OLLINMÄKI II-VAIHEEN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PYHÄJOEN KUNTA OLLINMÄKI II-VAIHEEN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27270P001

2 Työselostus 1 (13) Sisällysluettelo Rakennushankkeen yleistiedot... 3 Rakennushankkeen kuvaus... 3 YLEISTÄ... 3 Tekniset vaatimukset... 3 Mittaukset... 4 Maaperätiedot... 4 Erityisiä määräyksiä MAA-, POHJA JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Kuivatusrakenteet Salaojat Avo-ojat ja uomat Rummut Maanleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Kallioleikkaukset, kaivannot ja tunnelit Kallioavoleikkaukset Penkereet, maapadot ja täytöt Maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Eristyskerros/ suodatinkerros Kantavat kerrokset Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni (ABK) Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet... 10

3 Työselostus 2 (13) Sitomattomat kulutuskerrokset Siirtymärakenteet Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Eroosiosuojaus Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Kylvönurmikot JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Liikennemerkit Tiemerkinnät SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Maakaapelit Valaistusrakenteet Erilliset järjestelmät... 13

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 3 (13) OLLINMÄKI II-VAIHEEN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushankkeen kuvaus Kohde sijaitsee Pyhäjoen kunnassa, noin 1,6 km keskustaajaman pohjoispuolella Ollinmäen asemakaava-alueella. Työ käsittää alueen katujen, kevyenliikenteenväylien, katuvalaistuksen ja vesihuoltoverkostojen rakentamisen. Työhön kuuluvat kadut ja kevyenliikenteenväylät ovat uusia rakennusalueita. Katutyöt toteutetaan siten, että alueen liikenne olemassa olevilla Kuusikaaren ja Koivukaaren kaduilla voi työnaikaisin kaistajärjestelyin turvallisesti toimia. Työhön kuuluu myös tarvittavien kuivatus- ja viherrakenteiden (ojapainanteiden, ojien, rumpujen, kasvualustojen ja nurmetuksien) rakentaminen sekä liikennemerkkien ja opastekilpien asentaminen suunnitelmien mukaisessa laajuudessa. Työhön kuuluu katurakenteet ja kaikkien tarvittavien johtojen rakentaminen esitetyssä laajuudessa. Vesihuoltorakenteet rakennetaan erillisurakassa. Töiden laajuus ja laatu käyvät ilmi suunnitelmapiirustuksista ja tästä selostuksesta. Alueelle rakennetaan tällä hetkellä vesi- ja viemärilinjoja suunnitellun kevyen liikenteen väylän (PP1) ja salavakaaren alueelle (K2). YLEISTÄ Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet ja osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat. Vihertöiden tekniset vaatimukset, Vihertöiden yleinen työselostus VRT 09. Lisäksi noudatetaan julkaisua Oulun kaupungin katusuunnitteluohje, Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2010 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Tässä rakennushankkeessa noudatetaan InfraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei ao. asiakohdassa tässä työselostuksessa muuta sanota. Laadunvalvonta ja laatukansio Urakoitsija laatii laatusuunnitelman kohteesta, jossa on mm. esitetty työmenetelmät, laadunvalvonta ja kelpoisuuden osoittaminen. Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, tarkepiirustukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään laatukansioon. Laatukansio toimitetaan vastaanottotarkastuksessa rakennuttajalle.