LOKIKIRJA erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa varten

Transkriptio

1 LOKIKIRJA erikislääkärikulutuksen ja yleislääketieteen erityiskulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksa varten Päivitetty Tämä lkikirja n sitteessa

2 1 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 2 TERVEYSKESKUSJAKSO LÄÄKÄRIN JATKOKOULUTUKSESSA 3 Terveyskeskusjaksn tavitteet 3 Terveyskeskuskulutuksen palveluaikihin liittyviä määräyksiä 3 Yleislääketieteen erityiskulutuksen muita määräyksiä 4 Terveyskeskusjaksn sisältö 4 Kulutuspaikat ja kulutuspaikille asetetut kriteerit 5 Terveyskeskusjaksn ja yleislääketieteen erityiskulutuksen eri vaiheissa tarvittavat dkumentit 6 KOULUTUSJAKSON SUUNNITTELU JA SEURANTA TERVEYSKESKUKSESSA 7 Oppimista hjaava arviinti 7 Oppimisympäristön arviinti 7 YHTEYSTIETOJA 15 Sivu LIITTEET 16 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Keskeytyksien vaikutus palveluihin Kulutustdistus Ohjaajan nimeäminen Perehdytys Terveyskeskusjaksn alituskeskustelun runk Selvitys aikaisemmista kulutuspaikista ja kulutuskuukausista Lääkärinä perusterveydenhullssa Lppukeskustelun aiheita

3 2 ALKUSANAT Hyvä terveyskeskuskulutusta surittava lääkäri ja hjaava lääkäri Kaikkien erikisaljen erikislääkärikulutukseen ja yleislääketieteen erityiskulutukseen (YEK) sisältyy vähintään yhdeksän kuukauden kulutusjaks terveyskeskuksessa. Tässä lkikirjassa esitetään terveyskeskusjaksn kulutukselliset tavitteet, ne perusterveydenhulln asiat, jtka jkaisen lääkärin tulisi tietää. Yhdeksän kuukauden kulutusjaksn jälkeen lääkärillä tulee lla käsitys siitä, miten perusterveydenhullssa timitaan ja mitä siellä tehdään. Lkikirja n tarkitettu sekä kulutusta surittavan lääkärin että hänen hjaajansa avuksi. Tarkituksena n auttaa jatk-piskelijaa asettamaan itselleen ppimistavitteita terveyskeskusjakslle ja seuraamaan niiden tteutumista. Lkikirjan käyttö n edellytys terveyskeskusjaksn hyväksymiselle pintsuritukseksi. Lkikirja sisältää hjeita ppimista hjaavasta arviinnista ja terveyskeskuksen ppimisympäristön arviinnista. Lkikirjassa n myös lyhyesti tieta yleislääketieteen erityiskulutuksen muusta surittamisesta ja muistilista dkumenteista, jita tarvitaan terveyskeskuskulutuksen eri vaiheissa. Kulutuksen aikana vidaan hyödyntää myös Nurten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) timittamaa PTLkulutuksen käsikirjaa ( sekä Yleislääketieteen hjaajan käsikirja OHJAUKSESSA Tivtamme Sinulle ppimisen ja työn ila! Helsingin ylipistn yleislääketieteen ja perusterveydenhulln sast Itä-Sumen ylipistn yleislääketieteen ppiala Oulun ylipistn yleislääketieteen ppiala Tampereen ylipistn yleislääketieteen ppiala Turun ylipistn yleislääketieteen ppiala

