PALVELUJEN SOPIMISESSA HUOMIOITAVAA

Transkriptio

1 PALVELUJEN SOPIMISESSA HUOMIOITAVAA - Kuntien taloudellinen kantokyky on huomioitava uuden kunnan palvelukokonaisuutta määriteltäessä. Yksittäisten kuntien ja yhdistyneen kunnan talouden kehitysnäkymät eivät mahdollista palvelujen laajentamista. Yhdistymisellä saatavilla synergiahyödyillä ja uudenlaisilla palvelujen tuottamistavoilla voidaan saada kuitenkin merkittäviäkin laadullisia parannuksia aikaan ja taata nykytasoinen palvelutarjoama. 1 - Uusi kunta muodostaa yhden palvelualueen, jonka eri taajamiin palveluja järjestetään. Palvelujen taajuus ja tuottamistapa voivat muuttua kysynnän, uuden teknologian ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Virtuaalisuus on keskeisesti mukana palvelujen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa, että uuden kunnan on oltava aktiivisesti mukana sähköisten palvelujen kehittämisessä mm. pilottihankkeissa. Virtuaalisuus lisää kuntalaisten osallistamista omien palvelujensa toteuttamiseen nykyistä enemmän. - Uudessa kunnassa jokaiseen kuntakeskukseen perustetaan palvelutoimisto, joka voi sijaita esim. nykyisissä kunnanvirastoissa. Palvelutoimistosta kuntalainen saa tarvitsemiaan sosiaalipalveluja, lupapalveluja, hallinnon palveluja ja mahdollisesti valtiovalan ylläpitämiä palveluja, kuten Kela, Poliisi, Maanmittaus jne. Palvelutoimistoissa otetaan laajasti käyttöön sähköiset toimintatavat, jolloin jokaisessa palvelutoimistossa on käytössä uuden kunnan kaikkien palvelutoimistojen osaaminen ja tuki. Sähköiset yhteydet rakennetaan myös valtion ylläpitämiin palveluihin yhteistyössä ao. palveluntuottajien kanssa. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallinen uudelleenorganisointi on kesken, jonka vuoksi on tarkoituksenmukaista odottaa uuden hallituksen linjaukset asiassa. Sote palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa tulee pohjautua kuntien aiemmin hyväksymään Kysterin eheytyshankkeeseen. Sopimuksen pohjana voidaan pitää vuodelle 2016 neuvoteltavaa palvelusopimusta Kysterin kanssa. Sopimuksessa ei pidä kuitenkaan lyödä tiukasti kiinni palvelujen taajuutta ja tuotantotapoja, koska sopimus sitoo 3 vuoden ajan uutta kuntaa ja tässä ajassa tilanteet voivat muuttua ja käyttöön tulla uusia palveluntuottamisen innovaatioita. Perusperiaate tulisi olla, että sote-palvelujen tuottaja tuottaa uuden kunnan sopimat palvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelujen taajuus ja uudet tuottamistavat sovitaan yhteistyössä uuden kunnan kanssa.

2 - Sote-palvelujen järjestämisen periaatteena voidaan pitää sote-ryhmän ehdotusta lähipalveluista, seutupalveluista ja keskitetysti järjestettävistä palveluista. Näiden palvelujen taajuudesta ja tuottamistavasta sovitaan yksityiskohtaisemmin vuosittain uuden kunnan ja palveluntuottajan välisellä palvelusopimuksella. Tällä varmistetaan se, että uudet innovaatiot ja parhaat palvelukäytänteet voidaan ottaa joustavasti käyttöön uudessa kunnassa. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUT 2 - Ympäristöterveyspalvelut tuotetaan nykyiseen tapaan yhteistyössä Rautalammin ja Suonenjoen kanssa. Isäntäkuntavastuu sovitaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa mahdollisen liitospäätöksen jälkeen. SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut - Koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkko noudattelee nykyistä yhtenäiskoulumallia. Jos lasten ja oppilaiden määrässä tapahtuu merkittäviä muutoksia huomioidaan muutokset palveluverkon kehittämisessä ja johtamisjärjestelmässä. - Sivistys- ja vapaa-ajan henkilöstö muodostaa yhtenäisen resurssin, joka on työsuhteessa uuteen kuntaan. Tällä järjestelyllä varmistetaan henkilöstön tarpeen mukainen yhteiskäyttö eri palveluyksiköissä. - Lukiot muodostavat hallinnollisesti yhden kokonaisuuden - Virtuaali- ja verkko-opetusta hyödynnetään laajasti koulupalveluissa - Sivistys- ja vapaa-ajan toimialaa johtaa sivistysjohtaja. Jokaisella yhtenäiskoululla on oma rehtori ja Säviän sekä Pohjois-Pielaveden kouluilla koulunjohtaja. Yhdistynyttä lukiota johtaa rehtori. Varhaiskasvatuksesta vastaa varhaiskasvatusjohtaja, joka on myös samalla yhden päiväkodin johtaja. Jokaisessa päiväkodissa on johtaja. Päiväkodin johtaja on myös alueensa perhepäivähoidon ja mahdollisten ryhmisten esimies. Vapaa-aikatoimi - Vapaa-aikatoimi liitetään uudessa kunnassa suoraan sivistysjohtajan ohjaukseen. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut

3 - Uuden kunnan kirjastotoimi muodostaa yhden kokonaisuuden, jota johtaa kirjastonjohtaja. Jokaisessa kuntakeskuksessa on kirjasto. Kirjastot verkottuvat keskenään siten, että kaikki palvelut ovat saatavissa virtuaalisesti jokaisesta palvelupisteestä. Kirjastojen henkilöstö on koko kirjastotoimen yhteiskäytössä. Kirjastotoimi tekee läheistä yhteistyötä kulttuuritoimen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kirjastonjohtaja on myös kulttuuritoimen esimies. Nuoriso- ja liikuntapalvelut - Nuoriso- ja liikuntatoimi muodostaa yhden palvelukokonaisuuden, joka on suoraan sivistysjohtajan ohjauksessa. Nuoriso- ja liikuntatoimeen voidaan tarvittaessa nimetä sivistysjohtajan tueksi vastuullinen palveluohjaaja. Nuoriso- ja liikuntatoimi tekee läheistä yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Jokaisessa kuntakeskuksessa on nuorille osoitettu harraste- ja toimintatila. Sisä- ja ulkoliikuntapaikat sekä -reitistöt ylläpidetään nykyiseen tapaan, jos niille on riittävää kysyntää. 3 Kansalaisopisto - Kansalasiopistotoiminta uudessa kunnassa suunnitellaan uudelta pohjalta siten, että vähintään nykyinen palvelutaso Nilakan alueella säilyy. Suunnittelun lähtökohtana on Nilakan kuntia laajempi pohja. TEKNISEN- JA YMPÄRISTÖTOIMEN PALVELUT - Uuden kunnan tekniset- ja ympäristöpalvelut muodostavat yhden palvelukokonaisuuden, jota johtaa tekninen johtaja Tekniset palvelut - Teknisiin palveluihin kuuluvat yhdyskuntatekniset palvelut (kadut, tiet, yleiset alueet, ulkoliikuntapaikat, logistiikka, jätehuolto, metsätilat), joita johtaa kunnaninsinööri apunaan aluemestarit/työnjohtajat. Tilapalvelut - Tilapalveluihin kuuluvat uuden kunnan kiinteistönhoito ja kiinteistön jalostus. Siivouspalvelut siirtyvät konsernipalveluihin. Tilapalveluita johtaa tilapalvelupäällikkö apunaan tarvittava määrä kiinteistörakennusmestareita alueilla. Tilapalvelut järjestää palvelujaan koko konsernille. Viranomaispalvelut

4 - Viranomaispalveluihin kuuluvat kaavoitus, luvat, rakennusvalvonta, lausunnot, ympäristöpalvelut. Viranomaispalvelut toimivat teknisen johtajan ohjauksessa. Ympäristöpalvelut ovat ympäristösihteerin vastuulla. - Elinkeinoelämän tukipalvelut, kaavoitus, mittaus, investointirakennuttaminen ovat suoraan teknisen johtajan ohjauksessa ELINKEINOPALVELUT - Uudessa kunnassa elinkeinotoimi organisoidaan siten, että kansallisen tason hankkeet ja elinkeinoasiamiespalvelut kootaan SavoGrow Oy:n vastuulle ja paikalliset hankkeet uuden kunnan 100% omistaman Nilakan Kehitys Oy:n vastuulle. Nilakan Kehitys Oy:n operatiivista toimintaa johtaa toimitusjohtaja. - Nilakan Kehitys Oy:stä muodostetaan uuden kunnan sisäinen konserni, johon kuuluvat Vesi-,Lämpö ja Biovoima Oy,Teollisuuskiinteistöt Oy, Vuokratalot Oy ja ulkopuolisille vuokrattavat kiinteistöt. Yhtiöön siirrettävistä kiinteistöistä tehdään tarkempi selvitys, jonka pohjalta ratkaistaan erikseen mitä kiinteistöjä yhtiöön sijoitetaan. Yhtiöön ei sijoiteta sellaisia toimintoja tai kiinteistöjä, jotka eivät tue yhtiön elinkelpoisuutta tai jos siirron myötä on vaarana menettää valtionavustuksia esim. Terveyskeskusten ja paloasemien osalta. - Nilakan Kehitys Oy:n toimintaa ohjaa 5-7 jäseninen hallitus, jonka puheenjohtajaksi nimetään uuden kunnan kunnanjohtaja konsernin johtajana. - Nilakan Kehitys Oy:n tueksi perustetaan kunnanhallituksen ohjaukseen elinkeinoryhmä, joka muodostuu kunnan luottamushenkilöedustajista ja elinkeinoelämän edustajista. Konserniohjeella varmistetaan yhtiön kuntastrategian ja talouden tavoitteiden mukainen toiminta. - Nilakan Kehitys Oy ostaa tarvitsemansa palvelut pääosin emokunnalta. 4 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT - Uuden kunnan hallinto-, talous-, henkilöstö- ja tukipalvelut kootaan konsernin palvelukeskukseksi, jota johtaa kunnanjohtaja apunaan hallintojohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Palvelukeskus antaa palvelujaan koko kuntakonsernille. Palvelukeskus tuotteistaa palvelunsa kustannusten läpinäkyvyyden varmistamiseksi myöhemmin tehtävän erillisen suunnitelman ja päätöksen mukaisesti. Työnjako johtajien kesken määritetään sen jälkeen, kun ao. vakanssit on täytetty. Hallintopalveluissa konsernipalveluiden toimintamalli on virtuaalinen, joka tarkoitta, että palveluja voidaan tuottaa kunnan eri osista integroidun tietojärjestelmän kautta.

5 - Uuden kunnan ict-palvelut hankitaan erillisen sopimuksen mukaisesti Istekki Oy:ltä. Palvelu kilpailutetaan erikseen sovittavin määräajoin. - Talous- ja palkkahallinnon järjestelyissä ja mitoituksessa huomioidaan yhdistymisen aiheuttama runsas lisätyö ja tiedossa oleva laaja eläköityminen lähivuosina - Siivouspalvelut kootaan 4 alueeseen. Siivoustointa johtaa osa-aikainen siivoustyön päällikkö ja jokaisella alueella on vastaava palveluohjaaja. Sähköistä kommunikointia siistijien kesken ja asiakkaiden välillä kehitetään laadun ja tehokkuuden parantamiseksi - Ruokapalvelut muodostavat yhden kokonaisuuden, jota johtaa ruokapalvelupäällikkö apunaan tarvittava määrä keittiöiden vastuuhenkilöitä/ kymppejä. Siivoushenkilöstö ja ruokapalveluhenkilöstö tekevät yhteistyötä kohteissa, joissa se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Ruokapalvelut ovat itsensä kannattava yksikkö. 5 Työvaliokunta Valmisteluryhmä Hyväksyttiin valmistelun pohjaksi. Palvelujen järjestämistä tarkennetaan tulevissa kokouksissa ohjausryhmän palautteen pohjalta