Vammaishuollon palvelujärjestelmä hanke Väliraportti

Transkriptio

1 Vammaishuollon palvelujärjestelmä hanke Väliraportti Projektipäällikkö Maria Laine

2 Sisällys Johdanto 1. Projektin tavoitteet ajalle Osatavoitteiden toteutuminen 6 3. Arviointi..11

3 Johdanto Vammaishuollon palvelujärjestelmä hanke on Kankaanpään, Honkajoen, Jämijärven ja Karvian yhteinen kehittämishanke ajalla Hankkeen kunnissa on vahvistettu olevan yhteensä asukasta. Hanketta hallinnoi Kankaanpään kaupunki. Hankkeelle on asetettu neljä päätavoitetta, joiden mukaisesti kehittymisprosessi etenee. Tavoitteet ovat vammaishuollon palvelujärjestelmän luominen, palveluohjausmallin luominen, erityisosaamisen lisääminen ja seudullisen vammaispoliittisen strategian valmistelu. Projektipäällikkö Maria Laine aloitti tehtävässään ja asetti osatavoitteet syksylle, joiden toteutumista väliraportissa on tarkoitus tarkastella.

4 1. Projektin tavoitteet ajalle VAMMAISHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ -HANKE SYKSY 2006 Hankkeen käynnistyminen Vammaishuollon tilannekatsaus Hankkeesta tiedottaminen Yhteistyön aloittaminen verkostoituminen Kehittämistarpeen selvitys kunnilta, asiakkailta ja työntekijöiltä Koulutuksien suunnitteleminen Ja järjestäminen Projektipäällikkö aloitti tehtävässään Tutustuminen materiaaliin ja kirjallisuuteen sekä kuntien vammaispalveluihin ja asiakastilanteeseen Hankkeen esite, lehtiartikkelit, seminaarit, yhdistysten kokoukset, perusturvalautakunnat Paikalliset yhteistyökumppanit ja eri hallintokunnat sekä muut vammaispalveluhankkeet Suomessa Kuntakierroksilla kartoitettu kuntien omia tavoitteita ja hankkeen etenemistä Asiakkaille ja kotipalvelutyöntekijöille postitettujen kyselyiden pohjalta toiminnan kehittäminen Tukiviittomakoulutus, järjestetty yht. 3 kertaa syksyn aikana Autismikoulutuspäivä Kevään koulutuksien suunnittelu 1.1 Tiedottaminen Hankkeen näkyvyys Hankkeesta tiedotetaan paikallisissa lehdissä. Kuntien sosiaalitoimistoihin, yhdistyksille ja muille yhteistyökumppaneille lähetetään hankekuvaus yhteystietoineen. Hankkeesta tehdään esite, joita annetaan hankkeen kuntiin jaettaviksi. Esitteitä toimitetaan mm. Kankaanpään kaupungin palvelupisteelle, KASEVA:n (Kankaanpään seudun vammaisjärjestöt) toimistolle, kuntien sosiaalitoimistoihin sekä vammaishuollon asiakkaille ja työntekijöille. Projektipäällikkö käy kertomassa hankkeesta Projektipäällikkö esittäytyy kuntien sosiaalilautakunnille ja kertoo samalla hankkeesta. Kankaanpään seudun vammaisjärjestöön; KASEVA:n ollaan yhteydessä ja esitellään hanketta. Projektipäällikkö osallistuu lääninhallituksen kuulemistilaisuuteen Säkylässä. Hanke esitellään myös Pohjois-Satakunnan sosiaalijohtajien kokouksessa.