4 3 TERVEYSKESKUSJAKSO LÄÄKÄRIN AMMATILLISESSA JATKOKOULUTUKSESSA Kaikkien erikisaljen erikistumiskulutukseen ja yleislääketieteen erityiskulutukseen (YEK) kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaks. YEK:n palveluja n mahdllista hyödyntää useiden aljen erikistumiskulutuksessa. Mlemmat kulutukset vi alittaa samanaikaisesti. Kaksislaillistus pistui ja perusterveydenhulln lisäkulutuksen nimi muuttui yleislääketieteen erityiskulutukseksi. YEK (Specific training in general medical practice) perustuu EU-direktiiviin 2005/36/EY. Yleislääketieteen erityiskulutus n edellytys ikeudelle timia yleislääkärinä ssiaaliturvajärjestelmän piirissä Eurpan Uninin muissa jäsenvaltiissa kuin Sumessa. Kulutusta surittava lääkäri tekee lääkärin työtä laillistettuna ammattihenkilönä työnantajan hjeiden ja valvnnan alaisena, mutta vastaa itse timinnastaan. Jatk-piskelijalla n ikeus saada hjausta työssään. Terveyskeskusjaksn surittamista varten tulee lla vimassa leva pint-ikeus yleislääketieteen erityiskulutukseen ja/tai jhnkin erikislääkäritutkintn. Ilmittautuminen läsnä levaksi jatk-piskelijaksi ylipistn tulee tehdä vusittain siihen saakka, kunnes kulutus n suritettu lppuun. Hakemuslmake rekisteröitymistä/pint-ikeutta varten ja tieta ilmittautumisajankhdista n ylipistsi verkksivulla Terveyskeskusjaksn tavitteet Terveyskeskuskulutuksen tarkituksena n, että kulutusta surittava lääkäri saa käsityksen perusterveydenhulln merkityksestä terveydenhullssa ja eri erikisaljen ptilaiden hidssa. Tavitteena n, että terveyskeskusjaksn jälkeen lääkäri tuntee keskeisten kansanterveysngelmien ehkäisy- ja hitkeinja tuntee ssiaali- ja terveydenhulln rganisaatiiden timintaa ja hidn prrastusta tunnistaa kuntutuksen saksi hita tunnistaa hitpäätösten vaikutuksia, kustannuksia ja muita seurauksia saa timia vastaantttilanteessa ja n ppinut ajankäytön hallintaa tunnistaa perusterveydenhulllle minaisia diagnstisia strategiita sekä keskeisiä tutkimusja hitmahdllisuuksia tunnistaa man saamisensa rajat kykenee käyttämään tietlähteitä hitpäätösten tukena, timimaan tiimin jäsenenä sekä ttamaan vastuun päätöksistään ymmärtää vurvaikutuksen merkityksen ptilaan khtaamisessa ymmärtää perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja ssiaalitimen yhteistyön merkityksen Terveyskeskuskulutuksen palveluaikihin liittyviä määräyksiä Lyhin palveluksi hyväksytty aika n yksi kuukausi (kalenterikuukausi tai 30 pv) kkaikaista palvelua. Kulutukseen kuuluvaa palvelua ei vi krvata virka-ajan ulkpulisella päivystyksellä. Palvelua vidaan surittaa myös sa-aikaisena, js kulutuksen tavitteet saavutetaan ja js sapäiväinen palvelu n viikittain vähintään 50 % kkaikaisesta palvelusta. Kknaispalveluaika pitenee vastaavasti. Alin hyväksytty viikktuntimäärä n 18.5 tuntia ja lyhin hyväksytty palvelujaks n tällöin kaksi kuukautta. Palvelua ei vi surittaa kknaan sa-aikaisilla palvelussuhteilla, vaan kulutukseen tulee sisältyä kkpäivätimista terveys-

5 keskuspalvelua vähintään klme kuukautta. Myös YEK -vaiheen sairaalapalvelusta tulee surittaa kkpäivätimisena vähintään klme kuukautta. Kunakin kulutusvunna sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, kulutusta varten tetusta virkavapaasta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlmasta vidaan lukea kulutukseen yhteensä yksi kuukausi, mikäli työsuhde n vimassa. Yhdestä äitiys-, isyys- tai vanhempainlmasta vidaan lukea kulutukseen vain kuukausi, vaikka lma jakautuisi eri vusille. Yksityisasian vuksi saatu virkavapaus ei le palvelua. Tarkempi luettel keskeytyksien vaikutuksesta palveluihin n liitteessä 1. Sekä erikislääkärikulutukseen että yleislääketieteen erityiskulutukseen tulee sisältyä vähintään yhdeksän kuukautta kulutusta ylipistn hyväksymässä terveyskeskuksessa. Yleislääketieteen erityiskulutukseen vi halutessaan sisällyttää terveyskeskuspalvelua kaikkiaan 18 kuukautta. Erikisalakhtaisen terveyskeskuspalvelun enimmäismäärän vit selvittää yleislääketieteen erityiskulutusta ja erikislääkärikulutusta kskevista yleisistä määräyksistä (pint-pas) Yleislääketieteen erityiskulutuksen muita määräyksiä Yleislääketieteen erityiskulutuksen vaatimukset perustuvat EU-direktiiviin 2005/36/EY. Yksityiskhtaisempia hjeita n valtineuvstn asetuksessa 377/2011 ja yleislääketieteen erityiskulutusta kskevissa ylipistsi yleisissä määräyksissä: Kulutuksen kest n kkpäiväisenä klme vutta EU-direktiivin 2005/36/EY mukaan. Sumessa perustutkinnn surittaneilla kest n kaksi vutta, kska kulutukseksi vidaan hyväksyä lääketieteen lisensiaatin tutkintn liittyvästä käytännön petuksesta yksi vusi. Kulutuksesta vähintään yhdeksän kuukautta tulee surittaa lääkärin tehtävissä ylipistn hyväksymässä terveyskeskuksessa palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään ja vähintään kuusi kuukautta lääkärin tehtävissä ylipistn hyväksymässä sairaalassa. Lpun palvelun (9 kk) vi surittaa sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Tästä palvelusta enintään kuusi kuukautta vi tehdä myös muussa ylipistn hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhulln laitksessa tai yksikössä (esim. lääketieteellinen tutkimus). Myös varusmiespalvelua tai ulkmailla suritettua palvelua vidaan hyväksyä sen sisällön mukaan. Kulutettavan lääkärin tulee sallistua säännöllisesti terveyskeskuksen ja sairaalan timipaikkakulutukseen sekä surittaa terveydenhulln hallintn ja ssiaaliturvajärjestelmään perehdyttävä vähintään 16 tunnin kurssimutinen kulutus. Terveyskeskusjaksn sisältö Terveyskeskuspalvelun tulee lla mnipulista. Palveluun tulee sisältyä ajanvarausvastaantta vähintään klmen kuukauden ajan ja sen lisäksi perehtymistä vähintään klmeen muuhun eri timinta-alueeseen (esim. päivystykseen, neuvlatimintaan, ktisairaanhitn, vudesasttimintaan, mielenterveystyöhön ja vanhusten hultn). Kkaikaista päivystysmutista vastaantta ja vudesasttimintaa vi lla yhteensä enintään klme kuukautta. Palvelun sisältö selvitetään hjaajan tai kulutusvastaavan antamalla kulutustdistuksella (liite 2)