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 4 (13) Johtotöiden laadunvalvonta Mittaukset Putkirakenteiden osalta urakoitsija varmistaa, että kaikki rakennetut vesihuoltorakenteet on mitattu ennen peittämistä. Urakoitsija kuvauttaa viemärit kustannuksellaan ennen vastaanottotarkastusta. Vesijohtolinjojen rakentamisen jälkeen Pyhäjokisuun Vesi tekee vastaanottotarkastuksessa linjoille painekokeen sekä ottaa vesinäytteet. Lisäksi Pyhäjokisuun Vesi tekee korjauksien tarkastuksen. Todettujen vikojen korjaamattomuudesta johtuvien tarkastuksien tekemisestä tilaaja laskuttaa urakoitsijaa. Urakoitsija laatii kaivoista kaivokortit, joissa on esitetty putkien sisäpohjan korkeudet, tulosuunnat, putki- ja kaivotyyppi, pohjan ja kannen korkeudet, halkaisija sekä kannen tyyppi. Suunnitelma on laadittu Pyhäjoen kunnan käyttämään koordinaatti- (ETRS89-GK24) ja korkeusjärjestelmään (N2000). Kohteen maastomalli on toteutettu Pyhäjoen kunnan toimittaman mittausaineiston pohjalta. Ennen putkistojen peittämistä urakoitsija mittaa kaikki rakennetut vesihuollon rakenteet XYZ koordinaatistossa Tekla-NIS tietokantaan sopivassa muodossa. Kaivojen lisäksi putkien vesijuoksun korkeus mitataan myös imuja purkuaukkojen sijainneilta. Tarkemmat ohjeet mittauksista on esitetty urakkaasiakirjojen osana. Kadun mittalinjan sijainti on esitetty asemapiirustuksessa ja tyyppipoikkileikkauksissa. Työnaikaisten mittausten suorittamista varten suunnitelmapiirustukset ovat numeerisessa muodossa CAD-kuvina (Autocad dwg/dxf). Rakennettavien viemärikaivojen sijainnit on määritelty suunnitelmissa. Hulevesikaivojen (ritilä/kita) sijainti kadulla perustuu reunatukilinjan sijaintiin. Reunaalueilla kaivon korkeusasema sovitetaan ympäröivään maastoon. Maaperätiedot Maanpinta Leppäkaaren (K3) alueella vaihtelee tasovälillä +3,1 - +6,2. Haapakaaren Kuusikaaren (K1 ja K4) alueella maanpinta vaihtelee tasovälillä +4,5 - +5,8. Salavakaaren (K2) maanpinnan taso laskee tasolta +4,5 - +3,2 lounaan suuntaan. Kevyenliikenteenväylän (PP1) alueella maanpinta vaihtelee tasovälillä +4,2 - +5,7. Pääasiallinen pintavaluntasuunta suunnittelualueella on länteen. Suunnittelua varten alueella on tehty maatutkaluotauksia suunnitellun paineviemärilinjan johtoreitille, joka kulkee katusuunnitelmaan sisältyvän kevyenliikenteen väylän vartta. Maatutkaluotauksessa on todettu alueen maaperän olevan kivistä hiekkamoreenia. Kairauksia alueella ei ole tehty. Läheisen Ollinmäki 1- vaiheen alueen maaperätutkimuksissa on todettu pohjamaan olevan silttistä hiekkamoreenia ja onkin todennäköistä, että myös suunnitellun alueen maaperä koostuu osaltaan pohjamaan osalta routivasta silttihiekkamoreenista. Poislukien Kallioalueet, pohjamaaluokka vaihtelee alueella luokassa uh (silttinen hiekkamoreeni)- E (hiekkamoreeni) ja mitoituksessa käytetään pohjamaaluokkaa uh, (E-moduuli 20 MPa, routaturpoama t 6-12 %) Kairauksia Luotauksissa kallionpinnan on todettu sijoittuvan noin 1-1,5 m nykyisestä maanpinnasta. Paikoin kallionpinta voi ulottua rakentamistasolle saakka. Alueelle tehtävän vesihuoltolinjan rakentamisen vaatima kanaali, kevyen liikenteen väylän PP1 alue on louhittu.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 5 (13) Erityisiä määräyksiä Massojen muuntokertoimet Tilavuuskäsitteinä ja massakertoimina käytetään Suomen kaupunkiliiton julkaisussa Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 esitettyjä käsitteitä ja massakertoimia MAA-, POHJA JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Raivaustyöt käsittävät nykyisen pintamaan poiston suunnitelmien osoittamassa laajuudessa. Nykyiset katualueen työalueella olevat puut ja pensaat poistetaan työn tarvitsemassa laajuudessa. Kaadettavien puiden kannot poistetaan juurineen. Rakennuttaja tekee pintamaan ja puuston poiston katualueilta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Nykyiset maanalaiset kaapeli- ja putkirakenteet tulee säilyttää toimintakuntoisina työn ajan ja jälkeen. Kaikki maarakennustöiden alueelle sijoittuvat kaapelit, johdot ja kaivot tulee selvittää ennen kaivutöiden aloittamista ja tarvittaessa tukea tai siirtää työn ajaksi. Tarvittaessa ne on suojattava työn ajaksi. Työnaikainen siirto ja suojaus