YRITYSTAITO KURIKKA - JALASJÄRVI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "28.2.2014 YRITYSTAITO KURIKKA - JALASJÄRVI"

Transkriptio

1 YRITYSTAITO OY KURIKKA - JALASJÄRVI YHDISTYMISSELVITYS 2014

2 Sisältö Yhteenveto ja loppupäätelmät Johdanto Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö Väestö ja elinkeinot Palvelut Palvelutarpeen kehittyminen lähivuosina Hallinto ja talous Sivistys Tekniset- ja ympäristöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Jik Lomituspalvelut Konserniyhtiöt Henkilöstö Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen Esimiestyö uudessa kaupungissa Kehityskeskustelut johtamisen työkaluna Henkilöstösopimus Arvio henkilöstön eläköitymisestä Uuden kaupungin johtamisjärjestelmän kehittäminen Strategia Uuden kaupungin elinvoiman kehittäminen Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti Uuden Kurikan keskeisemmät kehityskohteet Elinvoimaa lisääviä kehittämishankkeita lähivuosille Elinkeinopolitiikan periaatteet Talous Yli-/alijäämä Verotulot ja valtionosuudet Vuosikate Rahavarat, lainakanta ja investoinnit Takausvastuut Johtopäätökset taloudesta Demokratia Kansanvaltaisuus Luottamushenkilöhallinto yhdistyneessä Kurikassa Lähidemokratia ja kuntalaisten vaikuttaminen Yhdistymisen yleiset edut

3 11.1. Väestö Hallinnon ja palveluiden järjestäminen Talous Henkilöstö Suuntautuminen ja vetovoima Demokratia Elinvoimaisuus Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista

4 Yhteenveto ja loppupäätelmät Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Selvitysmies ja selvitysosapuolet katsovat tämän selvityksen pohjalta, että kuntien yhdistyminen edellä kerrotuista lähtökohdista täyttää kuntarakennelaissa esitetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet. Jalasjärven näkökulmasta - Liitos Kurikan kanssa mahdollistaa päätöksenteon ja vaikuttamisen oman alueen asioihin vahvana. - Kurikan talous mahdollistaa Jalasjärven keskeisten palvelujen järjestämisen ja kehittämisen kuntalaisten palvelutarpeiden mukaisesti. - Tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vapaa-aika ja koulupalvelut voidaan säilyttää lähipalveluina uuden kunnan tiiviin rakenteen ja toimivan palveluverkon vuoksi. - Yhdistyminen mahdollistaa myös peruspalveluliikelaitoksen JIK:n toiminnan jatkumisen nykyisen laajuisena. - Uutta kuntaa voidaan kehittää yhteisten arvojen ja näkemysten pohjalta kompaktin kokoisena maaseutukaupunkina. - Verotus kevenee Jalasjärvellä yhdistymisen myötä. Veroprosentti ja kiinteistöverot ovat alueen muihin kuntiin ja kaupunkeihin nähden alhaisemmat. - Henkilöstö sijoittuu Kurikan organisaatioon sujuvasti, koska kunnat ovat perusrakenteeltaan samanlaisia. Suuri eläköityminen helpottaa sopeutumista tulevien vuosien aikana. Sopeutumista edistetään muutoskoulutuksella. - Yhdistynyt kunta pystyy panostamaan enemmän investointivaroja tärkeiden pääteiden asiakasvirtojen hyödyntämiseksi yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. 4

5 Kurikan näkökulmasta - Liitos varmistaa tärkeiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisoikeuden omassa kunnassa (lopullisesti asia ratkeaa Sote laissa linjattavilla palveluiden tuottamisen asukasmäärillä. Julkisuudessa ollut asukkaan raja on ollut edellytys, jotta kunta voi itse järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelunsa). Liitos Jalasjärven kanssa varmistaisi myös JIK:n toiminnan jatkuvuuden nykyisessä laajuudessa. - Lukioiden hallinnollinen yhdistämien varmistaa niiden rahoituksen ja avaa uusia mahdollisuuksia opetuksen laadun ja resurssien yhteiskäytön kehittämiselle. - Liitos mahdollistaa konserniyhtiöiden uudelleen järjestelyt ja kasvattaa niiden koon liiketaloudellisesti järkevään kokoon. Yhdistyneet voimat avaavat uusia mahdollisuuksia mm. logistiikassa ja materiaalihallinnossa. - Kurikan talous heikentyy tilapäisesti, kun Jalasjärven lainavastuut ja alijäämät siirtyvät uuden Kurikan vastuulle, mutta talous vahvistuu myöhemmin kun liitoksen hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön. Kurikan vahva tase kestää hyvin liitoksesta tulevat uudet vastuut. Verotus kiristyy Kurikassa hieman, mutta siihen olisi todennäköisesti paineita myös ilman liitostakin. - Liitos Jalasjärven kanssa avaa uusia mahdollisuuksia pääteiden asiakasvirtojen hyödyntämiseksi investoimalla tärkeisiin risteysalueisiin niin, että elinkeinoelämän toimintaedellytykset vahvistuvat. - Jalasjärven ammattitaitoinen henkilöstö helpottaa palveluiden järjestämistä ja varahenkilöjärjestelmän luomista ja pienentää näin palveluiden haavoittuvuutta sairaus-, yms. tapauksissa. - Liitoksen ehkä suurin vaikutus Kurikalle on se, että se pääsisi liitoksen myötä valtiovallan määrittämän asukkaan rajan yläpuolelle, jolloin sillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet säilyä itsenäisen kaupunkina. - Jos alueella avautuu uusia mahdollisuuksia kuntaliitoksiin, suurempi Kurikka on varteenotettavampi kumppani näissä järjestelyissä. - Jos liitos Jalasjärven kanssa ei toteudu joutuu Kurikka pohtimaan uudelleen syvällisesti strategiaansa millaiseksi se tulevaisuutensa rakentaa. Tässä yhteydessä myös JIK:n asema tulee pohdittavaksi uudelleen. 5

6 Selvitys osoittaa, että kuntarakennelain edellytykset kuntajaotuksen muuttamiseksi toteutuvat ja yhteisiä hyötyjä molempien kuntien osalta on enemmän, kuin haittoja. Tämän vuoksi liitos Jalasjärven ja Kurikan välillä on perusteltua. Yhdistynyt Kurikka olisi vahva paikallinen toimija, joka pystyisi turvaamaan asukkaidensa lähipalvelut ja luomaan elinkeinoelämälle yhdessä parempia toimintaedellytyksiä. Vahvistunut Kurikka olisi myös varteenotettava kumppani tulevaisuuden mahdollisissa uusissa kuntajärjestelyissä. 1. Johdanto Jalasjärven kunta ja Kurikan kaupunki ovat päättäneet selvittää yhdistymismahdollisuuksia keskenään. Jalasjärvi on mukana myös erityiskuntajakoselvityksessä Seinäjoen kanssa. Selvityksen tekijäksi valittiin ulkopuolinen selvittäjä Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä ohjaamaan nimettiin kuntien johtavista luottamushenkilöistä ja henkilöstön edustajista koostuva ohjausryhmä. Palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten perustettiin seuraavat asiantuntijatyöryhmät, joissa oli edustajia molemmista kunnista: - Palveluryhmä - Henkilöstöryhmä - Elinvoima- ja talousryhmä Ryhmät jakautuivat pienempiin alaryhmiin ja kutsuivat asiantuntijoiksi selvitysalansa johtavia viranhaltijoita. Keskeisiltä sidosryhmiltä tiedusteltiin kirjeitse heidän näkemyksiään yhdistymisen toteutustavasta ja seurauksista toimintaan. Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin, että Jalasjärvi liittyy Kurikkaan, jolloin yhdistyneen kaupungin nimeksi tulee Kurikka ja vaakunaksi Kurikan nykyinen vaakuna. Erityisesti selvityksessä arvioidaan yhdistyneen kaupungin taloudellista kantokykyä vastata hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja vastata talouteen liittyvistä vastuista. Lisäksi sovittiin, että sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyneessä kunnassa järjestää peruspalveluliikelaitos JIK. 6