6 Kulutusta surittavan lääkärin tulee sallistua säännöllisesti työpaikkansa timipaikkakulutukseen (Vna 377/2011, Vna 401/2007). Timipaikkakulutuksella tarkitetaan terveyskeskuksen järjestämää, työyhteisölle suunnattua kulutusta. Jatk-piskelijan ppimista hjaa, seuraa ja arvii nimetty hjaaja. Arviinnin tarkitus n hjata ppimista. Terveyskeskusjaksn aikana tulee käyttää lkikirjaa. Lkikirjan täyttämisestä hulehtii jatk-piskelija. 5 Kulutuspaikat ja kulutuspaikille asetetut kriteerit Terveyskeskusjaks suritetaan ylipistn hyväksymässä spimusterveyskeskuksessa, jka täyttää seuraavat laatukriteerit: Terveyskeskuksessa n kulutusvastaava lääkäri, jka nimeää kulutusta surittavalle lääkärille henkilökhtaisen hjaajan. Ohjaajan tulee lla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Ohjaukselle n työjärjestyksessä varattu riittävästi aikaa. Kulutusta surittavilla lääkäreillä n käytössään lkikirja. Terveyskeskuskulutuksessa n varmistettu riittävä saaminen kunnan vastuulla levan kansanterveystyön sekä kunnan perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja ssiaalihulln yhteistyössä. Terveyskeskuksessa työskentely sisältää keskeiset perusterveydenhulln tehtävät. Terveyskeskuksessa n järjestettävä timipaikkakulutusta vudessa vähintään 100 tuntia, jsta sa tulee lla mniammatillista. Kulutusta surittavan lääkärin tulee sallistua tähän kulutukseen. Kulutusta surittavalla lääkärillä n mahdllisuus sallistua vähintään yksi päivä kuukaudessa ulkpuliseen kulutukseen. Lisäksi kulutusvastaavien lääkärien ja hjaajien tulee kuluttautua tehtäväänsä ylipistn kanssa svitulla tavalla. Jatk-piskelijan käytössä tulee lla sähköpsti sekä yhteydet verkssa leviin tietkantihin ja kirjastihin. Oman alueesi spimusterveyskeskukset löydät ylipistsi verkksivulta tai valtakunnallisesta luettelsta Tampereen ylipistn verkksivulta l Jatk-piskelijan ja hänen hjaajansa tulee spia yhdessä hjaus- ja arviintijärjestelyistä (liite 3). Uudessa kulutuspaikassa työ pitää alkaa hyvällä perehdytyksellä (liite 4). Jaksn alussa tulee järjestää alituskeskustelu (liite 5), jssa kulutusta surittava lääkäri ja hjaaja suunnittelevat k. terveyskeskuksessa suritettavan jaksn tavitteet (s. 7), sisällön (s. 5) sekä ppimisen ja ppimisympäristön arviinnin (s. 8). Jatkpiskelija ja hjaaja hulehtivat yhdessä siitä, että yhdeksän kuukauden terveyskeskuskulutuksen kknaisuudesta mudstuu riittävän mnipulinen. Terveyskeskusjaksn tulee sisältää vähintään kaksi tuntia viikssa ennalta suunniteltua henkilökhtaista hjausta, jsta sa vidaan tteuttaa myös ryhmämutisena. Jatk-piskelijalla tulee lla mahdllisuus päivittäiseen kkeneen lääkärin knsultintiin. Kunnat vivat hakea yleislääketieteen erityiskulutukseen ja erikistumiskulutukseen liittyvästä ylipistn hyväksymän kulutushjelman mukaisesta lääkärien kulutuksesta erityisvaltinsuutta (EVOkulutuskrvaus) valtin aluehallintvirastilta (AVI). Krvauksen surittamisen edellytyksenä n vähintään kuukauden yhtämittainen kulutusjaks (STM:n asetukset 67/2011 ja 343/2011) ja jatk-piskelijan