5 Projektipäällikkö on tiiviissä yhteistyössä kuntien vammaishuollon työntekijöiden kanssa ja käy keskustelemassa hankkeen etenemisestä tietyin väliajoin. 1.2 Vammaishuollon tilannekatsaus Kuntien vammaispalveluihin ja asiakastilanteeseen tutustuminen Projektipäällikkö käy hankkeen alkuvaiheessa jokaisessa kunnassa keskustelemassa vammaishuollon työntekijöiden kanssa vammaishuollon tilanteesta, hankkeen tavoitteista ja kehittämisajatuksista. Projektipäällikkö kokoaa tietoa vammaishuollon palveluiden käyttäjämääristä ja asiakkaiden ikäjakaumasta. Kuntien palveluntarjoajista tehdään koontia. Vammaishuoltoon liittyviin julkaisuihin tutustuminen Projektipäällikkö tutustuu uusimpiin julkaisuihin vammaishuoltoa koskien, mm. sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiin vammaislakien uudistamisesta ja julkaisuihin vammaispolitiikasta sekä aiheesta tehtyihin tutkimustuloksiin. Kankaanpään kaupungin vammaishuollon toimintamalliin sekä muihin tarpeellisiin hanketta koskeviin asiakirjoihin projektipäällikkö tutustuu heti hankkeen alkuvaiheessa. 1.3 Kehittämistarpeiden selvitys Kuntien tarpeiden kartoitus ja tavoitteet hankkeelle Projektipäällikkö käy hankkeen alkuvaiheessa läpi vammaishuollon tilanteen kuntien työntekijöiden kanssa. Silloin kartoitetaan vammaishuollon kehittämistarpeet ja laaditaan kunnille omia tavoitteita, joihin hankkeen avulla pyritään vastaamaan. Tavoitteita seurataan hankkeen ajan ja muutetaan niitä tarpeen vaatiessa. Vammaishuollon asiakkaiden tarpeiden, ideoiden ja kehittämisehdotusten kartoitus Syksyn ja alkutalven aikana pyritään lähettämään kyselylomake vammaishuollon asiakkaille. Kyselylomakkeen tarkoituksena on selvittää asiakkaiden kehittämisajatuksia ja tarpeita palveluiden suhteen. Loppuvuoden aikana kuntien vammaishuollon asiakkaille järjestetään myös mahdollisuus tavata projektipäällikkö ja keskustella hankkeesta, tarpeista ja

6 kehittämisehdotuksista. Asiakkaiden toivotaan ottavan osaa kehittämisprosessiin tuomalla ajatuksiaan esille. Työntekijöiden osaamisen ja koulutustarpeen selvitys Vammaishuollon työntekijöille laaditaan myös hankkeen alkuvaiheessa kyselylomake, jossa osaamista ja koulutustarvetta pyritään selvittämään. Myös heidän kehittämisajatuksiaan ja mahdollisia ideoitaan halutaan kuulla. Projektipäällikkö suunnittelee alustavasti koulutusta ja ottaa yhteyttä asiantuntijakouluttajiin. Koulutusta järjestetään Lähipalveluiden kartoitus Selvitys kuntien palveluntarjoajista Projektipäällikkö selvittää Kankaanpään, Honkajoen, Jämijärven ja Karvian kuntien ja lisäksi muiden lähikuntien palvelut, joita hankkeessa voisi hyödyntää mahdollisimman laajaalaisesti. Projektipäällikkö pyrkii luomaan seudulle yhteistyöverkostoa eri toimijoiden kanssa. Samalla projektipäällikkö alkaa laatia alueellista palveluketju-mallia, johon kaikki palvelut listataan. Tiedustelut Lähialueen palveluntarjoajille projektipäällikkö tekee tiedusteluja mahdollisista palveluista ja toiminnoista, joita seudulle pyritään saamaan. Tavoitteena on saada seudulle lähipalveluita. 1.5 Hankkeen tilanneselvitys Ohjausryhmän kokoontumiset Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Projektipäällikkö laatii ohjausryhmän kokouksiin esityslistat, toimii sihteerinä sekä tekee kokouksista muistiot. Ensimmäisessä ohjausryhmässä projektipäällikkö esittelee hankkeen tavoitteita ja kertoo mitkä ovat toteutuneet hankkeen alkuvaiheessa. Projektipäällikkö selventää myös omaa tehtävänkuvaansa ja kertoo ehdotuksen, miten jatkossa tullaan etenemään.

7 Kirjanpito Projektipäällikkö laatii hankkeen taloudesta selvitystä ja tekee lääninhallitukseen hakemuksen maksatusta varten. Hakemus lähetetään alkuvuodesta Projektipäällikkö kirjaa asiakkaiden yhteydenotot ja laatii niistä taulukon. Väliraportti Projektipäällikkö laatii hankkeen väliraportin, jossa tavoitteiden toteutumista ja aikataulua seurataan. Suunnitellaan tulevaa vuotta ja laaditaan tavoitteet sekä aikataulu. Tarpeelliset raportoinnit projektipäällikkö laatii ja lähettää lääninhallitukseen. 2. Osatavoitteiden toteutuminen 2.1 Tiedottaminen Hankkeen alkuvaiheessa projekti pyrittiin käynnistämään tiedottamisen avulla. Paikallislehdissä on ollut syksyn aikana kirjoituksia hankkeeseen liittyen. Hankkeen esite saatiin laadittua ja sitä on syksyn aikana jaettu monissa tilaisuuksissa ja kokouksissa. Myös postitse on esitteitä lähetetty, mikäli asiakkaat ovat kaivanneet lisätietoa. Projektipäällikkö on esitellyt hanketta syksyn aikana monissa eri tilaisuuksissa, seminaareissa ja kokouksissa. Erilaisissa tilaisuuksissa on syntynyt hyviä keskusteluita seudun vammaispalveluista. Projektipäällikkö on käynyt syksyn aikana Kankaanpään ja Karvian perusturvalautakunnissa ja mm. Pohjois-Satakunnan sosiaalijohtajien kokouksessa kertomassa hankkeesta. Samalla on keskusteltu tavoitteista ja odotuksista hankkeen suhteen. Syksyn aikana hanketta on esitelty myös seudun yhdistyksille. Kankaanpään Kuntoutuskeskuksella Kankaanpään seudun vammaisjärjestöjen suunnittelemassa tilaisuudessa projektipäällikkö esitteli hankkeen ja yhdistyksillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tämän lisäksi yhdistykset ovat kutsuneet tarkemmin kertomaan hankkeesta yhdistyksien kokouksiin. Pohjois-Satakunnan Vammaisneuvosto kutsui myös projektipäällikön esittelemään hanketta Kansainvälistä vammaistenpäivää vietettiin Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa, jossa myös hanke pikaisesti esiteltiin.

8 2.2 Vammaishuollon tilannekatsaus Kuntien vammaispalveluihin ja asiakastilanteeseen tutustuminen Syksyn aikana projektipäällikkö on vieraillut jokaisessa hankekunnassa useaan otteeseen ja hankkeen tavoitteista sekä odotuksista on keskusteltu sosiaalitoimen vammaishuollon edustajien kanssa. Samalla on hahmottunut kuntien palvelutarjonta ja mahdolliset puutteet tai epäkohdat, joihin vammaishuollon hankkeen kautta toivotaan parannusta. Asiakastilanteeseen tutustuminen tapahtui pääosin kyselyä toteutettaessa, jonka myötä oli mahdollista saada konkreettista tietoa itse asiakkailta. Vammaishuoltoon liittyvä materiaali Hankkeen alkuvaiheessa projektipäällikön tehtävänä oli tutustua uusimpiin julkaisuihin koskien vammaislakien uudistamista, vammaispolitiikkaa sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Kankaanpään kaupungin vammaishuollon toimintamalli on toiminut osiltaan työvälineenä hanketta käynnistäessä. Syksyn aikana myös vammaispoliittista ohjelmaa varten on pyritty hankkimaan alustavaa materiaalia ja tietoa erityisesti aiemmin tehdyistä seudullisista ohjelmista. 2.3 Kehittämistarpeiden selvitys Kuntien tarpeiden kartoitus ja tavoitteet hankkeelle Projektipäällikkö kiersi jokaisessa hankekunnassa keskustelemassa kuntien tavoitteista ja odotuksista hankkeen suhteen. Keskusteluiden pohjalta sosiaalitoimen työntekijöiden näkökulmasta keskeisimmät teemat: - Kuntiin omia palveluita vammaishuoltoon - Seudullisten toimintaohjeiden yhtenäistäminen - Yhteiset käytännöt ja lomakkeet - Kuljetuspalvelu, reittiliikenne? - Vaikeavammaisuuden määrittely - Tulkkipalvelut, kilpailuttaminen? - Viriketoiminnan kehittäminen Vammaishuollon asiakkaiden tarpeiden, ideoiden ja kehittämisehdotusten kartoitus Asiakkaiden kehittämistarpeita ja toiveita on hankkeen aikana tärkeää kuulla. Sen selvittämiseksi projektipäällikkö laati kyselylomakkeen, johon asiakkailla on mahdollisuus

9 kirjata kannanottonsa. Kyselyssä selvitettiin myös tyytyväisyyttä palveluihin ja sitä, kuinka paljon palveluista tietää tällä hetkellä. Viikolla 42. lähetettiin yhteensä 412 kyselylomaketta ja palautuskuoret Kankaanpään asiakkaille sekä Honkajoelle, Jämijärvelle ja Karviaan vammaishuollon vastaaville työntekijöille eteenpäin lähetettäviksi. Kyselyjä palautui yhteensä 142 kappaletta, joten vastausprosentti kyselyssä on 35 %. Kyselyyn asiakkailla oli mahdollisuus laittaa halutessaan yhteystietonsa, jotta heihin voi ottaa yhteyttä. Hyvin moni kyselyyn vastannut olikin laittanut yhteystietonsa, joten heille kaikille projektipäällikkö soitti. Puheluiden aikana käytiin läpi kyselylomaketta ja asiakkaalla oli mahdollisuus tarkentaa vastauksiaan sekä saada lisätietoa hankkeesta. Hyvin moni kyselyyn vastannut henkilö oli todennut, ettei ole riittävästi tietoa vammaishuollon palveluista. Asiakkaille, jotka toivoivat lisätietoa, lähetettiin vammaishuollon palveluista tai hankkeesta lisämateriaalia. Syksyn aikana on myös eri tilaisuuksissa pyritty tiedottamaan palveluista. Ohessa kaavio asiakkaiden oma näkemys, kuinka he kokevat tuntevansa vammaishuollon palvelut. Kaaviosta tulee selkeästi esille tarve palveluista tiedottamiselle. Myös kyselyssä tärkeimmäksi nousi ohjauksen, neuvonnan ja palveluista tiedottamisen tarve. Palveluiden tunteminen / kaikki kunnat 16 % 27 % 8 % 3 % 14 % Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti 32 % Erittäin huonosti Jättänyt vastaamatta Kyselyiden keskeisimmät teemat asiakkaiden näkökulmasta: - Lisää tietoa, neuvontaa ja ohjausta vammaishuollon palveluista - Lisää vapaa-ajan toimintoja, ystäväpalvelu - Yhtenäisyyttä kuljetuspalveluihin seudulla - Asumispalveluiden kehittäminen - Yhdenmukaisuutta kuntien käytäntöihin - Työ- ja päivätoiminnan lisääminen

10 Asiakkailla on ollut myös mahdollisuus tavata projektipäällikköä. Honkajoella ja Karviassa oli järjestettynä erikseen tilaisuus asiakastapaamisille. Tästä ilmoitettiin paikallisessa lehdessä. Näille tapaamisille ei kuitenkaan tullut asiakkaita. Kankaanpäässä asuvilla on koko ajan ollut mahdollisuus tavata ja keskustella hankkeesta ja kehittämisehdotuksista projektipäällikön kanssa. Pääasiassa yhteydenotot ovat tulleet puhelimitse. Työntekijöiden osaamisen ja koulutustarpeen selvitys Hankkeen yksi päätavoitteista on erityisosaamisen lisääminen seudulla koulutusten avulla. Vammaishuollossa toimiville työntekijöille laadittiin kyselylomake, joka Kankaanpäässä annettiin täytettäväksi kaikille henkilökohtaisille avustajille. Honkajoella, Jämijärvellä ja Karviassa kysely suunnattiin kotipalveluhenkilöstölle, joista oli tarkoitus saada valikoitua vammaishuollon asioista kiinnostuneita työntekijöitä. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään osaamista ja koulutustarvetta. Kyselyjen pohjalta rakentui alustava koulutusohjelma seudun työntekijöille, jonka mukaan koulutuksia pyritään järjestämään. Koulutuksia järjestetään koko hankkeen ajan, joten koulutustarpeetkin varmasti tarkentuvat koko ajan. Koulutukset Koulutusten aikana käsitellään ainakin seuraavia aihealueita: - Ergonomia - Kommunikointi - Kuntoutus - Palveluohjaus - Vammaisuus - Vammaispalvelut Koulutuksiin osallistuvat vammaishuollon työntekijät ja myös muut tahot teeman mukaan. Hankkeen ensimmäisistä koulutuksista on tiedotettu vammaishuollon, kotipalvelun, erityispäivähoidon ja erityiskoulun työntekijöille. Syksyn 2006 aikana toteutuneet seudun työntekijöille suunnatut koulutukset: Autismikoulutus Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Koulutus sisälsi tietoa autismista ja muista neurologisista sairauksista, varhaiskuntoutuksesta ja opetuksesta. Koulutukseen osallistui seudulta yhteensä 10 työntekijää Tukiviittomakoulutus Kankaanpään seudun työntekijöille. Mukana henkilöstöä päiväkodeista, kouluista, kotipalvelusta sekä vammaishuollosta. Koulutus kestää yhteensä 13 tuntia neljänä iltana.

11 Kommunikaatio on yksi koulutusohjelman osa-alueista ja hankkeen koulutukset alkoivatkin tukiviittomien opetuksella joulukuussa. Opettajana toimi Kreetta Östling Porista. Tukiviittomakoulutukseen osallistui keskimäärin 20 henkilöä hankkeen kunnista. Syksyn aikana seudulta 10 henkilöä osallistui myös autismikoulutukseen, jonka Kankaanpään SAMDY ry sekä autistien ja Rett-henkilöiden Tuki olivat järjestäneet Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa Näistä koulutuksista on saatu osallistujilta hyvää palautetta. Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut syksyn 2006 aikana mm. seuraaviin tilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin: Länsi-Suomen lääninhallituksen tilaisuus Säkylässä Käytiin läpi monia hankkeen etenemisen kannalta oleellisia asioita, kuten maksatusjärjestelyitä. Hoivapalveluiden kilpailuttamisen ilot ja surut seminaari Tilaisuudessa esiteltiin mm. kilpailuttamiskäytäntöjä ja niiden hyviä ja huonoja puolia. Vammaispalvelulaki, soveltamiskäytännöt ja lainmuutos Porissa Koulutustilaisuudessa esiteltiin vammaispalveluja, perheen näkökulmaa sekä sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöä. Mieli myllertää - seminaari , Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Seminaarissa esiteltiin Mieli myllertää-projektia ja keskityttiin kehitysvammaisten mielenterveysongelmiin. Seminaarissa esiteltiin myös kehitysvammaisten ystävyystoimintaa. 3. Lähipalveluiden kartoitus Verkostoituminen ja selvitys kuntien palveluntarjoajista Hankekuntien palveluista projektipäällikkö on syksyn aikana tehnyt alustavaa koontia sekä julkisen, että yksityisen tahon toteuttamista palveluista, joita kunnissa on. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa alkoi heti hankkeen alussa. Hankkeen kannalta olennaista olikin verkostoitua eri tahojen kanssa ja luoda yhteisiä toimintaohjeita vammaishuoltoon. Ajatukseksi selkiintyi elämänkaari-työskentely, jossa koko vammaisen henkilön elämänkaari tulisi selkiytettyä, mitä palveluita ihan varhaislapsuudesta aikuisuuteen saakka vammainen henkilö tarvitsee. Neuvolan terveydenhoitajien kanssa kokoonnuimme pohtimaan ensitietopakettia perheelle, johon on juuri syntynyt vammainen lapsi tai vammaisuus todetaan

12 myöhemmin. Kangasmetsän erityiskoulun kehittämisehdotuksia selvitettäessä pohdimme mahdollisuutta saada Kankaanpäähän toisen asteen ammatillista erityisopetusta tai vaihtoehtoisesti valmentava itsenäistymiskurssi tukea tarvitseville nuorille. Projektipäällikkö on koulutusasiassa ollut yhteydessä Alavuden erityisammattikouluun. Kankaanpään Kuntoutuskeskukselle on myös tehty tiedusteluita mahdollisista lähipalveluiden järjestämisestä ja yhteistyöstä. 4. Talous ja hallinto Projektipäällikkö seuraa hankkeen kirjanpitoa, laatii maksatushakemukset, laskut kuntiin ja lisäksi tarvittavat selvitykset. Ohjausryhmä on kokoontunut syksyn aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä on käsitelty hankkeen kannalta ajankohtaisia asioita. Syksyn aikana ohjausryhmässä käsiteltiin lähinnä tiedottamiseen, projektipäällikön toimenkuvaan ja hankkeen tavoitteisiin liittyviä asioita. Projektipäällikkö toimii ohjausryhmässä sihteerinä. 3. Arviointi Hankkeen alkuvaiheelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Osa hankkeen tavoitteista on toteutunut jo pidemmälle, kuin syksyn osalta oli ajateltu ja toisaalta taas jotkut osa-alueet vaativat enemmän aikaa ja edistyvät hitaammin. Hankekuvaukseen nähden edistystä on tapahtunut monella osa-alueella. Hankkeen arviointi on tässä vaiheessa jäänyt itsearvioinnin ja suoran palautteen varaan. Varsinaista erillistä arviointisuunnitelmaa hankkeella ei ole. Jatkossa on tarkoitus ohjausryhmässä toteuttaa SWOT-analyysi, jonka avulla hankkeen uhkia ja mahdollisuuksia, heikkouksia ja vahvuuksia voidaan kartoittaa. Projektin edetessä pyritään löytämään keinoja heikkouksien muuttamiseksi vahvuuksiksi. Projektipäällikön tavoitteena on laatia hankkeelle itsearviointilomake, joka käsittää hankkeeseen liittyvien kysymysten asteikollisen arvioinnin koskien mm. tavoitteiden toteutumista, tiedottamista ja raportointia. Säännöllisesti koulutuksiin osallistuville työntekijöille tehdään myös itsearviointilomake ja he arvioivat omaa oppimistaan koko hankkeen ajan. Työntekijät saavat kansiot, joihin kokoavat materiaalia koulutuksista ja tekevät samalla oppimispäiväkirjaa itselleen. Kansiosta on

13 tarkoitus muodostua portfolio, josta on hyötyä myöhemminkin työelämässä. Asiakaskysely toteutettiin kerran hankkeen alkuvaiheessa, toinen asiakaskysely toteutetaan mahdollisesti opiskelijatyönä hankkeen loppuvaiheessa. Jatkossakin hanketyö etenee niin, että puolivuosittain projektipäällikkö tekee työsuunnitelman, jossa tulevan kauden tehtäviä ja tavoitteita on kirjattuna. Väliraportin tavoitteena on arvioida työsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita sekä jatkossa tarkemmin itsearviointilomakkeen tuloksia.