BDO Observer. P ä ä k i r j o i t u s. Pääkirjoitus. Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BDO Observer. P ä ä k i r j o i t u s. Pääkirjoitus. Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen"

Transkriptio

1 BDO Observer Pääkirjoitus Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen 2 Kilan yleisohje; Tulon kirjaaminen tuotoksi valmiusasteen perusteella Uusi verotilimenettely alkaen 11 Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot 13 BDO International BDO pähkinänkuoressa P ä ä k i r j o i t u s Kesälomat on jälleen vietetty, mutta monilla suomalaisilla on vielä erilaisia sopeuttamisiin liittyviä ylimääräisiä pakkovapaita jäljellä. Paluu arkeen on siis pääosin tapahtunut. Viime päivinä on saatu nykyiseen taloustilanteeseen liittyviä uutisia, joiden mukaan orastavaa nousua olisi jo näköpiirissä. Pahin aallonpohja arvioidaan saavutetuksi ja käänteen parempaan arvioidaan jo alkaneen. Omassa asiakaskunnassamme elokuussa tekemämme selvitys antaisi viitteitä samansuuntaisesta kehityksestä. Suurella osalla yrittäjistä on edellisen laman opetukset vielä kirkkaana mielessä. Yrittäjät ymmärtävät, että tuloksellisessa toiminnassa ei aina ole tärkeintä suuret tulot vaan pienet menot. Menoja on jouduttu karsimaan lähes kaikissa suomalaisissa yrityksissä viimeisen vuoden aikana. Joillakin aloilla, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa korjataan nyt rakenteellisia vääristymiä todellista markkinatilannetta vastaaviksi. Nämä uutiset tehtaiden lopettamisista tuntuvat pahalta, mutta ovat vääjäämättä edessä ennemmin tai myöhemmin. Nykyinen lama ei ole vertailukelpoinen 90-luvun lamaan. Yritysten omavaraisuusasteet ovat vielä yleisesti hyvällä tasolla. Tämä on osin ollut seurausta nykyisestä osingonjakojärjestelmästä, jossa on ollut edullista kerätä nettovarallisuutta yritykseen ja jakaa vain verovapaita osuuksia osinkoina. Tuleva syksy ja talvi tulevat olemaan edelleen haasteellisia monille yrityksille. Tilintarkastajakin saattavat joutua monissa tarkastuksissaan normaalia suuremman työmäärän eteen voidakseen antaa tilintarkastuskertomuksen. Tulevissa tilintarkastuksissa keskustelut yritysjohdon ja tilintarkastajan välillä saattavat joissakin tapauksissa olla tiukkojakin. Onneksi ainakin osalla meistä tilintarkastajista on luontainen kyky esittää myös ikävät asiat positiivisessa valossa. Tämä helpottaa yhteistyötä asiakkaan kanssa. Tarvitsemme tätä positiivista henkeä, jotta jaksamme jälleen ottaa vastaan tulevat haasteet. Hannu Riippi Toimitusjohtaja KHT

2 2 Asunto-osakeyhtiölain osakeyhtiölain uudistaminen Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan vuoden 1992 alussa. Vuosien varrella on kuitenkin ilmennyt tarvetta selventää tai muuttaa lain yksittäisiä säännöksiä. Myös osakeyhtiölain uudistus vaikutti muutostarpeeseen. Muutostarpeesta laadittiin oikeusministeriössä vuonna jo 2003 arviomuistio. Arviomuistiosta järjestettiin laaja lausuntokierros, jonka jälkeen oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen asunto-osakeyhtiölain uudistamiseksi (asunto-osakeyhtiölakityöryhmä). Väliraporttien ja useiden lausuntokierrosten jälkeen oikeusministeriö julkaisi kesällä 2008 luonnoksen hallituksen esitykseksi. Saatujen lausuntojen perusteella esitykseen tehtiin virkatyönä muutoksia. Hallituksen esitys annettiin maaliskuussa Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alussa. Keskeisiä talouteen ja tilintarkastuk- seen liittyviä ehdotuksia Lain valmistelussa ei ilmennyt tarvetta muuttaa voimassa olevan lain periaatteita eikä muutenkaan tehdä muutoksia, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yhtiön tai osakkeenomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Valmistelussa todettiin kuitenkin, että AsOyL:ssa tulisi määritellä nykyistä selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Tarpeet voitaisiin pääosin toteuttaa menettelytapoja selventämällä. Tarvittavat säännökset on tarkoitus kirjoittaa kattavasti AsOyL:iin. Viittauksista osakeyhtiölakiin luovutaan. Lakiuudistuksen toivotaan selventävän ja vahvistavan yhdenvertaisuusperiaatetta. Yhtiövastike ja vastikeperusteista poik- keaminen Lakiehdotuksen mukaan yhtiövastikkeella voitaisiin kattaa kaikki yhtiön menot, jotka yhtiö on lain, yhtiöjärjestyksen tai sopimuksen taikka muun perusteen mukaan velvollinen suorittamaan. Lisäksi lakiin ehdotetaan nimenomaisia säännöksiä tavanomaisista yhteishankintana hankittavien kulujen kattamisesta yhtiövastikkeella. Voimassa olevassa laissa ei asiasta säädetä vaikka käytännössä yhtiö huolehtii yleensä vastikevaroilla esimerkiksi jätehuollosta. Yhteishankinnan vastikerahoituksen edellytyksenä olisi, että asiasta on päätetty asianmukaisesti yhtiössä. Yhtiön perustamisen jälkeen yhtiökokous voisi päättää enemmistöpäätöksellä vain sellaisen uuden hyödykkeen yhteishankinnasta kaikilta osakkeenomistajilta perittävällä vastikkeella, joka liittyy kiinteistön tai rakennuksen käyttöön ja jonka vastikerahoitteinen yhteishankinta on tavanomaista. Yhtiöjärjestyksessä voitaisiin jatkossa määrätä myös muiden maksujen, kuten esimerkiksi saunavuoron, perimisestä vastikkeena. Vastikesääntöjen soveltaminen tarkoittaisi sitä, että maksun laiminlyöntiin voitaisiin soveltaa vastikkeen laiminlyöntiä koskevia säännöksiä. Lakiehdotuksen mukaan yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti määrätyllä pääomavastikkeella katetaan vain kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta ja rakentamisesta sekä peruskorjauksesta ja uudistuksesta aiheutuvat pitkävaikutteiset menot, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiön toteuttama muutos Vastikerahoitusmahdollisuutta on tarkoitus laajentaa siten, että vastikkeella voidaan rahoittaa kaikki asianmukaisesti päätetyt perusparannukset, uudistukset, lisärakentamiset, aluehankinnat ja muut muutokset.