7 tulee lla rekisteröitynyt tai kirjittautunut ylipistn jatk-piskelijaksi ja hänellä tulee lla kulutukseen kuuluvaa palveluaikaa jäljellä. Ohjaajan tulee lla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään (Laki terveydenhultlain 60 ja 65 :n muuttamisesta 313/2011). Tämä kskee niitä lääkäreitä, jtka surittavat terveyskeskusjaksa erikislääkäritutkinta varten lähtien. Yleislääketieteen erityiskulutuksessa terveyskeskusjaksa surittavan lääkärin tulee lla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään vähintään yhdeksän kuukauden ajan. Tätä palvelussuhdevaatimusta ei svelleta niihin lääkäreihin, jtka vat saaneet perusterveydenhulln lisäkulutusta kskevan pint-ikeuden ennen Terveyskeskusjaksn ja yleislääketieteen erityiskulutuksen eri vaiheissa tarvittavat dkumentit: Esitä kaikissa kulutusvaiheen työpaikissasi tiedekunnan myöntämä tdistus pintikeudesta sekä selvitys aiemmin suritetuista palveluista (liite 6). Kulutuspaikkasi vi hakea niiden perusteella EVO -krvauksia kulutusajastasi. Opint-ikeustdistus n tärkeä dkumentti, sitä tarvitaan kulutuksen useissa vaiheissa. Svi hjausjärjestelyistä (liite 3) sekä alituskeskustelusta (liite 5). Pyydä jkaisesta jakssta palvelutdistus, jnka tulee sisältää merkintä lyhyistäkin keskeytyksistä tai niiden puuttumisesta. Tdistuksen saa esim. palkkatimiststa. Pyydä jkaisesta terveyskeskusjakssta kulutustdistus (liite 2). Arvii kulutusjakssi terveyskeskuksessa seuraavasti: Täytä seuraavassa linkissä leva arviintilmake Kun let lähettänyt vastatun lmakkeen, saat paluuviestinä sähköpstiisi vahvistuksen vastaamisesta. Ota talteen vahvistusviesti ja timita se ylipistn lääketieteelliseen tiedekuntaan kulutustdistusten kanssa, kun haet tdistusta yleislääketieteen erityiskulutuksen/perusterveydenhulln lisäkulutuksen surittamisesta tai terveyskeskusjaksn hyväksymistä erikisalaasi varten Käy lppukeskustelu hjaajasi tai terveyskeskuksen kulutusvastaavan lääkärin kanssa (liite 8). Mikäli haet terveyskeskusjaksn hyväksymistä pintsuritukseksi erikisalaasi varten, tarvitset sitä varten palvelutdistukset, jissa khta keskeytykset ja pissalt tulee lla aina näkyvissä, vaikkei keskeytyksiä tai pissalja kulutusjakslla lisikaan. kulutusvastaavien lääkärien allekirjittamat kulutustdistukset (liite 2) kaikilta terveyskeskusjaksilta. sähköpstivahvistukset tai vastaavat dkumentit terveyskeskusjaksjen arviinneista. Kun let tehnyt kaikki yleislääketieteen erityiskulutuksen suritukset ja haet tdistusta ylipistlta, tarvitset hakemuslmakkeen, jnka saat tiedekuntasi verkksivulta (palvelutdistukset, jissa khta keskeytykset (liite 1) ja pissalt tulee lla aina näkyvissä, vaikkei keskeytyksiä tai pissalja kulutusjaksilla lisikaan. kulutusvastaavien lääkärien allekirjittamat kulutustdistukset (liite 2) kaikilta terveyskeskusjaksilta. sähköpstivahvistukset terveyskeskusjaksjen arviinneista. tdistuksen 16 tunnin kurssimutisesta terveydenhulln hallintn ja ssiaaliturvaan perehdyttävästä kulutuksesta (suritus merkitään Webdi-järjestelmään).