tehdään ko. kaapelin tai johdon omistajan ohjeiden mukaisesti. Nykyinen pumppaamo poistetaan käytöstä ja linjaus muutetaan. Työt tehdään erillisessä vesihuoltourakassa. Pumppaamon poisto tehdään tilaajan toimesta. Purettavia muita maanalaisia rakenteita ei tiettävästi ole Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat maa-ainekset kuljetetaan työhön kuuluvana ja urakoitsijan kustannuksella tilaajan osoittamaan paikkaan Kuivatusrakenteet Salaojat Salaojaputkena käytetään SN8 luokan putkea. Putki asennetaan suoraan oikeaan tasoon ja kaltevuuteen. Asennetun salaojaputken taso todetaan mittaamalla korko 10 metrin välein. Korkeustaso poikkeaa enintään ±20 mm suunnitelma-asiakirjoissa esitetystä tasosta. Putkeen ei saa muodostua negatiivista kaltevuutta eikä painanteita. Salaojakaivoina (SOK) käytetään tehdasvalmisteisia, muovisia kaivoja 315, teleskooppinousu, valurautaumpikansisto. Tarkastusputkina käytetään 200 teleskooppinousu, valurautaumpikansisto. Kansiston kuormituskestävyys 40 tonnia liikennealueilla ja ja liikennöintialueen ulkopuolella 25 t. Lietepesän syvyys 200 mm.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 6 (13) Avo-ojat ja uomat Ojat rakennetaan suunnitelmien mukaisesti. Nykyisten laskuojien uomia perataan tulevasta uomasta lähtien alavirtaan päin tarpeelliselta matkalta (alustavasti noin 50 metriä). Perkauksesta syntyvät massat kuljetetaan läjitettäviksi rakennuttajan ohjeiden mukaisesti Rummut Rumpuputkina käytetään julkaisun Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket mukaisia putkia, jotka täyttävät putkiluokkien SN8 vaatimukset. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Suunnitelmissa esitetyt rummut asennetaan 150 mm murskearinalle (0-32 mm). Mikäli ei suunnitelmissa muuta ole ilmoitettu on rumpujen koko 315 mm 600 mm (PE-SN8). Esitettyjen rumpujen kohdille asennetaan lisäksi 315 mm tulvarumpu. Rumpujen laet asennetaan päärummun laen tasolle Maanleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Maaleikkaukset tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin, rakennekerrosten edellyttämiin tasoihin. Maaleikkauksien luiskat ja maanpinnan yhtymäkohdat muotoillaan ympäristöön sopivaksi. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita ja pohja tasalaatuistetaan poistamalla isot kivet leikkauspohjasta. Leikkauksissa on huomioitava mahdollisten siirtymäkiilojen vaatima tila. Noudatetaan InfraRYL Maaleikkaustyön yhteydessä on tarkkailtava, että todelliset maalajit ja olosuhteet vastaavat suunnitelmapiirustuksissa esitettyjä rakenteita. Mikäli ristiriitoja havaitaan, on suunnitelmaa tarkistettava olosuhteita vastaavaksi erityisesti silloin, kun kysymyksessä on kantavuus- tai työaikainen kaivutilanne Maakaivannot Maankaivamiseen kuuluvat putkijohtojen, liikennealueiden sekä luiskien ja matalien kuivatusojien kaivutyöt urakkatasojen ja rakennekerrosten vaatimassa laajuudessa. Ennen täyttöjen ja rakennekerrosten tekoa on leikkauspohja saatettava suunnitelmissa esitettyihin lopullisiin korkeuksiin ja kaltevuuksiin. Haitallisia vesipesiä ei saa jäädä leikkauspohjaan. Lopullinen kaivutaso ei saa jäädä teoreettisen pohjatason yläpuolelle. Kaivannon pohjasta esiin pistävät kivet ja lohkareet poistetaan ja kuopat täytetään kaivutason alapintaan saakka kaivumailla ja tiivistetään RIL 132 tiivistysohjeita noudattaen. Tarpeetonta leikkauspohjan häiriintymistä tulee välttää. Jos pohja kuitenkin esim. kosteista olosuhteista johtuen liettyy, kaivetaan liettynyt kerros pois ennen alustäyttöjen ja rakennekerrosten tekoa. Ennen täyttöjen tekoa alapuolisen perusmaan tiiviyden tulee olla ennen kaivutöitä olevan maaperän tiiviyttä vastaava.