7 1.1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikuttavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Myös kuntatalous on vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtiovallan uudet linjaukset kuntien valtionosuusperusteisiin ja rakennemuutoksiin. Kunnan pääasialliset tulovirrat muodostuvat toimintatuotoista, verotuotoista sekä valtionosuuksista, joista toimintatuotot näyttelevät kokonaisuudessaan suhteellisen vaatimatonta osaa. Verotulokertymät sekä valtionosuudet puolestaan vaihtelevat kunnittain sekä alueittain hyvin paljon. Talouden matalapaine vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat, joiden oma tuloverokertymä on pieni ja valtionosuusriippuvuus suuri. Tilanne on kriittinen, jos kunnan taseessa on alijäämiä, velkataso korkea ja edessä on välttämättömiä investointeja palvelutuotannon ylläpitämiseksi. Kurikan kaupungin talous on taseasemaltaan vahva. Sillä on taseessaan runsaasti ylijäämiä ja sen vakavaraisuus on korkea merkittävän osakesalkun ansioista. Kaupungin lainakanta on vielä kohtuullinen. Käyttötalouden ylijäämä viime vuodelta on arvioitu yli 10 milj. positiiviseksi. Suureen ylijäämään viime vuonna on vaikuttanut Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä tullut myyntivoitto ja Neste Oil Oyj:n osakkeiden arvon nousu. Kurikka on investoinut viime vuosina runsaasti perusinf- 7

8 rastruktuuriinsa ja se on nyt hyvässä kunnossa. Kurikan veroprosentti on alueen edullisin. Kurikka tasapainottaa käyttötalouttaan 7-8 milj. :lla osakkeistaan saamillaan osinkotuloilla. Jalasjärven talous on taseasemaltaan huono. Alijäämiä on yli 13 milj.. Vuoden 2013 tulosennuste on noin 1,3 milj. ylijäämäinen.. Kunnan taloutta rasittaa valtiovallan takaisin perimät JAKK:n valtionosuudet, noin 35 milj.. Valtionosuuksien takaisinmaksuun kunta on joutunut ottamaan vierasta pääomaa ja se heikentää talousasemaa entisestään tulevina vuosina. Ennen JAKK:n takaisinperinnän johdosta tehtyä varausta kunnan taseen ylijämä oli noin 10 milj.. Jalasjärven uusiutumis- ja investointikyky on alhainen edellä olevista seikoista johtuen. Lainataso on kasvanut merkittävästi. Jalasjärven lainataso oli vielä v 2011 valtakunnallisesti vertailtuna maan alhaisimpia. Tuloslaskelmassa olevat poikkeuksellisen isot myyntitulot selittyvät lomatoimen alueellisesta hallinnoinnista. VM on nimennyt Jalasjärven kriisikunnaksi Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö Kuntajaon muuttamisen edellytykset Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain neljännen pykälän (4 ) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta kuntarakennelain 4 :n 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. 8

9 Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea toimintakyvyn turvaaminen. Kunnallisen itsehallinnon nojalla kunta vastaa asukkailleen tarjoamien palvelujen lisäksi myös yhdyskunnan kehittämisestä, elinkeinojen kehittämisestä, ympäristön viihtyvyydestä ja monista muista asioista, joilla on suorat vaikutussuhteet kuntalaisiin sekä kunnassa sijaitseviin muihin toimijoihin. Kuntien rakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntaa sekä eheää kuntarakennetta. Henkilöstön asema Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Pääsääntö on, että muutostilanteissa kunnan henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Tätä asiaa on kuvattu tarkemmin kohdassa henkilöstö. Yhdistymisavustus Kuntarakennelain 42 :ssä on määritelty yhdistymisavustuksen saamisen edellytykset. Kurikka - Jalasjärvi yhdistymisessä se on 3 milj. ja lisäksi talouden tasapainottamisapua on saatavissa 1 milj.. Avut maksetaan kolmessa vuodessa siten, että ensimmäisenä vuotena maksu on 40% ja seuraavina kahtena vuotena 30%/ vuosi. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen Jos vuosina voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myötää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Vuosina voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä korvauksen maksamiseksi edellytetään, että kunnat ovat tehneet kuntarakennelain 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen mennessä. Vuosina voimaan tulevista yhdistymisistä määräaika säädetään erikseen. 9

10 Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi 2. Väestö ja elinkeinot Kunnat ovat väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan samantyyppisiä. Jalasjärvellä on hieman enemmän alkutuotannon työpaikkoja, kuin Kurikassa. Molempien kuntien haasteena on väkiluvun vähentyminen ja väestön vanheneminen. Työikäisten määrän lasku tuo omat ongelmansa huoltosuhteen kehitykselle. Väkiluvun kehitys v Jalasjärvi Kurikka Yht Yhdistyneen kaupungin väkiluku täyttää julkisuudessa esitetyn sosiaali- ja terveyspalvelujen asukkaan peruspalvelujen järjestämiskriteerin. Väestökehitys on kuitenkin aleneva molemmilla kunnilla ja myös yhdistyneenä. Tämän kehityssuunnan kääntämiseksi yhdistyneet voimat on suunnattava elinkeinoelämän ja siellä syntyvien työpaikkojen kehittämiseen. Alueella olevien toisen asteen koulutuksen työpaikkojen kehittyminen on yhdistyneelle kaupungille iso strateginen haaste. 100 Väestöllinen huoltosuhde v Jalasjärvi 63 73,5 84,3 91,4 94,6 93,4 Kurikka 59,5 69,6 79, ,2 89,4 Väestöllinen huoltosuhde kehittyy huonoon suuntaan. Pääasialliset syyt tähän kehitykseen ovat työikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön, erityisesti yli 75 vuotiaiden määrän voimakas kasvu. Lasten ja nuorten ikäluokissa 10

11 % Kurikka Jalasjärvi tapahtuu myös vähenemistä, joka hieman keventää huoltosuhteen heikenemistä.. Kurikka-Jalasjärvi väestöllinen huoltosuhde v Kurikka/Jalasjärvi 59,5 73,2 81,2 87,9 91,1 90,9 Yhdistyneen kaupungin huoltosuhteen kehitys on huolestuttava ja sen kääntäminen myönteisempään suuntaan edellyttää panostuksia elinvoiman ja työpaikkojen lisäämiseksi. Yhdistyneen kaupungin väestöllinen huoltosuhde on hieman heikompi, kuin Kurikan oma näköpiirissä oleva huoltosuhde. Väestön koulutustaso v Jalasjärvi Kurikka Koko maa Keskiaste 60,4 62,5 67,7 Korkea-aste 17 17,7 28,2 Keskiaste: Vähintään keskiasteen suorittaneiden osuus % 15 täyttäneistä. Korkea-aste: Korkea-asteen suorittaneiden osuus% 15 täyttäneistä. Väestön koulutustaso molemmissa kunnissa on lähes samantasoinen, mutta jää alle valtakunnallisen keskiarvon. Väestön hyvä koulutustaso on yksi merkittävimpiä menestystekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä. Tämän vuoksi vireillä oleva toisen asteen Kampus -hanke Kurikkaan on kannatettava, koska sen myötä myös kouluttautumismahdollisuudet paranevat ja alueen imago ja 11

12 Määrä Kurikka Jalasjärvi vetovoima kohenevat. Kampus-hankkeen rahoitukseen on löydettävä laajemmat hartiat, jotta Kurikan osuus rahoituksesta voidaan saada kohtuulliselle tasolle. Työpaikkojen kokonaismäärä Jalasjärvi Kurikka Yht. Sarja Alueen työpaikkojen määrä on merkittävä ja yhdistyminen parhaimmillaan voi houkutella uusia yrityksiä ja jo olemassa olevia yrityksiä investoimaan kaupunkiin ja näin lisäämään kokonaistyöpaikkojen määrää. Työvoima elinkeinoittain Jalasjärvellä Muut 2 % Alkutuotanto 20 % Palvelut 52 % Jalostus 26 % Jalasjärven työpaikoista suurin osa muodostuu palvelujen ja jalostuksen työpaikoista. Alkutuotannon työpaikkoja on tuplasti enemmän kuin Kurikassa. 12