8 Yleislääketieteen erityiskulutuksen ja erikislääkärikulutuksen terveyskeskusjaksn hyväksyy pintsuritukseksi yleislääketieteen ppiala. Hyväksymistä pintsuritukseksi haetaan siitä ylipiststa, jssa kulutusta surittavalla n pint-ikeus. Oulun ylipistn hakemukset lähetetään sitteeseen: Lääketieteellinen tiedekunta, PL 5000, Oulun ylipist Ylipistt ilmittavat Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastlle (VALVIRA) yleislääketieteen erityiskulutuksen surittaneiden nimet ja henkilötunnukset. 7 KOULUTUSJAKSON SUUNNITTELU JA SEURANTA TERVEYSKESKUKSESSA Sinulla tulee terveyskeskusjaksn jälkeen lla käsitys siitä, mikä n perusterveydenhulln asema, tehtävät ja merkitys kk terveydenhullssa. Jaksn aikana sinulle tulee syntyä ymmärrys siitä, mitä kaikkea perusterveydenhullssa n mahdllista tehdä ja tehdään, vaikka et itse pääsisi työskentelemään kaikilla sa-alueilla. Taulukssa 1 levaa luettela terveyskeskuksen keskeisistä timintaalueista vit käyttää määritellessäsi palvelujakssi sisältöä ja henkilökhtaisia tavitteita. Tarvittaessa vit kpiida taulukk-saan lisälehtiä eri kulutuspaikkjasi varten sitteesta Käy läpi tauluksta terveyskeskuksen keskeiset timinta-alueet ennen jaksa ja arvii itse aikaisempaa kkemustasi ja saamistasi kullakin timinta-alueella (sarake 1: Lähtötilanteen kkemukseni/saamiseni). Laadi sen jälkeen alituskeskustelussa hjaajasi kanssa suunnitelma terveyskeskusjakslle miettien jaksn tavitteita, ppimistarpeitasi ja tiveitasi (sarake 2: Suunniteltu työskentely). Kirjaa taulukn ikeanpuleisiin sarakkeisiin tteutunut työskentely eri timinta-alueilla (sarake 4: Tteutettu työskentely) ma arvi saamisestasi ja saamistasstasi jaksn aikana (sarake 5: Oma arvi ppimisesta ja saamisesta jaksn aikana) ppimista hjaava arviinti (sarake 6: Arviinti hjaajan kanssa). Lisäksi sinun kannattaa keskustella hjaajasi kanssa j etukäteen, ja aina tarpeen vaatiessa, maan työhösi ja työajan hallintaan liittyvistä asiista (man päivittäisen työajan järjestely, vastaanttaikjen kest ja ajanvarausjärjestelyt). Oppimista hjaava arviinti Ohjaajasi tehtävä n määrävälein arviida taitjasi ja suunnata ppimistasi. Ohjaaja vi havainnida timintaasi ja jskus tulla seuraamaan vastaanttasi. Ptilaskertmusten ja ptilastapausten analysinti yhdessä hjaajan ja muiden hjattavien kanssa n arvkas menetelmä arviida mia timintatapja. Myös ptilaiden arvit ja muun henkilöstön näkemykset antavat sinulle tärkeää tieta timinnastasi. Jskus työtä kannattaa analysida mittaamalla vastaantlta kertyviä timintalukuja (käynnit, labratritutkimukset, timenpiteet, erilaiset lähetteet). Keskustelujen hjaajan kanssa tulee lla vastavurisia. Niiden tarkituksena ei le arvstella sinua, vaan timia ppimisen hjaajana. Vit myös itse esittää tivmuksia hjaajallesi. Tärkeätä n, että arviintikeskusteluja käydään tistuvasti eikä ainastaan jaksn lpussa. Keskustelu hjaajasi kanssa helpttaa myös itsearviintia. Oppimisympäristön arviinti Kulutuksessa levan työskentely- ja ppimislsuhteiden tulee täyttää kulutusterveyskeskukselle ja kulutussairaalalle asetetut kriteerit. Jatk-piskelijan tulee arviida näitä ppimisympäristöön liittyviä asiita jkaisen terveyskeskusjaksn lpulla täyttämällä arviintilmake.

9 8 Ylipistt ja sairaanhitpiirien perusterveydenhulln ja yleislääketieteen yksiköt käyttävät arviintitietja lääkärikulutuksen kehittämiseen yhdessä terveyskeskusten kanssa. Jtta terveyskeskuksen lisi mahdllista saada myös välitöntä palautetta ppimisympäristöstään ja hjaustiminnastaan, svi lppukeskustelu terveyskeskuksen kulutusvastaavan lääkärin tai hjaajan kanssa. Lppukeskustelun aiheina vi käyttää lkikirjassa ehdtettua runka (liite 8), jka mukailee edellä mainittua arviintilmakkeen sisältöä.

10 9 Taulukk 1. Kulutusjaksn suunnittelu, seuranta ja ppimista hjaava arviinti (ks. terveyskeskusjaksn sisältö sivu 5 ja kulutusjaksn suunnittelu sivu 7) 1. Lähtötilanteen kkemukseni/ saamiteltu työs- 2. Suunnisenkentely +++ = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä = en tunne riittävästi X = suunniteltu työskentelyä timintaalueella 3. Timinta-alue tai terveyskeskuslääkärin työhön liittyviä muita tehtäviä Alleviivaa esimerkeistä ne asiat, jihin let perehtynyt tai jita let tehnyt. AIKUISTEN TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA, esim. kutsuntatarkastukset, työ- ja eläkeikäisten terveystarkastukset, ajkrttitarkastus, seulnnat (PAPA, mammgrafia) KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO, esim. nurten terveystarkastukset, puberteetti-kehitys, psykssiaalinen selviytyminen, kulu-kiusaaminen, kuluyhteistyö ja kulun ppilashult, nurten päihteiden käyttö ja sen tunnistaminen KROONISTEN SAIRAUKSIEN HOITO JA SEU- RANTA, esim. astma ja keuhkahtaumatauti, diabetes, khnnut verenpaine, muut valtimtaudin riskitekijät (tupakinti, rasva-arvt, liikalihavuus), sepelvaltimtauti KUNTOUTUSTOIMINTA, esim. kuntutusta järjestävät taht (julkinen, Kela, ptilasjärjestöt, yksityinen), työnjak ja lähetekäytännöt, asiakasyhteistyöryhmä ja kuntutussuunnitelma, veteraanikuntutukseen lähettäminen, 4. Tteutettu työskentely 5. Oma arvi ppimisesta ja saamistassta jaksn aikana T = +++ = hallitsen ja saan len työskennellyt sveltaa tämän timinta-alueella sa- alueen tieta (mahdlliset useat ++ = tunnen sa-alueen eri jakst mille riveilleen) khtalaisesti + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä = en tunne riittävästi 6. Arviinti hjaajan kanssa (ks. Oppimista hjaava arviinti s. 8) Pvm ja muita humiita

11 1. Lähtötilanteen kkemukseni/ saamiseni +++ = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä = en tunne riittävästi 2. Suunniteltu työskentely X = suunniteltu työskentelyä timintaalueella lääkinnällinen kuntutus, fysiterapia, timintaterapia ja apuvälinelainaus, puheterapia ÄITIYSNEUVOLA, esim. lääkärin ja terveydenhitajan tarkastukset ja painpistealueet, työnjak ja yhteistyö äitiyspliklinikan kanssa, synnynnäisten sairauksien, epämudstumien ja infektitautien seulnta, perhevalmennus, synnytyksen jälkeinen ehkäisy PERHESUUNNITTELUNEUVOLA, esim. ehkäisyvälinevalikima ja maksuttmuusperiaatteet, eri asiakasryhmien neuvnta, sukupulitautien ehkäisy, eri ehkäisyvälineiden käytön/asennuksen periaatteet 3. Timinta-alue tai terveyskeskuslääkärin työhön liittyviä muita tehtäviä Alleviivaa esimerkeistä ne asiat, jihin let perehtynyt tai jita let tehnyt. LASTENNEUVOLA, esim. lääkärin ja terveydenhitajan tarkastukset ja painpisteet, lapsi asiakkaana ja ptilaana, kknaisvaltainen terveyden edistäminen, riskiperheiden tunnistaminen, yhteistyö muiden peruspalveluyksiköiden kanssa, rktushjelman mukaiset rktukset, tiimityö/parityöskentely MIELENTERVEYSTYÖ, esim. mielenterveystimist ja sen palvelut, kriisityöryhmän timin- 4. Tteutettu työskentely 5. Oma arvi ppimisesta ja saamistassta jaksn aikana T = +++ = hallitsen ja saan len työskennellyt sveltaa tämän timinta-alueella sa- alueen tieta (mahdlliset useat ++ = tunnen sa-alueen eri jakst mille riveilleen) khtalaisesti + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä = en tunne riittävästi 6. Arviinti hjaajan kanssa (ks. Oppimista hjaava arviinti s. 8) Pvm ja muita humiita 10

12 1. Lähtötilanteen kkemukseni/ saamiseni +++ = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä 2. Suunniteltu työskentely X = suunniteltu työskentelyä timintaalueella ta, lähettäminen tahdsta riippumattmaan hitn (M1-lähete), terveyskeskuspsyklgin tehtäväkenttä, ennaltaehkäisevä mielenterveystyö perheneuvlatiminta, yhteistyö perheterapeutin kanssa PITKÄAIKAIS- JA MONISAIRAIDEN POTILAI- DEN HOITO, esim. mniammatillisen hit- ja palvelusuunnitelman tek, hidn krdininti, lääkehidn tiednkulku, mnilääkitys lääkityksen arviinti, lääkelistan ylläpit, reseptien uusiminen PÄIHDEHUOLTO, esim. riippuvuuden varhaistunnistaminen, mini-interventi, hitjärjestelmät (katkaisuhit, eri laitshitmudt ja lähetekäytännöt), pakkhitkriteerit ja muu lainsäädäntö PÄIVYSTYS, esim. päivystysptilaan tilanteen selvittely ja hit, jatkhidn järjestäminen ja hidn tarkituksenmukainen prrastus, ambulanssitiminta TYÖTERVEYSHUOLTO, esim. työpaikkaselvitys, terveystarkastukset ja työkyvyn arviinti, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet, varhaiskuntutus ja työkyvyn ylläpit 3. Timinta-alue tai terveyskeskuslääkärin työhön liittyviä muita tehtäviä Alleviivaa esimerkeistä ne asiat, jihin let perehtynyt tai jita let tehnyt. 4. Tteutettu työskentely 5. Oma arvi ppimisesta ja saamistassta jaksn aikana T = +++ = hallitsen ja saan len työskennellyt sveltaa tämän timinta-alueella sa- alueen tieta (mahdlliset useat ++ = tunnen sa-alueen eri jakst mille riveilleen) khtalaisesti + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä = en tunne riittä- 6. Arviinti hjaajan kanssa (ks. Oppimista hjaava arviinti s. 8) Pvm ja muita humiita 11