3 3 Nykyistä lakia vastaavalla tavalla pääsääntö olisi, että enemmistöpäätöksellä voitaisiin päättää sellaisesta vastikerahoitteisesta uudistuksesta aiheutuvat menot, jolla kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi. Lisäksi enemmistöpäätöksellä voitaisiin päättää vastikerahoitteisesta uudistuksesta, joka on yhtiöjärjestyksestä ilmenevän toimialan mukainen. Tällainen uudistus voisi olla esim. senioritalon yhtiöjärjestyksessä riittävällä tavalla yksilöity asumispalvelu. Uutta olisi se, että enemmistöllä voitaisiin päättää myös sellaisesta uudistuksesta, jonka toteuttamismahdollisuudesta määrätään yhtiöjärjestyksessä (esim. takkavaraus). Yhtiövastikkeen alentaminen yhtiölle tulevan säästön perusteella. Lakiin esitetään lisättäväksi nimenomaisia säännöksiä edellytyksistä, joilla yhtiökokous voisi päättää vastikeperusteesta poikkeamisesta sekä kunnossapidon että uudistuksen yhteydessä silloin, kun yhtiölle aiheutuu säästöä sen vuoksi, että uudistusta tai kunnossapitoa ei tarvitse tehdä tietyn osakkeenomistajan huoneistossa. Edellytyksenä on, että yhtiö voi toteuttaa toimenpiteensä pienemmillä kustannuksilla sen vuoksi, että osakkeenomistaja on aiemmin tehnyt vastaavan kunnossapitotyön tai uudistuksen omalla kustannuksellaan tai että kyseinen uudistus vastaa osakkeenomistajan huoneistossa muuten vallitsevaa tasoa. Voimassa olevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä. Ehdotuksen tavoitteena on poistaa esteitä, jotka vähentävät osakkeenomistajien halukkuutta huolehtia huoneistojensa kunnossapidosta ja ajanmukaisuudesta, sekä vähentää yhtiön ja osakkeenomistajien välisiä erimielisyyksiä. Kustannusten tasajako kaikkien huoneistojen osalta samat edut ja kustan- nukset tuottavassa uudistuksessa Yhtiökokous voi päättää 2/3:n määräenemmistöllä kunnossapidosta ja uudistuksesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta tasan osakkeenomistajien kesken, jos toimenpide kohdistuu osakashallinnassa oleviin huoneistoihin ja siitä kunkin huoneiston osalle tuleva etu ja aiheutuva kustannus ovat yhtä suuret (esim. ulko-ovien vaihtaminen). Yhtiövastikeperusteesta poikkeaminen hissin jälkiasennuksessa Esityksessä ehdotetaan uusia säännöksiä siitä, millä edellytyksillä yhtiökokous voi hissin jälkiasennuksen yhteydessä poiketa yhtiövastikeperusteen mukaisesta kustannusten jaosta. Poikkeaminen yhtiövastikeperusteesta enemmistöpäätöksellä hissin jälkiasennuksessa on mahdollista, jos vastikeperusteen noudattaminen olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Yhtiökokous voisi tällöin päättää, että näitä huoneistoja hallitsevilta osakkeenomistajilta peritään vähemmän tai ei lainkaan vastiketta tällaisen uudistuksen kuluihin. Asennuskustannusten jakoperusteena olisi huoneiston sijainti rakennuksessa. Hissin huoltokustannusten osalta ei ehdoteta vastaavaa erityissäännöstä, koska niiden hyvitys ei yleensä olisi yhtiön kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Yhtiövastikkeen alentaminen vain muun käyttötarkoituksen huoneistoissa tehtävän uudistuksen yhteydessä Yhtiökokous voi päättää tavallisella enemmistöpäätöksellä yhtiövastikkeen perimättä jättämisestä muissa osakehuoneistoissa toteutettavaa uudistusta varten, jos osakkeenomistajan huoneiston yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus on toinen kuin niiden huoneistojen, joissa uudistus toteutetaan. Tällainen uudistus voi olla esimerkiksi kylpyhuoneiden rakentaminen asuinhuoneistoihin yhtiössä, jossa on autotalli-, myymälä- tai toimistohuoneistoja. Päätökseen vaadittaisiin lisäksi enemmistö niiden osakkeenomistajien annetuista äänistä, joiden osakehuoneistoihin uudistus liittyy. Nämä osakkaathan uudistuksen maksaisivat. Lakiin ehdotetaan lisäksi nimenomaista säännöstä mahdollisuudesta päättää tietyillä edellytyksillä yhtiön hallinnassa olevien tilojen luovuttamisesta vain osaa osakkeenomistajista hyödyttävään uudistukseen, kuten vain yhteen rakennukseen tai rappuun asennettavaan hissiin.

4 4 Hankkeeseen osallistuvat osakkeenomistajat vastaisivat tällaisen uudistuksen toteutus- ja ylläpitokuluista. Ylläpitokulut jaettaisiin toteutuskulujen jakoperusteen mukaan, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tilintarkastus ja toiminnantarkastus Toiminnantarkastajan valinta ja toimikausi Asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa, tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain tai muun lain perusteella taikka jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä. Ehdotettujen uusien säännösten mukaan, yhtiössä jossa ei ole tilintarkastajaa, on valittava toiminnantarkastaja, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Myös sellaisen yhtiön, jonka yhtiöjärjestyksestä on poistettu tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevat määräykset, on valittava toiminnantarkastaja, jos myös velvollisuutta toiminnantarkastajan valitsemiseen ei ole poistettu yhtiöjärjestyksen määräyksellä. Vaikka yhtiössä olisi luovuttu velvollisuudesta valita toiminnantarkastaja ja tilintarkastaja, yhtiökokous voi päättää tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitsemisesta. Tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen lisäksi yhtiössä voidaan tarvittaessa päättää muun tarkastuksen, kuten lainaosuuslaskelman tai tietyn urakan kustannusten tarkastuksen, suorittamisesta. Tällaista tarkastusta koskevaan päätökseen sovelletaan yleisiä yhtiön päätöksentekoa koskevia säännöksiä. Tarkastus voi olla yhtiökokouksen päätöksellä osakkeenomistajia varten suoritettavaa ulkoista tarkastusta tai hallituksen päätökseen perustuvaa sisäistä tarkastusta. Jos velvollisuus toiminnantarkastajan valintaan on suljettu yhtiöjärjestyksessä pois, eikä yhtiöllä ole tilintarkastajaa, voi osakkeenomistajien määrävähemmistö (vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista) vaatia toiminnantarkastajan valitsemista. Ehdotuksen perusteella vähemmistö ei voi vaatia toiminnantarkastuksen suorittamista, jos yhtiössä on jo tilintarkastaja tai vähemmistö vaatii tilintarkastajan valitsemista. Jos yhtiössä on tilintarkastaja, suorittaa toiminnantarkastaja omaa erillistä tarkastustehtäväänsä tilintarkastajan rinnalla. Tarkoitus on, että toiminnantarkastus korvaa vuonna 2012 päättyvän uuteen tilintarkastuslakiin (459/2007) liittyvän siirtymäkauden aikana sallitun vanhan tilintarkastuslain mukaisen maallikkojen suorittaman tilintarkastuksen. Uudessa tilintarkastuslaissa on luovuttu maallikoiden suorittamasta tilintarkastuksesta. Vuonna 2012 päättyvän siirtymäkauden jälkeen asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen voi suorittaa ainoastaan KHT tai HTMtilintarkastaja. Tilintarkastuslain siirtymäsäännöksen perusteella alle 30 huoneiston asuntoosakeyhtiö voi kokonaan luopua lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Jos yhtiöissä tehdään suuria rakennustöitä tai yhtiöllä on suuria lainoja, tilintarkastajan valitseminen on kuitenkin usein tarkoituksenmukaista myös pienemmässä yhtiössä rakennustöiden kirjanpitokäsittelyn tai lainaosuuslaskelman asianmukaisuuden varmentamiseksi. Siirtymäkautta ehdotetaan lyhennettäväksi siten, että yhtiön rakennuksessa olevien asuntojen lukumäärää koskeva siirtymäaika päättyy tämän lain tullessa voimaan. Tästä seuraa, että asunnon asunto-osakeyhtiön on valittava ammattitilintarkastaja keskimäärin yhtä vuotta aiemmin kuin voimassa olevan lain siirtymäsäännöksen perusteella. Siirtymäajan lyhentämistä ehdotetaan eripituisista siirtymäajoista käytännössä aiheutuvien epäselvyyksien välttämiseksi. Tarkoitus on se, että toiminnantarkastaja tulee valita vanhoissa yhtiöissä, jos yhtiö ei valitse tilintarkastajaa. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä ei tarvitsisi muuttaa lain voimaantulon jälkeen, vaikka tilintarkastajan sijasta valittaisiinkin toiminnantarkastaja, jos muut edellytykset täyttyvät. Mikäli yhtiö haluaa jättää myös toiminnantarkastajan valitsematta, yhtiöjärjestykseen tulisi tehdä tätä tarkoittava muutos.

