Länsi-Uudenmaan kuntien pendelöintitutkimus
|
|
- Aurora Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Länsi-Uudenmaan kuntien pendelöintitutkimus omiksi ihmiset käyvät töissä kotikuntansa ulkopuolella? Juho Rahkonen Kuva: Wikimedia, käyttöoikeus GNU Free Documentation Licensen mukainen
2 Tutkimus pähkinänkuoressankuoressa Toimeksiantaja: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallinnoima aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa. Tekijä: Taloustutkimus Oy. Tutkimuskysymys: Miksi Länsi-Uudenmaan kunnissa asuvat ihmiset käyvät töissä pääkaupunkiseudulla eli pendelöivät? Kohdejoukko: vuotiaat länsiuusmaalaiset pendelöijät Otoskoko: 500 Menetelmä: Puhelinhaastattelu Ajankohta: Vastaajat valittiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella. Vastaajat jakautuvat alueittain seuraavasti: Hanko/Inkoo/Raasepori (Raaseporin seutukunta): 26 % Lohja/Karjalohja/Siuntio (Helsingin seutukunta/eteläinen): 52 % Karkkila/Nummi-Pusula (Helsingin seutukunta(pohjoinen): 22 %
3 Perustietoja vastaajista Vastaajien ikä: Työpaikan sijaintikunta: vuotta 5 % Helsinki 42 % Espoo/Kauniainen Vantaa Käy töissä useilla paikkakunnilla Päivittäinen työmatkaan käytetty aika keskimäärin: 1,83 tuntia (Lohjan seutu 1,71 h; Raaseporin seutu 1,98 h; Karkkilan seutu 1,87 h). Vastaajat ovat asuneet nykyisessä kotikunnassaan keskimäärin 14,88 vuotta (Lohjan seutu 17,63, Raaseporin seutu 10,44 ja Karkkilan seutu 13,95 vuotta).
4 Vastaajat ammattiryhmittäin Kaikki vastaajat, n=500 Rakennusala 31% 13% 9% Sosiaali-/terveysala Myynti Luovat alat/tietotyö Opetus/koulutus 11% Asiantuntija/johtava asema Hotelli/ravintola 5% 3% 3% 11% 6% 9% Muu valtion/kunnan virka Siivous/kunnossapito/logistiikka Muu Maaliskuu JR/vpl Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
5 Pendelöinnin yhteiskunnallista taustaa Pendelöinti on monimutkainen ilmiö, jossa risteilevät taloudelliset, yhteiskuntapoliittiset ja ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin liittyvät asiat. (Pekka Myrskylä, Tilastokeskus) Pendelöinti tulee ruotsin sanasta pendla ( heilua, liikkua edestakaisin ). Suomen työllisistä joka kolmas käy töissä kotikuntansa ulkopuolella; vuonna 1960 pendelöijiä oli kymmenesosa työllisistä. Suomessa työpaikat ovat keskittyneet vielä enemmän kuin väestö. Suomen väestö kasvaa voimakkaimmin suurten kaupunkikeskusten kehyskunnissa. Pelkästään Helsingissä työskentelee muissa kunnissa asuvaa. Pendelöijät ansaitsevat paremmin (keskimäärin euroa vuodessa) kuin asuinkunnassaan työskentelevät ( euroa).