13 12 = en tunne riittävästi VANHUSTEN HOITO, KOTISAIRAANHOITO, esim. ktikäynnit, iäkkään ptilaan arviinti, iäkkään timintakyvyn arviinti, iäkkään lääkityksen arviinti, muistiseulat, ssiaalietuudet, ktipalvelu ja muut tukipalvelut västi 1. Lähtötilanteen kkemukseni/ saamiseni 2. Suunniteltu työskentely VUODEOSASTO JA MUUT HOITOLAITOKSET, esim. lähettäminen vudesastlle tai muuhun hitlaitkseen, ktiutuksen suunnittelu, selvitys-arviinti-sijitus (SAS-arvi), pitkäaikaishit, intervallihit ja kuntutus, päiväsairaala, päiväkeskustiminta, vanhainkti, hivakti, tehstettu palveluasuminen, saatthitptilaan ja kulevan ptilaan hit TARTUNTATAUTIEN VASTUSTAMINEN JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO, esim. tartuntatautien ilmitusmenettely, lain mukaiset terveystarkastukset, timinta rukamyrkytysepäilyissä MUUT PALVELUTOIMINNAT JA MONIAMMA- TILLINEN YHTEISTYÖ, esim. puheterapeutti, ssiaalityöntekijät, kulukuraattri ja pettajat, jalkjenhitaja, ravitsemusterapeutti, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö, ptilasasiamies, mniammatillinen tiimityö massa työyhteisössä VIRKALÄÄKÄRIN TEHTÄVÄT, esim. raskaudenkeskeytys- ja sterilisaatiasiat, isyystutkimukset, kulemansyyn selvittäminen, virka-apu pliisille: pahinpitely/raiskaus, pakkhitkriteerit ja muu lainsäädäntö 3. Timinta-alue tai terveyskeskuslääkärin työhön liittyviä muita tehtäviä Alleviivaa esimerkeistä ne asiat, jihin let perehtynyt tai jita let tehnyt. 4. Tteutettu työskentely T = 5. Oma arvi ppimisesta ja saamistassta jaksn aikana +++ = hallitsen ja saan 6. Arviinti hjaajan kanssa (ks. Oppimista hjaava arviinti s. 8) Pvm ja muita humiita

14 = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä = en tunne riittävästi X = suunniteltu työskentelyä timintaalueella LAUSUNNOT JA VASTAAVAT, esim. A-tdistus, B-lausunt, C-lausunt, E-lausunt, T-tdistus, vammaispalvelulain mukaiset lääkärin lausunnt, edunvalvjan lausunt, ilmitus syöpärekisteriin, muut lausunnt TOIMENPITEET Injektit ja punktit, esim. krtisni- tai puuduteinjekti pehmytsiin, nivelpunkti ja injekti, jhtpuudutus, pskintelpunkti, rakkkatetri, rakkpunkti ja ihn läpi asetettava katetri, verinäytteen tt tyhjiöputkeen, i.v.-infuusi Kipsaukset ja sidnta, esim. nilkan venähdyksen tuenta/sidnta, nilkan kipsisids, rannemurtuman repsiti ja kipsaus, srmivammjen ikea-asentinen lastitus/ kipsaus Pienkirurgiset timenpiteet, esim. haavan puudutus ja mpelu, paiseen avaus, ihtuumrin pist, kepala, sisään kasvaneen varpaankynnen reunan leikkaus ja fenlisaati, kynnen pist Muita timenpiteitä, esim. pskinteliden lavaati, virtsarakn katetrinti, kierukan asennus ja pist, prktskpia, PEF:n ja spi- len työskennellyt timinta-alueella sveltaa tämän sa- alueen tieta (mahdlliset useat ++ = tunnen sa-alueen eri jakst mille khtalaisesti riveilleen) + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä = en tunne riittävästi

15 rmetrian tulkinta, keuhkputkia avaavien lääkkeiden annstelu kapillaarisumutelaitteella, CPAP- ja happihidn tteutus, tympangrammin käyttö ja tulkinta, kuulkäyrän tulkinta, nenäverenvudn hit, vierasesineen pist nenästä, krvavahan pist, sarveiskalvrikan pist, silmänpaineen mittaus, PAPAnäytteen tt, khtunteln sytlginen näyte (pipelle tai vastaava), nestehidn suunnittelu, EKG:n tt ja tulkinta, sydäninfarktin liutushit, elvytys 14

16 15 YHTEYSTIETOJA Oulun ylipist Lääketieteellinen tiedekunta PL Oulun ylipist Ylipistn yleiset määräykset: Erikislääkärikulutus Yleislääketieteen erityiskulutus Lkikirja: Lkikirja Hakemuslmakkeet erikislääkärikulutukseen: Hakemuslmake yleislääketieteen erityiskulutuksen pint-ikeutta varten: Ilmittautuminen läsnä levaksi jatk-piskelijaksi ylipistn Kulutustdistus: Kulutustdistus Tdistushakemus yleislääketieteen erityiskulutuksen surittamisesta Tdistushakemus erikislääkäritutkinnn surittamisesta Terveyskeskusjaksn sähköinen arviinti sitteessa: 481c-b5ad-3e30ad0b6465. Kulutusterveyskeskukset Oulun ylipistn hyväksymät petusterveyskeskukset Erikistumispaikat erikisalittain Kulutuspaikat Yleislääketieteen erityiskulutusta kskeva pint-ikeushakemus sekä yleislääketieteen erityiskulutusta ja erikistumiskulutusta kskevat tdistushakemukset lähetetään sitteeseen: Opintasiainsihteeri Anne Ollila Oulun ylipist Lääketieteellinen tiedekunta PL Oulun ylipist