13 Työvoima elinkeinoittain Kurikassa Muut 2 % Alkutuotanto 10 % Palvelut 54 % Jalostus 34 % Kurikassa työpaikkoja on Jalasjärveä enemmän jalostuksessa. Palveluissa ollaan melkein samalla tasolla Jalasjärven kanssa. Alkutuotannon työpaikkoja on vähemmän. 13

14 % Kurikka Jalasjärvi 10 Työpaikkaomavaraisuus v % 85% 0 Jalasjärvi Kurikka Sarja Työpaikkaomavaraisuus on Jalasjärvellä Kurikkaa parempi, mutta molemmissa kunnissa ylitetään kuitenkin valtiovallan asettama selvitysraja 80% tältä osin. Taloudellinen huoltosuhde on molemmissa kunnissa samaa tasoa. Yhtä työllistä kohden on lähes puolitoista työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. 14

15 Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi Verotulot /as v Jalasjärvi Kurikka Etel-Pohjanmaa Sarja Verotuloissa Jalasjärvi ja Kurikka jäävät alle Etelä-Pohjanmaan keskiarvon. Jalasjärvellä on 8 % suuremmat verotulot asukasta kohden, kuin Kurikassa. Kurikan alhainen veroprosentti vaikuttaa /as alentavasti. 3. Palvelut 3.1. Palvelutarpeen kehittyminen lähivuosina Ikäluokan 0-6 v kehitys Jalasjärvi Kurikka Yht Jalasjärvellä 0-6 vuotiaiden määrä laskee vuosina ,4% (45) henkilöä). Kurikassa 0-6 vuotiaiden määrä lasku on 7,9% (76 henkilöä). 15

16 Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi. Muutokset evät vaikuta oleellisesti palvelutarpeeseen neuvolatoiminnassa nykyiseen verrattuna. Ehkäisevän perhetyön tarve lisääntyy molemmissa kunnissa, tarvitaan erityisesti ohjauksellista perhetyötä, mutta myös kodinhoidollista tukea lapsiperheille. Päivähoidossa ja esiopetuksessa vähenemä mahdollistaa palveluverkon uudelleen arvioinnin. Ikäluokan 7-14 v kehitys Jalasjärvi Kurikka Yht Jalasjärvellä 7-14 vuotiaiden määrä laskee vuosina ,8% (12 henkilöä). Kurikassa vähenemä on 6,8% (80 henkilöä). Muutokset eivät vaikuta olennaisesti palvelutarpeeseen kouluterveydenhuollossa nykyiseen verrattu na. Terveydenhoidollista ohjausta tarvitaan perheen jäsenten välisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja erityisesti lasten ylipainon sekä tupakan ja alkoholin käytön ehkäisyyn. Ikäluokan muutos ei Jalasjärvellä vaikuta koulupalveluiden järjestämiseen. Kurikassa vähenemä on 80 henkilöä, joka mahdollistaa perusopetuksen kouluverkon uudelleen arvioinnin. 16

17 Lukumäärä Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi Ikäluokan v kehitys Jalasjärvi Kurikka Yht Jalasjärvellä ja Kurikassa työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Vähennyksellä on merkitystä työterveyshuollon palvelujen kysyntään. Työssäkäyvän ikäluokan väheneminen ja vanhusten määrän voimakas kasvu heikentää huoltosuhdetta merkittävästi. Ikäluokan v kehitys Jalasjärvi Kurikka Yht Jalasjärvellä yli 65 vuotiaiden määrä lisääntyy vuosina ,5%:lla (126 henkilöä). Kurikassa vastaava muutos on 15,1 % (303 henkilöä). Ikääntyvillä ihmisillä on usein pitkäaikaissairauksia (esim. diabetes, sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ). Nämä lisäävät olennaisesti lääkärin vastaanottopalveluiden ja laboratorion, röntgenin ja fysioterapian palvelujen kysyntää. Myös akuuttihoidon ja kuntoutuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kysyntä kasvaa. Tästä haasteesta selviäminen edellyttää uusia työmuotoja ja rakenteellisia uudistuksia toimintaan. Vuodesta 2020 ennusteen mukaan ikäluokan määrä kääntyy laskuun. 17

18 Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi Yli 75- v kehitys Jalasjärvi Kurikka Yht Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa jyrkästi vuosina (Jalasjärvellä 44%, Kurikassa 63%). Tämä asettaa suuren haasteen vanhuspalvelujen järjestämiselle. Terveyspalvelujen kaikenlainen kysyntä kasvaa merkittävästi. 3.2.Hallinto ja talous Nykytila Jalasjärvi Jalasjärven hallinto- ja talousosasto muodostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: Hallinto ja toimistopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Tietohallintopalvelut Ruokapalvelut Sosiaalityö Kehitysvammahuolto Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut 18

19 Lomituspalveluyksikkö Johtavia viranhaltijoita ovat kunnanjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja, lomituspalvelujohtaja, maaseutujohtaja, talouspäällikkö, henkilöstösihteeri ja johtava sosiaalityöntekijä. Ruokapalvelut kuuluvat hallinto- ja talousjohtajan alaisuuteen. Ruokapalveluiden organisaatioon kuuluu ruokapalvelupäällikkö, valmistuskeittiöiden esimiehet ja keittiöhenkilöstö. Puhtauspalveluissa toimii siivoustyönjohtaja ja siivojia. Yhdessä palvelukeittiöissä toimii yhdistelmätyöntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu keittiö- ja siivoustyötä. Kurikka Kurikan hallinto- ja talousosasto muodostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: Hallinto- ja toimistopalvelut Talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Elinkeinopalvelut Johtavia viranhaltijoita ovat Kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri (50%), hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja kehittämispäällikkö. Kurikassa ja Jurvassa on kaupungin yhteispalvelupiste, joista saa sekä kaupungin että muiden viranomaisten palvelua. Kurikan palvelupisteessä hoidetaan lisäksi myös poliisin asiakaspalvelutehtäviä (lähinnä lupapalveluihin liittyviä) sekä videoyhteyden kautta TE-toimiston ja verottajan palveluja. Jurvassa saa Kelan, oikeusavustajan ja edunvalvonnan palveluja videoyhteyden kautta. Etäyhteyden Jurvassakin saa myös TE-toimiston ja verottajan palveluihin. Ammattiryhmä Jalasjärvi Kurikka Yhteensä Hallinto Talous 5 8,5 13,5 Henkilöstö 4 4,5 8,5 Ict Elinkeinotoimi 3 Controller (JIK) 1 Maaseutupalvelut 6 Sosiaalipalvelut 7 Kehitysvammahuolto 21 Lomituspalvelut

20 Yhdistynyt kaupunki Yhdistyneen kaupungin hallinto-, talous-,henkilöstö- ja tukipalvelut kootaan konsernin palvelukeskukseksi alla olevan jaottelun mukaisesti: Hallinto- ja konserniviestintä Konsernitalous ja controllertoiminta HRM Tietohallinto Hankinta Toimintamalli on tiimityö. Palvelukeskus tuotteistaa palvelunsa ja tarjoaa niitä myös konsernin tytäryhteisöille. Konserniyhtiöt päättävät itse kilpailutuksen myötä käyttävätkö he näitä palveluja vai ostavatko ao. palvelut ulkoa. Jatkossa asiaa voidaan ohjeistaa tarkemmin konserniohjeella. Palvelussa toteutetaan asiakkaan läheisyysperiaatetta. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan ohjaukseen kootaan strategisesti tärkeät toiminnat: Elinkeinojen kehittäminen Kaupunkikehityksen ohjaus Strategisten yhtiöiden ja hankkeiden ohjaus Omistajaohjaus Konsernin palvelukeskuksen henkilöstömitoitus tehdään yhdistymishallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kehittyvä ict muovaa tulevaisuudessa hallintotyötä ja -palvelua kokonaan uudenlaisiin muotoihin. 3.3.Sivistys Nykytila Jalasjärvi Jalasjärven sivistystoimi muodostuu opetuspalveluista, varhaiskasvatuksesta sekä vapaa-ajanpalveluista. Johtavia viranhaltijoita ovat sivistysjohtaja, kansalaisopiston rehtori, nuoriso- ja liikuntasihteeri, kulttuurisihteeri sekä kirjaston johtaja. 20

21 Päivähoito järjestetään Jokipiin, Luopajärven ja Tenavatien päiväkodeissa, perhepäivähoitona ja ryhmäperhepäivähoitona. Esiopetus on sivistystoimen alaista toimintaa ja sitä järjestetään yhteistyössä opetustoimen kanssa seuraavasti: Jokipiin päiväkoti Kerttula Kirkonkylän koulu Koskueen koulu Luopajärven koulu Esiopetusta annetaan 19 tuntia viikossa koulun lukukausien aikana ja se on ilmaista. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä Kerttulassa ja Apilassa sekä tarpeen mukaan kyläkouluilla. Alakouluja on kuusi kappaletta, joita ovat Hirvijärvi, Luopajärvi, Koskue, Keskikylä, Metsola ja Kirkonkylä. Kaikki koulut ovat vähintään kolmeopettajaisia. Kunnassa on yläaste ja lukio. Käytössä on yhteisiä opetusresursseja. Vapaa-aikapalveluja kunta tuottaa yhteistyössä jalasjärveläisten yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä Seinäjoen muiden kulttuuritoimijoiden kanssa ja on mukana mm. Taikalamppuverkostossa ja nuorten Louhimo-rytmimusiikkiprojektissa. Liikuntatoimi tuottaa monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja ja ylläpitää reitistöjä ja liikuntapaikkoja mm. Kiuaskalliolla, Pukkionniemellä ja koulukeskuksen alueella. Laskettelurinne on myös Kiuaskalliolla. Lapsille ja nuorille on rakennettu oma liikennepuisto. Kunnan keskustaajamassa on uimahalli ja urheiluhalli Kupla. Nuorisotoimi järjestää mm. tapahtumia, leirejä, retkiä, kerhoja, kursseja sekä pienryhmätoimintaa ja ylläpitää nuoriso- ja monitoimitalo Wilholaa. Pääkirjasto on kunnan keskustaajamassa. Kirjastoauto täydentää palvelua taajamien ulkopuolella. Jalasjärven kansalaisopisto järjestää opetusta Jalasjärvellä ja Karviassa. Musiikkiopisto toiminta on yhteistä Alajärven kanssa. Omaa henkilöstöä vapaa-ajanpalveluissa on 10 henkilöä. 21

22 Kurikka Kurikan sivistystoimeen kuuluvat varhaiskasvatus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Johtavia viranhaltijoita ovat sivistysjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, kulttuuripäällikkö, vapaa-aikatoimenpäällikkö ja varhaiskasvatuspäällikkö. Päivähoito järjestetään Kurikassa perhepäivähoitona ja päiväkodeissa, joita on seitsemän. Satunnaisesta osapäivähoidosta huolehtii SoPeVa. Esiopetusta järjestetään päiväkotien yhteydessä (Jyrä, Nummi, Keskusta, Salo, Sarvijoki. Mieto ja Peura). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kouluilla. Lisäksi Kurikan seurakunta järjestää iltapäivätoimintaa Luovan seurakuntakodilla. Alakouluja Kurikassa on kahdeksan kappaletta. Erityisopetus vuosiluokille 1-9 järjestetään Paulaharjun koululla. Yläkouluja ovat Jurvan yläkoulu ja Kurikan yhteiskoulu. Toisen asteen oppilaitoksia ovat Jurvan lukio, Kurikan lukio, Koulutuskeskus Sedu Jurva ja Koulutuskeskus Sedu Kurikka. Liikuntatoimi edistää kuntalaisten liikkumista järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja ylläpitämällä laadukasta liikuntaympäristöä ympäri vuoden. Kurikassa on monipuolinen liikuntainfra, mm. Jäähalli, Uimahalli Molskis, Tennishalli, Kuntosalit, reitistöt jne. Kulttuuritoimi vastaa kaupungin monipuolisen kulttuurin kehittämisestä ja luo edellytyksiä kulttuurin toteuttamiselle tukemalla toimijoita yhteistyöllä, avustuksilla ja erilaisilla muilla toimenpiteillä. Runsaslukuiset kulttuurijärjestöt ovat olennainen osa kaupungin kulttuuripalvelujen tuottajia, kaupunki onkin monipuolisten kulttuuri- ja harrastustapahtuminen keskittymä. Kesää sävyttävät laadukkaat kesätoritapahtumat. Nuorisotyö järjestää erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja yhteistyössä nuorisoseurojen kanssa, ylläpitää nuorisopajaa ja nuorten tiloja Kurikassa/Kurnu ja Jurvassa. Etsivä nuorisotyö on tärkeä osa toimintaa. Kirjastot ovat Kurikassa ja Jurvassa. Kaksi kirjastoautoa palvelee kuntalaisia taajamien ulkopuolella. Ammattiryhmä Jalasjärvi Kurikka Yhteensä Hallinto Opetus Päivähoito Nuoriso 1,5 4 5,5 Liikunta 0,5 3 3,5 Kulttuuri Kirjasto kansalaisopisto

23 Yhdistynyt kaupunki Yhdistyneessä kaupungissa päivähoito on lähipalvelua ja se järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Ryhmäperhepäivähoitoa voidaan järjestää poikkeuksellisesti taajamien ulkopuolella, jos mm. vuoropäivähoidon järjestelyt sitä edellyttävät. Erityispäivähoidon järjestelyjä selvitetään. Päivähoidon järjestämismuutosta tuetaan pätevöitymiskoulutuksella. Päiväkotiverkosto on nykyisen laajuinen. Jalasjärven keskustaan suunnitteilla oleva päiväkoti ja Kurikan Luovan koulun laajennus päivähoidon tarpeisiin sisällytetään suunnitelmiin ja niiden rakentamisesta päätetään myöhemmin yhdistymishallituksessa investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä. Esiopetus järjestetään tapauskohtaisesti joko päiväkodissa tai koululla sen mukaan miten tilat ja muut järjestelyt sen mahdollistavat. Perusopetus järjestetään lähipalveluna. Alakouluverkko on nykyinen ja yläkoulut ovat Kurikassa, Jalasjärvellä ja Jurvassa. Koulut tukevat kylien harrastustoimintaa antamalla tiloja yhdistysten ja seurojen käyttöön nykyiseen tapaan. Oppilaskuljetukset suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin voidaan huomioida myös muu asiakasliikennöinti ja yhteydet kyliltä kaupungin keskustaajamiin. Perusopetuksen työtä tuetaan panostamalla riittävästi koulujen tieto- ja viestintätekniikkaan ( ict ). Alakoulut ovat kolmiopettajaisia. Kouluilla on omat rehtorit/koulunjohtajat. Uusi opetussuunnitelma tehdään maakunnallisesti, jonka myötä peruskoulujen tuntijako yhtenäistyy niin ala- kuin yläkouluissakin. Oppilasraja on 35 oppilasta/koulu. Lukiot toimivat Jalasjärvellä, Jurvassa ja Kurikassa. Lukioiden määrä on riippuvainen oppilasmäärän kehityksestä. Lukion hallinnot yhdistetään, mutta kouluissa säilyvät opetukseen osallistuvat rehtorit/ koulunjohtajat. Lukioiden ja yläkoulujen opettajien yhteiskäyttöä kehitetään ja selvitetään miten lukioiden opettajien yhteiskäyttöä eri toimipisteissä voitaisiin lisätä. Vaikeavammaisten opetus keskitetään erillisen suunnitelman mukaisesti. Yhdistynyt kaupunki osallistuu aktiivisesti mahdollisen Kurikan koulutuskampuksen kehittämistyöhön yhteistyössä Seinäjoen Koulutuskuntayhtymän (Sedun) kanssa. Vapaa-aika- ja nuorisopalvelut kootaan yhden johdon alaisuuteen. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluilla on omat vastuuhenkilönsä. Erityisliikunnan ohjaus järjestetään keskitetysti. Vapaa-ajanpalvelut tekevät laajaa ja aktiivista yhteistyötä yhdistysten, seurojen ja järjestöjen kanssa. 23

24 Kirjastot ovat lähipalvelua ja kirjastoverkko on nykyinen. Kirjastoautojen palvelukonsepti laajennetaan erillisen suunnitelman pohjalta monipalveluautoiksi tilanteessa, jossa autojen uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Hallinnot yhdistetään ja kirjastotoimea johtaa kirjastotoimenjohtaja. Kirjaston tietojärjestelmät yhtenäistetään yhteistyössä maakunnan kanssa. Kansalaisopiston toiminta kaupungin omana toimintana selvitetään ja sen pohjalta tehdään organisoimispäätökset yhdistymishallituksessa. Musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä tehdään oma suunnitelmansa tavoitteena, että kaupunki on kokonaisuutena saman järjestelyn alaisuudessa Tekniset- ja ympäristöpalvelut Nykytila Jalasjärvi Jalasjärven tekniset palvelut muodostuvat kunnallistekniikasta, tilahallinosta, liikenne ja yleiset alueet palvelusta, ympäristö- ja rakennusvalvonnasta, siivoustoimesta, mittaus- ja kartoitustoiminnasta, sekä kaavateknisestä suunnittelusta. (Kaavoitus Jalasjärvellä on johtosäännössä keskuhallinnon vastuualueella.) Johtavia viranhaltijoita ovat tekninen johtaja, ympäristösihteeri, rakennustarkastaja, 2 rakennusmestaria, siivoustyönjohtaja ja mittausteknikko sekä talotekniikasta vastaava työnjohtaja. Jätehuollon Jalasjärven osalta hoitaa Lakeuden Etappi Oy. Pelastustoimen palvelut hankitaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Vesihuollon hoitaa Jalasjärven Vesi Oy. Yleiset alueet ja liikenneväylät huolehtii kaavateiden ylläpidosta sekä liikunta- ja puistojen ja muiden yleisten alueiden hoidosta. Kunta hoitaa myös kaava-alueen, haja-asutusalueiden tiestön ja liikunta-alueiden valoliittymät. Rakennusvalvonta hoitaa rakentamisen ohjaukseen, lupiin ja valvontaan liittyvät asiat. Kaavoitus- ja mittaustoimessa mittausteknikko huolehtii maankäytön yleispiirteisestä suunnittelusta, yleis- ja asemakaavoituksen valmistelusta ja kilpailuttaa konsultin sekä ohjaa kaavoitustyön etenemistä kunnan kaavoittajana. Tilahallinto vastaa toimitilojen ja asuntojen, liike- ja teollisuustilojen sekä hallintokuntien käytössä olevien rakennusten kunnossapidosta ja keskitetystä 24

25 siivouksesta. Teknisen toimen varaston ylläpito ja hoito on myös tilahallinnon vastuulla. Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy on kunnan 100% omistama osakeyhtiö. Yhtiön tehtävänä on rakentaa kiinteistöjä kunnan tarpeisiin kuten päiväkodit, hallinto ja toimistorakennukset, paloasema (Alueellinen pelastuslaitos vuokraa suoraan Oy:ltä). Ajatuksena on, ettei kunta rakenna taseeseensa ko. rakennuksia vaan vuokraa tilat Oy:ltä. Ympäristönsuojelu hoitaa kunnan lupa-asioiden valmistelua ja valvontaa, vesiensuojelua, maa-ainesasioita, jätehuollon valvontaa, antaa lausuntoja ympäristöön vaikuttavista hankkeista, tiedottaa ja valistaa ympäristöön liittyvistä asioista. Puhtauspalvelut kuuluvat teknisen toimen organisaatioon. Kurikka Kurikan kaupungin teknisiin palveluihin kuuluvat tilapalvelut, kunnallistekniikka, yksityistiet sekä puhtaus- ja ruokapalvelut. Ympäristöpalveluja ovat ympäristövalvonta, rakennusvalvonta ja maankäyttö. Johtavia viranhaltijoita ovat tekninen johtaja, maanrakennuspäällikkö, tilapalvelupäällikkö, palvelupäällikkö, ympäristöjohtaja, rakennustarkastaja ja ympäristösihteeri. Ympäristötoimen maankäytön vastuualueen tehtäviin kuuluvat maankäytön suunnittelu (yleis- ja asemakaavat), kaupungin maapolitiikan ja maaomaisuuden hoito, mittaus- ja kartoituspalvelut sekä osoite- ja paikkatietopalvelut. Kurikan kaupunki on oman asemakaava-alueen osalta kiinteistörekisteriviranomainen. Ympäristöjohtaja toimii kaupungin kiinteistöinsinöörinä ja vastaa kiinteistönmuodostuksesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä. Rakennusvalvonta hoitaa rakentamisen ohjaukseen, lupiin, avustuksiin yms. liittyvät asiat. Ympäristövalvonta myöntää lupia ja valvoo alueellaan ympäristösuojeluun liittyvien lakien, asetusten ja määräysten noudattamista sekä neuvoo ympäristöön liittyvissä asioissa. Tehtävät ovat identtisiä Jalasjärven kanssa. Kunnallistekniikan tehtävänä on suunnitella ja rakentaa/rakennuttaa sekä kunnossapitää kadut, puistot, liikunta-alueet ja kaupungin kiinteistöjen ulko-alueet. Tilapalvelun tehtävänä on rakentaa, rakennuttaa, ylläpitää ja kunnostaa kaupungin toimintojen tarvitsemat kiinteistöt. Vuoden vaihteesta aloitti Kurikan 25

26 Toimitilat Oy, jolle on siirretty ulosvuokrattujen kiinteistöjen omistus. Tietoimen tehtävänä on avustaa yksityistiekuntia. Puhtaus- ja ruokapalvelut Puhtaus- ja ruokapalvelut kuuluvat teknisen toimen organisaatioon ja toimivat teknisen lautakunnan alaisuudessa. Puhtaus- ja ruokapalvelujen tehtävänä on vastata kaupungin puhtaus- ja ruokapalveluista Jurvan ja Kurikan alueilla nettobudjetin turvin. Puhtaus- ja ruokapalveluiden organisaatioon kuuluu palvelupäällikkö, palveluesimies, valmistuskeittiöiden esimiehet, keittiöhenkilöstö ja laitoshuoltajat. Palvelukeittiöissä toimii ns. yhdistelmätyöntekijöitä, joiden työnkuvaan kuuluu sekä keittiö- ja siivoustyötä. Ruokapalvelussa ruoan valmistustoiminta on vahvasti keskittynyt: JIK:n toimintayksiköiden keittiöt (Jurvan terveysasema, Kotoplassin vanhainkoti ja Kurikan terveyskeskus) palvelevat kokopäivähoidon asiakkaita ja ateriapalvelua, Kurikan yhteiskoulun keskuskeittiö ja Jurvan oppilasravintola puolestaan valmistavat ja toimittavat päiväkotien ja koulujen palvelukeittiöiden lounasateriapalvelut. Ruokapalvelut valmistavat noin 3000 lounasannosta päivittäin. Puhtauspalvelun kohteita on 47 ja kohteiden laitoshuoltajat toimivat palveluesimiehen alaisuudessa hoitaen noin neliön siivouspalvelut. Jätehuollon hoitaa Kurikan alueen osalta Lakeuden Etappi Oy ja Jurvan alueen osalta Oy Botniarisk Ab. Pelastustoimen hoitaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Vesihuollon hoitaa Kurikan Vesihuolto Oy. Kurikan kaupunki on osakkaana myös Lakeuden Vesi Oy:ssä, joka on Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, ja Jalasjärven sekä Valio Oy:n ja Altia Oy:n omistama vedenhankintayhtiö. Ammattiryhmä Jalasjärvi Kurikka Yhteensä Hallinto 2 6,5 8,5 Maankäyttö/kaavoitus Kunnallistekniikka Tilapalvelut Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ruokapalvelu Siisteyspalvelu 20, ,5 Muut, aluevastaavat, puutarhuri 3 26