5 5 Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus Toiminnantarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset ovat lähtökohtaisesti samat kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain yleiset kelpoisuusvaatimukset. Toiminnantarkastajana ei voi olla oikeushenkilö taikka alaikäinen, konkurssissa oleva eikä muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. Toiminnantarkastajalta edellytetään sellaista taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta ja kokemusta kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi ja että hän kykenee riittävän luotettavalla tavalla lausumaan toiminnantarkastuskertomuksessa mainittavista seikoista. Koska toiminnantarkastajalle ei ole asetettu yksityiskohtaisia kelpoisuusvaatimuksia, myös päätös tietyn henkilön valitsemisesta toiminnantarkastajaksi voi osoittaa, mitä yhtiössä pidetään toiminnantarkastajalta edellytettävänä riittävänä osaamisena ja kokemuksena. Lakiehdotus vastaa asuntoosakeyhtiöiden maallikkotilintarkastajan valintakäytäntöä. Toiminnantarkastajan tulee lisäksi olla vapaa lausumaan käsityksensä ulkopuolisista tekijöistä riippumatta. Toiminnantarkastuksen sisältö Toiminnantarkastuksen kohde poikkeaa yleispiirteisyytensä vuoksi varsinaisesta tilintarkastuksesta. Toiminnantarkastuksen tavoitteena on lain perustelujen mukaan nykyistä maallikkotilintarkastuskäytäntöä vastaava tarkastus, jossa tarkastetaan osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla yhtiön taloudenpitoa ja hallintoa toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi. Yhtiön valitessa toiminnantarkastajaa, yhtiö itse asettaa kriteerejä tarkastajan osaamistasovaatimuksille, joka vaikuttaa myös toiminnantarkastuksen suorittamiseen, sisältöön ja tarkastuksen yksityiskohtaisuuteen. Toiminnantarkastuksessa tarkoituksena on tarkastaa yhtiön toimintaa sillä laajuudessa kuin on tarpeen. Tähän vaikuttaa esimerkiksi yhtiön koko ja toiminnan luonne. Käytännössä toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijassa arvioida yhtiön hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastus suoritetaan yhtiön toimintaan nähden riittävässä laajuudessa ja se koskee lähtökohtaisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta seuraavia seikkoja: kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhtiölle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon, tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhtiön antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä, ja jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät, kuten vastikkeet, lämmitys, kiinteistövero, huoltotoimen ja isännöinnin kustannukset sekä suurempien rakennustöiden kulut, on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä Toimintakertomuksen osalta tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko toimintakertomuksessa annettu ainakin lain edellyttämät tiedot ja että tiedot vastaavat olennaisilta osin tarkastushavaintoja. Myös hallinnon tarkastus suoritetaan yhtiön toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja: onko yhtiön hallinto, kuten kiinteistöhuollon ohjaus ja seuranta, kunnossapitotarpeen seuranta, maksuvalmiuden seuranta, vastikkeiden ja maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja veroasioiden ja muiden lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhtiön informaatiojärjestelmät sekä osakeluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla, ovatko yhtiön johdon palkkiot ja muut etuudet yhtiökokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhtiön muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä, sekä noudatetaanko yhtiön toiminnassa yhdenvertaisuusperiaatetta esimerkiksi autopaikkoja yhtiön muiden tilojen käyttöoikeuksia jaettaessa sekä yhtiön kunnossapitotöissä. Jos yhtiössä on toteutettu esimerkiksi suuria rakennushankkeita tai muita poikkeuksellisia toimia,

6 6 edellyttää se yleensä normaalia yksityiskohtaisempaa tarkastusta. Tulevaisuudessa hyvä toiminnantarkastustapa voi ilmetä esimerkiksi kiinteistöalan suosituksista, muusta yhtiössä noudatusta käytännöstä, yhtiökokouksen päätöksistä ja oikeuskäytännöstä. Toiminnantarkastuskertomus Toiminnantarkastuskertomusta koskevissa vaatimuksissa on otettu huomioon se, että toiminnantarkastaja on yleensä maallikko ja että tarkastuskertomus palvelee lähtökohtaisesti vain yhtiön osakkeenomistajien tiedontarpeita. Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa tulee yksilöidä toiminnantarkastuskertomuksen kohteena oleva tilinpäätös. Jos yhtiössä on sekä tilintarkastaja että toiminnantarkastaja, nämä antavat erilliset omaa tarkastustehtäväänsä koskevat kertomuksensa. Toiminnantarkastuksen perusteella annettavaa kertomus on epäselvyyksien välttämiseksi otsikoitava selvästi toiminnantarkastuskertomukseksi, annettava erillään mahdollisesta tilintarkastuskertomuksesta ja esitettävä muutenkin siten, että sitä ei sekoiteta tilintarkastuskertomukseen. Kertomuksessa on lausuttava, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin tiedot yhtiön tuloista, kuluista, varoista, omasta pääomasta, veloista ja yhtiön antamista vakuuksista, sekä siitä, sisältääkö toimintakertomus olennaisilta osin tiedot laissa edellytetyistä seikoista. Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, on toiminnantarkastajan ilmoitettava siitä toiminnantarkastuskertomuksessa. Jos toiminnantarkastuksen suorittamista on rajoitettu siten, ettei toiminnantarkastaja voi antaa puhdasta puoltavaa lausuntoa, toiminnantarkastuskertomuksessa olisi kuvattava rajoituksia. Ehdollinen lausunto annetaan silloin, kun puhdasta puoltavaa lausuntoa ei voida antaa, mutta toiminnantarkastusta rajoittavat tekijät eivät ole niin merkittäviä, että ne edellyttäisivät kielteisen lausunnon antamista. Ehdollinen lausunto annetaan puoltavana muutoin paitsi tietyiltä osin tai tietyllä edellytyksellä. Kielteinen lausunto annettaisiin silloin, kun ehdollinen lausunto ei riittävällä tavalla tuo esiin tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen harhaanjohtavuutta tai puutteellisuutta. Toiminnantarkastaja voi antaa toiminnantarkastuskertomuksessa myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhtiölle. Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa tietyistä tarkastuksessa ilmenneistä seikoista, joiden merkityksen arviointi jäisi yhtiökokoukselle. Vaatimus on tilintarkastuskertomusta lievempi, koska toiminnantarkastajalle ei ole asetettu erityisiä kelpoisuusvaatimuksia eikä tarkastuksen toteuttamista ole määritelty. Säännös koskee ensinnäkin lähinnä hallituksen jäsenten ja isännöitsijän tekoja tai laiminlyöntejä, joista saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Toiminnantarkastajan tulisi ilmoittaa toiminnantarkastuskertomuksessa myös siitä, että säännöksessä tarkoitettu henkilö on rikkonut tätä lakia taikka yhtiön yhtiöjärjestystä. Vahingonkorvausvelvollisuus Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuun perusteista säädetään lähtökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin tilintarkastuslaissa säädetään tilintarkastajan vastuusta ja yhtiön johtoon kuuluvien vahingonkorvausvastuusta. Toiminnantarkastajan vastuu koskee ainoastaan toiminnantarkastajan tehtäviin kuuluvia toimia. Toiminnantarkastajan huolimattomuuden arvioinnin yleisenä mittapuuna on käytettävä sellaista yleistä maallikoiden suorittamaa tarkastustapaa ja huolellisuutta, jota voidaan odottaa muulta kuin ammattimaiselta tarkastajalta. Jos toiminnantarkastajalla on erityistä tarkastustehtävään liittyvää osaamista tämä otetaan yleisten periaatteiden mukaisesti huomioon kun arvioidaan toiminnantarkastajan vastuuta yksittäisessä tapauksessa. Tilintarkastajan suorittamaan toiminnantarkastukseen ei sovelleta tilintarkastusta koskevia säännöksiä, kuten tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan vastuusta.