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 7 (13) Kaivutöiden yhteydessä on myös varmistuttava, että leikkauspohjan alapuolelle ei jää eloperäisiä maita. Rakennekerrosten alapuolisiin täyttöihin ja pengertämiseen voidaan käyttää alueelta saatavia tiivistettävissä olevia kivennäiskaivumaita, ei kuitenkaan silttiä ja savea tai humuspitoisia maa-aineksia. Kaivanto pidetään niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan suorittaa asianmukaisesti ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Maa-aineksia sisältävää vettä ei saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Kaivettaessa lähellä tai alle pohjavesipinnan, on kaivannot varauduttava tekemään lyhyissä osissa, jolloin putken asentaminen ja kaivannon täyttö tehdään mahdollisimman nopeasti kaivun jälkeen. Kaivualueet ja -tasot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Kevyenliikenteen, putki- ja johtolinjan sekä kasvillisuusalueiden maankaivut tehdään INFRARYL 2010 ohjeiden ja vaatimusten mukaan. Kaivannot tulee suojata työn aikana, aidoin ja lippusiimoin, siten että ne ovat turvallisia ohittaa sekä ajoneuvo- että kevyen liikenteen osalta. Tarvittaessa kaivantojen alueelle on järjestettävä huomiovalaistus Putki- ja johtokaivannot Putkikaivannot kaivetaan niin, että putken ja kaivon alapuolelle jää 150 mm, putken sivuille 400 mm ja kaivon ja muiden laitteiden ympärille 400 mm tila. Lisäksi tulee huomioida tarvittavat työnaikaisen kuivatuksen vaatimat lisätilat. Kaivannot tehdään päätykaivuna. Loppukaivu tehdään kuivasta kaivannosta tasakärkisellä kauhalla tai lapiotyönä. Putkikaivannot, joiden syvyys on 2 m tai jotka eivät ulotu pohjaveden alapuolelle, voidaan tehdä tukemattomana luiskakaltevuudella 2:1 3:1. Yli 2 m syvät tai pohjaveden alapuolelle ulottuvat kaivannot tulee tehdä kaltevuudella 1:1 1:2 tai tuettuina. Tuennan suunnittelu kuuluu urakoitsijalle. Tuentasuunnitelmat on esitettävä rakennuttajalle ennen töiden jatkamista. Kaivumassoja ei tule tilapäisestikään läjittää tai kaivannon reunoja muuten kuormittaa alle 3 m:n etäisyydellä kaivannon reunasta. Putki- ja johtokaivannot sekä liikennealueiden kaivut tehdään InfraRYL 2010 ohjeiden ja vaatimusten mukaan. Liikenne- ja kääntymisalueiden kohdilla kaivu suoritetaan rakennekerrosten ja tasauksen vaatimassa laajuudessa ja kaltevuudessa ottaen huomioon tarpeelliset siirtymäkiilat. Kaivuluiskat tehdään 2:1 kaltevuudessa Kallioleikkaukset, kaivannot ja tunnelit Kallioavoleikkaukset Louhintatyöt tehdään vesihuollon erillisurakassa/ tilaajan toimesta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 8 (13) Penkereet, maapadot ja täytöt Maapenkereet Pengermassoina ja Luiskatäytöissä käytetään rakennusalueelta poistettua tiivistämiskelpoista routimatonta tai lievästi routivaa kitkamaata tai louhittua kiviainesta, maksimikerrospaksuudeltaan 2/3 kerrospaksuudesta. Työssä noudatetaan InfraRYL 2010 ohjetta. Pengertäytöt rakennetaan siirtymäkiiloin, kantavuudeltaan erilaisten massojen rajapinnoissa. Talviolosuhteissa pengertäytöt tehdään sulalla materiaalilla, lumi ja jää poistettuina Kaivantojen täytöt Maarakennekerrokset, täyttötasot ja routasuojaukset on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Täyttöjä ei saa tehdä jäätyneen perusmaan päälle. Jos leikkauspohja on roudassa, routa sulatetaan tai roudassa oleva osa leikataan pois ennen täyttöä. Täyttömateriaalin on oltava sulaa eikä se saa sisältää eloperäisiä tai muita haitallisia aineita. Rakennettuja täyttöjä ei saa päästää jäätymään. On varmistuttava, että täyttöpenger ei ole jäässä ennen rakennekerrosten rakentamista niiden päälle. Jos täyttöjen tiivistystyö tapahtuu talviolosuhteissa, on tiivistystyö tehtävä heti levityksen jälkeen. Rakennekerrosten alapuolisiin täyttöihin ja pengertämiseen voidaan käyttää alueelta saatavia tiivistettävissä olevia kivennäiskaivumaita, ei kuitenkaan silttiä ja savea tai humusta sisältäviä maa-aineksia. Alusrakenteen yläpinnan tulee olla suunnitelmassa esitetyssä lopullisessa kaltevuudessa ja korkeudessa. Pintaan ei saa jäädä haitallisia vesipesiä. Mikäli sopivaa täyttömaata ei ole alueelta riittävästi saatavissa, tehdään täyttöpenger hiekasta tai kantavan kerroksen murskeesta. Täyttöjen vaatimusten mukainen tiiveys on osoitettava mittauksin ja tiivistystyömenetelmäkuvauksin jäljempänä kuvatuilla tavoilla. Täytöt tehdään InfraRYL 2010 mukaisesti Asennusalusta Tehdään vesihuollon erillisurakassa Alkutäytöt Tehdään vesihuollon erillisurakassa.