Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus?

Transkriptio

1 Liite 1. Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Keskustelupohjaa Jyrki Myllyvirta

2 Sote-uudistus On hienoa, että nyt on poliittisen kentän kattava yksimielisyys uudistuksen suunnasta. Voitaneen olettaa, että uudistus toteutuu linjauksen mukaan, mutta paljon tulkintoja/täsmennyksiä on vielä tehtävä lakiluonnoksen valmistelussa (ennen kesää), lakikäsittelyssä (syksy 2014) ja ehkä uudessa hallitusohjelmassa (kevät/kesä 2015). Suuri muutos kunnan roolin ja vastuun kannalta - peruskunnan puolittaminen? Avaa mahdollisuuksia: Yksikanavainen rahoitus (selvitys valmistuu vuoden 2015 alussa), luonteva valinnanvapaus ja monituottajatoiminta? Nyt tehdään järjestelmää, josta on lähinnä hyötyä vasta 20-luvulla, tarvitaan rohkeita linjauksia tulevaisuuteen ja ennemminkin mahdollisuuksia avaavia kuin niitä sulkevia ratkaisuja. 2

3 Miten tähän on tultu?? Asia on ollut vaikea, kun optimaalinen aluekoko eri sote-toiminnoille on eri. Osassa sosiaalipalveluita ja ennaltaehkäisevää työtä se olisi kunta tai pienempikin, perusterveydenhuollossa ja peruserikoissairaanhoidossa kaupunkiseutu ja erityistason palveluissa erva tai jopa koko maa. Näiden välillä tarvittiin kompromissi. Koko terveyspalvelut on alle puolet sotesta, nykyinen erikoissairaanhoito noin 30 % kokonaisuudesta ja erityistason erikoissairaanhoito ehkä noin 10 %. Nyt viimeinen 10 % oli määräävä tekijä. Julkinen keskustelukin on käsitellyt lähes pelkästään terveydenhuoltoa, eli alle puolta. Muutoksen ja uudelleenjärjestelyn tarve oli ilmeinen, jokaisessa vaihtoehdossa on hyvät ja huonot puolensa. Nyt pitää tarttua valitun vaihtoehdon hyötyihin. Vahvuus on aidosti (5 alueelle) keskitetty järjestäminen, sitä ei voi eikä tule vesittää. 3

4 Yleiset puitteet ja edellytykset I Järjestäjä, sote-alue-kuntayhtymä, vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja päättää niiden palvelutason, resurssien määrän ja suuntaamisen sekä palveluiden kriteerit ja tuottamistavat. Kustannukset kerätään kunnilta painotetun kapitaation pohjalta (kriteereinä asukasluku, ikärakenne ja sairastavuus.) Valtion ohjausta korostetaan. Kuntayhtymän kustannusylityksistä vastaavat jäsenkunnat. Sosiaalipalvelut irtaantuvat kunnan muusta toiminnasta (koulu, nuorisotoimi, kulttuuri, ). Kotipalvelussa, perhetyössä, nuorisotyössä, varsinaisessa sosiaalityössä ym. vastuun keskittäminen kunnan ulottumattomiin on hankala. Kunnalle jäävien toimintojen ja sote-alueen toimintojen yhteensovituksen turvaaminen vaatii uudenlaisia ratkaisuja. Voiko vastuujakoa vielä täsmentää? Erityinen ongelma on työttömyyden ja syrjäytymisen torjunnan toimikenttä, jossa kunnan vastuuta on päätetty lisätä. Mikä jää kunnan rooliksi: Toimia yhtenä tuottajana? Omistaa seudullista/maakunnallista tuottajaorganisaatiota? Mitä poliittista ohjausta voi järjestäjän rahoittamaan ja raamittamaan tuotantoon tuoda? Mikä on kilpailulainsäädännön vaikutus? Tuottajan asema alihankkijana on hankala mm. asiakkaaseen päin. Tuottaja tuottaa palvelut sovituilla kustannuksilla (tai kunta subventoi?). 4