6 Väittämät Kaikki vastaajat, n=500 5) Täysin samaa mieltä ) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Maaseutu on lapsille paras kasvuympäristö Ihailen usein kotikuntani kauniita maisemia Tuttu työympäristö ja työkaverit ovat minulle erittäin tärkeitä Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska kotikunnassani ei ole koulutustani vastaavia työpaikkoja Perhe-elämäni kannalta olisi parempi, jos työpaikkani sijaitsisi kotikunnassani Kotikunnassani ei ole työkokemustani vastaavia työpaikkoja Työmatkaani menee liikaa rahaa Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on paremmin palkattuja työpaikkoja kuin kotikunnassani Päivittäinen työmatkani sujuu riittävän nopeasti ja vaivattomasti Vaihtaisin mielelläni työpaikkaa, jos siihen olisi mahdollisuus Minulla on vahva kotikunta -henki Käyn mielelläni töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on kansainvälinen ja dynaaminen ilmapiiri Olen hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastani Maaliskuu JR/vpl % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
7 Väittämät alueittain 1/3 n=kaikki vastaajat 5) Täysin samaa mieltä ) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska kotikunnassani ei ole koulutustani vastaavia työpaikkoja Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on paremmin palkattuja työpaikkoja kuin kotikunnassani Päivittäinen työmatkani sujuu riittävän nopeasti ja vaivattomasti Työmatkaani menee liikaa rahaa Maaliskuu JR/vpl % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
8 Väittämät alueittain 2/3 n=kaikki vastaajat 5) Täysin samaa mieltä ) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Käyn mielelläni töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on kansainvälinen ja dynaaminen ilmapiiri Perhe-elämäni kannalta olisi parempi, jos työpaikkani sijaitsisi kotikunnassani Minulla on vahva kotikunta -henki Olen hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastani Maaliskuu JR/vpl % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
9 Väittämät alueittain 3/3 n=kaikki vastaajat 5) Täysin samaa mieltä ) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Maaliskuu JR/vpl Vaihtaisin mielelläni työpaikkaa, jos siihen olisi mahdollisuus Tuttu työympäristö ja työkaverit ovat minulle erittäin tärkeitä Kotikunnassani ei ole työkokemustani vastaavia työpaikkoja Ihailen usein kotikuntani kauniita maisemia Maaseutu on lapsille paras kasvuympäristö % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
10 Faktorianalyysi pendelöijien vaikuttimista Faktorianalyysi on monimuuttujamenetelmä, jolla voidaan saada aineistosta esiin latentteja ulottuvuuksia eli ns. piilomuuttujia, joita ei voida havaita suoraan. Ideana on, että ihmisten ajatuksista ja asenteista on mahdollista saada syvällisempää tietoa, kun sitä kysytään heiltä useiden kysymysten avulla. Faktorianalyysillä käydään läpi vastauksia väittämiin, joita koskeva kysymys kuului näin: Seuraavaksi esitän muutamia väittämiä, jotka liittyvät asumiseen ja työpaikkoihin. Miettikää jokaista väittämää omasta näkökulmastanne ja kertokaa, oletteko väittämästä 5=Täysin samaa mieltä, 4=Jokseenkin samaa mieltä, 3=Ei samaa eikä eri mieltä, 2=Jokseenkin eri mieltä vai 1=Täysin eri mieltä
11 Väittämä Faktori 1 Hirsitalo ja Audi Kotikunnassa ei ole koulutusta vastaavia työpaikkoja Kotikunnassa ei ole työkokemusta vastaavia työpaikkoja Pendelöijien profiilit Faktori 2 Perhe- ja kotikeskeiset Faktori 3 Uuden etsijät Faktori 4 Ei-sosiaaliset 0,62 0,13 0,46 0,30 0,58 0,10 0,47 0,25 Pendelöi pk-seudun dynaamisen ilmapiirin vuoksi 0,78 0,13 0,04 0,05 Vahva kotikuntahenki 0,64 0,28 0,02 0,11 Maaseutu on lapsille paras kasvuympäristö 0,81 0,01 0,01 0,47 On hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastaan 0,07 0,02 0,84 0,11 Perhe-elämälle kotikunnassa työskentely olisi parempi 0,02 0,68 0,53 0,08 Pendelöi parempien palkkojen vuoksi 0,45 0,60 0,06 0,09 Vaihtaisi mielellään työpaikkaa 0,05 0,57 0,12 0,04 Ihailee kotimaisemiaan 0,05 0,61 0,25 0,21 Työmatkaan menee liikaa rahaa 0,23 0,16 0,05 0,86 Tuttu työympäristö ja työkaverit erittäin tärkeitä 0,09 0,05 0,02 0,39
12 Pendelöinti ei ole vain pakkopullaa Tutkimuksessa pendelöinnistä nousee esiin sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. Vaikka pitkä työmatka on monella tapaa rasite, se kuitenkin mahdollistaa hyvän ansiotason ja mielekkään työn sekä toisaalta väljän ja maaseutumaisen elinympäristön sekä omakotitalon, jota valtaosa suomalaisista eri tutkimusten mukaan pitää ihanteenaan. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset, kuten Stakesin Suomalaisten hyvinvointi raportti, osoittavat, että kaupunkien läheinen maaseutu on aineellisen ja subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin osalta parasta asuinaluetta. On olemassa kuitenkin ihmisryhmiä, jotka kokevat pendelöinnissä muita enemmän kielteisiä piirteitä ja joita sen vuoksi kannattaisi houkutella työllistymään kotikuntaansa. Tutkimuksen perusteella etenkin työuransa keskivaihetta lähestyvillä, vuotiailla ja epäsäännöllisiä työvuoroja tekevillä, kuten hotellija ravintola-alan työntekijöillä, olisi matalampi kynnys kuin muilla työllistyä kotikuntaansa. Merkittävä tulos on se, että noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän perhe-elämänsä kannalta olisi parempi, jos heidän työpaikkansa sijaitsisi heidän kotikunnassaan.
13 Hotelli- ja ravintola-alalla alalla ei pendelöid idä kovin mielellää ään Lohjan seudun pendelöijistä selvästi useampi (61 %) kertoo joskus hakeneensa töitä kotikunnastaan kuin Karkkilan (34 %) ja Raaseporin (30 %) seudun pendelöijistä. Lohjan seudun pendelöijät ilmoittavat vaihtaneensa työpaikkaansa viiden viime vuoden aikana selvästi muita tiheämmin, keskimäärin 1,18 kertaa. Raaseporin ja Karkkilan seudun pendelöijät ovat tehneet näin 0,8 kertaa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna huomataan, että hotelli- ja ravintola-alan työntekijät ovat selvästi useimmin hakeneet töitä kotikunnastaan (69 %). Opetus- ja koulutusalan henkilöstöstä näin on tehnyt vain 33 %. Työpaikkauskollisuus on suurinta Raaseporin seudulla asuvilla: he ovat olleet nykyisessä työpaikassaan keskimäärin 8,35 vuotta, kun Lohjan seudun kohdalla luku on 8,18 ja Karkkilan seudulla 6,84. Hotelli- ja ravintola-alan työntekijät ovat olleet selvästi muita lyhyemmän aikaa nykyisessä työpaikassaan, 4,88 vuotta, kun keskiarvo on 7,83 vuotta. Hotelli- ja ravintola-alan väki on myös vaihtanut työpaikkaansa viiden viime vuoden aikana selvästi useammin kuin muut, keskimäärin kaksi kertaa.
14 Miksi on valinnut asuinpaikakseen nykyisen kotikuntansa? Poimintoja avoimista vastauksista Rauhallinen kaupunki. Hyvät maisemat ja järvet yms. ja ei ole kiireitä. Moni muuttaa Helsingistä, kun nyt on moottoritiekin valmistunut. Isompi asunto, edullisempi kuin Helsingissä. Vapaa-ajan vietto ja ulkoilu paremmin onnistuvat. Löysin täältä miehen ja tulin miehen perässä, jolla on työpaikka Lohjalla. Hevosia on ja siellä ne on mahdollista pitää omassa kodissa. Hintataso sellainen, että pystyi ostamaan oman paikan. Mieluummin asuisi lähempänä. Tyttäreni koulu on siellä ja turvallinen maalais- ja kasvuympäristö. Hyvä paikka lapselle kasvaa ja olla, rauhallinen ja turvallinen. Kaunis luonto on lähellä, ja kuitenkin sijainti työhön nähden on hyvä. Uusi moottoritie myös nopeuttaa. Aikoinaan oli hyvä ratkaisu: mummolat oli lähellä. Luonto, hyvä fiilis. Kliffa maalaiskylä. Nuoruuden kotikunta ja lapsille rauhallinen ja hyvä paikka, melko lähellä Helsinkiä. Rauhallisuus, ei turhaa hälinää, hinta on syy että asuu Karkkilassa. Ei kotootaan mihinkään osaa lähteä, syntyjään Karkkilasta.
15 Mitkä ovat tärkeimmät syyt siihen, että olette valinnut asuinpaikaksenne asuinkuntanne? n=kaikki vastaajat Synnyinseutu/sosiaaliset suhteet Halvemmat asunnot/tontit Rauhallinen/turvallinen kasvuympäristö lapsille Luonnonrauha/idyllisyys ylipäänsä/maaseutu Sijainti/hyvä sijainti/etäisyys/ sijainti pääkaupunkiseudulta Työn perässä muutettiin/ työpaikka siellä Sattumalta/ei mitään erityistä syytä Muu Ei osaa sanoa Maaliskuu JR/vpl % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
16 Raaseporilaisilla on tunteikkain suhtautuminen kotikuntaan Tunneperäiset syyt vaikuttavat eniten Raaseporin seudulla asuviin pendelöijiin, vähiten Lohjan seudulla asuviin (esim. kotiseuturakkaus). Lohjan seudulle on asetuttu sosiaalisten suhteiden ja synnyinseudun perusteella selvästi enemmän kuin Raaseporin ja Karkkilan seudulle. Pääkaupunkiseutuun verrattuna halvemmat asunnot ja tontit ovat vetäneet pendelöijiä etenkin Karkkilan ja Raaseporin seudulle. Tämä on sikäli yllättävää, että luulisi Lohjan nimenomaan houkuttavan oma tupa ja perunamaa -haaveita elätteleviä perheitä, onhan Lohjan seutu tutkituista alueista selvästi lähimpänä pääkaupunkiseutua. Tutkimus kyseenalaistaa sitä yleiseksi hokemaksi muodostunutta käsitystä, että pääkaupunkiseudun asumisen kalleus pakottaa perheitä muuttamaan kauemmaksi. Tämä on osasyy, mutta ainakaan Lohjan etäisyydellä ja sitä kauempana se ei näytä olevan tärkein syy asuinpaikan valitsemiseen, vaan sosiaaliset suhteet ja synnyinseutu nousevat ykköseksi.
17 Yksilöllisyyden llisyyden ja konformismin ristipaine Pendelöinti on monimutkainen ilmiö, josta on vaikea saada kattavaa ja yhtenäistä kuvaa. Ihmiset ovat yksilöitä, ja jokainen tekee oman ainutkertaisen elämäntilanteensa puitteissa ratkaisunsa, jotka ovat aina sekoitus sattumaa, sosiaalisia suhteita, taloudellisia vaikuttimia sekä omia ja muiden perheenjäsenten mieltymyksiä. Toisaalta ihminen on myös sosiaalinen olento, joka tekee ratkaisujaan yhteiskunnan konformistisessa paineessa; harva viitsii uida vastavirtaan, ja useimmiten ihmiset tekevät sellaisia elämäntyylivalintoja, joiden he olettavat olevan yleisesti hyväksyttyjä ja arvostettuja. Kun jopa kolmasosa Suomen työllisistä pendelöi, on selvää, että pendelöinti sinänsä ei ole mitenkään normeista poikkeavaa toimintaa. Eniten ristiriitaisia tunteita pendelöinnissä aiheuttaa yleensä liikenne.
18 Pinnan alla uinuu valmiutta työpaikan vaihtoon Tutkimuksen päätulos on, että pääkaupunkiseudulle pendelöivät länsiuusmaalaiset jakaantuvat kahteen ryhmään: 1) niihin, jotka ovat valinneet elämäntapansa ja pendelöivät mielellään ja 2) niihin, jotka haluaisivat olosuhteiden mahdollistaessa asettua töihin kotikuntaansa. Pendelöinnin vähentämisestä tekee haasteellista se, että ihmisten halu vaihtaa työpaikkaansa vaikuttaa ylipäänsä vähäiseltä. Tutkimuksessa esiintyy kuitenkin mielenkiintoinen ristiriita kahden kysymyksen välillä. Kun vastaajilta pyydettiin kannanottoa väittämää olen hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastani, vain 9 % ilmoitti olevansa samaa mieltä. Mutta kun kysyttiin, oletteko joskus hakenut töitä asuinkunnastanne, 46 % vastasi kyllä. Lähes puolet siis on joskus hakenut töitä, mutta työnhaku ei ole nykyisellään aktiivista. Tämä tulos antaa viitteitä siitä, että pendelöijissä on piilevää työnhakuvalmiutta, ja monet voisi saada hakemaan töitä kotikunnasta, jos heitä kannustettaisiin siihen esimerkiksi aktiivisella tiedottamisella.
19
Tuhannet pendelöi töihin Salossa Työmatkapendelöintitutkimus 2019
Tuhannet pendelöi töihin Salossa 2.5.2019 Työmatkapendelöintitutkimus 2019 Työssäkäyntialueet ja työssäkäyvien kulkemat työmatkat kodin ja työpaikan välillä ovat vuosikymmenien aikana pidentyneet. Yhä
LisätiedotTyömatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen
Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotTyömatkat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotT U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä
Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin
LisätiedotCityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla
CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014
LisätiedotHämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014
Hämeenlinnan pendelöintitutkimus Kehittämispalvelut 30.1.2014 1 Tutkimuksen tausta Vastaajia yhteensä 300 (30.1.2014 tilanne) Tiedonkeruu 15.1-3.2 paperilomakkeilla ja internetin kautta. Kohderyhmä ulkopaikkakunnalla
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotRAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010
1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotTILASTOKATSAUS 10:2015
TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain
LisätiedotTyövoiman saatavuus. Päivitetty
Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2017
TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja
LisätiedotSuhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005
Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan
LisätiedotRAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012
1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Kyselyn toteutus Tämän kyselyn toteutti EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 vuotiaat), ja siihen vastasi 2128 henkilöä 11. 1. tammikuuta
LisätiedotKESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013
30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET
Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotRAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT
RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotTuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki
Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotTuulivoima & lähiasukkaat
Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus
Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MALe yhteistyö
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa
LisätiedotONNELLINEN ARKI - KYSELY
ONNELLINEN ARKI - KYSELY Keravan kaupunki 2017 KAUPUNKISTRATEGIAN TAUSTAKYSELY Kysely oli auki 4.9.-14.9. välisen ajan. Kyselyyn vastasi yhteensä 583 vastaajaa. Vastaajista 68 % oli naisia ja 30 % miehiä.
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotSuomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotTyömatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla
Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Sukkulointiaineistot löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx Työmatkasukkuloinnin karttasarja Tuoreimman
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011
1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotAsumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?
Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotVanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä
Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän
LisätiedotLiite 2 Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana PALVELUSETELIN SEURANTA KOKEILUAIKANA
Liite 2 Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2014 PALVELUSETELIN SEURANTA KOKEILUAIKANA 1.3.2011 31.8.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin
LisätiedotEspoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko
Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen
LisätiedotEspoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
LisätiedotPendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla
Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 24.10.2016 Pendelöinti Vaasaan ja Vaasasta vuosina 1995 2014 *) Vaasasta pendelöivien lukumäärän
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotTUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotNaapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto
Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotKatsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015
Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotAINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014
AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotValitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.
Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän
Lisätiedot15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012
Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotVuokratyöntekijätutkimus 2014
Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotTaustamateriaali: Nuorille tärkeintä kesätyössä ovat palkka, työkokemus ja työkaverit
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Taustamateriaali: Nuorille tärkeintä kesätyössä ovat palkka, työkokemus ja työkaverit Suomalaisen Työn Liiton tutkimukset Nuoret, työ ja kuluttaminen 2019 ja Nuoret ja työelämä
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
Lisätiedot19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotVaasan joukkoliikenne Asiakastutkimus 2019
Vaasan joukkoliikenne Asiakastutkimus Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus 3 Yhteenveto tuloksista 4 Vastaajarakenne 5 Oletteko käyttänyt joukkoliikenteen linja-autoa Vaasan seudulla viimeisen vuoden
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotVaasan joukkoliikenne Feelback 2018
Vaasan joukkoliikenne Feelback 28 Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus 3 Yhteenveto tuloksista 4 Vastaajarakenne 5 Oletteko käyttänyt joukkoliikenteen linja-autoa Vaasan seudulla viimeisen vuoden aikana?
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
Lisätiedot