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 9 (13) Lopputäytöt Tehdään vesihuollon erillisurakassa. Lopputäyttö ulottuu kadun päällysrakenteen alapintaan PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kohdissa, joissa nykyisiä liikenneväylien rakenteita joudutaan rikkomaan, korjataan ne vähintään työtä edeltävään kuntoon InfraRYL:n ja muiden yleisesti käytettyjen ohjeiden mukaan Päällysrakenteen osat Päällysrakenteiden rakennekerrokset on esitetty suunnitelman tyyppipoikkileikkauksissa. Vesi, jää ja lumi on poistettava ennen päällysrakenteen tekemistä. Ennen päällysrakennekerrosten aloitusta tulee alusrakenteen/ leikkauspohjan olla oikean muotoinen ja täyttää sille asetetut tasaisuus- ja tiiviysvaatimukset. Pinta ei saa olla suunnitelman mukaisen korkeuden yläpuolella. Sallittu keskimääräinen poikkeama alaspäin on 50 mm ja suurin yksittäinen poikkeama alaspäin on 100 mm. Leikkaustyössä löyhtynyt alusrakenteen pinta tulee tiivistää pohjamaan tiiviyttä vastaavaksi. Alusrakenteeseen ei päällysrakenteen kuljetuksen ja levityksen aikana saa syntyä uria eikä muita muodonmuutoksia. Katurakenteessa käytetään masuunihiekkaa, jolloin erillistä suodatin- ja jakavaa kerrosta ei tarvita. Noudatetaan InfraRYL 2010 ohjeita ja vaatimuksia Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakava Kerros tehdään KM # 0 56 PP1 alueelle 350 mm:n paksuisena Eristyskerros/ suodatinkerros Kerros tehdään Ajoradan ja K1 kevyen liikenteen väylän alueella masuunihiekasta, jonka E > 600 MN/m². Kerrokseen ei saa sekoittaa muita kiviaineksia. Masuunihiekkakerroksen paksuus on 550 mm. Kerros tiivistetään kahdessa osassa. Puistoalueen kevyen liikenteen raitin PP1 osalta jakava kerros rakennetaan 350 mm paksuisesta kerroksesta KM # Jakava kerros tiivistetään keskimäärin 95 % tiiveysasteeseen. Noudatetaan InfraRYL 2010.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 10 (13) Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Kantavan kerroksen materiaali on KM # Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310: K2 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Puistoalueen kevyen liikenteen raitin PP1 osalta kantava kerros rakennetaan 150 mm paksuisesta kerroksesta KM # Kantava kerros tiivistetään 97 % tiiveysasteeseen. Kantavuusvaatimus katualueella levykuormituskokeella kerroksen päältä on yli 220 MPa arvioidulla pohjamaaluokalla uh. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Kevyenliikenteenväylillä kantavan kerroksen yläosa (profilointikerros) rakennetaan #0 16 mm kalliomurskeesta. Tämä toimii myös K1 kevyen liikenteen väylän kulutuskerroksena ennen asfaltointia. Kun kantavan kerroksen lopullinen päällyste tehdään, pinta muotoillaan uudelleen ja tarvittaessa epäpuhtauksia sisältävä pintakerros kerros poistetaan Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni (ABK) Kaduilla K1, K2 ja K3 on kulutuskerroksen alla ABK 22/120 (60 mm) Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Päällyste tehdään AB 16/100 (40 mm). Kevyenliikenteen väylän osalta AB 11/100 (40 mm). Kantavuusvaatimus E2 360 MPa. Asfalttipäällysteiden tulee täyttää asfalttinormit 2011 esitetyt vaatimukset. Kantavuusmittaukset tehdään kolmesta kohtaa/katu Sitomattomat kulutuskerrokset Siirtymärakenteet Sitomaton kulutuskerros, 50 mm, tehdään kevyen liikenteen väylälle PP1 kalliomurskeesta 0/8 mm. Suodatinhiekasta rakennettavan siirtymäkiilan syvyys on 2,0 m ja kaltevuus (1:k) kadulla 1:10, ja kevyen liikenteen väylällä 1:5. Muut tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 11 (13) Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Eroosiosuojaus Rumpujen päät verhoillaan eroosiosuojauksella, joka tehdään seulanpääkivellä #50 100mm, h=150 mm. Suojaus tehdään viiden metrin matkalta, kaksi metriä leveänä. Pohjamaan päälle asennetaan N3-luokan suodatinkangas Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Kylvönurmikot Tehdään erillisurakassa. Kasvualustana käytetään tuotteistettua kasvualustaa, jossa ei esiinny rikkakasvien juuria tai vieraita esineitä. Kasvualustan tulee täyttää Viherympäristöliitto ry:n suositukset kasvualustaohjearvoiksi taulukko VRT :T1. Kasvualustan tasaisuuden tulee olla kolmen metrin oikolaudalla mitattuna ± 30mm. Tehdään erillisurakassa. Kadun vierialueet, ojapainanteet ja avo-ojien luiskat nurmetetaan. Siemenseoksena käytetään maisemanurmi 2 (lk A3). Käytettävän kasvualustan paksuus on vähintään 100 mm. Nurmetuksissa noudatetaan InfraRyl periaatteita ja ohjeita JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Yleistä Vesihuoltorakenteet tehdään erillisurakassa Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Liikennemerkit Liikennemerkkipylväinä käytetään harmaita, kuumasinkittyjä teräspylväitä 60,3 mm x 2,9 mm Fe 37B SFS Pylvään jalustana käytetään 700 mm korkuista betonielementtijalustaa. Jalustassa tulee olla kiinnityskaulus tai kiinnitysruuvi pylvään kiinnittämistä varten. Merkkien pintamateriaalina käytetään normaalisti heijastavaa kalvoa (R2). Väistämisvelvollisuus risteyksessä (kolmio) ja suojatiemerkeissä käytetään voimakkaasti heijastavaa kalvoa (R3). Liikennemerkit ovat alumiinia, katunimikilvet ovat alumiinia ja kaksipuoliset. Liikennemerkkien kiinnikkeiden tulee olla kuumasinkittyjä ja riittävän tukevia.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 12 (13) Tiemerkinnät Liikennemerkit, jalustat (700 mm) ja pylväät asennetaan suunnitelmassa osoitettuihin paikkoihin, ottaen huomioon mahdollisimman hyvin ympäristöön sopeutuminen (voidaan tarvittaessa asentaa esim. valaisinpylväisiin). Liikennemerkit asennetaan Tiehallinnon ohjeiden mukaiseen korkeuteen. Suojatiemerkinnät tehdään päällysteen pintaan kestomerkintänä. Päällysteen pintaan tehtävän kestomerkinnän paksuus tulee olla 3 4 mm. Työssä noudatetaan Tiehallinnon ohjetta Tiemerkinnät, TIEH SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Maakaapelit Kaapelit ja johdot asennetaan erillisten suunnitelmien mukaan. Kadun alitse menevät johdot asennetaan suojaputkeen. Kaapelointi tehdään katurakentamisen yhteydessä. Puhelin- ja tietoliikennekaapelit ja laitteet toimittaa PPO. Sähköverkon rakentamiseen tarvittavat materiaalit toimittaa LNI Verkko Oy (Vattenfall.) Valaistusrakenteet Uudet valaistusrakenteet InfraRyl 2010 tai paikallisen käytännön mukaisesti. Valaisimien sijainnit on esitetty suunnitelmakartoilla ja valaisimien tyyppi tyyppipoikkileikkauksissa. Katu-urakoitsija asentaa valaisinjalustat ja valaisinkaapelit ja keskukset kadun pohjauksen yhteydessä. Mikäli valaistus tehdään kahdessa vaiheessa, asennetaan jalustoihin väliaikainen suojaputki. Valaistuksesta on laadittu erillinen työselostus.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 13 (13) Erilliset järjestelmät Vesihuollon vesijohtojen venttiilien merkitseminen maastoon tehdään rakennuttajan toimesta. FCG Suunnittelu jaa tekniikka Oy Tarkastanut: Silvennoinen Jarmo toimialajohtaja/aluepäällikkö, rkm Laatinut: Jukka-Pekka Ruonaniemi projektipäällikkö, ins.amk Laatinut: Kari Kreus suunnittelija, DI