5 Yleiset puitteet ja edellytykset II Kunnan kannattaa vaatia palveluita omalle alueelle, kun muut kerran maksavat. Sote-alueen ja valtion on pakko olla tiukkana, kun järjestelyn tarkoitus on helpottaa kestävyysvajetta. Onko uusi sote-alue-kuntayhtymä pelkkä järjestäjä ilman tuotantoa? (Asiasta ollaan ainakin kahta mieltä.) Jos sote-alue on myös tuottaja, tuleeko sille pelkkä erva, koko esh vai koko sote? Muodostuuko nykyisistä keskussairaaloista omia tuottajaorganisaatioita vai tuleeko sote-alueelle yksi kunnallinen esh-tuottaja? Mikä on sen/niiden hallinto? Onko perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden tuotannossa kuntaorganisaatioilla erityisasema vai ovatko kaikki tuottajat samassa asemassa? Pyritäänkö kaikkien sote-alueiden osalta samanlaisiin tuotantojärjestelyihin? Miten turvataan joustavasti kehittyvä tehokas kansalaisten valinnanvapauden turvaava monituottajamalli? Miten muutos ohjataan, ennen ja sen jälkeen? Miten torjutaan lyhytnäköinen taktikointi mm. investoinneissa? 5

6 Tampereen vai Helsingin sote-alue? Päijät-Hämeen kunnat ja sote-yhtymä ovat vaatineet siirtymistä Helsinki-ervaan. Kannanotto koski vain ervaa, nyt eri asia, kun kyse on koko sotesta? On epäselvää, voiko aluetta muuttaa. Sote-alueella kustannukset jaetaan kuntien kesken yhteisvastuullisesti (kapitaatiokriteerien mukaisesti) onko vaihtoehtojen talousvaikutuksilla Salpauskunnalle eroa? Toiminnallisesti suuntautuminen asiointisuuntien mukaan voisi olla perusteltu. Tarjoaako pienempi Tampereen sote-alue Päijät-Hämeen ydinalueelle paremmat vaikuttamisen edellytykset? Tulevan sote-alueen sisäisen kuntayhteistyön rakentaminen on aloitettava heti! Tarvitaan pikainen arvio ja johtopäätös asiasta. 6

7 Salpausselkä-selvityksen näkökulmaa Puolueiden yhteisen päätöksen mukaan asiat tulevat etenemään hyvin nopeasti. Asiat ovat auki, mutta sitten kun ne eivät enää ole, vaikuttaminen alkaa olla myöhäistä. Nykyisten tuotantotoimijoiden (Lahti, Heinola, Oiva, Aava, PHKS) varassa jatkaminen merkitsisi pirstoutuneen tilanteen jatkumista ja edellyttäisi sote-alueelta erityisen tiukkoja ohjaustoimia ja minimoisi paikalliset vaikutusmahdollisuudet. Maakunnallinen tuottajataho tarkoittaisi kunnan näkökulmasta sitä, että järjestäminen ja tuottaminen olisivat kunnan tavoittamattomissa kuntayhtymässä tai yhtiössä, neuvottelut käytäisiin kahden yhtymän ( sote-alue ja maakunnallinen yhtymä/yhtiö) välillä, kuntien ohi. Kunta voi parhaiten hallita uutta tilannetta, jos se ottaa suoraan keskeistä tuottamisvastuuta ja kykenee vaikuttamaan sote-alueen päätöksentekoon. Nämä edellyttävät riittävän kokoista kuntaa. Salpausselän kuntajakoselvitykseen voidaan (ja tulee) kirjata tavoitteita, joita mahdollinen uusi kunta pyrkii soten osalta uudessa tilanteessa edistämään. Isommalla kunnalla on paremmat tavoitteiden toteuttamisen edellytykset kuin hajanaisella kuntajoukolla. 7

8 Mahdollisia Salpaustavoitteita sotelle Uusi kunta voi vaikuttaa sote-asioihin toisaalta sote-alueen sisällä, toisaalta osallistumalla palveluiden tuotantoon sote-alueen kanssa sovittavalla tavalla. Sote-alue-kuntayhtymässä kuntien ohjausmahdollisuudet tulisi mahdollisimman pitkälle turvata (yhtymäkokous, yhteinen valmistelu, sitovat toimiohjeet). Tavoitteeksi uuden mahdollisen kunnan ylläpitämä sote-tuottajataho, joka tuottaa ainakin sosiaalipalvelut sekä perusterveydenhuollon ja pääosan peruserikoissairaanhoidosta? Erikoistason erikoissairaanhoidon osalta tuotantojärjestelyt riippuvat valtakunnallisista ja sote-alueen ratkaisuista. Tavoitteeksi sote-palveluiden tarjoaminen tasapuolisesti koko kunnan alueella samalla, kun turvataan kansalaisten valinnanvapaus ja vaikutusmahdollisuudet. Mitä voi konkreettisemmin sanoa? 8