VAMMAISHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 VAMMAISHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ Liite HANKEKUVAUS Hankkeen lähtökohdat: Pohjois-Satakunta on seitsemän kunnan seutukunta, jonka asukasluku on noin Alue käsittää pieniä maaseutumaisia kuntia, missä erityispalvelut ovat pääasiallisesti etäällä ja palveluiden tarve on vaihtelevaa. Seutukunta kuuluu väestötappioalueisiin ja kuntien taloudellinen asema on ollut varsin tiukka. Nämä seikat tuovat haasteita tulevaisuuden palvelujärjestelmien kehittämiselle ja osaamisen ylläpitämiselle. Vammaishuollon ja kehitysvammahuollon lainsäädännön yhdistämistä valmistellaan vuoteen 2009 mennessä. Kuntien tulee tulevaisuudessa panostaa vammaishuollon tehostamiseen palvelukysynnän kasvaessa ja kustannusten lisääntyessä. Kankaanpään seudun vammaishuollon kehittämishankkeen tehtävä on tuottaa vammaishuollon erityisosaamista sisältävä palvelujärjestelmä ja erityisesti lähipalveluita yhteistyössä, lisätä eri toimijoiden erityisosaamista seudulla, luoda vammaispalvelun seudullinen työpari järjestelmä, luoda tehokkaat ja joustavat palveluketjut, laatia toimintaohjeita eri palvelukokonaisuuksiin. Pääpaino on peruspalveluiden kehittämisessä, palveluohjauksen aloittamisessa ja varhaisten palveluiden lisäämisessä (palveluohjaus, vanhemmuuden tuki ja avopalvelut) sekä ehkäisevässä työssä. Kehittämistyöllä turvataan lähipalveluiden saatavuus ja palvelutaso. Seudullisuus antaa mahdollisuuden kuntien osaamisen verkostoitumiseen ja mahdolliseen erikoistumiseen. Kankaanpään kaupunki on v kehittänyt vammaishuollon työprosesseja, hakemuslomakkeita ja toimintaohjeita (liite Vammaishuollon toimintamallin vakiinnuttaminen). Kehittämistyötä tulee jatkaa ja levittää koko seutukunnalle hyviä käytäntöjä. Kankaanpään seudulla on vahvistettu vammaispoliittinen ohjelma v , avopalvelustrategia vanhustenhuollossa ja Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma v. 2003, joissa käsitellään vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittämistä. V on valmistunut Vanhusten ja vammaisten asumispalveluja koskeva tarveselvitys. Kuntien nykyiset palvelut on kartoitettu kehittämistyön pohjaksi. (asiakirjat liitteenä) Osa selvityksistä koskee jo osittain seutukuntaa. Laadituissa selvityksissä on kartoitettu kehitettäviä palveluita. Resurssien vähäisyydestä johtuen on tarkoituksenmukaista tehdä kehittämisessä yhteistyötä koko alueella. Pienissä kunnissa palvelutarve on vaihtelevaa ja asiantuntemusta tarvitaan harvakseltaan, mistä syystä vammaishuollon osaaminen ei pysy välttämättä ajan tasalla. Seudullinen osaamisen verkosto ja työparityöskentely luo mahdollisuudet osaamisen ylläpitämiseen. Myös muiden toimijoiden kanssa tulee käynnistää vuoropuhelu vammaispalvelujen tarvepohjasta, tavoitetilasta ja työnjaosta.

2 Hankkeessa mukana olevat kunnat: Hankkeen hallinnoijana ja valtionavustuksen hakijana toimii Kankaanpään kaupunki. Mukana ovat myös lähikunnat: Honkajoki, Jämijärvi ja Karvia. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Vammaispalvelun asiakkaat, terveydenhuollon kuntayhtymät, Satakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Kankaanpään kuntoutuskeskus, A-koti, seurakunnat, Kehitysvammaisten tukiyhdistys ry, Tukiranka ry, Kaseva, Valtti-hanke, eri oppilaitokset, vammaisneuvostot ja Pikassos Oy (verkosto, tiedonvälitys, koulutus). Hankkeen yleistavoitteet: Hankkeen tavoitteena on yhdistää Kankaanpään seudun vammaishuollon työntekijät yhteiseen kehittymisprosessiin hankkeeseen palkattavan työntekijän eli projektipäällikön johdolla. Vammaishuollon palveluihin kuuluu kehitysvammahuollon palvelut (laitoshoito, asumispalvelut, perhehoito, erityispalvelut ja työtoiminta), joita pääasiassa tuottaa seudulle Satakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymä (keskuspaikka Ulvila) sekä muut vammaispalvelut (vammaispalvelulaki ja asetus; asumispalvelut, asunnon muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet, kuljetuspalvelu, tulkkipalvelu, henkilökohtainen avustaja palvelu, päivittäisessä toiminnassa tarvittavat välineet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, vaatekustannukset, erityisravinto ja omaishoidon tuki). Vammaishuollon palvelut ovat hyvinkin erilaisia ja järjestämistavat vaihtelevat. Palveluiden myöntämiskriteereihin ei ole yhtenäistä käytäntöä ja oikeuskäytäntökin vaihtelee. Hankkeen tavoitteena on luoda näin sekavaan palvelujärjestelmään yhtenäinen näkemys ja tavoitetila, mikä lähtee asiakkaan palvelun tarpeen arvioinnista tarkoituksenmukaisen mallin mukaan. Hankkeessa kehitetään käytännön toimintamallit seudullisesti yhtenäisiksi (esim. tarvearvio, palveluohjaus, palvelukohtaiset tuotekuvaukset, lomakkeisto ja toimintaohjeet). Hanke hyödyntää atk-järjestelmiä (mm. Effica-ohjelmisto, suunnittelun apuväline, tiedon tuotanto, tilastointi, seurantajärjestelmä). Työntekijöiden osaamisen kehittämisen tavoitteena on lisätä havainnointia, arviointitaitoja, vuorovaikutustaitoja ja tavoitteen asettamistaitoja (ohjaus, koulutus, konsultaatio, tietopankki). Hankkeen toteutustapa, tulokset ja aikataulu: 1. Vammaishuollon palvelujärjestelmän luominen Perusosaamisen lähtökohtana on vammaishuollon palvelujen mallintaminen ja tarpeeseen vastaaminen. Selkeä kuva työprosesseista luo yhtenäisen menettelyn palvelujen tuottamiseen asiakkaalle, kuntien sisällä ja myös ulkopuolisille toimijoille. Asiakkaan palvelutarpeen arviointiin kehitetään lomake, jossa käydään läpi oleelliset tekijät palvelun myöntämiselle. Eri vammaishuollon palveluille laaditaan kuvaukset (palvelukuvaus ja prosessikuvaus), mitä voidaan hyödyntää mm. kilpailuttamisessa ja laadun arvioinnissa. Kuvaukset tehdään hankkeen alussa v Toimiva yhteistyö eri tahojen kanssa aloitetaan hankkeen alussa ja kartoitetaan eri toimijoiden palvelut ja toiveet saumattomalle palveluketjulle. Ohjausryhmään kutsutaan asiantuntijoita tarpeen mukaan. Kuvausten jälkeen luodaan toimintaohjeet ja laaditaan yhtenäinen dokumentointijärjestelmä (sähköinen).

3 Samanaikaisesti tarkentuu tehokas ja joustava palvelujärjestelmä. Kuntien tarpeet kartoitetaan hankkeen alussa ja yhteiset palvelut luodaan sen pohjalta. Palveluiden järjestäminen toteutetaan esim. toimijoiden välisin ostopalvelusopimuksin. Hanke luo yhteistyömallin myös kunnan eri hallintokuntien välille (sosiaali-, terveys-, opetustoimi) ja seudullisten eri toimijoiden välille (yksityiset toimijat, yhdistykset ja kuntayhtymät). Kuntien yhteistyön lisääminen mm. seuraavissa erityispalveluissa: Henkilökohtaisten avustajien resurssipankki, koulutus (oppilaitokset), tehtäväkuva, palvelun laatu, työntekijöiden saatavuuden turvaaminen, työnohjaus, verkostotyö, työnantajan roolin mallintaminen ja opastus. Omaishoitajien lomitus, kuntoutus ja vertaisryhmätapaamiset Seudullinen vammaisten asuminen Seudullinen työ- ja päivätoiminta sisällön uudistaminen ja palveluiden eriyttäminen, palvelutarpeen kuvaus palvelun kehittäminen ja resursointi (laatu ja määrä), lainsäädännön päällekkäisyydet, subjektiivinen oikeus vai harkinta, palvelu tavoitelähtöiseksi (työ/palkka vai virike/sosiaalista toimintaa vai perheen tuki), palvelun tuottamisen erilaiset mallit eri toimijavaihtoehdot Kuljetuspalvelun seudullinen palvelujärjestelmä Tulkkipankki, tiedottaminen, palvelun toimintaohjeet Apuvälinerekisteri Kankaanpään seudun kunnat eivät ole mukana AATUhankkeessa (Sairaanhoitopiirin apuvälinekeskus) seudullinen kehitysvammahuollon kuntoutusohjaaja vammaishuollon seudullinen palveluohjaaja seudullinen erityisliikunta Kestää koko projektiajan. 2. Palveluohjausmallin luominen Hankkeen keskeisiä näkökulmia ovat asiakaslähtöisyys (palvelut tuotetaan lähellä ja palveluohjauksen malli luodaan). Palveluohjaus käsittää eri toimijoiden tuottaminen palveluiden tiedottamisen. Hankkeessa kuullaan ja konsultoidaan asiakkaita. Palvelun tuotekuvaukset lähtee asiakkaan tarpeen määrittelystä (ikä, dg, avun tarve) ja laatu. Tavoitteena on myös asiakkaan tasapuolinen kohtelu. Laaditaan palveluohjauksen tehtäväkuvaus (asiakaspalvelu, ohjaus, yhteistyön tekijä, edunvalvonta ja työmenetelmät). Ohjausta tukee palveluesitteet, tietopankki ja tiedottaminen. Asiakkaan tarpeen arviointi ja omatoimisen suoriutumisen malli on lähtökohtana palveluohjaukselle. Palvelun alkaminen on oleellinen ajankohta antaa asiakkaalle ohjausta, tukea ja luoda asiakaslähtöinen palveluketju. Palvelusuunnitelma tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin kullakin osapuolella on tieto tulevasta. Sovitaan seudulle yhteistyömalli muiden toimijoiden kanssa mm. : Terveydenhuolto: lastenneuvolan rooli, ensitieto paketti, vanhempien kuntoutus, perheen tuki, palvelutarpeen ennustaminen. Erityishuollon konsultaatio ja palvelut. Muut toimijat tukevat palvelujärjestelmää (mm. Klubitalo, Valtti-hanke, seurakunnat, Kela ja Työvoimatoimisto)

4 Palveluohjaus lähtee myös työntekijöiden osaamisen ja rohkeuden lisäämisestä, mitä tuottaa mm. perehdytys, koulutus, verkostotyö, konsultaation turvaaminen, tiedon saatavuus, osaamisen jakaminen ja työnohjaus. Yhteistoiminnallinen oppiminen on hankkeen toimintatapa. Varhaiseen havainnointiin järjestetään koulutusta. Palveluohjaukseen vaikuttaa myös muiden toimijoiden tuottamat palvelut ja roolit: Selkiinnytetään koko yhteiskunnan eli valtion, kunnan, Kelan rooleja palveluiden tuottamisessa. Asiakkaan oma ja lähiverkoston rooli palvelutarpeessa arvioidaan jo tarvekartoituksessa. Kolmannen sektorin rooli selvitetään hankkeen aikana seudullisten toimijoiden kanssa. Palvelun järjestämisen vastuun selkiinnyttäminen ja saumaton yhteistyö paikallisesti poistaa mahdolliset päällekkäisyydet. Kunnan eri hallintokuntien palvelut, jotka vaikuttavat vammaishuollon palveluiden toteutumiseen: Päivähoito erityispäivähoito, tiedon siirto kouluille, lastensuojelun tukimuoto Opetustoimi kouluavustajien tehtävä, oppilashuolto, erityisopetus, kuraattoripalvelut Liikuntatoimi - erityisliikunta, nuorisotoimi ja raittiustyö Tekninen toimi - ympäristön rakentaminen asiantuntemuksen kuuleminen Kestää koko projektiajan. 3. Erityisosaamisen lisääminen Koulutus sisältää havainnoin, arviointitaitojen, vuorovaikutustaitojen ja tavoitteellisen vammaishuollon erityistaitojen kehittämistä. Koulutus painottuu vuosille 2007 ja Koulutuksen avulla luodaan vahva perusosaaminen ja lisätään myös erityisosaamista esim. työntekijöiden erikoistumisella oman valinnan mukaan. Koulutus sisältää eri vammaryhmien asiantuntemuksen sisältöjä. Koulutukseen osallistuvat vammaishuollon työntekijät ja muut yhteistyötahot teeman mukaan. Koulutustarve kartoitetaan hankkeen alussa kyselyllä, missä kartoitetaan myös seudun nykytilan osaaminen. Seudulle luodaan verkostoyhteistyön malli mm. säännöllisten työntekijöiden tapaamisten ja työparityöskentelyn kautta. Koko hankeaika toteutetaan tapaamisia ja malli jää pysyväksi seutukunnalle. Työolojen kehittämiseen ja turvallisuuteen kiinnitetään myös huomiota. Koulutus toteutetaan yhdessä perusosaamisen koulutuksen kanssa. Konsultointiin kartoitetaan valtakunnallinen osaaminen ja luodaan tietopankki (sähköinen esim. intranet), mitä kukin työntekijä voi arkityössään hyödyntää tarpeensa mukaan. Henkilökunnan konsultaation mahdollisuuksien lisääminen (esim. SEHP ja mm. Kankaanpään perheneuvolan kiertävä erityislastentarhanopettaja, Kankaanpään mielenterveystoimisto (Mielellään hanke kehittää lasten ja nuorten psykososiaalinen palveluketjukuvauksen, seudulle on laadittu Mielenterveystyön strategia) Erityisosaaminen mallinnetaan kuten peruspalvelut. Kehitetään moniongelmaisten palvelukokonaisuus, mikä yhteen sovitetaan, nimetään vastuuhenkilö, turvataan tiedonsiirto. Luodaan seudulle tiimi-verkostotyön malli. Kehitetään seudullisen kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmän toimintaa myös palveluohjauksen roolissa.

5 4. Seudullisen vammaispoliittisen strategian valmistelu Valmistaudutaan lainsäädäntöuudistukseen ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin kehittämällä seudullinen vammaishuollon palvelujärjestelmä toimivaksi. Seudullinen ohjelma kuvaa kuntien yhteistä tahtotilaa. Hankkeen aikana valmistellaan seudullista vammaispoliittista strategiaa (astuu voimaan lukien), mikä liitetään myöhemmin valmisteltavaan hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan. Projektipäällikkö toimii koollekutsujana ja sihteerinä. Lisäksi hankkeen aikana: Tuotetaan materiaalia kuvauksista, esitteitä, lomakkeita, tilastoja ja sähköinen tietopankki. Mallinnetaan asiakastyön päätöksentekomenettely: palvelusuunnitelma, EHO, palvelupäätökset, seurantajärjestelmä. Kankaanpäässä palkataan lukien perheneuvolaan kiertävä erityislastentarhanopettaja (seudun kunnat ostavat jo nyt perheneuvolan palveluita). Lasten päivähoidossa on aloitettu v vuotiaille varhainen havainnointi Nokian Kehu mallin mukaan. Tämän seurauksena tulee kehittää palveluohjausta, kuntoutuspalveluita, vanhemmuuden tukea ja vaikuttavuuden seurantaa. Vammaishuollon palveluasumisen asuntolan rakentaminen on vireillä ja toteutuminen ajoittuisi vuodelle Samaan kiinteistöön voidaan sijoitta vammaishuollon päivä- ja työtoiminta, mitä voivat naapurikunnat ostaa tarpeensa mukaan. Kankaanpään seudulla on meneillään myös muita hankkeita mm. VoiTas hanke (Ikäinstituutti), Satakunnan erityishuoltopiirin ky / Aune ja Satakunnan sairaanhoitopiirin ky / Mielellään. Hankkeen aikana hyödynnetään muita kehittämishankkeita ja ohjelmia sekä kehitetään rakenteita ja tavoitteena on saada seutukunnan palvelujärjestelmä kuntoon vammaispoliittisen strategian voimaan astuessa. Hankerahoituksen perustelut: Hankkeeseen palkattavan työntekijän /projektipäällikkö : palkkaus-, toimisto-, matka- ja muut toiminta kulut, koulutuskustannukset sisältyvät valtionosuusrahoitukseen (75 %). Kuntien omarahoitusosuus on 25 %, mikä jaetaan kuntien kesken asukasluvun mukaisesti (tilanne ). Koelaskelma Väestö Honkajoki , , , ,47 Jämijärvi , , , ,33 Kankaanpää , , , ,53 Karvia , , , ,66 Yhteensä ,00