27 Yhdistynyt kaupunki Tekniset palvelut organisoidaan pääasiassa Kurikan nykyisen mallin mukaisesti. Teknisellä osastolla on tekninen johtaja ja ympäristöjohtaja. Tekninen johtaja vastaa maanrakennuksesta, kunnallistekniikasta, tilapalveluista, puhtaus- ja ruokapalveluista sekä yksityisteihin liittyvistä asioista. Ympäristöjohtaja vastaa rakennus- ja ympäristövalvontaan sekä kiinteistönmuodostukseen liittyvästä viranomaistoiminnasta sekä maankäytön suunnittelusta, maapolitiikasta, maaomaisuuden hoidosta ja mittaus- ja paikkatietopalveluista. Osastoa johtaa tekninen johtaja. Teknisen toimen johto sijoittuu Kurikan kaupungintalolle. Jalasjärven kunnantalolla on palvelupiste, jonne sijoittuu rakennustarkastuksen asiakaspalvelua, tilapalvelupäällikkö, siivoustyönjohtoa, kunnallistekniikan rakennusmestari, kartoittaja, ympäristösihteeri 3 pv/vko. Tilapalvelu organisoituu pohjoiseen ja eteläiseen vastuualueisiin. Jätehuolto järjestetään yhteen yhtiöön. Yhdistymishallitus valmistelee asiaa. Ohjausryhmän linjaus teknisten palvelujen organisoinnista on seuraava: 3.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut JIK Nykytila Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK järjestää molempien kuntien hyvinvointipalvelut. JIK järjestää myös Kurikan sosiaalipalvelut. Jalasjärvi hoitaa ne toistaiseksi itse. Vireillä on järjestely, jossa myös Jalasjärven sosiaalipalvelut siirtyvät JIK hoidettaviksi alusta. 27

28 JIK:n toimintaorganisaatio alla olevan mukainen: Henkilöstö Jalasjärvi Kurikka Yht. Vakinaiset Hallinnon henkilöstö 30 Yhteensä

29 JIK ky:n jäsenkuntalaskutus Jalasjärven kunnalta , vertailut alkuperäisiin talousarvioihin Jalasjärven kunta JIK oma toiminta Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % ,2 % ,5 % ,1 % ,4 % alust. TP ,9 % Yht. oma toim ,0 % Erikoissairaanhoito Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % ,5 % ,2 % ,5 % ,9 % alust. TP ,5 % Yht. esh ,7 % Yhteensä Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % ,5 % ,5 % ,4 % ,8 % alust. TP ,5 % Yht. tlk tilaama ,6 % JIK:n talousarviot oman toiminnan osalta Jalasjärven palveluissa ovat pysyneet hyvin raamissa. Erikoissairaanhoidossa on ollut eri vuosina merkittäviäkin ylityksiä, mutta kokonaisuutena JIK on onnistunut hyvin talouden pidossaan. Vuoden 2013 osalta arvioitu ylitys on 0,6%. 29

30 JIK ky:n jäsenkuntalaskutus Kurikan kaupungilta , vertailut alkuperäisiin talousarvioihin Kurikan kaupunki JIK oma toiminta Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % ,8 % ,4 % ,9 % ,5 % alust. TP ,5 % Yht. oma toim ,5 % Erikoissairaanhoito Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % ,3 % ,6 % ,0 % ,4 % alust. TP ,6 % Yht. esh ,0 % Yhteensä Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % ,0 % ,1 % ,3 % ,4 % alust. TP ,1 % Yht. tlk tilaama ,2 % Kurikan sosiaalitoimi Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % alust. TP ,4 % Kurikan osalta Jik on pysynyt hyvin viiden vuoden keskiarvotarkastelun pohjalta talousraamissaan (99,2%). Vuoden 2013 arvio näyttää 1,1%:n ylitystä. Ku- 30

31 rikan sosiaalitoimi on ollut vuoden Jik:n toimintaa. Sosiaalipalvelujen osalta talousraami ylittyy arviolta 7,4%. Yhdistynyt kaupunki Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK järjestää yhdistyneen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut nykyisellä tavalla. ikäihmisten asumispalveluiden osalta päästään valtakunnalliseen tavoitteeseen Jalasjärven Iloniemen palvelukeskuksen ja Kurikan hyvinvointikeskuksen kiinteistöinvestointien toteuduttua. Jalasjärven sosiaalipalvelut siirtyvät nykyisen Kurikan mallin mukaisesti JIK:n hoidettavaksi. Kehitystyössä huomioitava mm. seuraavia näkökohtia: - Palveluja tuotetaan nykyisissä kiinteistöissä - Mitä paremmat lähipalvelut sen vähemmän asiakkaita erikoissairaanhoitoon - Päihdeongelmaisten asumis- ja muut arjen palvelut kuntoon, vähentää terveyskeskuspalvelujen käyttöä - Aikuissosiaalityö tulisi järjestää lähipalveluna - Suuremmassa yksikössä voidaan järjestää laadukkaammin vammaispalveluja - Lastensuojelussa isompi yksikkö mahdollistaa henkilöstön laajan osaamisen ja painotuksen perhetyöhön - Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujärjestelyt - Velkaneuvonta voitaisiin jatkossa hoitaa itse Päivystysasetus tulee määrittelemään tulevat päivystysrakenteet. Iltavastaanottotoimintaa tullaan arvioimaan päivystysasetuksen voimaantulon myötä. Kehitysvammapalvelut järjestetään kaupungin omana palveluna. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien itsenäistä päivystystä kehitetään tavoitteena lääkärien työn tehostuminen ja oikea kohdentuminen. Tähän päästään, kun vastaanotolle tulevien tarve arvioidaan uudella tavalla. Palvelujen kehittämisperusteena on JIK:n palvelusuunnitelma. JIK ky:n osalta raporttiin ovat tietoja antaneet talousjohtaja Arto Saarela, hoitotyön johtaja Elise Lepistö, hoivapalveluiden johtaja Tarja Palomäki ja kuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa Lomituspalvelut Näkemyksiä Jalasjärvi - Kurikka liitoksesta Tehdessään ratkaisua paikallisyksiköstä Mela tarkastelee eri tarkoituksenmukaisuusvaihtoehtoja. Mahdollisesti harkittavia vaihtoehtoja ovat: 31

32 1. Irrotetaan Kurikka Suupohjasta ja liitetään Jalasjärven yksikköön ja tehdään toimeksiantosopimus yhdistyneen uuden kunnan kanssa. 2. Yhdistetään nykyiset Jalasjärven ja Suupohjan yksiköt, ratkaistava kenen kanssa toimeksiantosopimus tehdään. 3. Muodostetaan kokonaan uusi yksikkö yhdistämällä myös muita yksiköitä Vaihtoehtojen arviointia: Vaihtoehto 1: Alue muodostaa muodoltaan hyvän kokonaisuuden, jonka sisällä voidaan toimia joustavasti. Vaihtoehto 2: Alue on edelleen muodoltaan toimiva. Jalasjärven paikallisyksikössä lomitettavia yrittäjiä on enemmän ja alueen maatalouden tuotanto- volyymi on voimakkaampi, kuin Suupohjan paikallisyksikössä. Tarkoituksenmu kaisin vaihtoehto paikallisyksiköksi olisi Jalasjärvi-Kurikka kunta. Vaihtoehto 3: Useamman yksikön yhdistäminen lienee realistinen ajatus 3-4 vuoden kuluttua. 4. Konserniyhtiöt Jalasjärven konsernirakenteesta on alla periaatekuva, jonka mukaan Jalasjärven konserniin kuuluu tytäryhtiöt Jalasjärven Vesi Oy, Jalasjärven Lämpö Oy, Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy, Jalasjärven Uimahalli Oy, Jalasjärven Urheiluhalli Oy, Kiinteistö Oy Jalasjärven Vuokratalot sekä JAKK Koulutus Oy. 32

33 Jalasjärven Vesi on aloittanut toimintansa JAKK Koulutus Oy on osa JAKK liikelaitosta ja se keskittyy vapaarahoitteisen koulutuksen tarjontaan. JAKK liikelaitokselta valtiovalta on perimässä perusteettomasti maksettuja valtionosuuksia noin 34 milj. :n edestä. JAKK:sta on menossa oma selvitys tämän kevään aikana. Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy on keskittynyt kiinteistöjen rakennuttamiseen. Kurikan konsernirakenteeseen kuuluu viisi tytäryhtiötä Kurikan Vesihuolto Oy, Kurikan Kaukolämpö Oy, Kiinteistö Oy Kärrykartano, Kurikan Asuntopalvelut Oy sekä Kurikan Toimitilat Oy. 33

34 Lämpöyhtiöiden tunnuslukuja Tunnusluvut 2012 Jalasjärven Lämpö Oy Kurikan Kaukolämpö Oy Liikevaihto milj. 1,9 4,6 Materiaali- ja palv. ostot milj. 1,5 3,5 Henkilöstökulut Poistot Tilikauden tappio Vieraspääoma milj. 2,4 3,8 Yhtiön tasearvo milj. 5,56 Vesiyhtiöiden tunnuslukuja Tunnuslukuja Kurikan Vesihuolto Oy Jalasjärven Vesi Oy Verkostopituudet 460 km vesi, 210 km viemäri 345 km vesi, 78 km viemäri Henkilökunta JV pumppaamot Paineenkorottamot 13 7 Vesilaitokset

35 Vedenottamot 5 4 Ylävesisäiliö 1 1 Alavesisäiliö 3 4 Mittakaivot 6 10 Automaatio Syspoint Syspoint/Slatek/Grunfoss Tase milj Lainat 10 M, 10 v bullet 8 M, 10 v bullet Liikevaihto milj. 2,7 1,6 Poistot milj. 0,9 0,65 Kurikan konserniyhtiöt Henkilöstö Kurikan Vesi oy 7 Kurikan kaukolämpö Oy 10 Kiinteistö Oy Kärrykartanao vakinaista osa-aikaista tal.m. Kurikan Asuntopalvelut Oy 8 Yhteensä 30 Jalasjärven konserniyhtiöt Henkilöstö Jalasjärven Vesi Oy 7 Jalasjärven Lämpö Oy 6 Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy 1 (tj) JAKK Koulutus Oy 75 Kiinteistö Oy Jalasjärven Vuokratalot 1 (tj) Yhteensä 90 Yhdistyneessä kaupungissa vesihuollon fuusio tehdään siten, että Jalasjärven Vesi Oy fuusioidaan Kurikan Vesihuolto Oy:öön. Jalasjärven Vesi Oy:n henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan vanhoina työntekijöinä Kurikan Vesihuolto Oy:n palvelukseen. Vesiyhtiöiden vesi- ja jätemaksut ovat hyvin samantasoisia, joten niiden harmonisointi ei tuota ongelmia. Taloudellisesti muodostettava uusi yhtiö pystyy täyttämään sille asetetut velvoitteet. Yhtiöiden fuusiolla on saavutettavissa myös säästöjä mm. koneiden ja kaluston yhteiskäytön sekä taloushallinnon järkeistämisen myötä. Yhdistynyt vesiyhtiö olisi johdon arvion mukaan erittäin lähellä vesihuoltolaitoksen optimaalista kokoa. Lämpöyhtiöt fuusioidaan vastaavalla tavalla kuin vesilaitokset keskenään. Vuokratalot ja osakehuoneistot kootaan yhden yhtiön omistukseen. Kaupungin tilapalvelut kootaan yhdeksi palveluksi teknisen toimen alaisuuteen. Yhtiöiden omistusten holding järjestelyt selvitetään erikseen. 35

36 5.Henkilöstö Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstö siirtyy uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Jalasjärven kunnan henkilöstö siirtyy Kurikan kaupungin palvelukseen entisin palvelusuhteen ehdoin. Kurikan kaupunki perustaa tarpeelliset virat niihin tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Viranhaltijoiden osalta tehdään päätökset henkilöstön sijoittumisesta perustettuihin virkoihin. Työsopimussuhteisten osalta uutta sopimusta ei tarvitse tehdä, koska siirtohetkellä voimassa oleva työsopimus ja työsopimuksen mukaiset velvollisuudet ja oikeudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Jalasjärven henkilöstön sijoittuminen uuteen organisaatioon tehdään hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kanssa, työntekijältä kysytään mikä tehtävä hänelle uudessa kunnassa soveltuisi parhaiten koulutukseen ja kokemukseen nähden. Tilanteissa, joissa samaan tehtävään on useita päteviä henkilöitä voidaan paikka laittaa sisäiseen hakuun Palkkausjärjestelmien yhteen sovittaminen Palkkauksen perusteena on työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka. Samasta työstä maksetaan sama palkka. Tehtäväkohtaiset arviointikriteerit ja palkat yhtenäistetään. Edut ja etuisuudet yhtenäistetään koko kuntakonsernissa. Palkkojen harmonisointi tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa siten, että se on kokonaisuudessaan valmis noin kahden vuoden sisällä liitoksesta. Selkeät tapaukset, joissa ei ole tulkintaa työnvaativuudesta voidaan yhtenäistää nopeammalla aikataululla. 36

37 Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työvapaat yhtenäistetään ensimmäisen liitosvuoden aikana mahdollisimman nopeasti Esimiestyö uudessa kaupungissa Yhdistymisen onnistumisen kannalta on keskeistä, että esimiesvastuut selkeytetään hyvissä ajoin ennen liitoksen H-hetkeä. Tämän vuoksi kaikki johtamiseen ja lähiesimiestyöhön liittyvät suunnitelmat ja valinnat on valmisteltava ensimmäisinä töinä. Tässä yhteydessä on hyvä käydä arvokeskustelu siitä millaista esimiestyötä uudessa kaupungissa tavoitellaan ja miten siinä onnistumista tuetaan. Menestyvä esimies on alansa substanssin hallitseva, riittävillä valtuuksilla varustettu tiimipelaaja. Alla olevassa kuvassa on hahmotettu esimiehen menestystekijöitä. Uudessa, yhdistyneessä kaupungissa on hyvä valmentaa esimiehiä muutoksen läpiviemiseen ja nykyaikaiseen tiimijohtamiseen Kehityskeskustelut johtamisen työkaluna Osallistavan johtamisen keskeisin työkalu on kehityskeskustelut. Niiden tarkoituksena on arvioida onnistumista ja suunnitella yhdessä tavoitteita ja pohtia millaista tukea tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esimieheltä. Kehityskeskustelukäytäntö pitää sisäistää koko organisaation voimavaraksi, joka pumppaa uutta virtaa ja energiaa yhteisöön. Kehityskeskusteluja voidaan käydä kahdenkeskisesti ja tiimikohtaisesti. Tiimikehityskeskustelut ovat hyviä silloin, kun arvioidaan tiimin onnistumista ja pohditaan uusia tavoitteita tai pyritään ratkaisemaan työhön liittyviä haasteita. 37

38 Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa voidaan keskittyä edellisten lisäksi johtamispalautteeseen molemmin puolin ja keskustella henkilökohtaisista kehittymistarpeista. Alla on periaatekaavio siitä millainen kehityskeskustelujärjestelmä uudessa kaupungissa voisi olla Henkilöstösopimus Henkilöstön asemaa, palkkausta, etuisuuksia yms. koskevat asiat kootaan yhtenäiseksi henkilöstösopimukseksi. Sopimusta valmistellaan yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa ja tavoitteena on saada se valmiiksi ennen liitoksen toteutumista. Sopimuksen runko voi olla esim. seuraava: Henkilöstön asema Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työvapaat 38

39 Henkilöstön edustajat Työhyvinvointi Määräaikaiset palvelusuhteet Palkanmaksu Työterveyspalvelut ja sairaanhoitosopimus Esimiestyön arvot ja käytännöt 5.6. Arvio henkilöstön eläköitymisestä Henkilöstön eläköitymisestä on tehty arvio vuoteen 2023 saakka. Arvion mukaan eläkeiän saavuttaa tänä ajanjaksona 350 henkilöä. Kuinka moni siirtyy eläkkeelle silloin kuin se on mahdollista on vaikea arvioida. Eläköitymisen lisäksi organisaatioissa tapahtuu muutakin poistumaa kymmenen vuoden jaksossa. Näin runsas eläköityminen mahdollistaa toiminnan uudelleen suunnittelun. Poistuma voidaan hyödyntää vain osittain, koska kaupungissa on paljon tehtäviä, jotka pitää täyttä uudelleen. Toisaalta tekniikan ja tietotekniikan nopea kehitys mahdollistaa kokonaan uudenlaisia toimintamalleja, joihin tässä taloudellisessa tilanteessa pitäisi uskaltaa rohkeasti tarttua. Eläkeiän saavuttavien määrä Kurikka/Jalasjärvi , ,5 Jos arvioidaan yhden henkilön palkkamenoksi sivukuluineen keskimäärin /v on laskennallinen rahallinen arvo 10 vuodessa silloin noin 12,25 milj.. Toimintaa ja prosesseja uusimalla ja uutta teknologiaa hyödyntämällä voidaan tästä summasta hyödyntää ehkä enintään 30%, jolloin säästöpotentiaali on 3,7 milj.. Tämänkin summan hyödyntäminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja toiminnan järjestämistä. 39

40 6. Uuden kaupungin johtamisjärjestelmän kehittäminen Kaupunki on monialakonserni, jonka toiminta vaikuttaa laajasti alueen kehitykseen sekä asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Se on myös merkittävä taloudellinen yksikkö, jolla on päätösvaltaa moniin kehityksen kannalta tärkeisiin asioihin, mm. maankäyttö, kaavoitus, liikenne, asumisen ohjaus, palvelujen järjestäminen, vesihuolto jne. Kaupunki on myös keskeinen toimija alueen elinvoiman ja imagon rakentajana. Se on tärkein toimija koko kaupunkiyhteisön ohjaamisessa. Tämän vuoksi kaupungin johtamisjärjestelmän ja käytettävien menetelmien tulee olla tehokkaita ja moderneja. Alla on periaatekuva siitä, miten johtaminen konsernissa voitaisiin järjestää. Yksityiskohtaisempi suunnitelma johtamisjärjestelmästä tulee pohtia yhdistymishallituksessa sen jälkeen, kun konsernin perusrakenne on sovittu. 40

41 Toimialojen ja niitä ohjaavien lautakuntien määrä ratkaistaan yhteisissä neuvotteluissa poliittisen johdon kesken. Työnjaon eri johtamiselinten kesken tulee olla selkeä ja sovitusta pitää myös käytännössä pitää kiinni. Työnjako voi olla esim. seuraavan kuvan mukainen: Valtuusto keskittyy isoihin linja- ja arvovalintoihin, talouden perusteisiin ja elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutumisedellytysten luomiseen. Hallitus hoitaa asioiden valmistelun, toimeenpanon ja koordinoinnin sekä seuraa yhteiskunnallista kehitystä, jotta asioita voidaan ennakoida päätöksenteon pohjaksi. Lautakunnat toimivat asiantuntijoina omilla alueillaan ja luotaavat asiakkaidensa tyytyväisyyttä ja tarpeiden kehittymistä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden johtamisen työnjakoa voidaan hahmottaa alla olevan kuvan mukaisesti: 41

42 Työnjakoa on luontevaa selkeyttää ja kehittää prosessijohtamisen periaattein. Ensin hahmotetaan avainprosessit, joita pitää johtaa ja sovitaan niille työnjako. Tässä työssä voidaan käyttää apuna tasapainoinen tuloskortti (bsc) menetelmää. 42

43 Kaupunkiyhteisön strategia on hyvä työstää yhteisessä prosessissa johdon, luottamushenkilöiden ja henkilöstönedustajien kanssa. Työtapa voi olla esim seminaari, työpaja tms. Yhdessä tehden strategia rikastuu ja sen syvin sanoma kirkastuu kaikille niille, joiden on käytännössä toteutettava strategiaa. Tällä tavoin syntyy myös sitoutumista ja ymmärrystä strategian keskeisestä sisällöstä. Hallitus johtaa omat tavoitteensa ja tekemisen painotuksensa yhdessä laaditusta strategiasta ja aikatauluttaa strategiaa toteuttavat hankkeet ja seuraa niiden toteutumista. Strategian ja sitä toteuttavien hankkeiden maastouttamiseksi on hyvä kytkeä lautakunnat mukaan. Kätevintä tämä on tehdä hallituksen puheenjohtajiston, kaupunginjohtajan ja lautakunnan puheenjohtajien yhteisessä ryhmäkehityskeskustelussa. 7. Strategia Strategia on keskeinen työkalu kaupungin suuntaa ja menestystä rakennettaessa. Huolella tehtynä se: Auttaa hahmottamaan ja ennakoimaan tulevaisuutta Auttaa löytämään keskeiset vahvuudet, joiden varaan menestystä voidaan rakentaa Suuntaa resurssit ja mielenkiinnon menestymisen kannalta tärkeisiin asioihin Osallistavana prosessina työstetty strategia lisää ymmärrystä strategian sisällöstä ja tätä kautta lisää sitoutumista siihen Ohjaa koko organisaation ja kuntayhteisön toimimaan yhteisten tavoitteiden puolesta Luo pohjan pitkäjänteiselle ja määrätietoiselle johtamiselle Yhdistyneen kaupungin visio, menestystekijät ja päätoimialat on hahmotettu alla olevan kuvan mukaisesti: 43

44 Strategian tulokset näkyvät mm. seuraavina asioina: Yritysten määrä kasvaa Työpaikat lisääntyvät Työllisyys paranee Väkiluku kasvaa ja rakenne tervehtyy Talous vahvistuu Tunnettuus ja vetovoima kasvavat Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin säilyy hyvällä tasolla Uuden Kurikan kehityshaasteet Väestönkehityksen kääntäminen nousuun ja sitä tukeva työpaikkakehitys - Hyvät monipuoliset työpaikat houkuttelevat uusia asukkaita - Erilaiset asumisvaihtoehdot ja aktiivinen tonttipolitiikka - Hyvät perus- ja vapaa-ajanpalvelut houkuttelevat uusia asukkaita Vetovoiman ja kilpailukyvyn sekä tunnettuuden lisääminen - Uuden Kurikan brändin tunnetuksi tekeminen - Vahvuuksien omaleimaisuus nostetaan voimavaraksi - Systemaattinen markkinointiviestintä 44

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

PALVELUJEN SOPIMISESSA HUOMIOITAVAA

PALVELUJEN SOPIMISESSA HUOMIOITAVAA PALVELUJEN SOPIMISESSA HUOMIOITAVAA - Kuntien taloudellinen kantokyky on huomioitava uuden kunnan palvelukokonaisuutta määriteltäessä. Yksittäisten kuntien ja yhdistyneen kunnan talouden kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio

Someron kaupungin organisaatio Someron kaupungin organisaatio 2017 Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Perusturva Sosiaalityö Vanhuspalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio. Vuosi alkaen

Someron kaupungin organisaatio. Vuosi alkaen Someron kaupungin organisaatio Vuosi 2014 1.11.2014 alkaen Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Sij. Anne Liimatainen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 4 Johtoryhmän 14.2.2012 käsittelyyn Käsittelyvaiheet Johtoryhmä

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KURIKAN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN Hallinnon erityissuunnittelija Kokemäki KUNTAJAKOSELVITYKSEN SISÄLTÖ JA VAIHEET NYKYTILA KARTOITUS (1.VAIHE) arvioidaan kuntien palveluiden nykytila selvitetään

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 3.2.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 17.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Viimeksi muutettu 13.4.2015

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Tekniset hallintopalvelut Esimies: Toimistopäällikkö Esa Kähärä

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Tekniset hallintopalvelut Esimies: Toimistopäällikkö Esa Kähärä RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Rakennustark. Rauno Kuokkanen Henkilöstömäärä 2.75 2.75 2.75 0.0 0.0 * vakituiset 2.75 2.75 2.75 Rakennusluvat 165 165 165 0 0.0 Toimenpideluvat 71 80 80 0 0.0 Ilmoitusluvat

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset:

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset: Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupungin teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi 2125/00.01.03/2015 Kaupunginhallitus 20.04.2015 121 Valmistelija Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI

JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI 10.06.11. YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 24.05.2011 2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot