Hoitovälineiden huolto

Transkriptio

1 Hoitovälineiden huolto Välinehuolto Välinehuolto on erikoitumisalueensa ja se kuuluu osaksi terveydenhuoltojärjestelmää Oikein toteutetulla välinehuollolla on suuri merkitys infektioiden torjunnassa Välinehuoltoprosessi alkaa hoitovälineistön huollolle asetetuista puhtaustaso- ja huoltovaatimuksista. Käyttötilanteen tai toimenpiteen mukaan edellytetään joko puhtaita, desinfioituja tai steriloituja välineitä Välinehuollon tehtäviin kuuluvat välineiden puhdistus, desinfiointi, kuivaus, tarkistaminen, pakkaaminen, sterilointi ja mahdolliset logistiikkapalvelut Näillä menetelmillä välinehuollon tarkoitus on estää infektion syntyminen ja leviäminen hoitovälineiden, huoltotilojen ja muun ympäristön kautta Lisäksi tavanomaisten varotoimien avulla katkaistaan tartuntatiet estämällä mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen tai potilaasta työntekijään tai työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin ja työntekijöihin INTO-päivät Riikka Hänninen

2 Välinehuoltoon liittyvät standardit Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2019) määrittelee vaatimukset desinfioinnille ja steriloinnille. Eurooppalaisilla standardeilla puolestaan täytetään lain vaatimukset Pesu ja desinfiointi SFS-EN ISO Pesu- ja desinfiointikoneen yleiset vaatimukset Pesutulokseen vaikuttavat tekijät Pesu- ja desinfiointiprosessin vaiheet Pesuprosessin todentaminen ja validointi SFS-EN ISO Leikkausinstrumenttien, anestesiavälineiden, kulhojen, astioiden, maljojen, tarvikkeiden, lasitavaroiden jne. pesu- ja desinfiointikoneet Kestokäyttöisten terveydenhuollon välineiden puhdistamiseen ja lämpödesinfiointiin Laitevalmistajan on määriteltävä parametrit jokaiseen pesu- ja desinfiointiohjelmaan, joilla ilmoitettu laitos suorittaa ko. konetyypille tyyppi- ja pesutehontestauksen SFS-EN ISO Eriteastioiden pesu- ja desinfiointikoneet Pestäviä tuotteita ovat saniteettiastiat, kk-käyttöisten alusastioiden 22. Välinehuollon tuet, sairaalavadit, virtsapullot ym. mainittujen kaltaiset ja valtakunnalliset vastaaviin tarkoituksiin käytettävät tuotteet koulutuspäivät Koneessa ei saa pestä esim. leluja Riikka Hänninen

3 Pesu ja desinfiointi SFS-EN ISO CEN ISO/TS Lämpöherkkien endoskooppien pesu- ja desinfiointikoneet Testiliat ja puhdistuskyvyn testaaminen SFS-EN ISO Ei-invasiivisten ja ei-kriittisten terveydenhuollon laitteiden lämpödesinfiointiin tarkoitetut pesu- ja desinfiointikoneet Pestävien tuotteiden mukaisesti kutsutaan usein vaunupesukoneiksi. pestävät tuotteet sijoitetaan siirrettäviin vaunuihin Lämpödesinfiointi tapahtuu vähintään A0 = 60 mukaisesti On suotavaa, että laitevalmistajat määrittelevät tuotteet, jotka soveltuvat pestäviksi ja desinfioitaviksi kyseisellä koneella Riikka Hänninen Prosessikemikaalit / pesu- ja desinfektiokoneissa käytettävät aineet 22. Välinehuo llon valtakunn alliset koulutusp äivät Laitevalmistajan on ilmoitettava, mitkä prosessikemikaalit sopivat käytettäviksi pesu- ja desinfiointikoneissa Käyttäjän velvollisuus on varmistaa, että pesukone, ohjelma, liitäntöjen laatu ja prosessikemikaalit soveltuvat kyseiselle välineistölle Ohjeet ja varoitukset prosessikemikaalien käytölle löytyvät käyttöturvallisuustiedotteesta, joka on laadittu 100-prosenttiselle aineelle Omavalvonta Välinehuollon omavalvontaan kuuluu sekä huollettavan välineistön että työympäristön hygieniaseuranta Se tähtää potilasturvallisuuteen ja välinehuollon työturvallisuuteen ja on osa päivittäistä rutiininomaista laaduntarkkailua ja -hallintaa

4 Sterilointiin liittyvät standardit Standardit sisältävät menetelmiä ja vaatimuksia, joita terveydenhuollon toimintayksiköiden olisi hyvä soveltaa omassa sterilointitoiminnassaan. Höyrysterilointilaitteita, niiden rakennetta ja sterilointiprosessia sekä testausta koskevat vaatimukset: SFS-EN A2 (isot sterilointilaitteet) SFS-EN A1 (pienet sterilointilaitteet) SFS-EN ISO Muut menetelmät, kuten höyrystettyyn vetyperoksidiin perustuva menetelmä SFS-EN Lopullisessa pakkauksessa steriloidun tuotteen sterilointivaatimukset SFS-EN ISO Sterilointiprosessin kehittämisen, validoinnin ja rutiinivalvonnan vaatimukset Sterilointilaitteiden suorituskyvyn osoittamisessa, eräkohtaisessa valvonnassa sekä validoinnissa tarvitaan indikaattoreita. Indikaattoreiden käyttöä kuvataan edellä mainittujen lisäksi: SFS-EN ISO SFS-EN-ISO Kemialliset indikaattorit SFS-EN-ISO osa 1, yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät SFS-EN-ISO osat 3-5 (osaa 5 ei ole vahvistettu SFS22. Välinehuollon standardiksi) SFS-EN 867-5, Non-biological systems for use in sterilizers valtakunnalliset Biologiset indikaattorit koulutuspäivät SFS-EN-ISO Riikka Hänninen

5 Pakkausmateriaaleihin liittyvät standardit SFS-EN ISO 11607, osat 1 ja 2 Ensimmäisessä osassa esitetään pakkausmateriaalien ja sterilointipakkausten yleiset vaatimukset, joiden tavoitteena on: Mahdollistaa laitteen ja tarvikkeen steriloituminen Antaa fyysinen suoja Säilyttää steriiliys käyttöhetkeen asti Mahdollistaa aseptinen käsittely Testausmenetemät ovat validoituja ja dokumentoituja Valmistus- ja käyttöolosuhteet ovat tarkoituksen mukaisia ja yleisesti hyväksyttyjä ( huomioitava lämpötila. Paine, kosteus, auringonvalolle / UV-säteilylle altistuminen ja puhtaus) Valmistusmateriaalin alkuperä, historia ja jäljitettävyys on tiedossa ja valvonnassa Materiaalien antama suoja mikrobeja vastaan, bioyhteensopivuus ja toksikologiset ominaisuudet on arvioitava Toisessa osassa kuvataan sterilointipakkausten muodostus-, sulkemis- ja kokoamisprosessien validointivaatimukset SFS-EN 868, osat 2 10 Sterilointipakkausten ja materiaalien erityisvaatimukset Osa 2: Sterilointikääreen vaatimukset ja testimenetelmät Osa 5: Huokoisista materiaaleista ja muovikalvosta valmistetut suljettavat pussit ja rullat: vaatimukset ja testimenetelmät Osa 8: Standardin EN 285 mukaisissa höyrysterilointilaitteissa käytettävät kestokäyttöiset sterilointikontainerit

6 Välinehuoltoa säätelevät lait ja asetukset Laki terveyden huollon laitteista ja tarvikkeista (TLT) 629/2010 / 936/2017 tuo entistä selkeämmät, yhtenäisemmät ja myös tiukemmat pelisäännöt valmistaja-, myyjä- ja käyttäjäportaisiin Avainasemassa ovat tuoteturvallisuuteen, oikeaan käyttöön, koulutukseen ja dokumentointiin liittyvät seikat Kertakäyttöisten tuotteiden uudelleen prosessointi on kielletty Jos laite on kertakäyttöinen, valmistajan on ilmoitettava myös niistä riskeistä, jotka voivat toteutua, mikäli laitetta käytetään uudelleen Laitteen mukana olevien tietojen on oltava suomen, ruotsin tai englannin kielellä, jollei tietoja ole annettu yleisesti tunnetuilla ohjetai varoitusmerkinnöillä Laitteen turvallisen käytön edellyttämien tietojen on kuitenkin oltava suomen ja ruotsin kielellä Omavalmisteet Valmistajan ja valtuutetun edustajan sekä järjestelmän tai toimenpidepakkauksen kokoajan ja sterilointipalvelun tuottajan, jolla on kotipaikka Suomessa, on tehtävä ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle saatettessa terveydenhuollon laitetta markkinoille sekä aloitettaessa palvelun tuottaminen 22. Väli neh uoll on valt aku nnal liset koul utus päiv ät Riik ka Hän nine n

7 Välinehuoltoa säätelevät lait ja asetukset Työturvallisuuslaki 738/2002 Jätelaki 646/2011 Työntekijän on käytettävä suojainta, jos työhön liittyvää vaaraa ei voida poistaa teknisillä ratkaisuilla tai työjärjestelyillä. Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan välineitä, varusteita ja vaatteita, jotka suojaavat tapaturmalta tai sairastumiselta työssä. Näitä ovat esimerkiksi suojalasit, turvakengät, suojakäsineet, kypärät, kuulon- ja hengityksensuojaimet, valjaat ja suojahaalarit Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista Tartuntatautilaki 1227/2016 Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon liittyvien infektioiden sekä mikrobilääkeresistenssin seurantaa ja torjuntaa Säädöksiä, jotka koskevat hoitohenkilökunnan rokotuksia, infektioiden seurantajärjestelmiä sekä tiedonsaantimahdollisuuksia epidemian selvittämisen yhteydessä on laajennettu Painelaitelaki 1144/ Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Riikka Hänninen

8 1. ASIAKKAAN TILAUS 2. HUOLTOON OHJAUS 7. TOIMITUS 6. VARASTOINTI Hoitovälineiden huoltoprosessi Valmistajan antamat huolto- tai valmistusohjeet puhdistamis-, desinfektio- ja sterilointimenetelmistä Asiakkaan huoltotarve ja tavoite Välineen valmistusmateriaali Välineen ominaisuudet ja kokoonpano käytettävissä olevat sterilointimenetelmät ja pakkausmateriaalit Välinehuoltoprosessiin tulevien välineiden tulee olla malliltaan mahdollisimman yksinkertaisia ja vähän eri materiaaleja sisältäviä Helposti puhdistettavia Kestävät hyvin lämpö-ja/tai kemiallista desinfektiota sekä sterilointia Välinehuoltoprosessi kestää keskimäärin 3,5-3,8 tuntia, mutta läpimenoaika voi vaihdella valmistus- ja huolto-ohjeen mukaan. PESU ja DESINFEKTIO KUIVAUS STERITARKISTUS LOINTI PAKKAUS Valintaan vaikuttavat mm. 3. Välinehuoltokeskukseen lähetettäville esikäsitellyille ja / tai esikäsittelemättömille välineille valitaan soveltuva huoltoprosessi GEMINI Prosessia hidastavat välineen, tutkimuslaiteen tai instrumentin rakenteen monimutkaisuus, onteloisuus tai jos sen valmistuksessa on käytetty monta eri materiaaleja, jotka vaativat omat huoltotoimensa Läpimenoaikaan vaikuttaa myös välinehuoltoprosessin tehokkuus ja 22. Välinehuollon virtaviivaisuus valtakunnalliset koulutuspäivät Riikka Hänninen

9 Esikäsittely ennen huoltoprosessia Hoidossa tai tutkimuksessa käytetyt välineet laitetaan kannelliseen astiaan, jossa ne viedään osaston huoltohuoneeseen (likainen tila) Välinehuoltokeskukseen lähetettävistä välineistä tehdään joko sähköinen tai paperinen huoltotilaus Välineitä ei tarvitse esipestä, mikäli käytetään suojageeliä, joka pysäyttää mikrobikasvun ja pitää lian kosteana Kaikkia välineitä tulisi käsitellä tartuntavaarallisina noudattaen aseptiikkaa ja tavanomaisia varotoimia: Aseptinen työskentely ja työjärjestys Käsihygienia ja oikea suojainten käyttö Viilto- ja pistotapaturmien välttäminen Pintojen ja työympäristön kontaminoitumisen välttäminen eritetahradesinfektio Jätteiden asianmukainen käsittely Välineistö kuljetetaan välinehuoltokeskukseen kuljetusaikataulun ja sovitun kuljetustavan mukaisesti 22. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Riikka Hänninen

10 Puhdistaminen ja desinfektio Osastolla kokonaan huollettavat välineet laitetaan suoraan huuhtelu- ja desinfektiokoneeseen (standardin EN ISO mukaisesti) Välineet asetellaan asianmukaisiin pesutelineisiin väljästi Pesukoreja ei pakata liian täyteen tai välineitä päällekkäin, sillä veden, pesuaineen ja desinfioivan höyryn pitää päästä kaikille pinnoille Kuumia ja/tai vielä märkiä välineitä käsitellään kuumuutta ja kosteutta kestävillä desinfioinnin kestävillä monikäyttöisillä hanskoilla tai nukkaamattomilla kertakäyttöliinoilla tai -hanskoilla Välineet kuivataan kuivauskaapissa ja/ tai paineilmalla Desinfioituja tuotteita käsitellään puhtain desinfioiduin käsin ja ne viedään puhtaassa tilassa niille osoitetuille paikoille Kertakäyttöiset tuotteet ja välineet hävitetään jäteohjeiden mukaisesti Välinehuoltokeskuksessa välineet otetaan vastaan, tarkistetaan huoltotilauksen oikeellisuus ja tehdään siihen tarvittavat muutokset Huoltotilaus kirjataan käytössä olevaan toiminnanohjausjärjestelmään jäljitettävyyden takaamiseksi Välineistö lajitellaan ja ohjataan huolto-ohjeiden mukaisiin pesu- ja desinfektiomenetelmiin Kuljetuslaatikot ja -vaunut pestään ja desinfioidaan omassa pesu- ja desinfektiokoneessa (standardin EN ISO mukaisesti) 22. Välin ehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Riikka Hänninen

11 Puhdistaminen ja desinfektio Koneellinen pesu- ja desinfektio Pesu- ja desinfektiolaitteet ovat standardin EN ISO mukaisia Tavoitteena on poistaa näkyvä lika (yleensä orgaaninen), pöly, rasva ja väri- ja lääkeaineet sekä mikrobilika Puhdistustulokseen vaikuttavat neljä päätekijää: veden laatu ja mekaaninen harjausvaikutus eli vedenpaine, lämpötila, pesuaine sekä aika Pesuaine on yleensä emäksistä Entsymaattista pesuainetta käytetään, kun väline ei kestä yli 10 ph Hankalasti puhdistuvat välineet tarvitsevat esikäsittelyä: kuivunut tai kiinni palanut lika poistetaan käsin harjaamalla ennen pesu- ja desinfektiokoneeseen laittamista uurteiset ja onteloiset välineet pestään ultraäänilaitteessa ennen pesu- ja desinfektiokoneeseen laittamista, jotta kapeaan onteloon tai pieniin uurtesiin tarttunut lika irtoaa Pesuteline valitaan välineen tai instrumentin mukaan: instrumentit avataan ja moniosaiset välineet puretaan osiin ohjeen mukaan onteloiset välineet pestään pesusuuttimissa pesuletkujen avulla, jotta varmistetaan virtaavan veden, pesuaineen ja desinfioivan höyryn pääsy onteloon Lämpödesinfektion A0-arvo on 3000 eli vähintään 5 min 90 C Desinfektion tavoitteena on hygieeninen tila, jossa tautia aiheuttavat mikrobit on poistettu Desinfektion onnistumisen edellytys on huolellinen puhdistaminen Pesu- desinfektiolaitteen ohjelmat sisältävät myös kuivauksen

12 Puhdistaminen ja desinfektio Kemiallinen desinfektio Kemiallisella desinfektiolla tarkoitetaan mikrobien tappamista aktiivisella biosidillä työympäristöstä ja hoitovälineistä Käytetään välineille, jotka eivät kestä korkeita lämpötiloja Desinfioitavaa välinettä liotetaan desinfektioliuoksessa käyttöohjeen mukaan Desinfektio onnistuu silloin, kun: Kemikaalia on annosteltu oikein Noudatetaan tarvittavaa vaikutusaikaa Kemiallisen desinfektion onnistuminen edellyttää myös välineen huolellista puhdistamista Väline huuhdellaan huolellisesti ja kuivataan yleensä käsin tai paineilmalla Mikäli väline ei kestä upotusta, tehdään sille pintadesinfektio

13 Kuivaus Koneellinen kuivaus tapahtuu joko: pesu- ja desinfektiokoneen kammiossa valitun pesuohjelman päätteeksi (lämpötila voi nousta 120 C) kuivaustunnelissa (lämpötila C) tai erillisissä kuivauskaapeissa (lämpötila ) välineet asetellaan pesu- ja desinfektiolaitteisiin tai kuivaustunneliin ja -kaappiin siten, että vesi pääsee valumaan pois kaikilta kuivattavilta pinnoilta (uralliset instrumentit, kupit jne.) onteloisista välineistä puhalletaan kosteus pois ennen kuivauslaitteeseen asettamista välineen onnistunut puhdistuminen arvioidaan silmämääräisesti kuivausvaiheessa likainen tai väärin aseteltu väline (esim. avaamaton nivelinstrumentti), pesussa kääntyneet kupit tai pesuletkuista irronneet välineet palautetaan aina takaisin pesuun koneellinen kuivaus on aina ensisijainen menetelmä Kuivaamisen voi tehdä myös käsin, jolloin käytetään synteettisiä, nukkaamattomia kuivausliinoja tai paineilmapistoolia kovakourainen tai kovalla paineella tehty kuivaus vahingoittaa herkkää instrumenttia tai välinettä Välineitä käsitellään aseptisesti, desinfioiduin käsin tai puhtain käsinein, jotta puhtaat, kosteat välineet eivät kontaminoidu Mikrobien kasvun on todettu alkavan nopeasti pesun ja desinfektion jälkeen, mikäli välineitä säilytetään pitkään kosteana huoneenlämmössä

14 Tarkastus Ennen pakkaamista tarkastetaan välineiden ja instrumenttien puhtaus, mahdolliset pintavauriot ja toimivuus: Likaiset ja proteiini- ja verijäämistä värjäytyneet välineet toimitetaan takaisin pesuun Ruosteiset ja muuten pintavaurioiset instrumentit on poistettava käytöstä Instrumenttien merkkausteippien kunto tarkistetaan ja tarvittaessa vaihdetaan Haurastuneet kumiosat (esim. tiivisteet) vaihdetaan Tylsyneet, löystyneet tai muutoin vioittuneet instrumentit lähetetään korjaukseen tai poistetaan käytöstä Välineiden huollossa noudatetaan valmistajan antamia huolto-ohjeita Instrumentit huolletaan vesiliukoisella höyryn läpäisevällä öljyllä, joka: suojaa korroosiolta vähentää pintajännitystä ehkäisee nivelten jäykistymistä ja hankautumista Kumi- ja muoviosien voiteluun käytetään silikonia

15 Pakkaaminen Välineiden kuivaaminen, tarkastaminen ja asianmukainen huoltaminen ennen pakkaamista on tärkeä osa potilasturvallisuutta Steriloinnin onnistuminen vaatii erityisen korkeaa mikrobiologista puhtausastetta (pyrogeeni- tai vierasesinereaktiot) Aseptiikan, käsi- ja henkilökohtaisen hygienian avulla saadaan mikrobimäärä pysymään alhaisena Välineet, jotka steriloidaan, pakataan asianmukaisiin sterilointipakkauksiin ennen sterilointia Steriliyden varmistusjärjestelmä (sterile barrier system SBS) on minipakkaus, joka täyttää sterilointipakkaukselta edellytetyt vaatimukset ( EN ISO ) kykenee estämään mikrobien pääsyn pakattuun tuotteeseen voi toimia yksin pakkausjärjestelmänä, mutta se pakataan usein vielä suojapakkaukseen (protective packaging), kuten toinen kääre, suojapussi tai kannellinen kuljetuslaatikko Sterilointipakkausten tavoitteena on: mahdollistaa tuotteen steriloituminen estää mikrobien pääsyn pakattuun tuotteeseen antaa fyysinen suoja säilyttää steriiliys käyttöhetkeen asti mahdollistaa aseptinen käsittely Pakkausmateriaalin suorituskyvyn on säilyttävä tietyissä rajoissa käytettävässä sterilointimenetelmässä (esim. höyry-, etyleenioksidi-, plasma- ja kuumailmasterilointi)

16 Pakkaaminen Pakkausmateriaalin ja -menetelmän ensisijainen valintakriteeri on sen soveltuvuus sterilointimenetelmään Väärin valittu pakkausmateriaali voi pahimmillaan jopa estää steriloitumisen Lisäksi pakkausmateriaalia valitessa on huomioitava: toivottava säilytysaika käytettävissä oleva säilytyspaikka tuotteiden muoto, laatu ja paino kuljetustapa ja -matka asiakkaan tarpeet ja toivomukset pakkausmateriaalien edellyttämät säilytystilat kestokäyttöisten pakkausmateriaalien (esim. Kontainerit ja kuljetuslaatikot) huolto ja tarkistus Steriloitavien välineiden pakkausmenetelmiä ovat pakkaaminen: kertakäyttöisiin sterilointipusseihin tai kääreisiin kestokäyttöisiin mikrokuituliinoihin sterilointikontainereihin Sterilointikääreissä käytetyt pakkausmenetelmät ovat kirjekuori- ja suorakaidepakkaus pakkaus suljetaan sterilointiteipillä ohjeellinen säilyvyysaika 4 vkoa Sterilointipussit voidaan pakata joko yksittäiseen pussiin tai kaksoispussipakkauksiin pakkaus suljetaan saumauslaitteella saumaten huomioiden soveltuva lämpötila, paine ja saumausaika ohjeellinen säilyvyysaika 1 vuosi Kontainerit suljetaan sinetein ja ohjellinen säilyvyysaika on 6 kk

17 Pakkaaminen Eri sterilointimenetelmissä yleisimmin käytettävät pakkausmateriaalit Höyrysterilointi Paperi-laminaattipussi Kuitukangas-laminaattipussi Selluloosakääreet Synteettisillä sidosaineilla vahvistetut selluloosakääreet Täyssynteettiset kääreet sterilointikontainerit Kaasusterilointi (etyleenioksidi, formaldehydi) Paperi-laminaattipussi Kuitukangas-laminaattipussi Selluloosakääreet Synteettisillä sidosaineilla vahvistetut selluloosakääreet Täyssynteettiset kääreet Tyvek-pussit Matalalämpösterilointi vetyperoksidilla Tyvek-pussit Täyssynteettiset kääreet Kuumailmasterilointi Nailonkalvopussit Suljetut lasiampullit Alumiiniastiat Lasimaljat

18 Sterilointi Steriloinnin tavoite on tuhota steriloitavissa tutkimus- ja hoitovälineissä mahdollisesti olevat mikro-organismit ja niiden itiöt Teoreettinen elinkykyisten mikrobien esiintymisen todennäköisyys saa olla korkeintaan yhden suhde yhteen miljoonaan (standardi SFS-EN 556-1) Huolellinen puhdistaminen ja desinfiointi antaa suotuisan lähtökohdan onnistuneelle steriloinnille TLT-laki velvoittaa Valviraa huolehtimaan lain mukaisen toiminnan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta Sterilointia koskevia yleisiä vaatimuksia steriloitaville välineille ja sterilointilaitteille ovat: Markkinoilla olevien laitteiden ja välineiden on täytettävä niitä koskevat ns. olennaiset vaatimukset ja steriloinnin edellytykset Tuotteen merkinnät sisältävät tiedot: steriiliydestä, onko tuote kertakäyttöinen, tiedot jos laite käytetään uudelleen, ohjeet miten laite puhdistetaan, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan sekä mahdolliset rajoitukset Valmistusmenetelmä ei aiheuta infektioriskiä ja kontaminaatioriskit vältetään Steriloidaan vain desinfioituja välineitä Välineet pakataan soveltuviin pakkausjärjestelmiin Valitaan oikea sterilointimenetelmä ja -laite Sterilointikuormaus on mallikuorman mukainen Sterilointilaite on käyttökunnossa Steriloidaan validoiduilla laitteilla Seurataan sterilointilaitteen toimivuutta ja niille on jatkuva valvonta Indikaattorit osoittavat suorituskykyä Tuote on steriili steriloinnin jälkeen ja siinä on selkeät merkinnät

19 Sterilointi Sterilointimenetelmän valintaan vaikuttavat: Soveltuvuus steriloitavalle välineelle Steriloitava tuote ei menetä toimintakykyään tai ominaisuuksiaan Tuotteen lämmönsietokyky Tuotteen kosteudensietokyky Tuotteen lämmön vastaanottokyky Höyrysterilointi Sterilointi tapahtuu kostean lämmön denaturoidessa, hyydyttäessä mikro-organismien solujen proteiinit ja liuottamalla solukalvot Höyrysterilointi tapahtuu autoklaavissa, joka on paineastia 121ºC tai 134ºC yhden tai kahden barin ylipaineessa (vertailupaine on normaali ilmanpaine) Steriloinnin saavat aikaan ylipaineinen kylläinen höyry, lämpötila ja aika Höyrysterilointi on luotettava, edullinen ja nopea menetelmä Se on sairaaloissa ensijainen sterilointimenetelmä kaikille tuotteille, jotka kestävät korkeaa lämpötilaa, kosteutta ja paineenvaihteluita Höyrysteriloinnin onnistuminen edellyttää, että: Höyry pääsee lauhtumaan kaikille steriloitaville pinnoille Tuotteet on koottu, pakattu ja laite kuormattu siten, että ilma pääsee poistumaan tuotteista ja pakkauksista Höyry pääsee tunkeutumaan tuotteisiin esteettömästi (ilma on höyryn tunkeumisen este) Steriloinnin jälkeen pakkaukset ovat ehjiä ja kuivia Käyttöturvallisuudesta ja huoltosuunnitelman mukaisista huoltotoimista vastaa koulutettu huoltohenkilökunta Höyrysterilointilaitetta saa käyttää vain sterilointiin koulutettu henkilökunta

20 Steriilien pakkausten varastointi ja käyttöönotto Pakkausten steriilinä säilymiseen vaikuttavat aikaa enemmän säilytys- ja varastointiolosuhteet kuljetus pakkausmenetelmät, -materiaalit ja -ympäristö pakkauksien käsittelymäärä sulkemistapa suositeltava viimeinen käyttöpäivä Varastotilan tulee olla puhdas, pölytön, ylipaineistettu suosituslämpötila 18-22ºC ja ilman kosteusprosentti 40-60% Ennen pakkauksen avaamista tarkastetaan, että pakkaus on ehjä puhdas ja kuiva käyttöaikaa on jäljellä kemiallinen indikaattori on muuttunut pakkaus on suljettu: saumaus on tasainen, pakkausteipit ovat kiinni, sinetit ovat paikoillaan ja kiinni maahan pudonnutta tai muuten kontaminoitunutta pakkausta ei oteta käyttöön mahdolliset tuotetiedot (asiakkaan tunniste, tuotteen nimi) ovat oikein Steriilejä tuotteita käsitellään aina puhtain, desinfioiduin käsin

21 Hoitovälineiden huolto Lähdeluettelo: SFS-KÄSIKIRJA Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Pesu ja desinfiointi. Osa 1: Välinehuoltajan käsikirja, 2015 SFS-KÄSIKIRJA Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Pesu ja desinfiointi. Osa 2: Pesu- ja desinfiointikoneita koskevat standardit, 2015 Välinehuolto Tuula Karhumäki, Kaisa Hirvonen, Eija Ylitupa (toim.) 3. uudistettu painos Kuvat: Meilahden välinehuoltokeskus INTO-päivät Riikka Hänninen KIITOS!