17 16 LIITE 1 KESKEYTYKSIEN VAIKUTUS PALVELUIHIN Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia: vusilmapäivät lmarahavapaat säästövapaat (palkalliset) aktiivivapaat päivystysvapaat täydennyskulutus (työn edellyttämä/palkallinen) ulkmainen kulutus (palkallinen) Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivudessa, vähennetään ylimenevä aika suraan palvelusta: sairauslma (palkallinen) tilapäinen hitvapaa (palkallinen/palkatn) pakttavat perhesyyt äitiyslma, isyyslma, vanhempainvapaa pintvapaalain mukainen pintvapaa piskelu (palkatn) lukulma kuulustelua varten kertausharjitukset Seuraavat päivät vähennetään suraan palvelusta: yksityisasia (palkatn) virkavapaus/työlma (palkallinen/palkatn) sairauslma (palkatn) hitvapaa (palkatn) vurtteluvapaa (palkatn) speuttamisvapaa

18 KOULUTUSTODISTUS LIITE 2 Tämä selvitys kulutusjakssta terveyskeskuksessa tulee timittaa ylipistn haettaessa tdistusta yleislääketieteen erityiskulutuksesta tai terveyskeskusjaksn hyväksymistä erikislääkärikulutuksen pintsuritukseksi. Opiskelijan henkilötiedt Nimi Henkilötunnus 17 Terveyskeskusta ja palvelua kskevat tiedt Terveyskeskuksen (terveysaseman) nimi Ylipist, jnka kanssa terveyskeskuksella n vimassa leva kulutusspimus Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa leva nimetty hjaajalääkäri jaksn aikana Palvelu n llut kkaikaista / 20 - / 20 Palvelu n llut sa-aikaista, viikktuntimäärä tuntia... / - / 20 TYÖN MONIPUOLISUUS Terveyskeskuskulutukseen tulee kuulua vähintään 3 kk ajanvarausvastaantta ja sen lisäksi perehtymistä vähintään klmeen muuhun eri timinta-alueeseen. Kkaikaista päivystysmutista vastaantta ja vudesasttimintaa vi lla yhteensä enintään klme kuukautta. Tässä kulutuspaikassa kulutukseen n kuulunut työskentelyä seuraavilla sa-alueilla: Ajanvarausvastaantt Päivystys, päivystysyksikkö, pientrauma, ensihit tai sairaankuljetus Vudesast Ktisairaanhit Lastenneuvla Äitiysneuvla Perhesuunnitteluneuvla Kulu- ja piskeluterveydenhult Vanhustenhult Aikuisten terveystarkastukset, terveysneuvnta ja seulntatutkimukset Työterveyshult Kuntutustiminta Mielenterveystyö Päihdehult Muu, mikä JAKSOON ON SISÄLTYNYT Perehdytys Ohjattavan ja hjaajalääkärin alituskeskustelu Ohjaus- ja arviintikeskusteluja hjaajan kanssa nin kerran viikssa Lkikirjan käyttö hjaustapaamisissa Mahdllisuus päivittäiseen kkeneen lääkärin knsultintiin Timipaikkakulutusta (työpaikan lääkärimeetingit ja mniammatilliset kulutukset) Ulkpulista täydennyskulutusta päivää Tutustuminen kulutuspaikan alueen ssiaalipalvelujärjestelmään Lppukeskustelu hjaajalääkärin tai terveyskeskuksen kulutusvastaavan lääkärin kanssa Sähköisen arviintilmakkeen täyttäminen jaksn lpussa Muuta, mitä

19 18 Tarvittaessa tarkempi selvitys kääntöpulelle Paikka ja aika Nimetyn terveyskeskuksen kulutusvastaavan lääkärin allekirjitus ja nimen selvennys Liitteeksi palkkatimistn palvelutdistus, jsta tulee ilmetä pissalt ja keskeytykset. Sähköisesti täytettävä lmake n sitteessa ( Kulutustdistus)

20 19 OHJAAJAN NIMEÄMINEN Timintayksikkö LIITE 3 Ohjauksen ajanjaks / 20 - / 20 Ohjattava Nimikirjitus Nimenselvennys Ohjauksen peruste Yleislääketieteen erityiskulutusta surittava lääkäri Erikistuva lääkäri, erikisala Muu, mikä Ohjaaja (työsuhteessa kuntaan/kuntayhtymään) Nimikirjitus Nimenselvennys Kulutus ja työkkemus terveyskeskuslääkärinä Lääketieteen lisensiaatin tutkint v. Yleislääketieteen erikislääkärin tutkint v. Muu erikislääkärin tutkint. mikä Surittanut yleislääketieteen erityiskulutuksen tai perusterveydenhulln lisäkulutuksen Osallistunut hjaajakulutukseen Lääkärikuluttajan erityispätevyys Timinut terveyskeskuslääkärinä yhteensä vutta Ohjattavan kanssa svitaan seuraavista hjaukseen ja valvntaan liittyvistä käytännön asiista: Perehdytys Työjärjestelyt hjaajan ja hjattavan tapaamisia varten Mahdllisuudet päivittäiseen kkeneen lääkärin knsultintiin Päivystysjärjestelyt ja takapäivystys Timipaikkakulutus Ulkpuliset kulutukset Muuta, mitä Paikka ja aika Timintayksikön kulutusvastaavan allekirjitus Nimenselvennys Jakelu: Ohjattava, hjaaja, kulutusvastaava