7 7 Oma pääoma, tilinpäätös, toimintaker- tomus ja konserni Oma pääoma Ehdotettu omaa pääomaa koskeva sääntely poikkeaa tilinpäätöstä koskevista voimassa olevan lain säännöksistä. Olennaiset muutokset johtuvat nimellisarvottomuuteen perustuvasta pääomajärjestelmästä ja tähän liittyvästä pääomasijoituksia koskevien säännösten muuttumisesta. Sidottua omaa pääomaa olisivat osakepääoma ja rakennusrahasto sekä arvonkorotusrahasto ja muut kirjanpitolain mukaiset realisoitumattomiin arvonkorotuksiin perustuvat rahastot. Sijoitettu pääoma voidaan, sen sijaan että se kirjattaisiin kokonaan sidottuun omaan pääomaan, kirjata joko osakepääomaan, rakennusrahastoon tai vapaaseen omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Laissa sallitaan osakkeiden merkintähinnan kirjaaminen myös rakennusrahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään myös sellainen osakepääoman alentamismäärä, jota ei jaeta osakkeenomistajille eikä käytetä tappion kattamiseen. Rahastoon merkittäisiin myös sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Voimassa olevasta laista poiketen arvonkorotusrahastoa ei saisi käyttää osakepääoman korottamiseen. Myöskään rakennukseen arvonkorotusta ei voitaisi enää tehdä. Arvonkorotusrahaston aineelliset säännökset ovat kirjanpitolaissa. Lakiesityksen mukaan rahastokorotukseen voidaan käyttää vain vapaata omaa pääomaa ja rakennusrahastoa sekä vanhoissa yhtiöissä mahdollisesti olevaa, ehdoiltaan vapaaseen omaan pääomaan tai rakennusrahastoon rinnastuvaa vararahastoa. Voitonjaon ja muun varojenjaon lisäedellytykseksi otetaan se, ettei jaosta päätettäessä tiedetä tai pitäisikään tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon johtavan maksukyvyttömyyteen. Tilinpäätös ja toimintakertomus Aikaisemmin tilinpäätöksen liitetietoina ilmoitetut seikat ehdotetaan esitettäväksi toimintakertomuksessa ja asunto-osakeyhtiön olisi aina laadittava toimintakertomus. Toimintakertomuksessa on oltava tiedot mm. yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastiketta voidaan periä eri tarkoituksiin eri perustein pääomalainojen pääasialliset lainaehdot ja kuluksi kirjaamaton korko, tiedot yhtiön omaisuuteen kohdistuvista pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä, tiedot talousarvion toteutumisesta, sekä hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi ja mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta. Jos muuta vapaata omaa pääomaa ei ehdoteta jaettavaksi, ei mainintaa tarvita. Toimintakertomuksessa on lisäksi annettava tiedot mahdollisista rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä sekä tiedot omista osakkeista. Konserni Lakiin ehdotetaan otettavaksi myös konsernin määritelmä. Määritelmässä viitataan kirjanpitolaissa olevaan määräysvallan käsitteeseen. Konsernimääritelmä on samansisältöinen kuin uudessa osakeyhtiölaissa. Voimassa olevasta laista poiketen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että myös asuntoosakeyhtiömuotoisen emoyhtiön on laadittava konsernitilinpäätös, jos konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat kirjanpitolaissa säädetyt raja arvot ylittyvät tai yhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille. Antti Suulamo KTM Pääoman menettämisen osalta ehdotetaan kuitenkin voimassa olevasta laista poiketen, että asuntoosakeyhtiön sovelletaan osakeyhtiölakia vastaavia säännöksiä. Jos yhtiön koko osakepääoma on menetetty, yhtiön olisi välittömästi tehtävä tätä koskeva rekisteri-ilmoitus.

