Siuntion kunta. Störsvikintien Mt 11240, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Kantatie 51 Saunaniementie,

Transkriptio

1 R1/C Siuntion kunta Störsvikintien Mt 11240, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Kantatie 51 Saunaniementie, Tienrakennus- ja vesihuoltotöiden työkohtainen työselostus Pvm

2 Sivu I/39 Sisällys Mittaustyöt ja maaperätutkimukset... 6 Mittaustyöt... 6 Maaperätutkimukset... 6 Maaperä... 6 Työnaikaiset mittaukset... 6 Erityisiä määräyksiä Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet Kuivatusrakenteet Maaleikkaukset Maakaivannot Kaivannon tukirakenteet Kallioavoleikkaukset Kallioavoleikkauksen tekeminen Valmis kallioavoleikkaus Kallioavoleikkauksen kelpoisuuden osoittaminen Kallioleikkauksen tekemisen ympäristövaikutukset Kalliokanaalit, -kuopat ja -syvennykset Penkereet Kaivantojen täytöt Suodatinrakenteet Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Siirtymärakenteet Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset... 16

3 Sivu II/ Nurmi- ja niittyverhoukset Rakennettujen johtojen kartoitus Liikennemerkit Tiemerkinnät... 18

4 Sivu 3/39 Rakennushankkeen yleistiedot Rakennuskohteen kuvaus Hanke sisältää kevyen liikenteen väylän rakentamisen Störsvikintien (Mt 11240) varteen Kantatien 51 ja Saunaniementien välille (plv ) ja siihen liittyvät tiejärjestelyt. Hanke jakautuu kahteen osuuteen: tiesuunnitelmassa hyväksyttyyn (plv n ) ja katusuunnitelmassa hyväksyttyyn (plv n ) kevyen liikenteen väylään. Hankkeen perustelut ja suunnittelualueen kuvaus on esitetty tiesuunnitelmaselostuksessa (Ramboll ). Hankkeesta laadittu tiesuunnitelma on valmistunut joulukuussa Tiesuunnitelma hyväksytään ennen rakentamisen aloittamista. Liikennemäärät Maantien nykyiset liikennemäärät (KVL 2006) ovat n autoa/vrk. Nopeusrajoitus Störsvikintiellä on suunnittelualueella alkuosalla 50 km/h nopeusrajoitus ja loppuosalla 40 km/h aluenopeusrajoitus. Nopeusrajoituksia ei esitetä muutettavaksi. Johtojen ja laitteiden siirrot Ajoratojen tai muun rakenteen alle jäävät sähkö-, puhelin- ja telekaapelit siirretään tai suojataan rakentamisen aikana. Johtojen siirto- ja suojausperiaatteet ilmenevät suunnitelman sisältämiltä suunnitelmakartoilta. Johtojen ja laitteiden omistajat hoitavat em. töiden rakennussuunnittelun. Ko. suunnittelukustannukset eivät kuulu urakkaan. Urakoitsijan on sovittava johtojen ja laitteiden rakentamisesta niiden omistajien kanssa. Suunnittelijat, asiantuntijat Rakennussuunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy. projektipäällikkö: Kai Perttula, puh väyläsuunnittelu: Petteri Palviainen, puh geotekniikka: Outi Kettunen, puh valaistus: Juha Hälikkä, puh Rakennuttamisesta vastaa: Magnus Malmberg, Siuntion kunta, puh

5 Sivu 4/39 Yleistä Työselostuksen laajuus Tämä työkohtainen työselostus koskee Störsvikintien (Mt 11240) kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä toteutettavien tiejärjestelyjen ja kuivatuksen rakentamista Kantatien 51 ja Saunaniementien välille (plv ). Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osat 1 ja 2. Lisäksi on otettava huomioon Tiehallinnon ohje InfraRYL 2006 soveltaminen Tiehallinnon töissä (TIEH:n kirje ja TIEH:n ohje Perustamis- ja vahvistustyöt, InfraRYL:n täydennys 2009/1 (hyväksytty julkaistavaksi ), TIEH ) Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Rakennustyö tehdään suunnittelijan laatimien suunnitelmapiirustusten ja työkohtaisen työselostuksen mukaisesti. Tässä rakennustyöselostuksessa on esitetty hankekohtaisia lisäyksiä ja täsmennyksiä em. yleisiin työselostuksiin. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin edellä esitettyjä muita julkaisuja sekä tilaajan ja tarkastavan viranomaisen rakennusaikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan. Käytettävät Tiehallinnon tai muiden tahojen yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset: TYLT 1-50 Yleiset perusteet TIEL TYLT yleiset perusteet Leikkaukset, kaivannot ja avo-ojarakenteet (ei penger- ja kerrosrakenteita) TIEL TYLT 3700 Murskaustyöt TIEL TYLT 7221 Tiekaiteet TYLT 7510 Tievalaistus TIEL v-07 TIEL v-07 Muut noudatettavat asiakirjat Yleisohje liikennemerkkien käytöstä TIEH Varusteet ja erityisrakenteet TIEL Liikennemerkkien rakenne ja pystytys TIEH

6 Sivu 5/39 Tiemerkinnät, ohjeluonnos TIEH Tiemerkintöjen laatuvaatimukset TIEH Liikenne tietyömaalla - ohjejulkaisut Asfalttinormit 2008 Korjaukset ja lisäykset PANK ry Viherrakentamisen työselitys VRT 01 Viherympäristöliitto ry Viheralueiden hoitoluokitus Viherympäristöliitto ry, julkaisu 16 Viheralueiden hoidon työselitys VHT 05 Viherympäristöliitto ry, julkaisu 9 Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset Viherympäristöliitto ry, julkaisu 22 Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena 1997 SKTY 14 Betoniputkinormit 2001 SKTY 1 Pohjarakennusohjeet RIL Putkikaivanto-ohje RIL Rakennuskaivanto-ohjeet RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, asennusohje RIL SFS 3468 Muoviputket, maahan asennetut muovikaivot, laatuvaatimukset Sosiaaliministeriön vahvistamat teknilliset turvallisuusohjeet n:o 16:0 Ohjeet täydentävät tässä työselostuksessa, yleisissä työselostuksissa (Infra RYL, VSY 95, RIL jne.) ja YSE 1998 esitettyjä ohjeita ja sopimusehtoja. Työssä käytetään Tiehallinnon tyyppipiirustuksia kaiteiden, liikenteenohjauslaitteiden ja tievalaistuksen osalta.

7 Sivu 6/39 YHTEISET TYÖT Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Mittaustyöt Maastomalli perustuu 2008 tehtyyn maastokartoitukseen ja 2009 tehtyyn lisäkartoitukseen. Maastomallin on laatinut Ramboll Finland Oy. Koordinaattijärjestelmä on KKJ ja korkeusjärjestelmä N60. Maaperätutkimukset Alueen maaperätutkimukset on tehty Ramboll Finland Oy:n toimesta vuoden 2008 aikana. Maaperä Suunnittelualueen maanpinta on vaihtelevaa ja monin paikoin jyrkkäpiirteistä. Lisäksi maasto on paikoin jyrkästi sivukalteva rakennettavaan tiehen nähden. Tien kohdalla maanpinnan korkeusasema vaihtelee noin tasojen välillä. Rakennettava kevyen liikenteen väylä rakennetaan pääosin maantiestä välikaistalla erotettuna noin 3000 m matkalta (plv tien oikean puoleiseen luiskaan ja plv vasempaan luiskaan) ja loppuosaltaan 550 m matkalla reunakivellä erotettuna tien oikean puoleiseen luiskaan. Tien alkupäässä noin 300 m matkalla (plv 0 300) maaperä on savista peltoaluetta. Tehtyjen kairausten perusteella pintamaan alla on noin 2,5 6,5 m syvyydelle ulottuva siltti-/savikerros, joka ohenee kohti pohjoista. Tämän maakerroksen alla on 0,5 2 m paksu silttinen hiekkakerros ja sen alla hiekkaa ja soraa. Tien keskiosassa (plv n ) maaperä on valtaosin hiekkaista moreenia ja nykyisen tien varrella on paikoin avokalliota. Myös golfkentän alueella (plv n ) maaperä on pinnastaan savea. Silttisen savikerroksen paksuus on kairauspisteissä ollut noin 4 6 m. Saven alla on hiekkaista soraa. Rakennustyön yhteydessä on tarkkailtava, että todelliset maalajit ja olosuhteet vastaavat suunnitelmapiirustuksissa esitettyjä. Mikäli ristiriitoja havaitaan, on suunnitelmaa tarkistettava olosuhteita vastaavaksi. Kallionpinnan korkeusasema mitataan pinnan puhdistamisen jälkeen. Kevyen liikenteen väylän tasausta muutetaan työaikaisella suunnittelulla kohdissa, joihin suunnitelmassa ei ole esitetty kalliolouhintaa. Poikkileikkaukset muutetaan vastaamaan todettua kallionpintaa. Työnaikaiset mittaukset Työnaikaiset mittaukset tehdään mittaussuunnitelman ja suunnitelmatiedostojen sekä kaivokorttien mittaustietojen perusteella. Rakennettaville hulevesikaivoille on määritetty suunnitelmissa ohjeellinen sijainti. Kohdissa, joiden ajorata on rajattu reunakivellä, sadevesikaivojen sijoitus perustuu viereiseen reunakivilinjaan ja tämän vuoksi reunakivilinja on aina merkittävä maastoon ennen kaivon sijainnin määritystä. Ritiläkantisten sadevesikaivojen kannen reuna on 0.10 metrin etäisyydellä reunakiven etureunasta.

8 Sivu 7/39 Jatkettavien rumpujen korkeusasema on tarkistettava ennen työ suorittamista. Rummun jatkaminen tapahtuu käyttäen samahalkaisijaista ja samaa materiaalia olevaa rumpuputkea. Mikäli putkeen ei ole mahdollista sijoittaa satulakaivoa on sen sijaan rakennettava varsinainen hulevesikaivo. Erityisiä määräyksiä Suunnittelualueen läheisyydessä on joitakin suojeltavia alueita, jotka on esitetty sekä yleis- että suunnitelmakartoilla. Rakentamistoimenpiteet (kuten läjittäminen, raivaaminen, työmaateiden rakentaminen ym.) on näillä alueilla kiellettyä. Kyseiset alueet on merkittävä selkeästi maastoon. Hankkeen ssa ei ole tehty läjitysalueiden suunnitelmia. Tilaaja määrittelee urakka-asiakirjoissa ylijäämämaiden sijoituspaikat MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaisesti. Rakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota puuston säilymiseen. Katselmuksen yhteydessä tarkistetaan tilaajan ja urakoitsijan kesken, tarvitseeko puusto erityistä suojausta. Tonttien rajalla olevien pensaiden/aitojen siirrosta/uusimisesta on sovittava katselmuksessa, johon osallistuvat tilaajan, maanomistajan ja urakoitsijan edustajat Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaisesti Purettavat rakenteet ovat urakoitsijan omaisuutta niiltä osin kuin jäljempänä tai urakkaasiakirjoissa ei muuta mainita. Urakoitsijan tulee hävittää ne asiaankuuluvasti ja viranomaisten määräyksiä noudattaen. Hankkeeseen ei sisälly purettavia rakennuksia eikä suojattavia rakenteita. Tonttien rajalla olevien aitojen siirrosta/uusimisesta on sovittava katselmuksessa, johon osallistuvat tilaajan, maanomistajan ja urakoitsijan edustajat. Hankkeen alueelta purettavia kaiteita ei saa käyttää uudelleen hankkeella. Kaiteita voidaan kuitenkin käyttää työmaan aikaisilla työmaateillä. Poistettavia liikennemerkkejä ei saa käyttää hankkeen uusina pysyvinä merkkeinä. Niiden käyttö rakennustyön aikana on sallittua, mikäli ne täyttävät nykyiset määräykset ja ohjeet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Urakka-alueella sijaitsevia johtoja ja laitteita omistavat seuraavat: Asuntosäätiö Puistovalaistus, Saunaniemen vesihuolto

9 Sivu 8/39 Fortum Karjaan puhelin Sähköjohdot Puhelin- ja tietoliikennejohdot Putkien ja kaapeleiden läheisyydessä työskennellessä on noudatettava varovaisuutta ja tarvittaessa ilmoitettava tilaajalle ajoissa johtojen sijainnin aiheuttamasta muutossuunnittelutarpeesta. Johtojen sijainnit on ennen töiden aloittamista selvitettävä asianomaisilta omistajilta ja tehtävä tarvittavat suojaustoimenpiteet. Ennen kaivutöitä on pyydettävä asianomaisten laitosten kaapelien tai johtojen sijainnin näyttö. Nykyisten kaapeleiden ja johtojen työnaikainen siirto ja suojaus tehdään niiden omistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Suunnittelualueella on Saunaniemen alueen vesihuollon putkia n. paaluvälillä Niiden tarkka sijaintia ei ole tiedossa. Johtojen ja laitteiden siirtoperiaatteet on esitetty suunnitelmassa. Johtojen ja laitteiden siirroista ja suojauksista on järjestettävä työn alussa ja tarvittaessa työn edistymisen mukaan erilliset kokoukset niiden omistajien kanssa ja tarkistettava suunnitelman paikkansa pitävyys rakennushetken tilanteeseen. Tarvittavat sähkö- ja puhelinlinjojen siirrot ja purut tehdään erillisten asianomaisten laitosten suunnitelmien mukaan. Nykyinen valaistus puretaan Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet 1141 Poistettavat pintamaat Pintamaan poiston yhteydessä poistetaan alueelle jäänyt pienpuusto. Massalaskennoissa pintamaan poiston syvyytenä on 20 cm ja se sisältyy määräluetteloissa esitettyihin leikkausmassoihin. Nykyiset metsän pintamaat kootaan talteen kasvualustaksi joko sellaisenaan tai parantamalla kelpaava materiaali (ns. perusmaa) ennen alueen louhinta- ja maansiirtotöitä. Massat varastoidaan työmaa-alueelle ja ne käytetään vihertöissä. Jos urakoitsija havaitsee poistettavassa pintamaassa rikkaruohoja, ei tällaista maata saa käyttää kasvualustana vaan se on kuljetettava läjitysalueelle. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja ne käytetään soveltuvilta osin maisemanhoidollisiin täyttöihin. Täyttöihin ei saa laittaa kantoja. Vanhan tien luiskatäytöt ovat osittain humuspitoista maata. Vanha luiskatäyttö sekä luonnollisen maan päällä oleva humuspitoinen maakerros on poistettava ennen uuden penkereen rakentamista. Nykyisen tien päällysrakenteen luiska kaivetaan esiin luiskatäytön alta. Tie- ja katurakenteita rakennettaessa pitää pintamaan poiston yhteydessä poistaa luonnon maanpinnasta kaikki eloperäiset, pehmeät hienoainekset ja kaivutyön vaikutuksesta häiriintyvät maakerrokset. Mikäli pohjamaa poikkeaa suunnitelma-asiakirjoissa esitetystä, penkereen perustamistapa on varmistettava tilaajan kanssa.

10 Sivu 9/ Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet Pilaantumattomat, rakenteisiin kelpaavat purettavat massat voidaan käyttää pengerrakenteisiin Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet Mikäli uuden ja vanhan sidotun päällysteen väliin rakennetaan sitomaton rakennekerros, vanha sidottu päällyste rikotaan uuden rakenteen alta siltä osin kun uuden ja vanhan pinnan korkeusero on alle 0,5 m ja vanha päällyste poistetaan kun sidottujen kerrosten väli on alle 0,2 m Pilaantuneet maat ja rakenteet Hankkeen alueella ei arvioida olevan pilaantuneita maita. Mahdolliset pilaantuneet maat kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle / tilaajan osoittamaan paikkaan Pohjarakenteet 1430 Kuivatusrakenteet Tekniset laatuvaatimukset InfraRYL mukaiset. Urakoitsijan on videokuvattava hulevesiviemärilinjat käyttöön oton yhteydessä ja viimeisen takuuvuoden syksyllä Salaojat Salaojina käytetään min. Ø 110 tuplaputkia, lujuusluokka SN8. Salaojat on esitetty suunnitelmassa, pituusleikkauksissa ja paalukohtaisissa poikkileikkauksissa. Vaikka suunnitelmassa ei olisi esitetty salaojaa, on se rakennettava kohtiin, joissa rakennusaikana ilmenee voimakasta pohjaveden virtausta tai pintavesien suotautumista tien rakennekerroksiin Salaojien kaivot ja tarkastusputket Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Salaojan tarkastuskaivo sisähalkaisija min. Ø 400 mm ja sakkapesän syvyys vähintään 500 mm Avo-ojat ja -uomat Sivuojat ja niskaojat Sivuojien luiskakaltevuudet ovat rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaiset. Rakentamistyön aikana pitää tarkastaa niskaojan tarve ja rakentaa niskaojat tarvittaviin kohtiin Laskuojat Hankkeen alueen nykyiset laskuojat perataan tarvittaessa. Tilaaja hankkii maanomistajilta työluvat. Periaate on, että uusia laskuojia ei rakenneta.

11 Sivu 10/ Rummut Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Rummut rakennetaan rumpuluettelon mukaisesti. Rumpujen ja puolirumpujen päät sekä sadevesiviemäreiden laskuaukot verhoillaan murskeverhouksella noin 1 metrin leveydeltä InfraRYL kuva 14340:K13 s. 269 mukaisesti Betoniputkirummut Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Käytetään putkiluokan Br mukaisia putkia Muoviputkirummut Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Putkimateriaalina käytetään jäykkyysluokan SN8 mukaisia putkia MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT 1610 Maaleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Maakaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Putki- ja johtokaivannot Kaivannot luiskataan kitkamaa-ja kallioalueella 2:1 ja muualla 1:1. Avoinna olevan kaivannon luiskien käyttäytymistä on seurattava työn aikana. Tarvittaessa maakaivannon kaivuluiskia on loivennettava tai vaihtoehtoisesti maakaivanto on tuettava. Kaivutyöt pyritään ensisijaisesti tekemään avoinna olevan kaivanto-osan päädyistä. Kaivannon pitkältä sivulta suoritettavassa kaivutyössä työkoneita, kuormauskalustoa ja kaivumassoja ei saa sijoittaa kaivannon välittömään läheisyyteen (sivuetäisyyden kaivantoluiskan yläreunasta tulee olla vähintään sama kuin kaivantosyvyyden, kuitenkin vähintään 5 m). Kaivannon yläreunat on suojattava suoja-aidoin Kaivannon tukirakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Yleistä Ennen louhintatöitä urakoitsijan on suoritettava lähialueen (etäisyys louhintakohteesta noin 200 m) rakennuksissa ja muissa rakenteissa katselmukset vallitsevan tilanteen toteamiseksi. Katselmuksissa tulee olla mukana työn toteuttamisosapuolten lisäksi rakennuksen/rakenteen omistaja taikka hänen edustajansa.

12 Sivu 11/39 Välikatselmuksia tehdään tarvittaessa työn kuluessa riippuen louhinnan aiheuttamista häiriöistä ja/tai vaurioista. Katselmusaluetta tarpeen mukaan laajennetaan, mikäli tärinäarvot sitä edellyttävät. Katselmusalueen laajuus riippuu mm. käytettävästä räjäytysmenetelmästä ja kentän koosta. Katselmuksista on pidettävä pöytäkirjaa ja käytettävä valokuvausta asiantilan toteamiseksi. Urakoitsijan on tiedotettava louhintatöiden käynnistymisestä kirjallisesti kaikille lähialueen kiinteistöille. Louhinta pitää tehdä sellaista työtapaa noudattaen, ettei lähialueen rakennuksille tai muille rakenteille eikä asukkaille aiheudu vaaraa tai vahinkoa eikä kohtuuttomasti haittaa ja häiriötä. Työsuunnitelmissa on osoitettava suojaustoimenpiteet irtokivien heittojen yms. estämiseksi. Kun louhintatöitä tehdään ja louhintatöiden aikana ilmenee, että kallio on olevien rakenteiden läheisyydessä rikkonaista tai muutoin heikkoa, on kalliota vahvistettava pultituksella. Rakennussuunnittelun aikana ei ole inventoitu lähialuetta eikä tiedossa ole mahdollisia tärinälle herkkiä laitteita. Urakoitsijan on ennen louhintoihin ryhtymistä selvitettävä louhintatöiden vaikutusalueella mahdollisesti olevat yritykset yms., joilla on vaikutusalueellaan tärinäherkkiä laitteita. Tällaisia laitteita voivat olla mm. tietokoneet, releet, hälytysjärjestelmän laitteet, taulut, ohjauslaitteet yms. Asiasta on neuvoteltava tilaajan kanssa ja sovittava menettelystä. Urakoitsijan tulee varautua em. tärinäherkkien laitteiden tärinäeristykseen niin, että laitteet eivät vaurioidu. Louhintatöiden päätyttyä urakoitsijan tulee pitää lähialueen rakennuksille ja rakenteille jälkikatselmukset, joissa todetaan työstä mahdollisesti aiheutuneet vahingot. Tarkastuspöytäkirjaan hankitaan kiinteistön omistajan allekirjoitus. Mikäli kallio tulee esiin kaivutasolla, se pitää poistaa siirtymäkiilasyvyyteen saakka. Kallion ja routivan pohjamaan rajaan tehdään siirtymäkiilat. Louhinnan yhteydessä pitää varmistua, että kallioon ei jää vettä kerääviä painanteita Kallioavoleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kallioavoleikkaukset, erittelemätön Kallioavoleikkauksen tekeminen Louhinnat tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan huolellisesti kallion laatuun sopivia työmenetelmiä ja räjäytysaineita käyttäen siten, ettei synny ryöstäytymiä eikä teoreettisen louhintaprofiilin ulkopuolelle jäävä kallio tarpeettomasti rikkoonnu. Rikkoutumisvyöhyke väylittäin on InfraRYL taulukon 17110:T1 mukainen (luokka 2). Urakoitsija laatii louhinnoista määräysten ja työn edellyttämät räjäytyssuunnitelmat. Louhintatyö suoritetaan siten, että louhintatärinästä aiheutuvilta vaurioilta vältytään. Louhinnan aiheuttamia tärinöitä seurataan tärinämittareilla. Rakennusten ja rakenteiden sallittuja tärinäarvoja määritettäessä ja panostussuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon mm. rakennusten perustamistapa (-tavat), rakenteellinen kestävyys ja kunto sekä etäisyys louhintakohteesta.

13 Sivu 12/39 Työssä noudatetaan mm. seuraavia räjäytysalan normeja: Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat teknilliset turvallisuusohjeet no 16:0, 1973 KTM, Räjäytystyön järjestysohjeet ja räjäytystarvikesäädökset 1981 VNP nro 409, Panostaja asetus VNP nro 410, Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohje SFS 3500, Räjäytysnallit, yleiset ominaisuudet ja laatuvaatimukset, 1982 Louhinta suoritetaan suunnitelmapiirustusten osoittamassa laajuudessa sekä InfraRYLohjeistuksen mukaan seuraavin täsmennyksin: Patrunoimattomien tai muutoin hallitsemattomien räjähdysaineiden käyttö on kielletty. Seinämät louhitaan kaltevuuteen 7:1 ellei muuta esitetä. Paljastettu kallion pinta vaaitaan. Kallion paljastus tehdään vähintään 1 m etäisyydelle teoreettisesta louhintalinjasta ellei louhinta ja luotettava suojatäkkäys edellytä tätä laajempaa aluetta. Louhittu kallion pinta vaaitaan (louhinnan toteutuma). Ennen louhinnan aloittamista urakoitsija laatii työsuunnitelman, jossa on esitetty kohteessa käytettävät poraus- ja panostustavat. Suunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan työn aikana. Panostus- ja sytytysjärjestys valitaan siten, ettei aiheuteta rakennuksia tai muita säilytettäväksi määrättyjä kohteita vahingoittavaa tärinää. Tarvittaessa louhinta aloitetaan sopivan kokoisella koeräjäytyksellä, josta saatua tietoa hyödynnetään panostussuunnittelussa. Louhinnan vaikutuspiirissä olevat tärinäherkät laitteet eristetään. Urakoitsijan on ennen rakennusurakan loppukatselmusta sovittava mahdollisista louhintavauriokorvauksista ja esitettävä näitä koskeva yhteenveto rakennuttajalle. Louhinta tehdään tarkkuuslouhintana pysyvien pintojen osalta. Tarkkuuslouhinnassa porausväli saa olla korkeintaan 400 mm. Panostettavien reikien väliin voidaan porata välireikiä, joilla kallioseinämälle varmistetaan hyvälaatuinen tulos. Panostus on tehtävä siten, että räjähdysaineen aiheuttama rakoiluvyöhykkeen syvyys on korkeintaan 400 mm louhitusta luiskan pinnasta koskien reunareikien lisäksi myös kenttäreikiä (ks. Raimo Vuolio, Räjäytystyöt, SML

14 Sivu 13/ , ss taul.3a ja 3b). Louhinta tehdään siten, että paikalle ei jää yli 600 mm lohkareita. Tarvittaessa ylisuuret lohkareet poistetaan siten, että em. vaatimus täyttyy. Ohjeelliset louhintatärinän rajat varjeltavissa rakennuksissa ovat STM:n teknillisten turvallisuusohjeiden no 16:0 kohdan mukaiset, ellei ympäristö vaadi vielä pienempiä arvoja. Louhintatapaa tarkennetaan ja muutetaan, mikäli vaurioita havaitaan. Kenttien peittämisessä noudatetaan louhinta- ja räjäytystyön järjestysohjetta ja työ tehdään siten, ettei sinkoilua ympäristöön pääse tapahtumaan. Melun yläraja niillä alueilla, missä työmaahan kuulumaton henkilö voi oleskella, ei saa nousta suuremmaksi kuin 80 db (A). Urakoitsija on velvollinen pitämään melutason tätäkin alhaisempana, mikäli viranomaiset niin vaativat. Porauksessa on käytettävä pölynkerääjiä tai pölynsidontaa, mikäli ympäristöolosuhteet sitä vaativat. Urakoitsija on velvollinen huolehtimaan siitä, että pölyn leviäminen työmaalta estetään ja tarvittaessa lähirakennusten ilmanottoaukot suojataan. Porausta ja louhintaa saa suorittaa ainoastaan viranomaisten määräämänä ajankohtana. Louhinnassa huomioidaan yleinen liikenne ja sen edellyttämät varotoimet tien ja kadunpitäjien ohjeiden mukaan. Valmis kallioavoleikkaus Kallion ulkonemat eivät saa ulottua teoreettisen poikkileikkauksen sisäpuolelle. Kallioleikkausten seinäpintojen tarkkuusvaatimukset väylittäin ovat taulukon InfraRYL 17110:T2 mukaiset (luokka 2). Pohjapintojen tarkkuusvaatimukset ovat InfraRYL taulukon 17110:T3 mukaiset (luokka 2). Kallioavoleikkauksen kelpoisuuden osoittaminen Valmiin louhitun leikkauksen mitat ja tasot todetaan tarkemittauksilla poikkileikkauksittain 10 metrin välein. Louhintatuloksen tarkemittaukset tehdään ja tulostetaan työn etenemisen mukaan. Kallioleikkauksen tekemisen ympäristövaikutukset Ympäristötiedottaminen Ympäristöä häiritseviä töitä saa tehdä viranomaisten myöntämien työlupien mukaisesti. Urakoitsija vastaa lupien hakemisesta ja lupaehtojen täyttämisestä. Haittojen torjumisesta annetaan tarkat ohjeet urakoitsijan laatimassa räjäytyssuunnitelmassa.

15 Sivu 14/39 Ympäristön riskianalyysi Ympäristöstä ei ole tehty riskianalyysiä. Riskianalyysi kuuluu urakoitsijan laatimaan räjäytyssuunnitelmaan. Laitteiden vaimennukset Mahdolliset herkät laitteet suojataan urakoitsijan laatimassa louhintasuunnitelmassa osoitetulla ja laitteiden omistajien kanssa sovittavalla tavalla. Kiinteistökatselmukset Ennen louhintatöiden aloittamista pidetään vahinkojen varalta tarpeelliseksi katsottu riskialueen katselmus. Katselmukseen kutsutaan riskialueen rakennusten ja laitteiden omistajat tai omistajien edustajat. Katselmusvelvollisuus harkitaan urakoitsijan laatiman työn edellyttämän räjäytyssuunnitelman perusteella. Tärinämittaukset Tärinämittausten laajuus ja tärinöiden mittaaminen määritetään urakoitsijan laatimassa louhintasuunnitelmassa. Tärinämittauksista vastaa urakoitsija kustannuksellaan. Louhinta olemassa olevien rakenteiden läheisyydessä Räjäytystärinät eivät saa vaurioittaa rakennuksia, putkia, johtoja ja laitteita. Työssä on myös huomioitava vanhan tien pysyvyys louhinnan aiheuttaman tärinän johdosta. Vanha tie on perustettu maan/kallionvaraisena ja tiedetään, että kalloin pinta viettää ainakin paikoitellen hyvin jyrkästi. Tien pysyvyyttä seurataan tarkkailumittauksilla räjäytysten aikana. Tarkkailumittaukset voidaan tehdä esim. asfalttiin asennettavista asfalttinastoista Kallioavoleikkaus, massojen kuljetus penkereisiin tai täyttöihin Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kalliokanaalit, -kuopat ja -syvennykset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kalliokanaalit Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Penkereet, maapadot ja täytöt 1810 Penkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kaivantojen täytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset

16 Sivu 15/ Maastonmuotoilut Maastonmuotoilut suunnitellaan ja toteutetaan suunnitelmaan sisältyvien poikkileikkausten mukaisesti. Maastonmuotoiluun sisältyy taitteisten luiskien pyöristäminen sekä vettä keräävien painanteiden täyttäminen PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 2100 Päällysrakenteen osat Rakennekerrokset ja niiden paksuudet sekä materiaalit on esitetty rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa. Niissä kohdissa, missä uudet rakennekerrokset liittyvät oleviin rakenteisiin, tutkitaan nykyisten rakennekerrosten paksuus. Uusien ja vanhojen rakennekerrosten mahdollinen paksuusero tasoitetaan siirtymäkiilakaltevuuden matkalla. Rakennettavat yksityistie- ja tonttiliittymät on esitetty suunnitelmakartoilla. Liittymät rakennetaan nykyisille paikoilleen muuttamalla niiden tasausta vastaamaan päätien muuttunutta korkeusasemaa. Liittymän maksimikaltevuus on 10 %. Rakenne tehdään kiilamaisesti päätien rakennekerroksista nykyisen yksityistien pintaan. Liittyvä tie päällystetään 3 m matkalla päätien asfaltin reunasta (kevytväylän asfaltin ulkoreunasta) Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Suodatinkankaat Suodatinkankaiden käyttöluokat on esitetty suunnitelmissa. Mikäli käyttöluokan määritys puuttuu, noudatetaan InfraRYL valintaohjetta Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Sitomatomattomat kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Teiden ja kevyen liikenteen väylän murskeiden väyläkohtaiset raekoot on esitetty rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa Päällysteet ja pintarakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Asfalttipäällysteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset.

17 Sivu 16/ Luonnonkiviset pintarakenteet Tekniset laatuvaatimukset InfraRYL mukaiset Luonnonkiviset pintarakenteet Tekniset laatuvaatimukset InfraRYL mukaiset. Suunnitelmassa esitetyillä kenttäkiveysalueilla käytettävien kenttäkivien koko on mm. Kenttäkivet asennetaan maakosteaan betoniin Siirtymärakenteet 2151 Siirtymäkiilat Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Siirtymäkiilasyvyys on 1,6 m. Siirtymäkiilakaltevuus on Störsvikintiellä ja kevytliikenneväylällä 1: Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2210 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit 2211 Reunatuet Reunakivet betonista Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Käytettävä reunakivityyppi on G8-G Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset 2229 Muut luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Murskeverhoukset Kohteissa, joissa ulkoluiska on jyrkempi kuin 1:2 ja vähintään 2 m korkuinen, luiska verhotaan 300 mm paksuisella murskeverhouksella. Korkeimmat ulkoluiskat (korkeus yli 4 m) nurmetetaan lisäksi kemiallisella pinnansidonnalla. Periaate on esitetty rakenteellisessa tyyppipoikkileikkauksessa ja se on kuvattu tarkemmin kappaleessa Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kasvillisuusrakenteet 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Nurmetusluokka on yleisesti suunnittelualueella maisemanurmi 1. Jyrkät 1:1,5 luiskat sidotaan kemiallisella pinnansidontamenetelmällä (emulsioruiskutus).

18 Sivu 17/39 Viheralueiden hoito ja takuuajan hoito Viheralueiden hoidossa noudatetaan julkaisua "Viheralueiden hoidon työselitys VHT 05" JÄRJESTELMÄT 3100 VESIHUOLTO Suunnitelmissa ei ole esitetty yksityiskohtaisesti vesi- ja viemärijohtojen sijaintia. Rakentamistyön aikana urakoitsijan on otettava hyvissä ajoin huomioon vesi- ja viemärijohtojen risteilyt. Risteilyihin on varauduttava rakentamalla johdot siten, että risteilyt voidaan toteuttaa johtojen välisiä suojaetäisyyksiä noudattaen HULEVESIVIEMÄRIT Hulevesiputkina käytetään PVC tai PEH muoviputkia joiden rengasjäykkyys on vähintään SN8 sekä näiden yhteitä, kun putkikoko on enintään 400 mm. Ritilä- ja kupolikantiset hulevesikaivot liitetään runkolinjan umpikaivoihin vastaavilla putkilla, jollei suunnitelmissa ole toisin esitetty. Hulevesikaivoina käytetään Ø 600 mm muovisia lietepesällä varustettuja valmiskaivoja. Kaivoissa käytetään valurautaisia ritilä- tai kupolikansistoja suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Kansistojen kuormituskestävyys on 40tn ellei muuten ole esitetty. Runkojohdot tulee rakentaa siten, että kiinteistöhaarojen tekeminen runkojohtoihin on mahdollista. Kiinteistöhaarojen asettamia vaatimuksia runkolinjojen keskinäiseen sijaintiin ei ole esitetty suunnitelmassa. Rakennettujen johtojen kartoitus Kaikki rakennetut johdot kartoitetaan TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 3210 KAITEET, JOHTEET JA TÖRMÄYSSUOJAT Paaluväleillä , , ja kevyenliikenteenväylän ulkoreunaan rakennetaan kevytkaide. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset OPASTUS- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Tässä työselostuksessa tai sen liitteenä olevissa suunnitelmissa ei ole esitetty työnaikaista liikenteenohjausta, vaan urakoitsijan tulee laatia ne erikseen hyväksyttäväksi. Liikenteenohjauslaitteiden perustuksien sekä lopullisen pystyttämisen yhteydessä tulee suunnitelmissa esitetty sijainti tarkastaa asennuspaikalla, etteivät ne sijoitu näkemäesteiksi tai muulla tavalla haittaa ja vaaranna liikennettä.

19 Sivu 18/ Liikennemerkit Liikennemerkkien materiaalit ja tarvikkeet Liikenne merkkien kilpimateriaalina käytetään alumiini- tai vanerilevyä. Pintamateriaalin heijastusluokan tulee olla R2. Materiaalin laatu- ja valmistusvaatimukset ilmenevät julkaisussa Liikennemerkin rakenne ja pystytys TIEH Pystytyspylväinä käytetään kuumasinkittyjä teräspylväitä. Liikennemerkkien pylväinä käytetään pääsääntöisesti ulkohalkaisijaltaan 60,3mm:n teräsputkea. Eräissä tapauksissa, kuten aurauslumelle alttiilla paikoilla käytetään 90mm:n putkea ja ainepaksuus 2mm. Liikennemerkin pylväs määräytyy jalustan mukaan. Merkkien jalustavalinnoissa on noudatettu julkaisua Liikennemerkkien rakenne ja pystytys TIEH Liikennemerkkejä on pyrittävä kiinnittämään yhteiskäyttöpylväisiin. Liikennemerkkien perustaminen Ennen jalustojen kaivutöihin ryhtymistä on työn suorittajan varmistuttava kaapelien ja johtojen tarkasta sijainnista sekä huolehdittava turvallisista asennusvalmisteluista. Liikennemerkkiluettelossa on mainittu, minkä tyyppistä jalustaa merkissä käytetään. Merkkien jalustavalinnoissa on noudatettu julkaisua Liikennemerkkien rakenne ja pystytys TIEH Liikennemerkkien sijainti Liikennemerkkien sijoituspaikat on sidottu tien paalutukseen. Merkkien sijainnit määräytyvät suunnitelmakartan ja liikennemerkkiluettelon mukaan. Liikenteenohjauslaitteiden sijainti tien poikkileikkauksessa määräytyy Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä (TIEH ) mukaan. Vakiomerkkien pylväät sijoitetaan pääsääntöisesti noin 1,5 metrin etäisyydelle pientareen ulkoreunasta tai 0,75m reunakivestä. Merkin näkyvyys on varmistettava ennen pystyttämistä ja raivattava mahdollinen merkkiä peittävä kasvillisuus pois. Hyväkuntoiset merkit voidaan hyödyntää ja asentaa uuteen paikkaan Tiemerkinnät Tiemerkinnät tehdään tiehallinnon ohjeen Tiemerkinnät (TIEH ) mukaisesti SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT 3360 VALAISTUSRAKENTEET Valaistuksesta on erillinen valaistuksen työkohtainen työselostus.