VAMMAISHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ HANKE

Transkriptio

1 VAMMAISHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ HANKE LOPPURAPORTTI Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia 1

2 Sisällys 1. PERUSTIEDOT 3 2. HANKEKUVAUS 4 3. HANKKEEN OSATAVOITTEET, TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI Hankkeen käynnistyminen ja tiedottaminen Kehittämistarpeiden selvitys Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla HANKKEEN TAVOITTEITA, TULOKSIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA Tavoite 1. Seudullisen vammaishuollon palvelujärjestelmä luominen Tavoite 2. Palveluohjausmallin luominen Tavoite 3. Erityisosaamisen lisääminen Tavoite 4. Seudullisen vammaispoliittisen ohjelman valmistelu OHJAUSRYHMÄN POHDINTAA 21 LIITTEET 22 2

3 1. PERUSTIEDOT Hankkeen hallinnoija: Kankaanpään kaupunki Hankkeen vastuuhenkilö: Heli Isohannu, perusturvajohtaja PL 36, Kankaanpää, puh , Hankkeen yhteyshenkilö: Marika Vanhatuuna, vammaishuollon johtaja PL 36, Kankaanpää, puh Hanketyöntekijät: Maria Laine, projektipäällikkö, (työloma ) Auli Ranta, projektipäällikkö, Hankkeen nimi: Vammaishuollon palvelujärjestelmä Hankkeen kesto: Osallistuvat kunnat: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia Länsi-Suomen lääninhallitus: Marja-Leena Kuusisto, yhteyshenkilö, erikoissuunnittelija Ohjausryhmän jäsenet: Heli Isohannu, perusturvajohtaja, Kankaanpää, Marika Vanhatuuna, vammaishuollon johtaja, Kankaanpää Anitta Stenberg, sosiaalijohtaja, Honkajoki Pirjo Röpetti, Honkajoki, Aki Rantanen, perusturvajohtaja, asti Jämijärvi Auli Ranta, perusturvajohtaja, Satu Jokela, Jämijärvi, Pekka Kinnunen, sosiaalijohtaja, Karvia Mia Ahola, vanhus- ja vammaistyön johtaja Miia Kivimäki, vanhus- ja vammaistyönjohtaja Karvia, Sanna Rautalammi, asiantuntija Heli Toroska asiantuntija , Pikassos Oy Tapani Santavirta, sosiaalijohtaja, Siikainen, asiantuntija

4 Hankkeen rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö/länsi-suomen lääninhallitus valtionavustus 75 % hankkeeseen osallistuvien kuntien omavastuuosuus 25 % kustannukset yhteensä Hankkeen kustannuksia olivat projektipäällikön palkkaus- ja matkakulut, toimisto- ja muut toimintakulut, koulutuskustannukset, mitkä sisältyvät valtionosuusrahoitukseen. Kuntien omarahoitusosuus on 25 %, mikä jaetaan kuntien kesken asukasluvun mukaisesti (arvioitu tilanne ). Koelaskelma tehtiin tilanteen mukaan: Väestö yhteensä toteuma Honkajoki , , , , ,58 Jämijärvi , , , , ,83 Kankaanpää , , , , ,75 Karvia , , , , ,61 Yhteensä , ,75 Liitteenä (liite 1) on esitetty kustannusten jakauma hankkeen lopussa todellisen toteuman mukaisena. 2. HANKEKUVAUS Pohjois-Satakunta on seitsemän kunnan seutukunta, jonka asukasluku on noin Alue käsittää pieniä maaseutumaisia kuntia, missä erityispalvelut ovat pääasiallisesti etäällä ja palveluiden tarve on vaihtelevaa. Seutukunta kuuluu väestötappioalueisiin ja kuntien taloudellinen asema on ollut varsin tiukka. Nämä seikat tuovat haasteita tulevaisuuden palvelujärjestelmien kehittämiselle ja osaamisen ylläpitämiselle. Vammaishuollon ja kehitysvammahuollon lainsäädännön yhdistämistä valmistellaan vuoteen 2009 mennessä. Kuntien tulee tulevaisuudessa panostaa vammaishuollon tehostamiseen palvelukysynnän kasvaessa ja kustannusten lisääntyessä. Kankaanpään seudun vammaishuollon kehittämishankkeen tavoite oli tuottaa vammaishuollon erityisosaamista sisältävä palvelujärjestelmä ja erityisesti lähipalveluita, lisätä eri toimijoiden erityisosaamista seudulla, luoda vammaispalvelun seudullinen työpari järjestelmä, luoda tehokkaat ja joustavat palveluketjut, laatia toimintaohjeita eri palvelukokonaisuuksiin. Pääpaino oli peruspalveluiden kehittämisessä, palveluohjauksen mallin laatimisessa ja varhaisten palveluiden lisäämisessä (palveluohjaus, vanhemmuuden tuki ja avopalvelut) sekä ehkäisevässä työssä. Kehittämistyöllä piti turvata lähipalveluiden saatavuus ja palvelutaso. Seudullisuus antoi mahdollisuuden kuntien osaamisen verkostoitumiseen ja mahdolliseen erikoistumiseen. Kankaanpään kaupunki on v kehittänyt vammaishuollon työprosesseja, hakemuslomakkeita ja toimintaohjeita (Vammaishuollon toimintamallin vakiinnuttaminen). Kankaanpään seudulla on vahvistettu Vammaispoliittinen ohjelma v , Avopalvelustrategia vanhustenhuollossa ja Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma v. 2003, joissa käsitellään vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittämistä. V on valmistunut 4

5 Kankaanpään Vanhusten ja vammaisten asumispalveluja koskeva tarveselvitys (investoinnin valmisteluasiakirja). Vammaishuollon palvelujärjestelmä hanke oli Kankaanpään, Honkajoen, Jämijärven ja Karvian seudun yhteinen kehittämishanke ajalla Hankkeen aloitus siirtyi muutamalla kuukaudella Hankkeen kuntien asukasluku oli hankkeen alkaessa yhteensä asukasta, yhteensä asukasta ja yhteensä Asukasluku on vähentynyt hankkeen aikana hankkeen kunnissa yhteensä 410 asukkaalla. Hankkeessa on tehty yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: vammaispalvelun asiakkaat, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Satakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Kankaanpään kuntoutuskeskus, A-koti, seurakunnat, Valtti- hanke, Kaseva, Kehitysvammaisten tukiyhdistys ry, Tukiranka ry, eri oppilaitokset, vammaisneuvostot, Satakunnan vammaispalveluverkosto hanke ja Pikassos Oy (verkosto, tiedonvälitys, koulutus). Hankkeen aikana pyrittiin yhdistämään Kankaanpään seudun vammaishuollon työntekijät yhteiseen kehittymisprosessiin hankkeeseen palkatun projektipäällikön johdolla. Projektipäällikön työskentelyä ohjasi kaikkia kuntia edustava ohjausryhmä, johon kutsuttiin asiantuntijoita tarpeen mukaan. Vammaishuollon palveluihin kuuluu kehitysvammahuollon palvelut (kehitysvammalaki ja asetus, laitoshoito, asumispalvelut, perhehoito, erityispalvelut ja työtoiminta) sekä muut vammaispalvelut (vammaispalvelulaki ja asetus; asumispalvelut, asunnon muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet, kuljetuspalvelu, tulkkipalvelu, henkilökohtainen avustaja palvelu, päivittäisessä toiminnassa tarvittavat välineet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, vaatekustannukset, erityisravinto ja omaishoidon tuki). Laadituissa selvityksissä on kartoitettu hankkeen alun nykytilan kuvaus ja kehitettäviä palveluita. Resurssien vähäisyydestä johtuen oli tarkoituksenmukaista tehdä kehittämisessä yhteistyötä koko alueella. Pienissä kunnissa palvelutarve on vaihtelevaa ja asiantuntemusta tarvitaan harvakseltaan, mistä syystä vammaishuollon osaaminen ei pysy välttämättä ajan tasalla. Seudullinen osaamisen verkosto ja työparityöskentely luo mahdollisuudet osaamisen ylläpitämiseen. Myös muiden toimijoiden kanssa tulee tulevaisuudessa käynnistää vuoropuhelu vammaispalvelujen tarvepohjasta, tavoitetilasta ja työnjaosta. Työntekijöiden osaamisen kehittämisen tavoitteena oli lisätä havainnointi-, arviointi-, puheeksi ottamisen, vuorovaikutus- ja tavoitteen asettamisen taitoja (ohjaus, koulutus, konsultaatio, tietopankki). Vammaishuollon palvelut ovat seutukunnalla olleet erilaisia ja järjestämistavat ovat vaihdelleet. Palveluiden myöntämiskriteereihin ei ole ollut yhtenäistä käytäntöä ja oikeuskäytäntökin on vaihdellut. Hankkeen tavoitteena oli luoda sekavaan palvelujärjestelmään yhtenäinen näkemys ja tavoitetila. Hankkeessa kehitettiin palveluihin toimintamallit seudullisesti yhtenäisiksi ja eri vammaishuollon palveluille laadittiin palvelu- ja prosessikuvaukset. Hanke on hyödyntänyt Efficaohjelmistoa (suunnittelun apuväline, tiedon tuotanto, tilastointi, seurantajärjestelmä). Hankkeen aikana hyödynnettiin muita kehittämishankkeita ja ohjelmia sekä kehitettiin rakenteita ja tavoitteena oli saada seutukunnan palvelujärjestelmä kuntoon ennen lakiuudistusta ja sen jälkeen valmisteltavan vammaispoliittisen ohjelman voimaan astumista. 5

6 3. HANKKEEN OSATAVOITTEET, TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI 3.1. Hankkeen käynnistyminen ja tiedottaminen Hankkeen ohjausryhmä koostui jäsenkuntien edustajista ja puheenjohtajana toimi Kankaanpään kaupungin vammaishuollon johtaja. Ohjausryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli , jolloin asetettiin tavoitteita, määriteltiin ohjausryhmän rooli ja kuvattiin projektipäällikön toimenkuva. Hankkeeseen valittu projektipäällikkö aloitti tehtävässään Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti. Projektipäällikkö on laatinut ohjausryhmän kokouksiin esityslistat, toiminut sihteerinä sekä tehnyt kokouksista muistiot. Syksyn 2006 aikana ohjausryhmässä käsiteltiin lähinnä tiedottamiseen, projektipäällikön toimenkuvaan ja hankkeen tavoitteisiin liittyviä asioita. Osa projektipäällikön työajasta kului aluksi tehtävän hoidon kannalta oleellisen tiedon hankintaan vammaishuollon alueelta, nykytilan kuvaukseen sekä hankkeesta tiedottamiseen. Syksyn 2006 aikana projektipäällikkö oli yhteydessä hankkeeseen osallistuvien kuntien vammaishuollon työntekijöiden kanssa, selvittäen kuntien palveluita, mahdollisia puutteita ja epäkohtia. Selvityksen kohteena oli saada tietoa vammaishuollon palveluiden käyttäjämääristä, asiakkaiden ikäjakaumasta sekä kuntien palveluntuottajista.. Alkuvaiheessa hankkeen käynnistymistä pyrittiin edistämään tiedottamisen avulla. Paikallislehdissä oli syksyn 2006 aikana tiedotuksia ja kirjoituksia hankkeeseen liittyen. Kuntien sosiaalitoimistoihin, yhdistyksille, KASEVA:n (Kankaanpään seudun vammaisjärjestöt) toimistolle ja muille yhteistyökumppaneille lähetettiin hankkeen esite. Projektipäällikkö esitteli hanketta monissa eri tilaisuuksissa, seminaareissa ja kokouksissa sekä kuntien sosiaali-/ perusturvalautakunnille, Pohjois-Satakunnan sosiaalijohtajille sekä kuntien vammaishuollon työntekijöille Kehittämistarpeiden selvitys Projektipäällikkö selvitti sosiaalitoimen työntekijöiden odotuksia hankkeen suhteen. Esiin tulivat seuraavat kehittämiskohteet: Kuntiin omia palveluita vammaishuoltoon. Yhteiset käytännöt ja lomakkeet. Vaikeavammaisuuden määrittely. Viriketoiminnan kehittäminen. Seudullisten toimintaohjeiden yhtenäistäminen. Kuljetuspalvelu, reittiliikenne. Tulkkipalvelut, kilpailuttaminen. Vammaishuollon asiakkaiden tietoja, tyytyväisyyttä, tarpeita, ja kehittämisehdotuksia vammaishuollon palveluihin kartoitettiin kyselylomakkeella. Vuonna 2006 viikolla 42 lähetettiin yhteensä 412 kyselylomaketta ja palautuskuorta Kankaanpään asiakkaille sekä Honkajoelle, Jämijärvelle ja Karviaan vammaishuollon vastaaville työntekijöille eteenpäin lähetettäviksi. Kyselyjä palautui yhteensä 142 kappaletta, joten vastausprosentti kyselyssä on 35 %. Kyselyyn asiakkailla oli mahdollisuus laittaa halutessaan yhteystietonsa, jotta heihin voi ottaa yhteyttä. Hyvin moni kyselyyn vastannut olikin laittanut yhteystietonsa, joten heille kaikille projektipäällikkö soitti. Puheluiden aikana asiakkaalla oli mahdollisuus tarkentaa vastauksiaan sekä saada lisätietoa hankkeesta. Hyvin moni kyselyyn vastannut henkilö oli todennut, ettei ole riittävästi tietoa vammaishuollon palveluista. Asiakkaille, jotka toivoivat lisätietoa, lähetettiin 6

7 vammaishuollon palveluista tai hankkeesta lisämateriaalia. Syksyn aikana eri tilaisuuksissa pyrittiin tiedottamaan palveluista. Oheisessa kaaviossa asiakkaiden näkemyksiä siitä, kuinka he kokevat tuntevansa vammaishuollon palvelut. Kaaviosta tulee selkeästi esille tarve palveluista tiedottamiselle. Myös kyselyssä tärkeimmäksi nousi ohjauksen, neuvonnan ja palveluista tiedottamisen tarve. Palveluiden tunteminen / kaikki kunnat 16 % 27 % 8 % 3 % 14 % Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti 32 % Erittäin huonosti Jättänyt vastaamatta Kyselyn mukaan keskeisimmät teemat asiakkaiden näkökulmasta: Lisää tietoa, neuvontaa ja ohjausta vammaishuollon palveluista Lisää vapaa-ajan toimintoja, ystäväpalvelu Yhtenäisyyttä kuljetuspalveluihin seudulla Asumispalveluiden kehittäminen Yhdenmukaisuutta kuntien käytäntöihin Työ- ja päivätoiminnan lisääminen Hankkeen yksi päätavoitteista oli erityisosaamisen lisääminen (tavoite 3.) koulutusten avulla. Vammaishuollossa toimiville työntekijöille laadittiin kyselylomake, mikä Kankaanpäässä annettiin täytettäväksi kaikille henkilökohtaisille avustajille. Honkajoella, Jämijärvellä ja Karviassa kysely suunnattiin kotipalveluhenkilöstölle. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään osaamista ja koulutustarvetta. Kyselyjen pohjalta rakentui alustava koulutusohjelma seudun työntekijöille. Koulutuksia järjestettiin koko hankkeen ajan. 7

8 3.3. Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla VAMMAISHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ -HANKE SYKSY 2006 Hankkeen käynnistyminen Vammaishuollon tilannekatsaus Hankkeesta tiedottaminen Yhteistyön aloittaminen verkostoituminen Kehittämistarpeen selvitys kunnilta, asiakkailta ja työntekijöiltä Koulutuksien suunnitteleminen Ja järjestäminen Projektipäällikkö aloitti tehtävässään Tutustuminen materiaaliin ja kirjallisuuteen sekä kuntien vammaispalveluihin ja asiakastilanteeseen Hankkeen esite, lehtiartikkelit, seminaarit, yhdistysten kokoukset, perusturvalautakunnat Paikalliset yhteistyökumppanit ja eri hallintokunnat sekä muut vammaispalveluhankkeet Suomessa Kuntakierroksilla kartoitettu kuntien omia tavoitteita ja hankkeen etenemistä Asiakkaille ja kotipalvelutyöntekijöille postitettujen kyselyiden pohjalta toiminnan kehittäminen Tukiviittomakoulutus, järjestetty yht. 3 kertaa syksyn aikana Autismikoulutuspäivä Kevään koulutuksien suunnittelu Syksyn 2006 aikana toteutuneet seudun työntekijöille suunnatut koulutukset (liite 2): Autismikoulutus Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Koulutus sisälsi tietoa autismista ja muista neurologisista sairauksista, varhaiskuntoutuksesta ja opetuksesta. Koulutukseen osallistui seudulta yhteensä 10 työntekijää Tukiviittomakoulutus Kankaanpään seudun työntekijöille. Mukana henkilöstöä päiväkodeista, kouluista, kotipalvelusta sekä vammaishuollosta. Koulutus kesti yhteensä 13 tuntia neljänä iltana. Kommunikaatio on yksi koulutusohjelman osa-alueista ja hankkeen koulutukset alkoivatkin tukiviittomien opetuksella joulukuussa. Opettajana toimi Kreetta Östling Porista. Tukiviittomakoulutukseen osallistui keskimäärin 20 henkilöä hankkeen kunnista. Syksyn aikana seudulta 10 henkilöä osallistui myös autismikoulutukseen, jonka Kankaanpään SAMDY ry sekä autistien ja Rett-henkilöiden Tuki olivat järjestäneet Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa Näistä koulutuksista saatiin osallistujilta hyvää palautetta. Lisäksi projektipäällikkö osallistui syksyn 2006 aikana mm. seuraaviin tilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin: Länsi-Suomen lääninhallituksen tilaisuus oli Säkylässä, jossa käytiin läpi monia hankkeen etenemisen kannalta oleellisia asioita, kuten maksatusjärjestelyitä. Hoivapalveluiden kilpailuttamisen ilot ja surut seminaari Tilaisuudessa esiteltiin mm. kilpailuttamiskäytäntöjä ja niiden hyviä ja huonoja puolia. 8

9 Vammaispalvelulaki, soveltamiskäytännöt ja lainmuutos Porissa. Koulutustilaisuudessa esiteltiin vammaispalveluja, perheen näkökulmaa sekä sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöä. Mieli myllertää - seminaari , Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Seminaarissa esiteltiin Mieli myllertää -projektia ja keskityttiin kehitysvammaisten mielenterveysongelmiin. Seminaarissa esiteltiin myös kehitysvammaisten ystävyystoimintaa. Arviointi Hankkeen alkuvaiheelle ohjausryhmässä asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa syksyllä Osa hankkeen tavoitteista toteutui jo pidemmälle, kuin syksyn osalta oli ajateltu ja toisaalta taas jotkut osa-alueet vaativat enemmän aikaa ja edistyivät hitaammin. Hankekuvaukseen nähden edistystä tapahtui monella osa-alueella. Hankkeen arviointi jäi tässä vaiheessa itsearvioinnin ja suoran palautteen varaan. Varsinaista erillistä arviointisuunnitelmaa hankkeella ei ollut. Jatkossa ohjausryhmässä oli tarkoitus toteuttaa SWOT-analyysi, jonka avulla hankkeen uhkia ja mahdollisuuksia, heikkouksia ja vahvuuksia kartoitettiin. Projektipäällikkö laati itsearviointilomakkeen, jolla säännöllisesti koulutuksiin osallistuville työntekijöille tehtiin arviointi koskien heidän omaa oppimistaan koko hankkeen ajan. Työntekijät saivat kansiot, joihin kokosivat materiaalia koulutuksista ja tekivät samalla itselleen oppimispäiväkirjaa. Kansiosta muodostui portfolio, josta työntekijöille on hyötyä myöhemminkin työelämässä. Asiakaskysely toteutettiin hankkeen alkuvaiheessa. Jatkossakin hanketyö eteni niin, että puolivuosittain projektipäällikkö teki työsuunnitelman, johon tulevan kauden tehtäviä ja tavoitteita oli kirjattuna. Väliraportin tavoitteena oli arvioida työsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita sekä jatkossa tarkemmin itsearviointilomakkeen tuloksia Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla VAMMAISHUOLLON PALVELUJÄRJESTELM Ä -HANKE Kevät Palvelujärjestelmän luominen 2.Palveluohjausmallin luominen 3.Erityisosaamisen lisääminen 4.Vammaispoliittisen ohjelman valmistelu Vammaishuollon toimintamallin, palvelu- ja prosessikuvausten hyödyntäminen, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, yhteisiä palveluita. Verkostoituminen; vammaispalveluiden selkiinnyttäminen, paikalliset yhteistyökumppanit ja eri hallintokunnat sekä muut vammaispalv. hankkeet Hankkeen koulutukset; -kommunikaatio -vammaisuus -vammaispalvelut -kuntoutus -kohtaaminen.. ym. Alustava tiedon hankkiminen. 9

10 Alkuvuonna 2007 olivat vammaishuollon hankkeen alkukäynnistelyt jo takana ja työssä voitiin paremmin tähdätä tulevaan. Kevään aikana pyrittiin panostamaan tiedottamiseen, koulutuksiin, verkostoitumiseen sekä erilaisten toimintojen suunnitteluun ja käynnistämiseen. Palvelujärjestelmän luominen Hankkeen tavoitteena on ollut luoda yhtenäisiä linjauksia vammaispalveluiden päätöksentekoon Kankaanpään, Jämijärven, Honkajoen ja Karvian kunnissa. Kankaanpäässä on tehty vuonna 2006 vammaishuollon toimintamalli, jossa on kirjattuna sekä palvelukuvaukset että prosessikuvaukset. Toimintamalli sekä vammaispalveluiden toimintaohjeet on viety myös muihin hankekuntiin. Tarkoituksena oli luoda yhdenmukaisia käytäntöjä kuntiin siten, että asiakkaat olisivat tasavertaisia hankekunnissa. Prosessi ja palvelukuvaukset auttavat työntekijöitä myös orientoitumaan työhön, mikäli hakemuksia tulee harvakseltaan. Satakunnan vammaispalveluverkostot hankkeen (Porin kaupunki hallinnoi) myötä prosessikuvaukset tulevat mahdollisesti myös laajemmin kuntien käyttöön. Asiakkaiden tiedotuksen lisäämiseksi toimintamalli sekä toimintaohjeet on laitettu myös Kankaanpään kaupungin www-sivuille (vammaispalvelut) tiedoksi. Toimintaohjeet annetaan uusille asiakkaille, kun he tulevat vammaispalveluiden asiakkaiksi. Hankkeen tavoitteena oli saada Kankaanpään seudun kuntiin yhteisiä lähipalveluita. Kevään 2007 aikana hankkeen toimesta tehtiin tiedusteluja seudun oppilaitoksiin toisen asteen ammatillisen erityisopetuksen järjestämiseksi. Hankkeen puitteissa Pohjois-Satakunnan Ammatti-instituutin (PSAI), Kangasmetsän koulun ja Kankaanpään opiston henkilöstöä kokoontui pohtimaan asiaa ja syntyi yhteinen visio vammaisten nuorten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen aloittamisesta vuoden 2008 syksyllä. Yhteistyössä laadittiin opetushallitukseen hakemus projektiavustuksen saamiseksi, jonka avulla (PSAI) tulisi saamaan konsulttikoulun, joka toimii tukena opetuksen aloittamisvaiheessa. Lupa opetuksen järjestämiseen oli haettava vielä erikseen. Varhaisten palveluiden lisääminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat olleet hankkeen tavoitteissa merkittävinä seikkoina. Erityisosaamisen puuttuminen lähiseudulta on ollut suuri puute, etenkään erityislastentarhanopettajia ei ole seudulle saatu. Kankaanpään kaupungin erityispäiväkodissa on kaksi erityislastentarhanopettajan tointa. Kuntien käytössä tulisi olla päivähoidossa myös kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelton) palveluja tarvetta vastaavasti. Jämijärven kunta toi esille mahdollisuuden myydä erityislastentarhanopettajan palvelua muille kunnille. Hankkeeseen osallistuvista kunnista tiedusteltiin erityislastentarhanopettajan palvelun tarve (ostopalvelusopimuspohja, liite 3). Sopimukset tehtiin kevään 2007 aikana ja työntekijä aloitti elokuussa 2007 kahden vuoden kokeilun. Toiminnan tavoitteena oli turvata erityislastentarhan opettajan palvelu kunnissa, erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen kehittäminen, henkilöstön osaamisen sekä toimintakäytäntöjen kehittäminen. Syksyllä 2006 tehdyn asiakastiedustelun pohjalta tuli toiveita vapaa-ajan toiminnasta ja ystäväpalvelusta. Kevään aikana yhteistyössä Kankaanpään seurakunnan kanssa toteutettiin Ystäväpalvelukoulutus 25 vapaaehtoiselle henkilölle, joilla oli mahdollisuus toimia ystävänä vanhukselle, kehitysvammaiselle, liikuntarajoitteiselle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle ihmiselle. Ajatuksena oli, että ystävät voisivat olla mukana arjen erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi seurana ja apuna harrastuksissa ja asioinnilla tai muuten vain keskustelukaverina. Ystävyys-teema jatkui vielä erityisluokille tehdyllä kyselyllä (liite 4), jossa selvitettiin toiveita nuorten ystäväkahvilan tai kerhon toteuttamiseen. Kysely herätti kiinnostusta, joten syksyllä ystäväkahvila alkoi pyöriä, kun saatiin vapaaehtoistyöntekijöitä ja opiskelijoita mukaan toimintaan. 10

11 Kevään aikana organisoitiin heinäkuussa ( ) toteutettava seudullinen kehitysvammaisten lasten- ja nuorten leiri aloitti Satakunnan vammaispalveluverkosto hanke työskentelynsä. Maakunnallisen hankkeen tarkoituksena oli selkiinnyttää vammaispalvelun päätöksentekoa ja yhtenäistää kuntien käytäntöjä koko Satakunnassa. Pohjois-Satakunnan vammaishuollon hankkeen projektipäällikkö osallistui jatkossa maakunnallisen hankkeen projektiryhmään sekä kaikkiin asiantuntijaryhmiin. Asiantuntijaryhmiä olivat 1) asunnon muutostyöt, 2) kuljetuspalvelu, 3) asiantuntijalausunto vammaispalvelua varten, 4) palveluasuminen/henkilökohtainen apu, 5) tulkkipalvelut ja 6) sosiaalitoimen myöntämät välineet ja laitteet. Yhteistyötä hankkeiden välillä tehtiin mm. koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tarkoitus oli suunnata työtä siten, etteivät hankkeet poissulje toisiaan vaan toimivat tosiaan täydentäen. Palveluohjausmallin luominen Hankkeen tavoitteena oli selkiinnyttää koko yhteiskunnan rooleja palveluiden tuottamisessa sekä asiakkaiden, että työntekijöiden keskuudessa. Alkuvuodesta Kankaanpäässä järjestettiin Vammaispalvelut seminaari (liite 5), jossa eri vammaispalveluita ja etuuksia esiteltiin. Tilaisuuden tarkoitus oli selkiinnyttää palvelukokonaisuutta ja luoda mahdollisuus asiakkaiden ja päättäjien väliseen vuoropuheluun. Samalla myös eri hallintokuntien työntekijät saivat paremmin kuvaa toistensa palveluista. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 75 henkilöä hankekunnista. Lisäksi projektipäällikkö laati hankekuntiin palveluopasta vammaisille. Oppaassa on esiteltynä sosiaali- ja terveystoimen palveluita sekä kelan vammaisetuuksia. Lisäksi opas sisältää tietoja erityisliikunnan harrastusmahdollisuuksista. Opas tulee sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille työvälineeksi ja sitä annetaan asiakkaille heidän asioidessaan vammaispalveluasioissa. Kevään aikana työstettiin hankekuntiin kehitysvammaisen lasten perheille ensitieto-opasta. Opasta laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa Rauman ensitieto-oppaan pohjalta. Myös Pohjois-Satakunnan Kehitysvammaisten Tuki ry auttoi tietojen koonnissa. Palveluohjauksesta hankittiin tietoa osallistumalla koulutuksiin ja aiheesta käytävään keskusteluun. Projektipäällikkö osallistui koulutukseen, jossa kerrottiin Ruotsin kokemuksista palveluohjaustyöstä (Kokemuksia Ruotsin palveluohjaustyöstä: Palveluohjaaja asiakkaan asialla, neuvottelija ja rajojen ylittäjä Helsingissä ). Vammaispalvelun palveluohjausmallin valmistelua seudulle - koskeva koulutus järjestettiin syksyllä 2007 ja keväällä Erityisosaamisen lisääminen Koulutuksia järjestettiin työntekijöiden toiveiden ja esitysten pohjalta, joita syksyllä 2006 tehdyssä kartoituksessa tuli esille. Myös asiakkaiden toimesta tuli ehdotuksia koulutuksista ja tilaisuuksista. Koulutukset olivat joko täsmäkoulutuksia vammaishuollossa toimivalle henkilöstölle tai suuria koulutustilaisuuksia, joista tiedotettiin laajemmin. Osaan koulutuksista myös asiakaskunnalla oli mahdollisuus osallistua. Osallistujamääriin voi olla tyytyväinen, sillä koulutuksiin ei ole ollut hankala saada osallistujia. Hankkeen järjestämistä koulutuksista ja tilaisuuksista oli tietoa Kankaanpään kaupungin wwwsivuilta. 11

12 Hankkeen koulutukset kevään 2007 aikana: Vammaisuus koulutusjakso Pohjois-Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksessa alkaen sisältäen tietoa vammaryhmistä, kuntoutuksesta, ergonomiasta ja apuvälineistä. Osallistujia hankekunnista 25. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät koulutuspäivä Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa Osallistujia 110. Aikuisten ja nuorten neuropsykiatriset erityisvaikeudet koulutuspäivä Kankaanpään opistolla Osallistujia 19. Erityisryhmien ohjaus aistivammaiset koulutuspäivä Kankaanpään opistolla Osallistujia 10. Vammaisuuden kohtaamisesta ihmisen kohtaamiseen tilaisuus Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa Osallistujia 27. Ystäväpalvelukoulutus Kankaanpään seurakuntakeskuksessa Lisäksi projektipäällikkö osallistui kevään aikana seuraaviin koulutuksiin: Kehitysvammaisen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi koulutus Efeko / Tampere. Palvelusuunnitelmastako apua? koulutus Kynnys ry / Helsinki. Päihde- ja mielenterveysseminaari Satakunnan keskussairaalassa. Seudullisen vammaispoliittisen strategian valmistelu Seudullisen vammaispoliittisen strategian laatimiseen haettiin alustavaa tietoa ja materiaalia, mutta valmistelutyö alkoi vasta alkuvuonna Arviointi Ohjausryhmä kokoontui kevään 2007 aikana kahdesti keskustelemaan hankkeen etenemisestä. Ohjausryhmän jäsenet tekivät SWOT -analyysin hankkeesta ja arvioivat näin hankkeen etenemistä, senhetkistä tilaa ja mahdollisia riskejä. Vastausten perusteella oli nähtävissä, että hanke oli oikeansuuntainen ja toisaalta myös se, että jatkossa pitää kiinnittää riittävässä määrin huomiota tulevaisuuteen ja muutoksiin ja miettiä, miten kehittämistyötä jatkossa tullaan tekemään, kun hanke päättyy. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa osallistujat täyttivät palautelomakkeen. Lomakkeeseen oli mahdollisuus kirjata koulutusten hyviä ja huonoja puolia ja antaa vinkkejä seuraavien koulutusten sisältöön. 12

13 Yhteenveto SWOT analyysistä MAHDOLLISUUDET - Kehitystyön kautta parantaa vammaispalvelujen saatavuutta ja vammaisten asiakkaiden asemaa. - Yhteistyön, yhteistyömahdollisuuksien ja verkostotyön lisääminen eri organisaatioiden välillä (esimerkiksi Kankaanpään kuntoutuskeskus, kolmas sektori, oppilaitokset, muut hankkeet). - Oma hanke ja yhteistyö maakunnallisen Vammaispalveluverkostot - hankeen kanssa tuovat yhdessä vaikuttavuutta. - Paikalliset koulutusmahdollisuudet. - Asiakasnäkökulma, asiakkaat mukana suunnittelussa. - Yhteiset käytännöt vammaisten asioiden hoidossa, yhteiset erityispalvelut. - Yhteinen visio, vammaispoliittinen ohjelma - Oman työkentän selkiintyminen. - Kankaanpään asumis toimintayksikkö. - Projektipäällikön innovatiivisuus. - uusien ideoiden ennakkoluuloton käyttöön otto. UHAT - Kehittämistyön jatkuminen hankkeen jälkeen. - Muutosten tuomat asiat (lainsäädännön uudistus, kunnallisen palvelujärjestelmän tuleva muutos ym.) asenteet. - Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen (onko mahdollista), kaikkien aloitettujen toimien/asioiden valmiiksi saattaminen, monet odotukset - Hankkeen jääminen tietoa lisääväksi hankkeeksi - Vastaako hanke kaikkien kuntien tarpeisiin - poliittinen näkemys - Kuntien haluttomuus panostaa vammaisten aseman parantamiseen sekä palveluiden kehittämiseen (resurssit). Ei nähdä seudullisten palvelujen tuottamaa taloudellista ja inhimillistä hyötyä pitkällä aikavälillä. VAHVUUDET - Kuntien välisen yhteistyön tiivistyminen ja sujuvuuden lisääntyminen vammaisasioissa. - Henkilöstö (projektipäällikkö) on motivoitunut, asiaan paneutuva ja ideoita vastaanottava. - Hankkeen kautta on jo saatu aikaiseksi paljon näkyvää työtä. - Tiedottaminen palveluista. - Tietoisuus hankkeesta asiakaskunnalle ja työntekijöille. - Hankkeen kautta vammaispalveluista on tullut tietoa lisää sekä asiakkaille, henkilöstölle että päättäjille. - Koulutusten monipuolisuus. - Vahvat ja laajat yhteistyöverkostot. - Vammaispalveluiden tuleminen esille tärkeänä kehittämiskohteena. - Hankkeen kautta asiakkailla on vaikutuskanava osallistua keskusteluun palveluiden kehittämisestä. - Palvelurakenneuudistus (paras- lainsäädäntö) tukee nykyistä hankkeen kaltaista kehitystä. - Seudullisuus. - Hankkeen toiminta-alue on sopivan kokoinen. - Osaaminen. HEIKKOUDET - Hankkeen tavoitteiden laaja- alaisuus. - Kunnan omien palveluiden puute. - Yksittäisiä palveluntuottajia vielä vähän. - Resurssit pienet (talous, henkilöstöresurssit). - maantieteellinen alue laaja, väestöpohja pieni ja vanhusvoittoinen. - Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua koulutuksiin - Hankkeen kuntien mahdollisuudet osallistua. hankkeeseen täysipainoisesti (kaikissa kunnissa ei ole vammaishuoltoon nimettyä henkilöstöä). - Palveluiden tuleva muutos, yhdistyvä vammais- ja kehitysvammalainsäädäntö pakottaa muuttamaan työtä uudelleen. - asiakkaiden passiivisuus osallistua tarjottuun kehittämiskeskusteluun - tiedotus (tiedotusvälineiden vastaanotto). - Ohjausryhmän osa hankkeessa voisi olla tiiviimpi. 13

14 3.5. Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla VAMMAISHUOLLON PALVELU- JÄRJESTELMÄ -HANKE Syksy Palvelujärjestelmän luominen 2.Palveluohjausmallin luominen 3.Erityisosaamisen lisääminen 4.Vammaispoliittisen ohjelman valmistelu - Yhteistyö Satakunnan Vammaispalveluverkostohankkeen kanssa, hankkeen asiantuntijaryhmiin osallistuminen ja tiedon välittäminen - Palveluohjauskoulutusten käynnistäminen - Palveluopas valmiiksi - Ensitieto-opas valmiiksi - Oppaiden levittäminen tarpeen mukaan Hankkeen koulutukset; -Vammaispalvelujen lainsäädäntö -Palveluohjaus -Tulistuva lapsi koulutus -Hygieniakoulutus Neurologiset oireet - Työryhmää ei perustettu Syksyn 2007 aikana jatkettiin keväällä aloitettuja töitä ja painopiste oli mm. oppaiden valmiiksi saattamisessa, erilaisten oheistoimintojen käynnistämisessä ja koulutusten jatkamisessa eri aihealueista. Palvelujärjestelmän luominen Syksyn 2007 aikana käynnistyivät Satakunnan vammaispalveluverkostot hankkeen asiantuntijaryhmät. Projektipäällikkö osallistui jokaiseen kuuteen työryhmään välittäen tietoa Satakunnan hankkeeseen ja Pohjois-Satakunnan hankekuntiin. Vuoden aikana ryhmissä oli tarkoitus koota vammaispalveluista yhtenäiset toimintamallit koko Satakuntaan, tarkoituksena oli yhdistää kuntien käytäntöjä. Projektipäällikkö osallistui lisäksi hankkeen projektiryhmään. Pohjois-Satakunnan hankkeen tavoitteena oli saada Kankaanpään seudun kuntiin yhteisiä lähipalveluita. Hankkeen puitteissa Pohjois-Satakunnan Ammatti-instituutin (PSAI), Kangasmetsän koulun ja Kankaanpään opiston hakemukseen opetushallitukselle vammaisten nuorten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen aloittamisesta Kankaanpäässä tuli hylkäävä päätös, joten asia jäi toistaiseksi vielä odottamaan. Keväällä 2007 seudun erityisnuorille suunnatun kyselyn pohjalta aloitettiin syyskuussa Ystäväkahvila- toiminta. Yhteistyössä erään kehitysvammaisen nuoren äidin, Kankaanpään opiston sekä KASEVA:n (Kankaanpään seudun vammaisjärjestöt) kanssa aloitettiin yli 13- vuotiaille erityisnuorille suunnattu kahvilatoiminta, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisuus ystävien tapaamiseen, erilaiseen toimintaan ja te toihin. Nuoret voivat kahvilassa ohjatusti 14

15 tavata toisiaan ja esimerkiksi pelata, askarrella tai katsella elokuvia yhdessä. Samalla vanhemmat saavat hetken aikaa hoitaa omia asioitaan. Kankaanpään opistolta tuli opiskelijoita mukaan toimintaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia teemoja. Tilat järjestyivät KASEVA:lta. Toiminta oli suosittua ja nuoria oli lähes kymmenkunta paikalla jokaisella tapaamiskerralla. Tarkoitus oli saada toiminnasta pysyvää. Heinäkuussa ( ) toteutettiin seudullisena kehitysvammaisten lasten- ja nuorten leiri Noormarkussa. Projektipäällikkö suunnitteli leirin avustaja-asiat, ohjelman ja oli yhteydessä perheisiin. Leirillä oli lapsia ja nuoria kahdesta hankekunnasta. Ohjausryhmä kokoontui syksyn 2007 aikana kaksi kertaa. Palveluohjausmallin luominen Projektipäällikkö laati seudun kuntiin vammaisille tarkoitetun palveluoppaan ( jossa on esiteltynä eri sektoreiden vammaisetuudet ja palvelut. Palveluopas toimii työntekijöiden työvälineenä ja asiakkaiden tiedonantajana. Opasta on lähetetty laajasti seudulla eri toimipaikkoihin, mm. terveyskeskuksiin, seurakuntiin ja yhdistyksille. Oppaan päivitys tapahtuu jatkossa hankekuntien toimesta. Lisäksi syksyn 2007 aikana työstettiin valmiiksi Kankaanpään seudulle kehitysvammaisen lasten perheille ensitieto-opas ( Ensitieto-oppaan tarkoitus on antaa kokonaiskuva Kankaanpään seudun kuntien palvelukokonaisuudesta kehitysvammaisen lapsen ja nuoren vanhemmille. Opas osoittaa palveluiden monitahoisuutta myös yhteistyötahoille. Palveluopas annetaan perheille heti diagnoosin saamisen jälkeen, joko Satakunnan keskussairaalassa, paikallisesta terveyskeskuksesta/-asemilta tai sosiaalitoimistosta. Molemmat oppaat, palveluopas ja ensitieto-opas, ovat saatavissa myös kuntien www-sivuilta. Palveluohjauskoulutukset alkoivat syyskuussa järjestetystä tilaisuudesta, jossa perehdyttiin palveluohjauksen teoriaan. Kouluttaja oli Heikki Seppälä Kehitysvammaliitosta. Tilaisuuteen osallistui hankekuntien lisäksi yhteistyökumppaneita myös muualta Satakunnasta. Tilaisuutta markkinoitiin laajalti hankekunnissa eri sektoreiden työntekijöille ja myös päättäjille lähetettiin kutsut. Palveluohjauksen teema jatkuu vielä keväällä 2008 järjestetyssä koulutuksessa, jossa perehdyttiin palveluohjauksen käytäntöihin tarkemmin. Osallistujat palauttivat välitehtävän, jonka olivat saaneet pohdittavakseen koulutuksen alussa. Länsi-Suomen lääninhallituksen kuulemistilaisuus järjestettiin Turussa Tilaisuuteen annettiin ennakkotehtävä, minkä projektisihteeri teki yhdessä Kankaanpää kaupungin perusturvajohtajan ja vammaishuollon johtajan kanssa. Projektipäällikkö osallistui tilaisuuteen. Teemana oli hankkeen tavoitteiden hyödyllisyys ja soveltaminen laajemminkin. Kankaanpään perusturvakeskuksen valmistelema vammaisten asumisyksikön tarveselvitys hyväksyttiin valtuustossa Tavoitteena on rakentaa seudullinen asumisyksikkö, minkä yhteyteen voidaan sijoittaa myös muita vammaispalveluita mm. päivätoimintaa, kerhoja, tilapäishoitoa ja kuntoutusohjausta. Määrärahaa tarkoitukseen ei varattu vuodelle Erityisosaamisen lisääminen Syksyn 2007 aikana koulutuksia oli vielä tiiviiseen tahtiin. Lähes kaikki koulutukset oli järjestetty työntekijöiden tai asiakkaiden esityksistä. Koulutuksista tiedotettiin paikallislehdessä, 15

16 Kankaanpään kaupungin www-sivuilla sekä sähköpostitse ja kirjeitse. Vammaispalvelulaki koulutus järjestettiin yhteistyössä Satakunnan vammaispalveluverkosto- hankkeen kanssa. Hankkeen koulutukset syksyn 2007 aikana: Dysfasia koulutus Kankaanpään opistolla Palveluohjaus koulutus Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa Vammaispalvelulaki koulutus Porissa Neurologiset oireet ja arki perheen voimavarat tilaisuus Kankaanpäässä Hygienia koulutus Kankaanpäässä Tulistuva ja haasteellinen lapsi koulutus Kankaanpäässä Lisäksi projektipäällikkö osallistui syksyn aikana seuraaviin koulutuksiin: Näkymättömät toimintarajoitteet asiakastyössä koulutus Satakunnan erityishuoltopiirissä Palveluohjaus vammaistyössä työkokous Jyväskylässä Seudullisen vammaispoliittisen strategian valmistelu Strategian valmisteluun suunniteltua työryhmää ei perustettu ja tavoitteena oli luoda tässä hankkeessa ohjelmatyölle visio. Lakiuudistuksen valmistelu jatkuu. Seudullisen vammaispoliittisen strategian laatimiseen hankittiin lisää tietoa ja materiaalia ja valmistelu toteutui alkuvuonna Hankkeen osatavoitteet, toteutuminen ja arviointi ajalla VAMMAISHUOLLON PALVELU- JÄRJESTELMÄ -HANKE Palvelujärjestelmän luominen 2.Palveluohjausmallin luominen 3.Erityisosaamisen lisääminen 4.Vammaispoliittisen ohjelman valmistelu - Yhteistyö Satakunnan Vammaispalveluverkostohankkeen kanssa, hankkeen asiantuntijaryhmiin osallistuminen ja tiedon välittäminen - Oppaiden levittäminen tarpeen mukaan Hankkeen koulutukset; -Palveluohjaus II Vammaispoliittisen ohjelman visio valmistui 16

17 Hankkeen projektipäällikkö jäi vanhempainlomalle vuoden vaihteessa ja hankkeelle palkattiin uusi työntekijä, joka oli tehtävässään asti. Sen jälkeen ei palkattu uutta työntekijää, vaan ohjausryhmä ja Kankaanpään kaupungin viranhaltijat (perusturvajohtaja ja vammaishuollon johtaja) ovat työstäneet hankkeen loppuun. Jo alkuvuonna 2008 aloitettiin hankkeen lopettamisen valmistelu. Palveluohjaus koulutuksen viimeinen jakso järjestettiin helmikuussa. Kuntien valtuustot tekivät päätöksen Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä PoSan perustamisesta lukien. Yhtymään liittyy myös Siikaisten kunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan seudulla tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmässä todettiin, että kehittäminen jatkuu edelleen uuden organisaation toimesta. Vammaispalvelut sijoittuvat elämänkaarimallin mukaan aikuispalvelun tulosalueelle. Todettiin, että hankkeessa laadituissa asiakirjoissa suoritetaan yhteystietojen päivitys v ja toimintamallit ovat heti käytössä uudessa organisaatiossa. Länsi-Suomen lääninhallituksen tarkastus toteutui Kankaanpäässä ja tilaisuuteen osallistuivat läänin edustajina hankkeen valvoja, erikoissuunnittelija Marja-Leena Kuusisto, kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, ylitarkastaja Pirjo Teerikoski sekä Kankaanpään kaupungin perusturvajohtaja Heli Isohannu ja vammaishuollon johtaja Marika Vanhatuuna sekä kirjanpitäjä Leena Lilja, Jämijärveltä perusturvajohtaja Auli Ranta, Karviasta vanhus- ja vammaistyön johtaja Mia Kannisto. Lääninhallituksen edustajien laatiman muistion mukaan hankkeesta ei ollut huomautettavaa. Hankkeen lopulla vammaishuollon johtaja laati lehdistötiedotteen hankkeen aikaansaannoksista. Ohjausryhmässä luovuttiin päätöstilaisuuden järjestämisestä, koska seudulliset palvelurakenteet muuttuvat jo v ja uusi järjestelmä on vasta suunnitteluvaiheessa. Hankkeen aikana laadituista paikallislehden jutuista on liitteenä juttuja (liite 6). Palvelujärjestelmän luominen Kankaanpäässä tehdyt vammaishuollon toimintamallit, palvelukuvaukset ja prosessikuvaukset päivitettiin koko seutukunnalle sopiviksi. Kukin jäsenkunta voi ottaa mallit käyttöön tarpeensa mukaan jo vuonna PoSa yhtenäistää tarpeen mukaan palvelujärjestelmän. Toimintaohjeita ja muita asiakirjoja on saatavana kunkin kunnan sosiaalitoimesta tai niitä ei tässä vaiheessa liitetä tähän loppuraporttiin. Nuorten ystäväkahvila jatkaa edelleen harvakseltaan toimintaansa vapaaehtoisten toimesta. Satakunnan vammaispalveluverkosto hanke jatkaa vielä vuonna 2009 ja asiantuntijaryhmiin osallistuu edustaja PoSasta. Kankaanpään seudun vammaisjärjestöjen laatima Esteetön Kankaanpää esite päivitetään myöhemmin koko seutukunnalle soveltuvaksi oppaaksi, mikäli rahoitus järjestyy. Jämijärven kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja on jäänyt virkavapaalle ja tehtävä on julistettu hakuun vapaan ajaksi. Palvelu jatkuu seutukunnalla, mikäli paikka saadaan täytettyä. Asiantuntijuuden tarvetta on seudullisesti erityisesti lasten päivähoidossa. 17

18 Palveluohjausmallin luominen Kankaanpään seudun palveluopasta vammaisille, kehitysvammaisen lasten perheille ensitietoopasta ja Esteetön Kankaanpää opasta jaetaan asiakkaille ja yhteistyötahoille. Lisäksi projektipäällikkö valmisteli Palveluohjaus -mallin (liite 7), mitä vammaispalvelun ja muutkin työntekijät hyödyntävät työssään asiakkaan etua korostavana työmenetelmänä. Erityisosaamisen lisääminen Hankkeessa palveluohjauskoulutuksen viimeinen jakso järjestettiin helmikuussa Muuta koulutusta ei järjestetty vuonna Tietoa hankkeesta on Kankaanpään kaupungin www-sivuilla ( Seudullisen vammaispoliittisen strategian valmistelu Seudullisen vammaispoliittisen ohjelman visio valmistui alkuvuonna 2008, mikä vahvistettiin ohjausryhmässä. Seudullisen organisaation muodostuttua ja lainsäädäntöuudistuksen vahvistamisen jälkeen päivitetään visio suunnitelmaksi. Satakunnan vammaispalveluverkosto hanke jatkuu ja jatkaa maakunnallista yhteistyötä ja palvelujen kehittämistä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kumppanuushankkeen toimesta on Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyönä on laadittu päihde- ja mielenterveystyön suunnitelma vuosille Suunnitelma vahvistetaan syksyn aikana jäsenkuntien valtuustoissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Satakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymä sulautuvat toisiinsa lukien ja siten kehitysvammahuollon palveluiden järjestäminen tulee myös muuttumaan. Tulevaisuudessa selvitetään mahdollisuus kunnallisen erityishuolto-ohjelman laatimiseen Yhteistyö yhdistysten ja seurakunnan kanssa jatkuu. Arviointi Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa v ja arvioi itse hankkeen toteutumista elokuussa Hankkeesta laadittiin lokakuussa viimeinen maksatushakemus ja väliraportti vuodelta Hankkeen päättymisen jälkeen tehdään loppuselvitys ja pyydetään tilintarkastajan lausunto. Tilintarkastus on suoritettu eikä tarkastajalla ollut hankkeen suhteen huomautettavaa. Kankaanpään kaupungin perusturvalautakunta käsittelee hankkeen loppuraportin ja sen jälkeen tehdään loppuselvitys Länsi-Suomen lääninhallitukseen. Kukin hankekunta käsittelee hankkeen loppuraportin säännösten mukaan omassa organisaatiossaan. 4. HANKKEEN TAVOITTEITA, TULOKSIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA 4.1. Tavoite 1. Seudullisen vammaishuollon palvelujärjestelmä luominen palvelukuvaukset, palvelujen tarkastelu ja toimintaohjeet yhteistyöverkostojen kokoaminen mallin luomiseksi ja juurruttamiseksi seutukunnan arkeen dokumentoinnin selkiyttäminen 18

19 Toimiva yhteistyö eri tahojen kanssa toteutui hankkeen alussa, kun kartoitettiin eri toimijoiden palvelut ja toiveet saumattomalle palveluketjulle. Eri vammaishuollon palveluille laadittavat kuvaukset (palvelukuvaus ja prosessikuvaus) tehtiin hankkeen alussa v Kuvausten jälkeen luotiin toimintaohjeet ja yhtenäinen dokumentointijärjestelmä (sähköinen). Palveluiden järjestäminen voidaan toteuttaa esim. toimijoiden välisin ostopalvelusopimuksin. Tulevaisuudessa kuntien yhteistyötä voi lisätä seuraavissa erityispalveluissa: Henkilökohtaisten avustajien resurssipankki, koulutus (oppilaitokset), tehtäväkuva, palvelun laatu, työntekijöiden saatavuuden turvaaminen, työnohjaus, verkostotyö, työnantajan roolin mallintaminen ja opastus. Satakunnan vammaispalveluverkosto hankkeessa on mukana HAJ-hanke sekä KASEVA suunnittelee seudullista avustajapankkia. Omaishoitajien lomitus, kuntoutus ja vertaisryhmätapaamiset. Seudullinen vammaisten asuminen. Seudullinen työ- ja päivätoiminta sisällön uudistaminen ja palveluiden eriyttäminen, palvelutarpeen kuvaus palvelun kehittäminen ja resursointi (laatu ja määrä), lainsäädännön päällekkäisyydet, subjektiivinen oikeus vai harkinta, palvelu tavoitelähtöiseksi (työ/palkka vai virike/sosiaalista toimintaa vai perheen tuki), palvelun tuottamisen erilaiset mallit eri toimijavaihtoehdot. Kuljetuspalvelun seudullinen palvelujärjestelmä, Kankaanpään Diners card mallina. Tulkkipankki siirtyy Kelaan v Apuvälinerekisteri Kankaanpään seudun kunnat eivät ole vielä mukana AATUhankkeessa (Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän apuvälinekeskus). Seudullinen kehitysvammahuollon kuntoutusohjaaja ja vammaishuollon palveluohjaaja. Seudullinen erityisliikunta Tavoite 2. Palveluohjausmallin luominen ennaltaehkäisevän palvelun ja varhaisen puuttumisen painopiste asiakaslähtöisyys palvelujen koordinoinnin pohjaksi työnjakojen ja vastuiden selkiyttäminen palveluverkostossa Hankkeen keskeinen näkökulma oli asiakaslähtöisyys eli palvelut tuotetaan lähellä ja palveluohjauksen malli luodaan. Palveluohjaus käsittää eri toimijoiden tuottamien palveluiden tiedottamisen. Hankkeessa on matkan varrella kuultu ja konsultoitu asiakkaita. Palvelun tuotekuvaukset lähtee asiakkaan tarpeen määrittelystä (ikä, diagnoosi, avun tarve) ja laadusta. Tavoitteena on aina asiakkaan tasapuolinen kohtelu. Palveluohjauksen malli (asiakaspalvelu, ohjaus, yhteistyön tekijä, edunvalvonta ja työmenetelmät) otetaan käyttöön perustyössä. Ohjausta tukevat palveluesitteet ja tiedottaminen. Asiakkaan tarpeen arviointi ja omatoimisen suoriutumisen malli on lähtökohtana palveluohjaukselle. Palvelun alkaminen on oleellinen ajankohta antaa asiakkaalle ohjausta, tukea ja luoda asiakaslähtöinen palveluketju. Palvelusuunnitelma tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin kullakin osapuolella on tieto tulevasta. 19

20 Sovitaan seudulle yhteistyömalli muiden toimijoiden kanssa mm: Terveydenhuolto: lastenneuvolan rooli, ensitieto paketti, vanhempien kuntoutus, perheen tuki, palvelutarpeen ennustaminen. Erityishuollon konsultaatio ja palvelut. Muut toimijat tukevat julkista palvelujärjestelmää (mm. Klubitalo, Valtti-hanke, seurakunnat, Kela ja Työvoimatoimisto). Palveluohjaus lähtee myös työntekijöiden osaamisen ja rohkeuden lisäämisestä, mitä tuottaa mm. perehdytys, koulutus, verkostotyö, konsultaation turvaaminen, tiedon saatavuus, osaamisen jakaminen ja työnohjaus. Yhteistoiminnallinen oppiminen oli hankkeen toimintatapa. Varhaiseen havainnointiin järjestettiin koulutusta. Palveluohjaukseen vaikuttaa myös muiden toimijoiden tuottamat palvelut ja rooli eli selkiinnytetään koko yhteiskunnan eli valtion, kunnan, Kelan rooleja palveluiden tuottamisessa. Asiakkaan oma ja lähiverkoston rooli palvelutarpeessa arvioidaan jo tarvekartoituksessa. Kolmannen sektorin rooli selvitetään seudullisten toimijoiden kanssa. Palvelun järjestämisen vastuun selkiinnyttäminen ja saumaton yhteistyö paikallisesti poistaa mahdolliset päällekkäisyydet. Kunnan eri hallintokuntien palvelut, jotka vaikuttavat vammaishuollon palveluiden toteutumiseen: Päivähoito erityispäivähoito, tiedon siirto kouluille, lastensuojelun tukimuoto Opetustoimi kouluavustajien tehtävä, oppilashuolto, erityisopetus, kuraattoripalvelut Liikuntatoimi - erityisliikunta, nuorisotoimi ja raittiustyö Tekninen toimi - ympäristön rakentaminen asiantuntemuksen kuuleminen 4.3. Tavoite 3. Erityisosaamisen lisääminen koulutuskokonaisuus työntekijöille ja yhteistyötahoille konsultointimahdollisuus yleinen sähköinen tietopankki Koulutus sisältää havainnoinnin, arviointitaitojen, vuorovaikutustaitojen ja tavoitteellisen vammaishuollon erityistaitojen kehittämistä. Koulutus painottui vuosille 2007 ja Koulutuksen avulla luotiin vahva perusosaaminen ja lisättiin erityisosaamista esim. työntekijöiden erikoistumisella oman valinnan mukaan. Koulutus sisälsi eri vammaryhmien asiantuntemuksen sisältöjä. Koulutukseen osallistuivat vammaishuollon työntekijät ja muut yhteistyötahot teeman mukaan. Koulutustarve kartoitettiin hankkeen alussa kyselyllä, missä kartoitettiin myös seudun nykytilan osaaminen. Seudulle on valmisteltu verkostoyhteistyön malli mm. säännöllisten työntekijöiden tapaamisten ja työparityöskentelyn kautta. Koko hankeaika on toteutettu tapaamisia ja malli jää pysyväksi seutukunnalle. Työolojen kehittämiseen ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Koulutus toteutettiin yhdessä perusosaamisen koulutuksen kanssa. Konsultointi kartoitettiin valtakunnallisesti. Tietopankkia (sähköinen esim. intranet) ei vielä perustettu, mutta valmistelu jatkuu ja sitä voisi työntekijä käyttää arkityössään hyödykseen tarpeensa mukaan. Henkilökunnalla 20

21 on konsultaation mahdollisuus SEHP:ltä, kiertävältä erityislastentarhanopettajalta tai Kankaanpään mielenterveystoimistolta. Pohjois-Satakuntaan valmistui seudullinen päihde- ja mielenterveystyön suunnitelma Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteishankkeena. Erityisosaaminen mallinnetaan kuten peruspalvelut ja kehitetään moniongelmaisten palvelukokonaisuus, mikä sovitetaan yhteen, nimetään vastuuhenkilö ja turvataan tiedonsiirto. Luodaan seudulle tiimi-verkostotyön malli. Kehitetään edelleen jo olemassa olevaan seudullisen kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmän toimintaa myös palveluohjauksen roolissa Tavoite 4. Seudullisen vammaispoliittisen strategian valmistelu seudullisen tavoitetilan määrittely palvelujärjestelmän luominen ja painopistealueiden määrittely strategia vahvistetaan mennessä Valmistaudutaan lainsäädäntöuudistukseen ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin kehittämällä seudullinen vammaishuollon palvelujärjestelmä toimivaksi. Seudullinen ohjelma kuvaa kuntien yhteistä tahtotilaa. Hankkeen aikana on valmisteltu visio seudulliseen vammaispoliittiseen ohjelmaan, mikä liitetään myöhemmin valmisteltavaan hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan. Lisäksi hankkeen aikana on tuotettu materiaalia kuvauksista, esitteitä, lomakkeita ja tilastoja. On luotu malli asiakastyön päätöksentekomenettelyyn: palvelusuunnitelma, EHO, palvelupäätökset, seurantajärjestelmä. Kankaanpään kaupungin lasten päivähoidossa otettiin käyttöön v Nokian mallin mukainen Kehu- malli 5 vuotiaille päiväkotilapsille eli lapsen varhainen havainnointi. Tämän seurauksena tulee edelleen kehittää ja lisätä tarpeen mukaisesti palveluohjausta, kuntoutuspalveluita, vanhemmuuden tukea ja vaikuttavuuden seurantaa. Vammaishuollon palveluasumisen asuntolan rakentaminen Kankaanpäähän on vireillä ja toteutuminen ajoittuu tulevaisuuteen. 5. OHJAUSRYHMÄN POHDINTAA Kankaanpään seudun vammaishuollon palvelujärjestelmä hankkeen tavoite oli tuottaa vammaishuollon erityisosaamista sisältävä palvelujärjestelmä ja erityisesti lähipalveluita, lisätä eri toimijoiden erityisosaamista seudulla, luoda vammaispalvelun seudullinen työpari järjestelmä, luoda tehokkaat ja joustavat palveluketjut, laatia toimintaohjeita eri palvelukokonaisuuksiin. Pääpaino oli peruspalveluiden kehittämisessä, palveluohjauksen aloittamisessa ja varhaisten palveluiden lisäämisessä (palveluohjaus, vanhemmuuden tuki ja avopalvelut) sekä ehkäisevässä työssä. Kehittämistyöllä piti turvata lähipalveluiden saatavuus ja palvelutaso. Seudullisuus antaisi tulevaisuudessa mahdollisuuden kuntien osaamisen verkostoitumiseen ja mahdolliseen erikoistumiseen. Projektipäällikön laati itsearviointilomakkeen. Tehty hakemus vammaisten nuorten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen aloittamiseen vuoden 2008 syksyllä Kankaanpäässä sai hylkäävän 21