8 8 KILAN YLEISOHJE; TULON KIRJAAMINEN TUOTOKSI VALMIUS- ASTEEN PERUSTEELLA Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen tulon kirjaamisesta tuotoksi valmiusasteen perusteella, jota myös osatuloutukseksi kutsutaan. Yleisohje korvaa vuonna 2000 annetun vastaavan yleisohjeen. Uutta yleisohjetta on päivitetty Kilan uusien lausuntojen mukaiseksi, päivitetty lakiviittauksia ja tehty joitain täsmennyksiä. Olennaisin muutos verrattuna vanhaan yleisohjeeseen on tilinpäätösperiaatteiden muutosten kirjaaminen oman pääoman kautta. Kilan lausunto 1750/2005 mukaan: Tilinpäätösperiaatteiden muutokset sekä aikaisempia tilikausia koskevien virheiden oikaisut tulee jatkossa tehdä yksinomaan omaa pääomaa (Edellisten tilikausien voitto/tappio) oikaisemalla. Oikaisuja ei siten enää tehdä tulosvaikutteisesti vaan takautuvasti.. Lisäksi perustajaurakoinnista on annettu oma yleisohje ja päällekkäisyydet on poistettu tästä yleisohjeesta. Tässä kirjoituksessa esitetään joitain keskeisimpiä asioita valmiusasteen mukaisesta kirjaamisesta. Yleisohje löytyy kokonaisuudessaan kirjanpitolautakunnan kotisivuilta. Milloin valmiusasteen mukaista tulou- tusta voi tai saa soveltaa? Tulon kirjaamisen pääsääntönä toimii edelleen tulon kirjaaminen tuotoksi luovutuksen perusteella. Suoritteen valmiusasteeseen perustuva tuoton kirjausperiaate (engl. Percentage of Completion Method) on pitkän valmistusajan vaativan suoritteen osalta vaihtoehtoinen kirjausperiaate. Tätä periaatetta saadaan soveltaa vain KPL 5:4 :ssä mainituilla edellytyksillä, joiden tulkitsemisesta yleisohjeessa annetaan tarkempia ohjeita. Valmistusasteeseen perustuvan tuoton kirjausperiaatteen mukaan kirjanpitovelvollinen kirjaa pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvän tulon tuotoksi (ja hankintamenon kuluksi) sitä mukaa, kun suoritteen valmistusprosessi etenee. Näin meneteltäessä pitkän valmistusajan vaativia suoritteita tuottavan kirjanpitovelvollisen liikevaihto ja tulos kertyvät eri tilikausina tasaisemmin kuin suoritteiden luovutuksiin perustuvaa tuottojen jaksottamista sovellettaessa. Tämä parantaa eri tilikausien tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. Valmiusasteen mukaista tulouttamista saadaan soveltaa ainoastaan, mikäli alla olevat ehdot täyttyvät: 1. Valmiusasteen mukaista tuloutusta sovelletaan pitkäaikaishankkeisiin, joille on tunnusomaista a. perustuu sitovaan tilaukseen b. sopimuksessa on määritelty kauppahinnan suuruus c. hanke on olennainen liikevaihtoon verrattuna d. hankkeen aloittamis- ja lopettamisajankohta tilikauden vaihteen yli e. hankeen edistymistä seurataan erillisen kustannuslaskennan avulla 2. Suoritteen erilliskate on luotettavasti ennakoitavissa a. hankkeen kokonaistulot ja kokonaismenot (mukaan lukien takuuajan menot) ovat luotettavasti arvioitavissa b. hankkeen suoriteperusteiset menot ovat luotettavasti arvioitavissa ja selvitettävissä kustannuslaskennan ja kirjanpidon perusteella c. hankkeen valmiusaste on luotettavasti tilinpäätöksessä luotettavasti määriteltävissä 3. Kirjaamistapa on johdonmukainen a. tilikaudesta toiseen b. kaikkien toisiaan vastaavien suoritteiden osalta samanlainen Lisäksi kirjanpitovelvollisen tulee 4. Noudattaa KPL 3:3.1 mukaista varovaisuuden periaatetta a. mikäli erilliskatteen ennakoinnissa ei ole kokemusperäistä tietoa tai lopputulosta ei kyetä luotettavasti arvioimaan, ei valmiusasteen mukaista tuloutusta tule käyttää b. suojata ulkomaanrahan määräiset erät valuuttakurssimuutosten varalta c. hankkeen alkuvaiheessa kirjata nollakate, kunnes kate on luotettavasti arvioitavissa 5. Dokumentoida hankekohtaisen kustannuslaskennan periaatteet sekä päivittää periaatteet säännöllisesti.

9 9 Miten ja mitkä tulot ja menot hankkeel- le kohdistetaan? Hankkeelle kohdistettavia tuloja ovat: 1. sopimuksen mukainen myyntihinta a. + myyntihinnan lisäykset (lisätyöt, korvaukset jne muut palkkiot) b. myyntihinnan vähennykset Lisäysten kohdistaminen hankkeelle edellyttää että niiden toteutuminen on ilmeistä ja niiden määrä kyetään arvioimaan luotettavalla tavalla. Hankkeen menoiksi luetaan suoriteperusteisesti hankkeelle kohdistettavat kulut. Lopettamispäivän jälkeiset menot ja ennakoitavissa olevat menetykset huomioidaan tarvittaessa pakollisena varauksena. Ennen hankkeen aloittamispäivää syntyneitä menoja ei kohdisteta hankkeelle (esimerkiksi markkinointi ja tarjousmenot). Hankkeelle kohdistettavia menoja ovat: 2. valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot 3. hankkeelle systemaattisesti ja johdonmukaisesti kohdistettavissa olevat kiinteät menot a. kiinteiden menojen kohdistaminen hankkeelle on suotavaa niiden pitkäaikaisesta luonteesta johtuen b. kohdistamisessa noudatetaan Kilan 2006 antamaa yleisohjetta kiinteiden menojen lukemisesta hyödykkeen hankintamenoon 4. tappiollisen hankkeen tappio varauksena kuluksi heti, valmiusasteesta riippumatta Miten valmiusaste määritellään? Valmiusasteen määrittelyssä tulee noudattaa KPL 3:3.1 mukaista tilikauden tuloksesta riippumatonta varovaisuutta. Valmiusasteen määrittäminen edellyttää toimivaa projektiseurantaa ja projektikustannuslaskentaa. Mikäli toimivaa, luotettavaa seurantaa ei ole, ei valmiusasteen mukaista tulouttamista voi soveltaa. Tällöin sovelletaan pääsääntöä, eli tulon kirjaamista tuotoksi luovutuksen perusteella. Yleisohjeessa määritellään seuraavia menetelmiä valmiusasteen määrittelemiseksi. Yleisohjeen mukaan on myös mahdollista käyttää näiden yhdistelmiä. Samanlaisten hankkeiden osalta tulee noudattaa johdonmukaisuutta paitsi määrittelytavassa, myös johdonmukaisuutta tilikaudesta toiseen. Menetelmät valmiusasteen määrittämiseksi: 1. Hankkeen toteutuneiden menojen suhde arvioituihin kokonaismenoihin a. toteutuneissa menoissa otetaan huomioon ainoastaan ne menot, joita vastaava valmistustyö on tehty (esim. ei huomioon materiaalia, joka on hankittu, mutta ei asennettu) 2. Hankkeeseen käytetyn tuotannontekijämäärän suhde hankkeen valmistumiseksi tarvittavaan tuotannontekijämäärään (tuotannontekijämäärä voi olla esim. työtunnit) 3. Hankkeen valmistusvaiheiden mukaisesti a. edellyttää, että hanke on jaettu eri välivaiheisiin b. kukin vaihe lisää tietyn määrän valmiusastetta Miten valmiusasteen mukainen tulout- taminen esitetään tilinpäätöksessä? Yleisohjeessa ja sen liitteissä on esitetty yksityiskohtaisesti miten kirjaukset tuloslaskelmaan ja taseeseen tehdään. Niitä ei tässä kirjoituksessa käydä erikseen läpi. Yleisesti voidaan todeta, että kirjaukset tehdään pääpirteittäin luonteensa mukaisille tileille. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen asettaa yleisohjeen mukaan seuraavat vaatimukset liitetietoihin: 1. pitkäaikaishankkeisiin sovellettu tuloutustapa ja sen valintakriteerit 2. pitkäaikaishankkeen valmistusasteen määrittämistapa 3. valmistusasteen mukaan tuotoksi kirjatun liikevaihdon osuus tilikauden koko liikevaihdosta 4. valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä 5. pitkäaikaishankkeiden tuotoiksi kirjaamatta oleva yhteismäärä (tilauskanta) eriteltynä luovutuksen mukaan ja valmistusasteen mukaan tuloutettaviin hankkeisiin, mikäli kirjanpitovelvollinen soveltaa molempia tuottojen kirjaustapoja 6. vaihto-omaisuudesta, saamisista ja saaduista ennakoista koostuvien erien nettosummana taseessa esitettyyn erään sisältyvien erien määrät tase-erien mukaan eriteltyinä 7. pitkäaikaishankkeisiin liittyvät pakolliset varaukset 8. pitkäaikaishankkeisiin liittyvien pakollisten varausten muutokset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä Siirryttäessä valmiusasteen mukaiseen tulouttamiseen edellisiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut teh-

10 10 dään oman pääoman kautta. Tästä annetaan tarvittavat liitetiedot, mikäli vertailukelpoisuus tätä vaatii. Vertailuvuoden tuloslaskelmaa ei ole välttämätöntä saattaa vertailukelpoiseksi, mutta oikean ja riittävän tiedon vaatimusten täyttämiseksi muutoksen vaikutuksesta on annettava tarvittavat liitetiedot. IFRS suurimmat erot suomalaiseen käy- täntöön? IFRS standardeista valmiusasteen mukaista tulouttamista määrittää IAS 11 pitkäaikaishankkeet standardi. Kilan yleisohjeen mukainen käytäntö on hyvin lähellä IAS 11 mukaista käytäntöä. Suurin ero suomalaisen käytännön ja IAS 11 mukaisessa käytännössä on, että IAS 11 mukaan pitkäaikaishankkeet tulee aina tulouttaa työn edistymisen mukaan. Eli valmiusasteen mukaista tulouttamista tulee aina soveltaa, kun kyseessä on IAS 11 määrittelemä pitkäaikaishanke. IAS 11:21 sallii myös hankkeen saamiseksi liittyvät menot tietyin ehdoin luettavaksi mukaan hankkeen kustannuksiin. Kilan yleisohjeen mukaan Ennen hankkeen aloittamispäivää syntyneitä menoja esimerkiksi markkinointi- ja tarjousmenoja ei kohdisteta hankkeelle.. Taneli Mustonen KTM

11 11 UUSI VEROTILIMENETTELY ALKAEN Verotiliuudistus Uusi verotililaki tulee voimaan Tämä tarkoittaa sitä, että jo tammikuun 2010 arvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset, lähdeverot, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan uuden menettelyn mukaan. Uuden menettelyn piiriin siirtyvät kaikki omaaloitteisia veroja maksavat yritykset yritysmuodosta riippumatta. Tämä koskee myös esim. satunnaisesti palkkoja maksavia luonnollisia henkilöitä. Uudistus perustuu eduskunnan hyväksymään verotililakiin ja siihen liittyvien verolakien muutoksiin. Näitä muita lakeja ovat mm. arvonlisäverolaki, ennakkoperintälaki ja veronkantolaki. Uudistuksen tarkoitus ja tavoite Uuden järjestelmän tarkoituksena ja tavoitteena on mm. yksinkertaistaa ja helpottaa ilmoittamis-, maksamis- ja palautusmenettelyjä, vähentää edestakaista rahaliikennettä verovelvollisten ja Verohallinnon välillä. Järjestelmällä tavoitellaan myös Verohallinnon prosessien automatisointia ja sitä kautta työnsäästöä. Erityisesti uudesta järjestelmästä hyötyvät yritykset, joilla on useita kuukausittaisia ilmoituksia ja maksuja sekä palautushakemuksia. Näiden määrä vähenee, kun kaikki maksettavat ja palautukseen oikeuttavat oma-aloitteiset verot ilmoitetaan ns. kausiveroilmoituksella. Verotilijärjestelmään kuuluvat verot Tavallisimmat järjestelmään kuuluvat omaaloitteiset veroja ovat mm. arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut. Lisäksi oma-aloitteisia veroja ovat mm. vakuutusmaksuvero arpajaisvero ennakonpidätys koroista ja osuuksista ennakonpidätys osingoista puun myyntitulon ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä toimitettu ennakonpidätys korkotulon lähdevero ja rajoitetusti verovelvolliselta pidätetyt lähdeverot. Ensi vaiheessa verotilin piiriin eivät kuulu esim. tulovero sekä siihen liittyvät ennakot ja ennakon täydennysmaksut, kiinteistövero, perintö- ja lahjavero eikä myöskään varainsiirtovero. Nämä verot tulevat verotilin piiriin, kun menettelyä myöhemmin laajennetaan. Toisen vaiheen suunnittelu käynnistyy näillä näkymin vuoden 2010 loppupuolella. Käyttöönotolle ei kuitenkaan ole vielä aikataulua. Verotililain 1 :ssä on myös tiettyjä rajoituksia esim. arvonlisäverolain osalta. Järjestelmää piirissä ei ole esim. arvonlisäverolain 12 a luvussa tarkoitettua sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen. Kausiveroilmoitus Nykyinen valvontailmoitus, vakuutusmaksuveroilmoitus ja alkutuottajan arvonlisäveroilmoitus jäävät uudessa järjestelmässä pois. Samoin erilliset arvonlisäveron ennakko- ja tilikausipalautushakemukset sekä alarajahuojennushakemukset poistuvat, samoin kuin tietojen antaminen satunnaisen maksajan tilisiirtokortilla maksun yhteydessä. Uusi kausiveroilmoitus korvaa edellä mainitut. Eräpäivät Valvontailmoituksen korvaavan sähköisen kausiveroilmoituksen määräpäivä on kuukauden 12. päivä, joka on myös verotilimaksujen eräpäivä. Paperilla annetun ilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa kuukauden 7. päivä. Kalenterivuosimenette-

12 12 lyssä olevien verovelvollisten arvonlisäveron ilmoittamisen ja maksujen määräpäivä sekä sähköisillä että paperi-ilmoituksilla on Pieni verovelvollinen (liikevaihto max euroa) voi päästä pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksomenettelyyn. Tällöin se voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot kalenterivuosittain, työnantajasuoritusten jakso on neljännesvuosi. Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään euroa, on sekä arvonlisäveron että työnantajasuoritusten ilmoitusja maksujakso neljännesvuosi. Jos liikevaihto on yli euroa kalenterivuodessa, ei ole mahdollisuutta päästä pidennettyyn menettelyyn. Verohallinto lähettää syksyllä 2009 pienille yrityksille kirjeen, jossa kerrotaan ilmoitus- ja maksujakson pidentämisestä. Pidennettyyn menettelyyn siirtyminen ei ole kuitenkaan pakollista. Kaikki samaan aikaan erääntyvät verot maksetaan yhdellä kertaa. Kohdistus eri veroille ja maksuille tapahtuu laissa säädetyn järjestyksen mukaan, joka on ensisijaisesti ikäjärjestys ja saman eräpäivän sisällä pääosin nykyistä kuittausjärjestystä vastaava järjestys. Verotilimaksuja varten verovelvolliset saavat vuodesta toiseen pysyvän viitenumero ja Verohallinnolla on yksi pankkitili verotilimaksuja varten per valtion tilipankki (Nordea, Pohjola Pankki ja Sampo Pankki). Viitenumerot postitetaan verovelvollisille verotiliohjepaketin mukana loppuvuodesta olevan plussalla, jos sinne on jätetty palautuksia tai jos on maksettu veroja etukäteen ennen eräpäivää. Vastaavasti jos tili on miinuksella, saldoon sisältyville veroille ja maksuille lasketaan verotilin viivästyskorkoa (korkolain mukainen viitekorko plus 7 %) eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään. Verovelvollinen saa tiedon verotilinsä saldosta kuukausittain toimitettavalta tiliotteelta tai Verotilipalvelusta. Oletko valmis uudistukseen? Uudistus tulee aiheuttamaan muutoksia taloushallintojärjestelmiin. Yritysten tulee varmistua, että uudistuksen vaatimat muutokset on huomioitu nykyisissä taloushallinto-ohjelmistoissa. Lisätietoa uudistuksesta saa mm. Verohallinnon verkkosivuilta sekä omilta ohjelmantoimittajilta. Antti Suulamo, KTM Myöhästymismaksu Myöhässä ilmoitetulle verolle määrätään jatkossa 20 % vuotuista korkoa vastaava myöhästymismaksu. Maksun minimimäärä on 5 euroa ja maksimi euroa. Jos aikaisemmin annettuun ilmoitukseen tehdään lisäys eräpäivän jälkeen, lisäyksen määrälle määrätään myös myöhästymismaksu. Jos palautukseen oikeuttava ilmoitus saapuu myöhässä, myöhästymismaksu on 5 euroa. Verolajikohtaiset veronkorotukset kuitenkin poistuvat. Hyvitys- ja viivästyskorko Jos muiden verojen kattamisen jälkeen verotilin saldo jää plussalle, palautukset maksetaan Verohallinnon mukaan viipymättä verovelvolliselle. Palautukset voi myös jättää verotilille siten, että verovelvollinen asettaa tilille palautusrajan. Jos tili on plussalla, maksetaan sille hyvityskorkoa (korkolain mukainen viitekorko miinus 2 %). Tilin katsotaan

13 13 Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot Eduskunta on hyväksynyt lain tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista. Laki liittyy hallituksen esitykseen HE 6/2009. Tämän väliaikaisen lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittava verovelvollinen saa tehdä kalenterivuonna 2009 tai 2010 käyttöön ottamansa tuotannollisessa toiminnassaan käyttämiensä tehtaan ja työpajan hankintamenosta säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaisen (enintään 14 % rakennuksen poistamatta olevasta hankintamenosta) poiston enintään kahtena verovuonna. Jos käyttöomaisuuteen kuuluvaa rakennusta käytetään vain osittain tuotannollisessa toiminnassa, poiston saa tehdä tuotannollista käyttöä vastaavasta osasta rakennuksen hankintamenoa. Edellytyksenä korotetun poiston tekemiselle on, että rakentaminen on aloitettu tai sen jälkeen. Rakentaminen katsotaan aloitetuksi, jolleivät erityiset seikat muuta osoita, kun rakennuksen perustustyöt on aloitettu. Rakennuksen perustustöiksi ei tällöin katsota mahdollisia kaivuu- tai louhintatöitä. Rakentamisella tarkoitetaan sellaisten rakennustoimenpiteiden suorittamista, joihin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen oikeuttava rakennuslupa. Korotettu kaksinkertainen poisto-oikeus koskee myös tehtaassa tai työpajassa tuotannollisessa toiminnassa käytettäviä uusia koneita ja laitteita, jotka otetaan käyttöön kalenterivuoden 2009 tai 2010 aikana. Näiden vuotuinen enimmäispoisto on siten 50 % koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta. Edellytyksenä poistojen vähentämiselle verotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys rakentamisen aloittamisen sekä rakennuksen, koneen tai laitteen käyttöönottamisen ajankohdasta. Koneiden ja laitteiden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa niin selvästi eriteltävä, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Antti Suulamo KTM

14 14 BDO International BDO vahvisti asemaansa maailman viidenneksi suurimpana tilintarkastusketjuna Kansainvälinen BDO International tilintarkastusketju jatkoi vahvaa kasvuvauhtia vuonna BDO:n jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli 5,145 miljardia dollaria. Euroina vuoden 2008 yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,649 miljardia euroa, joka kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 11 % (3.298 miljardia euroa). BDO:n kasvuvauhti oli hyvä kaikilla alueilla ja kaikissa maanosissa. Merkittävin 22 % kasvuvauhti saavutettiin Latinalaisessa Amerikassa. Euroopassa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 10 %. Vuoden 2008 aikana BDO-ketjuun liittyi uusia jäsentoimistoja Ranskassa, Kroatiassa ja Intiassa. Yrityskauppoja toteutettiin 12 maassa, kuten muun muassa Australiassa, Belgiassa, Tanskassa, Malesiassa ja Puolassa. BDO Internationalin toimistusjohtaja Jeremy Newman kiittää jäsentoimistoja hyvästä kehityksestä. Hän myös luottaa siihen, että vaikka vuosi 2009 tulee yleisesti olemaan haasteellinen vallitsevan talouskriisin takia, tulee BDO jatkamaan positiivista kehitystä ja vahvaa kasvuvauhtia tarjoamalla asiakkailleen yksilöllistä ja korkealaatuista palvelua. Maailmanlaajuisella BDO -tilintarkastusketjulla on yli 670 toimistoa 110 maassa. Sen jäsentoimistoissa työskentelee yli partneria ja muuta talousalan asiantuntijaa. Ketjun vahvasta kehityksestä kertoo myös sen henkilöstömäärän kasvu, joka vuoden 2007 vastaavana ajankohtana oli vielä BDO Intenational juhlisti 45-vuotispäiväänsä vuonna 2008.

15 15 BDO International BDO Kiina kaksinkertaisti kokonsa yhdistymällä SLP ManCo:n kanssa Shu Lun Pan Management Co Ltd (SLP ManCo), joka on yksi Kiinan suurimmista taloushallintopalveluita tarjoavista yrityksistä, liittyi BDO Internationaliin tammikuussa BDO Internationalin toimistusjohtaja Jeremy Newmanin mukaan SLP ManCo:n yhdistyminen BDO:n kanssa on tärkeä askel BDO:n maailmanlaajuisen toiminnan kannalta ja se vahvistaa BDO:n vakaumusta olla yksi merkittävimmistä alan toimijoista maailmalla. Yhdistymisen myötä BDO Kiina vahvisti asemaansa Big4 tilintarkastustoimistojen kilpailijana. SLP ManCo:n hallituksen puheenjohtaja Zhu Jiandin mukaan yhdistyminen BDO:n kanssa tukee hyvin yrityksen kasvutavoitetta. Hän uskoo, että kansainvälisten toimeksiantojen osuus tulee olennaisesti kasvamaan ja yhteistyö erityisesti BDO Australian kanssa korostumaan. SLP ManCo:n liikevaihto vuonna 2007 oli noin 72 miljoonaa euroa ja se kasvoi vuonna BDO Kiinan liikevaihdon odotetaan ylittävän 110 miljoonaa euroa vuonna Henkilökunta BDO Kiinassa kasvoi yhdistymisen myötä lähes partneriin ja muuhun talousalan asiantuntijaan.

16 BDO pähkinänkuoressa B D O S u o m e s s a on suomalainen talousalan asiantuntija, jolla on suomalainen osaaminen, kontaktiverkosto ja joustavuus sekä suuren kansainvälisen BDO verkoston resurssit, menetelmät, laatu ja neuvonantajat on toiminut itsenäisenä yhtiönä vuodesta 1994 lähtien toimii itsenäisesti ja on kokonaan kotimaisessa omistuksessa on noin 25 tilintarkastusammattilaisen organisaatio ja on yksi viidestä suomalaisesta PCAOB* rekisteröidystä yhtiöistä toimistot Helsingissä (BDO FinnPartners Oy) ja Turussa (BDO Lyran Oy) toiminnan tärkeimpiä arvoja ovat ammattimaisuus, laatu, yhteistyö ja luottamus. Asiakkaiden menestyminen on pääasia. *) Public Company Accounting Overside Board B D O I n t e r n a t i o n a l on maailmanlaajuinen tilintarkastusketju. Jokainen itsenäinen BDO jäsenyritys palvelee kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita omassa maassaan kansainvälisen ketjun tukemana ja tarjoaa laajan valikoiman tilintarkastus ja varmennuspalveluita sekä konsultointia ja neuvonantoa aloitti toimintansa vuonna 1963 nimellä Binder Dijker Otte & Co (Englannin, Hollannin ja Saksan toimistojen perustajien mukaan) koostuu yli 100 jäsenyrityksestä 110 maassa ja on edustettuna kaikissa maanosissa on maailman 5. suurin tilintarkastusketju jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,6 miljardia euroa ,000 ihmisen organisaatio ja yli 600 toimistoa maailmanlaajuisesti. BDO Observer Julkaisija BDO FinnPartners Oy Vattuniemenranta Helsinki +358 (20) Päätoimittaja Hannu Riippi Toimituskunta Antti Suulamo Taneli Mustonen Matti Lehti The content of the publication belongs to BDO FinnPartners Oy unless indicated otherwise. Any copy of information must include a notice of copyright BDO FinnPartners Oy, a Finnish limited liability company and a member firm of the BDO network of independent member firms affiliated with BDO International. BDO and BDO International are trademarks of Stichting BDO BDO is the brand name for the BDO International network and all BDO Member Firms. BDO International is a world wide network of public accounting firms, called BDO Member Firms, serving international clients. Each BDO Member Firm is an independent legal entity in its own country. The network is coordinated by BDO Global Coordination B.V. incorporated in the Netherlands, with an office in Brussels, Belgium, where the Global Coordination Office is located. BDO Observer is designed to provide general information on matters of interest. The contents are not a substitute for specific advice and should not be relied upon as such. The information is not intended to constitute accounting, tax, investment, legal or other professional advice or services. The material discussed should not be acted on without obtaining professional advice appropriately tailored to your individual needs. Although we aim to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. Please contact BDO FinnPartners Oy for specific advice on any area of interest.

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

HE 94/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 94/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 94/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 2015 ja tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010 Verotili ja alkutuotannon harjoittajat Verohallinto Syksy 2010 Mikä Verotili on? Verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja Verotilin

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen otetaan käyttöön 1.1.2010 verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili ensi vaiheessa koskee oma-aloitteisia veroja, joista yleisimmät ovat

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS Pekka Luoto, toiminnanjohtaja, KTM - Mitä laki ja sen perustelut sanoo toiminnantarkastajasta ja toiminnantarkastuksesta? Asunto-osakeyhtiölain mukaan on tarkistettava

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Sisällys 7. Esipuhe 5. 1 Yleistä kiinteistöyhtiöistä 17. 2 Kirjanpitolain yleiset kirjanpitoa. kirjanpitoaineisto 29

Sisällys 7. Esipuhe 5. 1 Yleistä kiinteistöyhtiöistä 17. 2 Kirjanpitolain yleiset kirjanpitoa. kirjanpitoaineisto 29 Sisällys Esipuhe 5 Lyhenteet 15 1 Yleistä kiinteistöyhtiöistä 17 1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja tavallinen kiinteistöosakeyhtiö 17 1.2 Kiinteistöyhtiöihin sovellettava lainsäädäntö

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös 2 Tava llisia päätöksentekot ila n tei ta asunto-osakeyhtiössä 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Kiinteistön ja rakennusten korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskevat

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös

2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös 2 KUNNOSSAPIDOSTA JA UUDISTUKSISTA PäättäMINEN 2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Asunto-osakeyhtiölaissa kiinteistön ja rakennusten korjaamista koskevat päätökset

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302. Laki. N:o 294. osakeyhtiölain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302. Laki. N:o 294. osakeyhtiölain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302 SISÄLLYS N:o Sivu 294 Laki osakeyhtiölain muuttamisesta... 1047 295 Laki osuuskuntalain 9 luvun muuttamisesta... 1050

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Pekka Luoto toiminnanjohtaja, KTM Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Yleistä toiminnantarkastuksesta Asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 Lyhenteet 13 1 Johdanto 2 Osakkeet Lait 14 15 1.1 Yleistä............................................... 15 1.1.1 Asunto-osakeyhtiön peruspiirteet.............. 15 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölaki........................

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mitä laki sanoo toiminnantarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta?

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mitä laki sanoo toiminnantarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta? TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mitä laki sanoo toiminnantarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta? Toiminnantarkastus prosessina Toiminnantarkastuksen dokumentointi Ohje toiminnantarkastuskertomuksesta

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

Kaikki oma-aloitteiset verot paitsi varainsiirtovero

Kaikki oma-aloitteiset verot paitsi varainsiirtovero Verotili Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä Verotili on? Verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009 Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus Pääosin nykykäytäntö kirjattu lakiin Eriytetään

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Näytesivut. Perustajaurakoinnin liiketapahtumat 195. perustajaurakoitsijan. 10.1 Rakennusalan kirjanpidon erityispiirteet

Näytesivut. Perustajaurakoinnin liiketapahtumat 195. perustajaurakoitsijan. 10.1 Rakennusalan kirjanpidon erityispiirteet 10 Perustajaurakoinnin liiketapahtumat perustajaurakoitsijan kirjanpidossa Valtaosan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöistä perustaa ja rakentaa yhtiömuotoinen rakennus- tai rakennuttajaliike. Tässä luvussa

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 LUONNOS 4.6.2012 SULAUTUMISSUUNNITELMA 1 Sulautumisen osapuolet 1.1 Vastaanottava yhtiö 1.2 Sulautuva yhtiö Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Autopaikkojen jako 1

Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 2 Autopaikkojen jako 3 Autopaikkojen jako 4 Autopaikkojen jako 5 Autopaikkojen jako 6 LÖYTYY OSOITTEESTA: http://www.taloyhtio.net/attachements/2013-11-25t10-09-3613206.pdf

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Verotili käyttöön 01.01.2010

Verotili käyttöön 01.01.2010 Verotili käyttöön 01.01.2010 Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen muuttuu Verotilin tausta Selvitys verotilistä ja pientyöantajien maksupalvelujärjestelmästä 2001 Suomen Yrittäjät ry teki

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

Uudistuva säätiölaki - koulutus ja RAY - säätiöt -keskustelutilaisuus

Uudistuva säätiölaki - koulutus ja RAY - säätiöt -keskustelutilaisuus www.pwc.com Uudistuva säätiölaki - koulutus ja RAY - säätiöt -keskustelutilaisuus Säätiöiden tilintarkastus Johanna Perälä, KHT-tilintarkastaja 4 Luku. Tilintarkastus 2 4 Luku. Tilintarkastus 1 Tilintarkastusvelvollisuus

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

sisällys ALKusANAT JoHDANTo ToIMINNANTARKAsTus KoKoNAIsuuTENA

sisällys ALKusANAT JoHDANTo ToIMINNANTARKAsTus KoKoNAIsuuTENA Sisällys Alkusanat 5 1 Johdanto 15 1.1 Toiminnantarkastajan valitseminen asunto-osakeyhtiöön 15 1.2 Toiminnantarkastuksen tavoitteet 16 1.2.1 Taloyhtiön sidosryhmien luottamuksen lisääminen 16 1.2.2 Taloyhtiön

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin Pellervo Päivä 2013 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Miksi uusi osuuskuntalaki? valmistelulle aseteut tavoitteet: osuuskuntien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot