ruotsinkieliset ,5 Vl. 1 9, suomenkieliset ,5 544 Opetuskustannukset, euroa/oppilas Vl. 1 6, ruotsinkieliset Vl. 7 9, ruotsinkieliset Vl. 1 9, suomenkieliset Kokonaiskustannukset, euroa/oppilas Vl. 1 6, ruotsinkieliset Vl. 7 9, ruotsinkieliset Vl. 1 9, suomenkieliset Henkilöstö Tilinpäätös Päätoimi, kokoaik osa-aik Sivutoimi

24 Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Perusopetus Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung PERUSOPETUS Tilinpäätös verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,9 % Tuet ja avustukset ,1 % Muut toimintatuotot ,9 % Toimintatuotot yhteensä: ,5 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut ,3 % Palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Avustukset ,3 % Muut toimintakulut ,9 % Toimintakulut yhteensä: ,5 % TOIMINTAKATE ,5 % Sisäiset vuokrat Muut sisäiset palvelut