RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU"

Transkriptio

1 157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS

2

3 ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 TIIVISTELMÄ Raahen edustan merialuetta tarkkaillaan kuormittajien (Rautaruukki Oyj Raahen terästehdas ja Raahen Vesi) yhteistarkkailuna. Tarkkailu koostuu alueellisesta ja intensiivisestä tarkkailusta. Alueellisella tarkkailulla selvitetään neljä kertaa vuodessa 7 havaintopaikalta otettavin vesinäyttein veden laadun alueellista vaihtelua ja intensiivisellä tarkkailulla yhdeltä havaintopaikalta yhteensä 15 kertaa vuodessa veden laadun ajallista vaihtelua. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailuilla. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustan merialueelle päätyvät merkittävimmät kuormitteet ovat kiintoaine, rauta ja typpi sekä vähäisemmässä määrin happea kuluttava orgaaninen aines, fosfori, sinkki ja öljy. Merialueelle päätyvä kiintoaine ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen kuormitus oli vuonna 28 aikaisempia vuosia vähäisempää. Ravinnekuormitus oli puolestaan edellisvuotta suurempaa ja erityisesti fosforikuormitus kasvoi. Fosforikuormitus oli jopa vuotta 25 suurempaa. Yhteensä fosforikuormitus oli 5,6 kg/d ja typpikuormitus 242 kg/d. Fosforikuormituksesta suurin osa (noin 79 %) tuli terästehtaalta. Sen sijaan typpikuormituksesta valtaosa (noin 76 %) tuli kaupungin puhdistamolta. Alueen veden laatuun vaikutti vuonna 28 myös väylän ja sataman ruoppaus. Raahen kaupungin jätevesien vesistökuormitus oli alhaisempi kuin edellisinä vuosina. Laitos toimi tasaisesti ja lupaehdot täyttäen. Terästehtaan raudan nettokuormitus kohosi vuodesta 27 ja vuoden 28 loppupuoliskolla kiintoainekuormitus terästehtaalta ylitti kaksi kertaa uuden luparajan. Tehtaan saniteettijätevesipuhdistamon fosfori ja kiintoainekuormitus kasvoi edellisvuodesta. Saniteettijätevesipuhdistamon toiminta täytti kuitenkin lupaehdot fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta. Veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen merialueella vaikuttavat tuuli ja virtausolot. Raahen edustalla jokivesien vaikutus on yleensä vähäinen muuhun koilliseen Perämereen verrattuna. Suurimmat Raahen edustalle laskevista joista ovat Piehinginjoki ja Pattijoki. Vuosi 28 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti alku- ja loppuvuosi olivat poikkeuksellisen leutoja. Raahen seudulla satoi eniten kesä- ja heinäkuussa. Meriveden pinta oli keskimääräistä alhaisempi koko vuoden ajan. Lauha alkuvuosi vaikeutti näytteenottoa, koska jäät olivat heikot, eikä tammi-helmikuun näytteitä näin ollen voitu ottaa. Niinpä terästehtaan jätevesien vaikutusta veden lämpötilaan talvella ei pystytty toteamaan, kuten aikaisempina vuosina. Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta ilmeisesti sataman ruoppaus vaikutti heinäkuussa väliveden sameus- ja väriarvoihin sekä ravinnepitoisuuksiin niitä kohottavasti. Kaupungin jätevesien purkualueella jätevesien vaikutuksia oli havaittavissa kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sameuslukuina maaliskuussa. Vuonna 28 vedenkorkeus oli selvästi tavallista alhaisempi ja vuosi oli sateisempi, joten makeanveden vaikutus oli voimakkaampi rannikolla. Tämä näkyi korkeampina sameus- ja värilukuina, joita kohotti maalta tuleva kuormitus. Keväällä 28 fosforia oli enemmän kuin edellisenä keväänä, mutta typpeä oli vähemmän. Kesäkuussa 28 ravinnepitoisuudet olivat melko lähellä viime vuoden tuloksia, kun taas elokuussa ravinteita oli vähemmän.

4 iii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Alueellisesti tuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta: terästehtaan ja sataman edusta, Raahen kaupungin edusta, Pattijoen edusta ja saariston ulkopuolinen alue. Vuonna 28 Raahen kaupungin edustalla oli keskimäärin eniten typpeä, rautaa ja bakteereja sekä sameusluku ja planktonlevämäärä olivat korkeimmat verrattuna muihin tarkkailualueisiin. Keskimäärin korkein väriluku oli puolestaan saariston ulkopuolella, mutta arvo ei vaikuttanut merkittävästi veden laatuun ja vesi oli vain lievästi tummaa kuten rannikon läheisyydessäkin. Pattijoen edustalla oli puolestaan keskimäärin eniten fosforia maaliskuun korkeamman pitoisuuden johdosta. Klorofyllipitoisuudet olivat alueella pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä, mutta kaupungin jätevesien vaikutusalueella planktonlevämäärät ilmensivät ajoittain rehevää veden tilaa. Kasviplanktontarkkailun perusteella kuitenkin alueen vesi oli karua, eikä kuormitusvaikutusta ollut havaittavissa. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotanto oli merialueella pääosin fosforirajoitteista. Veden hygieeninen laatu oli alueella pääosin erinomainen, mutta kesäkuussa kaupungin edustalla välttävä. Kaikki näytteet täyttivät bakteerimääriltään kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön asettamat hyvän uimaveden laatuvaatimukset. Rannikon läheisyydessä yleinen käyttökelpoisuus oli hyvä ja saariston ulkopuolella erinomainen. Talviaikaiset fosforipitoisuudet olivat kohonneet kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti Pattijoen edustalta mitattiin osa-alueelle poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus. Kesällä makeanveden vaikutus oli voimakkaimmillaan ja sen seurauksena rautapitoisuudet sekä väriluvut kohosivat. Typpipitoisuudet alenivat entisestään terästehtaan ja kaupungin edustalla, mutta fosforipitoisuudet kohosivat terästehtaan edustalla. Terästehtaan kohonnut fosforikuormitus ja sataman ruoppaustyöt vaikuttivat pitoisuuksien kohoamiseen. Kymmenen vuoden aikana planktonlevämäärät ovat laskeneet kaikilla osa-alueilla, mutta vuonna 28 klorofyllipitoisuus oli korkeampi kaikilla muilla osa-alueilla paitsi terästehtaan edustalla, jossa levämäärät olivat pysyneet samalla tasolla.

5 1 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Vesistötarkkailun raportti vuodelta LVT Oy Miia Savolainen, FM 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT ILMAN LÄMPÖTILA JA SADEMÄÄRÄ TUULITILANNE MERIVEDEN KORKEUS VESISTÖN KUORMITUS RAAHEN VESI OY RAUTARUUKKI OYJ, RAAHEN TERÄSTEHDAS Teollisuusjätevedet Saniteettijätevedet KUORMITUKSEN KEHITYS VESISTÖTARKKAILU VUONNA YLEISTÄ VEDEN LAADUN AJALLINEN VAIHTELU VEDEN LAADUN ALUEELLINEN VAIHTELU Raahen terästehtaan edustan alue Raahen kaupungin edusta Pattijoen edusta Saariston ulkopuolinen alue VEDEN LAADUN KEHITYS VESISTÖN KÄYTTÖKELPOISUUS ERILLISSELVITYKSET KASVIPLANKTONTARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET... 26

6 2 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 1 JOHDANTO Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu alueen kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat Rautaruukki Oyj Raahen terästehdas ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Vuoden 28 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Virta ja Taskila 27) mukaisesti, jonka Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt (Dnro PPO-27-Y ). Vuosi 28 oli Raahen edustan vesistötarkkailun osalta laajan tarkkailun vuosi, jolloin vedenlaadun kehittymistä arvioidaan normaalia vuosiraporttia laajemmin. Tarkkailun tavoitteena on selvittää jätevesikuormituksen vaikutusalueen laajuus, vaikutusten ilmenemismuodot ja voimakkuus, veden laadun ajallinen ja alueellinen vaihtelu sekä vesistön tilan muutokset. Raahen edustan vesistötarkkailussa keskitytään veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja rehevyyden seurannan lisäksi myös biologiseen tarkkailuun. Tarkkailu koostuu intensiivisestä ja alueellisesta tarkkailusta. Intensiivisellä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua tiheällä (15 kertaa vuodessa) yhden pisteen näytteenotolla, kun taas alueellista vaihtelua seurataan harvemmalla (4 kertaa vuodessa) useamman pisteen näytteenotolla. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailuilla. Tässä raportissa esitetään laaja katsaus Raahen edustan vesistötarkkailusta vuonna 28. Lisäksi mukana ovat erillistarkkailujen yhteenvedot pohjaeläinseurannasta ja kasviplanktontarkkailusta. Raahen edustan merialueen vesistötarkkailusta on vuonna 28 vastannut konsulttina Lapin Vesitutkimus Oy. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Raahen edustan merialueen tarkkailu kuuluu Rautaruukki Oyj Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n velvoitetarkkailuun. Kyseisillä toimijoilla on lupa johtaa jätevesiä mereen Raahen edustalla. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset ovat esitettynä taulukossa 1. Molemmilla toimijoilla on sekä vesistö- että kalataloustarkkailuvelvoite. Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, öljyä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Jätevesien laadun ja määrän sekä käsittelylaitteiden tehon tarkkailun laitokset suorittavat ja raportoivat itse lukuun ottamatta Raahen terästehtaan saniteettijätevesitarkkailua, jonka on suorittanut konsultti. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

7 3 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Taulukko 1. Raahen edustan kuormittajat sekä niiden tarkkailun velvoittavat lupapäätökset. Toimija Lupapäätös Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas PSY 13/6/2, * Raahen Vesi Oy (Raahen kaupunki) PSY 54/6/2, * päätöksestä valitettu Vaasan hallinto-oikeudelle 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Jokivesien vaikutus on vähäinen Raahen edustalla muuhun Koilliseen Perämereen verrattuna. Raahen edustan merialue sijoittuu Pyhäjoen ja Siikajoen väliin. Merialueelle laskee vain pieniä jokia, mm. alueen pohjoisosaan Pattijoki (F = 141 km²) ja Olkijoki (F = 68 km²) ja eteläosaan Piehinginjoki (F = 176 km²) (Ekholm 1993). Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoispuoliselle merialueelle (liite 1a). Raahen terästehdas kuormittaa Lapaluodon edustaa Raahen eteläpuolella (liite 1a). Jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen. Vuosien 2 23 veden laatuun perustuvan ympäristöviranomaisten laatiman vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialue luokiteltiin veden laadultaan tyydyttäväksi, kuten 199-luvun puolivälissäkin. Tyydyttävän veden laadun vyöhyke ulottuu Raahen edustalla noin kolmen kilometrin etäisyydelle rannikosta Maapauhan ja Ulkopauhan saarten itäpuolelle. Saariston ulkopuolinen alue kuuluu luokkaan hyvä. Nykyisen veden tilan luokittelun perustana on vesien ekologinen tila eli vesistön luontainen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Ekologinen tila määritetään biologisilla näytteenotoilla ja asiantuntija arvioilla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosien 2 27 seuranta-aineistosta tehdyn luokituksen perusteella Raahen edustan merialueen ekologinen tila on tyydyttävä rannikon tuntumassa ja hyvä saariston ulkopuolella.

8 4 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT 4.1 Ilman lämpötila ja sademäärä Vuosi 28 Ruukin Revonlahdessa alkoi normaalia lämpimämpänä, kun tammi-helmikuun lämpötilat olivat 5 ºC keskiarvoa lämpimämmät. Tammikuussa satoi selvästi runsaammin. Maaliskuu oli lämpötilojen ja sademäärän suhteen hyvin keskiverto kuukausi. Huhtikuussa lämpötilat alkoivat kohota ja kesän lämpötilat olivat melko normaalit. Sademäärät olivat sen sijaan poikkeukselliset. Touko- ja elokuu olivat kuivia, mutta kesä- ja heinäkuu olivat erittäin märkiä ja vettä satoi jopa yli 4 mm enemmän kuin keskimäärin. Syyskuu oli yli 6 % kuivempi kuin normaalisti. Lämpötilat olivat hieman alle vertailuarvon. Lokakuu oli lämmin ja hyvin sateinen. Loppuvuosi jatkui keskiarvoa lämpimämpänä ja joulukuussa lämpötilat olivat jopa 6 ºC korkeammat. Marras- ja joulukuu olivat myös kuivia. Vuoden 28 keskilämpötila (3,8 ºC) Ruukin Revonlahdessa oli vertailujakson vuosikeskiarvoa (2,3 ºC) 1,5 ºC korkeampi. Koko vuoden sadesumma Ruukissa (614 mm) oli noin 17 % keskimääräistä (523 mm) suurempi. Joten vuosi 28 oli normaalia lämpimämpi ja sateisempi. (Kuva 2) Lämpötila ( C) Ruukki, Revonlahti Sademäärä (mm) Ruukki, Revonlahti tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Ruukin Revonlahdessa vuonna 28 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Lähde: Ilmatieteenlaitos).

9 5 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Tuulitilanne Merialueen veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen vaikuttavat oleellisesti tuulet, jotka sekoittavat avovesiaikana vesimassoja ja aiheuttavat osaltaan meriveden pinnankorkeuden vaihtelua ja muutoksia virtausoloissa. Matalilla alueilla virtaus on yleensä tuulen suuntainen, mutta coriolisvoiman vaikutuksesta suuremmissa syvyyksissä virtaus on tuulen suuntaan nähden päinvastainen. Oulun lentoaseman havaintoasemalla vuonna 28 toukokuussa tuuli yleisimmin luoteesta, kun taas kesäkuussa tuuli melko tasaisesti kaikista pääilmansuunnista ja luoteesta. Heinäkuussa yleisin tuuli oli pohjoistuuli, joka teki kuukaudesta poikkeuksellisen kolean. Elokuussa tuuli pääasiassa koillisesta ja syyskuussa etelästä. Lokakuussa yleisin tuuli puhalsi kaakosta. Raahen edustan veden vaihtumisen kannalta epäedullisten lounais-länsi-luoteistuulten osuus vaihteli välillä %, ja osuus oli suurimmillaan toukokuussa. (Kuva 3) touko kesä heinä elo syys loka NW % N 3 2 NE NW % N 3 2 NE 1 1 W E W E SW SE SW SE S S Keskinopeus (m/s) touko 3,3 kesä 3,1 heinä 3, Keskinopeus (m/s) elo 3, syys 2,7 loka 3,7 Kuva 3. Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Oulun lentoaseman havaintoasemalla touko-lokakuussa vuonna 28. (Lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset)

10 6 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Meriveden korkeus Tuuli vaikuttaa vedenkorkeuteen kasaamalla vettä lahden pohjukoihin, niinpä Suomen rannikolla meriveden korkeus vaihtelee eniten Perämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäosassa. Vuonna 28 merivesi oli korkeimmillaan Raahen edustalla (67cm) ja alimmillaan (-92 cm). Vuoden 28 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin selvästi alhaisempi, kuin vertailukeskiarvo ja keskivesi. Pohjanlahdella ja Perämerellä maankohoaminen on voimakasta, joten vedenkorkeus jatkaa laskuaan tulevaisuudessakin. Vertailuarvon keskiarvoon nähden vedenpinta oli alhaisimmillaan toukokuussa. Yleisesti keskimääräinen vedenkorkeus vaihtelee siten, että se on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhti-toukokuussa, mikä johtuu tuulen ja ilmanpaineen vuotuinen kierto. Vedenkorkeuden hajonta vaihtelee myös vuodenajoittain, ollen voimakkaimmillaan talvella, marras-tammikuussa, ja heikoimmillaan kesällä touko-heinäkuussa. Tämä oli havaittavissa myös Raahen mareografin tuloksissa. (Kuva 4) Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällä tuulen vaikutuksen veden pintaan. Pysyvä jääpeite muodostui Raahen edustalle tammikuussa ja jääpeite suli huhtikuussa. Jääpäivien määrä Raahen edustalla oli Vedenkorkeus Raahe (cm) kk 28 kk näytteenotto Kuva 4. Meriveden korkeus Raahen mareografilla vuonna 28 vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoina, sekä pitkänajan keskiarvo ( ) kuukausikeskiarvoina ja näytteenoton ajoittuminen vuonna 28. Korkeusjärjestelmän teoreettinen keskivesi Raahessa 28 (+N6) -28,2 cm.

11 7 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 5 VESISTÖN KUORMITUS 5.1 Raahen Vesi Oy Raahen puhdistamo on otettu käyttöön vuoden 1978 alussa. Raahen kaupunkiin kuuluvan Pattijoen kirkonkylän jätevedet on johdettu syyskuusta 1978 alkaen myös Raahen puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vastannut lähtien Raahen Vesi Oy. Kaupungin vesihuollon piiriin kuuluu n asukasta, joista viemäröintiin on liittynyt n. 17. Puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, joka on mitoitettu asukasvastineluvulle 3 ja virtaamalle 12 5 m³/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan saariston ulkopuolelle. Jätevedenpuhdistamorakennusta ja sen tekniikkaa on peruskorjattu tarpeen mukaan. Vuosina puhdistamolla saneerattiin puhdistamorakennusta sekä välppäystä, lietteenkuivatusta, ilmastusta ja tulopumppaamoa. Syksyllä 24 rakennettiin Raahen kaatopaikalle lietteen kompostointikenttä. Vuosina uusittiin kaikkien selkeytysaltaiden ketjukaavinjärjestelmät. Puhdistamorakennus liitettiin kaukolämpöön vuonna 26 ja vuonna 27 saneerattiin rakennuksen sähkö- ja ilmastointitekniikka sekä laitoksen prosessiautomaatio, joka on liitettynä uusittavana olevaan Raahen Vesi Oy:n laitosautomaatiojärjestelmään. Vanhan purkuputken tilalle rakennettiin kesällä metrin pituinen purkuviemäri PE-kennoputkesta ID 8. Putken kaivutyöt aiheuttivat ajoittaista veden samentumista työmaa-alueella ja sen läheisyydessä. Jäteveden siirtoviemäri Vihannista Raaheen valmistui loppuvuodesta 27 ja viemäriä on koekäytetty syksyllä 28. Siirtoviemäriä ei kuitenkaan ole otettu vielä käyttöön. Se lisää puhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrää n %. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 54/6/2 myöntänyt Raahen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Perämereen Raahen kaupungissa. Lupamääräysten mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja mereen johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia rajaarvoja: BOD7ATU enintään 15 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 9 % Kokonaisfosfori enintään,5 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 9 % Raja-arvot tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuonna 28 puhdistamon toiminta täytti lupaehdot. Neljännesvuosikeskiarvoina lähtevän veden BOD7-arvo oli välillä 4 7,7 mg/l ja puhdistusteho 96,3 98,1 %. Vastaavasti fosforipitoisuus vaihteli välillä,19,28 mg/l ja puhdistusteho 96,5 97,9 %. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 28 alhaisempi kuin kolmeen edelliseen vuoteen. Vaikka jätevesimäärä oli edellisiä vuosia korkeampi, kuormitus oli laskenut kaikkien muuttujien osalta. Erityisesti kuormituksen alenemista oli tapahtunut biologisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen osalta. (Taulukko 2)

12 8 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Taulukko 2. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina Jätevesimäärä m³/d BOD 7 kg/d Kok.P kg/d 1,7 1,4 1,4 1,2 Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d COD Cr kg/d Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Teollisuusjätevedet Raahen terästehtaan jätevedet käsittävät erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine ja rauta sekä sinkki ja öljy. Huomattavin kuormitus merialueelle tulee kierrätetyn meriveden palautuksesta. Eri osaprosesseista tulevia jätevesiä puhdistetaan mekaanisissa selkeyttämöissä ennen mereen johtamista. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen. Teollisuusjätevesiviemäreitä ovat ns. merivesiviemärit (M1 ja M2). Harkkovalimolta johdetaan jätevedet erillisviemäröintiä myöten lietealtaisiin. Lietealtaista vedet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä merivesipumppaamolle, joten niiden ja harkkovalimon jätevesikuormitus näkyy merivesiviemäreissä M1 ja M2. Merivesiviemärin M1 kautta johdetaan puhtaita lauhde- ja jäähdytysvesiä. Merivesiviemäriin M2 johdetaan lauhde- ja jäähdytysvesien lisäksi masuunikuonan granuloinnissa, sintraamolla ja kalkinpolttamolla käytettyä makeaa vettä ja konvertterien kaasujen pesussa käytettyä merivettä. Tehtaan käyttöveden ottaminen vesistöstä ja jätevesien johtaminen Raahen edustan merialueelle perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksiin (nro 2/86/III), (nro 32/94/2) (vesiylioikeus vahvistanut ) ja (nro 4/98/2), jota vesiylioikeus on muuttanut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupapäätös on valituksen alainen. Raahen terästehtaan bruttokuormitus vuonna 28 ja lupaehdot kuormitukselle on esitetty taulukossa 3. Kuormitukset lasketaan kuukausikeskiarvoina. Uudet luparajat tulivat voimaan Vuonna 28 ei ollut vanhojen luparajojen ylityksiä niiden voimassaoloaikana, mutta kiintoainekuormitus ylitti uuden luparajan loka- ja marraskuussa. Lämpökuorma Kuljunlahteen oli vuonna 28 TJ/kk ja mereen 54 TJ/kk.

13 9 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Taulukko 3. Raahen terästehtaan vuosikuormitus vuonna 28 ja lupaehdot. Uudet lupaehdot tulivat voimaan Kuormitukset lasketaan ja lupaehdot tulee saavuttaa kuukausikeskiarvoina. Muuttuja Yks. Otto/purku- Lupaehto Kuormitus paikka (vanhat) 28 Raakavesi m³/h meri m³/h makea Kiintoaine t/d meri 2 (4) 1,9 Sinkki kg/d meri 8 (25) 3,6 Öljy kg/d meri 5 (6) 1,9 Fenoleja kg/d lieteallas 4,1, Syanideja (HCN) kg/d lieteallas 4,5,1 Terva+öljy kg/d lieteallas 4 5 (15),3 COD Cr kg/d lieteallas 4 7 (9) 47 N tot kg/d lieteallas 4 2 (5) 114 Öljy (netto) kg/d Kuljunlahti 3 (2) 4,9 Terästehtaalta mereen päätyvä rauta- ja kokonaisravinnekuormitus vuosina on esitetty taulukossa 4. Nettokuormituksesta on vähennetty raakaveden mukana tuleva kuormitus. Kokonaisfosforin ja raudan kuormitukselle ei ole lupaehdoissa annettu raja-arvoja, mutta kokonaistypen kuormituksen raja-arvo on 2 kg/d uuden lupaehdon mukaan (taulukko 3). Vuonna 28 bruttokuormitus oli fosforin osalta edellisvuosien tasoa, kun taas typpeä ja rautaa oli enemmän kuin vuonna 27, mutta vähemmän kuin vuosina Typen nettokuormitus oli korkeampi kuin vuosina 26 ja 27, mutta alhaisempi kuin vuonna 25. Vuonna 26 ravinnekuormitus oli poikkeuksellisen pientä johtuen tulevan veden laadun suuresta vaihtelusta mm. satamassa tehtävien töiden seurauksena. Raudan nettokuormitus oli korkeampi kuin vuonna 27, mutta kuitenkin alhaisempi kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 4. Raahen terästehtaan fosfori-, typpi- ja rautakuormitus vuosina brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto Kok.P kg/d 1 3,8 11,6 1 1,8 11 4,4 Kok.N kg/d , Fe kg/d

14 1 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Saniteettijätevedet Tehtaan noin 3 8 työntekijän saniteettijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa. Puhdistamon kemiallinen vaihe on rakennettu vuonna 1973 ja biologinen osa vuonna Puhdistamon uudessa biologisessa osassa on välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys ja bioroottorit. Saostuskemikaalina käytetään kalkkia. Saniteettijätevesinäytteet on otettu neljä kertaa vuodessa. Tarkkailusta on vastannut Lapin Vesitutkimus Oy ja puhdistamon kuormituksesta on laadittu oma raportti, josta tarkemmat tulokset ilmenevät (Vaaramaa-Hiltunen 29). Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 34/96/2 ( ) mukaiset raja-arvot sekä vesistöön menevän veden pitoisuus ja puhdistusteho vuonna 28 on esitetty taulukossa 5. Vuonna 28 ohituksia tehtiin kolmena päivänä yhteensä 12 m 3. Näytteenotto painottui vuonna 28 jälkimmäiselle vuosipuoliskolle, joten puhdistustulos vuonna 28 on ilmoitettu vuosikeskiarvona (Vaaramaa-Hiltunen 29). Puhdistamon toiminta täytti fosforin ja BOD7:n osalta lupaehdot (taulukko 5). Vesistöön päätyvän veden typpipitoisuus oli keskimäärin 2 mg/l, puhdistusteho 37 %, kiintoainepitoisuus 41 mg/l, puhdistusteho 91 % ja COD Cr 22 mg/l, puhdistusteho 92 %. Saniteettijätevesien vesistökuormitus kasvoi vuonna 28 edellisvuodesta fosforin ja kiintoaineen osalta, kun taas aleni muiden kuormitteiden osalta (taulukko 6). Fosforikuormitus oli kuitenkin vähäisempää kuin vuonna 25, jolloin jätevesimäärät olivat korkeammat. Kiintoainetta oli selvästi eniten vuosien aikana. Sen sijaan BOD7:n kuormitus oli tarkkailujakson alhaisin. Typen ja CODCr:n osalta vuoden 28 kuormitus oli kuitenkin suurempaa kuin jaksolla Taulukko 5. Raahen terästehtaan saniteettivesien puhdistamolta vesistöön menevän veden laatu ja puhdistusteho vuonna 28 vuosikeskiarvona laskettuna sekä lupaehdoissa annetut rajaarvot. Kuormite Yksikkö Keskiarvo Luparaja BOD 7 mg/l 2,7 2 BOD 7, puhd.teho % 97 8 Kok.P mg/l,3 1 Kok.P, puhd.teho % 95 8 Taulukko 6. Raahen terästehtaan saniteettivesien vesistökuormitus vuosina Jätevesimäärä m 3 /d BOD 7 kg/d 2, 2,6 1,5 7,1 1,4 Kok. P kg/d,9,18,4,11,16 Kok. N kg/d 8,1 7,3 9, 12,1 1, Kiintoaine kg/d 11,1 24,7 6, 8, 41, COD Cr kg/d 13,5 19,3 12,5 24,2 22,

15 11 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Kuormituksen kehitys Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitukset vuosina on esitetty kuvassa 5. Terästehtaan jätevesien kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta, jossa on käytetty vuodesta 22 lähtien bruttokuormituslukuja. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustalle tuleva happea kuluttavan orgaanisen aineen kuormitus (BOD7) on varsin vähäistä. Terästehtaan BOD7- kuormitus pieneni vuonna 1998 uuden saniteettijätevedenpuhdistamon valmistuttua. Myös kaupungin BOD7- kuormitus on pienentynyt noin puoleen vuosituhannen vaihteen tasosta. Vuonna 28 molempien kuormittajien BOD 7 -kuormitus oli koko tarkkailujakson alhaisin. Terästehtaan kohonneet kiintoainekuormitukset 2-luvulla ovat useimmiten johtuneet masuunin kuonagranuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöstä. Vuonna 28 terästehtaan kiintoainekuormitus oli tarkastelujakson pienin johtuen terästehtaan pienentyneestä nettokuormituksesta. Raahen Veden kiintoainekuormitus vuonna 28 oli puolestaan alhaisin kolmeen vuoteen. Vesistöön päätyvä ravinnekuormitus oli vuonna 28 hieman kahta edellistä vuotta suurempi, mutta pienempi kuin vuonna 25. Erityisesti fosforikuormitus oli kohonnut terästehtaan kuormituksen kohottua. Fosforikuormitus oli vuonna 28 yhteensä 5,6 kg/d ja typpikuormitus 242 kg/d. Fosforikuormituksesta 21 % ja typpikuormituksesta 76 % tuli kaupungin puhdistamolta vuonna 28. Sinkkikuormitus on pienentynyt selvästi vuoden 1997 jälkeen terästehtaan tehostuneesta vesien käsittelystä ja vesien kierrätysasteen nostosta johtuen ja vuonna 28 sinkkiä oli vähiten viimeisen neljän vuoden aikana. Öljykuormitus on pienentynyt vuoden 21 jälkeen laskennallisista syistä, sillä määritysrajaa pienemmät pitoisuudet otetaan huomioon nollana aikaisemman määritysrajan puolittamisen sijasta. Vuonna 28 terästehtaan öljykuormitus oli korkein pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Rautakuormitus oli puolestaan vuotta 27 hieman korkeampi, mutta selvästi alhaisempi kuin vuosina

16 12 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 kg/d 1 BOD7 Raahen terästehdas, saniteettivedet Raahen Vesi t/d 2,5 Kiintoaine Raahen terästehdas Raahen Vesi 8 2, 6 1,5 4 1, 2, , kg/d 8 Kok.P Raahen terästehdas Raahen Vesi kg/d 4 Kok.N Raahen terästehdas Raahen Vesi Fe kg/d Raahen terästehdas kg/d Öljy 6 3 Raahen terästehdas Zn kg/d Raahen terästehdas Kuva 5. Raahen terästehtaan ja saniteettivesien sekä Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitus vuosina Terästehtaan kuormitukset ovat nettokuormituksia.

17 13 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA Yleistä Vuoden 28 tarkkailu suoritettiin uuden tarkkailusuunnitelman (Virta ja Taskila 27) mukaisesti laajalla tarkkailulla, jossa veden kemiallisen laadun lisäksi tarkkailtiin biologista laatua kasviplanktonja pohjaeläinnäytteenotoin. Kaikki vedenlaatutulokset vuodelta 28 eivät ole suoraan verrannollisia aikaisempiin vuosiin, koska näytteenottopisteiden sijaintia on siirretty ja määrää on vähennetty sekä näytteenottokertoja muutettu. Intensiivisellä eli tiheällä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua yhdeltä tarkkailupisteeltä (RE17). Näytteitä otetaan läpi vuoden, mutta näytteenotto painottuu kasvukauteen. Intensiivinen tarkkailupiste RE17 (Selkämatalan länsipuoli) sijaitsee noin 2,5 km Rautaruukki Oyj:n terästehtaasta ja vuosien intensiivisestä pisteestä, nykyisestä alueellisesta pisteestä RE13 noin 1,3 km luoteeseen. Aikaisemmin piste RE17 sijaitsi noin 5 m kaakkoon. Intensiivisiä näytteenottokertoja on vähennetty seitsemästätoista (17) viiteentoista (15) edellisestä tarkkailuohjelmasta. Alueellisella tarkkailulla seurataan veden laadun alueellista vaihtelua. Vuonna 28 näytteitä otettiin seitsemältä havaintopaikalta neljä kertaa vuodessa tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Edellisessä tarkkailuohjelmassa alueellista tarkkailua suoritettiin kymmeneltä pisteeltä kolme kertaa vuodessa. Alkuvuodesta 28 näytteenottoa Raahen edustalta hankaloitti heikko jäätilanne, joten kaikkia näytteitä ei voitu ottaa. Intensiiviseltä näytepisteeltä ei saatu näytettä ollenkaan tammi-maaliskuussa ja alueellisen tarkkailun pisteiltä maaliskuun näytteenotto venyi osin myös huhtikuulle. Tarkkailupisteiden vedenlaatutiedot on taulukoituna kokonaisuudessaan liitteessä 2a-b. Vesistöpisteiden koordinaatit ovat esitettyinä taulukossa 7 ja pisteiden sijainti sekä kuormittajat ovat esitettynä kartalla liitteissä 1a-b. Merenkulkulaitos aloitti Raahen väylän ja sataman ruoppaustyöt helmikuussa 28. Ruoppaustyöt jatkuivat koko vuoden ajan. Alueellisen tarkkailun piste RE13 sijaitsi ruoppausalueen tuntumassa, joten ruoppaukset ovat voineet vaikuttaa pisteen veden laatuun. Ruoppaustöiden vesistötarkkailusta vastasi Pöyry Environment Oy. Taulukko 7. Raahen edustan merialueen tarkkailun näytepisteiden koordinaatit vuonna 28. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Intensiivinen Selkämatalan länsipuoli RE Alueellinen Kallan edusta RE Preiskarista n.,5 km koilliseen RE Preiskarista n. 1,3 km pohjoiseen RE Pattijoen edusta RE Raahen kaupungin edusta RE Terästehtaan ja sataman edusta RE Pohjois-Lukkarilan edusta RE

18 14 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Veden laadun ajallinen vaihtelu Alkuvuodesta 28 näytteenotto ei ollut mahdollista intensiivisen tarkkailun pisteeltä (RE17) heikon jäätilanteen seurauksena, joten tuloksia on vain 13 näytteenottokerralta 15 sijasta. Raahen edustan merialueen veden laadun ajallista vaihtelua on seurattu vuodesta 1995 lähtien pisteeltä RE13, joka sijaitsee laivaväylällä. Vuodesta 28 alkaen intensiivinen tarkkailupiste siirrettiin kauemmaksi merelle, koska laivaliikenne samensi vettä ajoittain. Aikaisemmat intensiivisen tarkkailun tulokset eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 28 tuloksiin. Päällysveden lämpötila oli korkeimmillaan heinäkuun lopussa ja alhaisin marraskuussa (kuva 6). Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen kesä-heinä-elokuun ja syyskuun alun näytteenottokerroilla. Näkösyvyys kuvaa epäsuorasti veden rehevöitymistä, sillä vesistön rehevöityessä vesi samenee levämäärän lisääntyessä. Vuonna 28 näkösyvyys oli keskimäärin 1,75 m ja korkein näkösyvyys 3,5 m mitattiin elokuun lopussa. Näkösyvyyteen vaikuttaa veden väri ja hiukkaset. Elokuun lopussa rautapitoisuudet olivatkin alimmillaan koko vesipatsaassa ja väriluku oli alhainen. Päällysveden ja väliveden sameusluvut olivat korkeimmillaan huhtikuussa (3,5 3,6 FTU) ollen lievästi samean veden tasolla. Pohjan läheisessä vesikerroksessa puolestaan sameusluku (1,9 FTU) oli korkeimmillaan toukokuun alussa. Keväällä myös väriluku päällysvedessä oli korkea, mutta korkein väriluku (68 mgpt/l) mitattiin marraskuussa. Korkeat sameus- ja väriluvut keväällä näkyivät myös alhaisena näkösyvyytenä maalta tulevien sulamisvesien seurauksena. Happitilanne intensiivisen pisteen päällysvedessä oli erinomainen kaikilla näytteenottokerroilla (9 11 kyll %). Pohjan läheisessä vesikerroksessa happitilanne oli alhaisin toukokuun lopussa (83 kyll %), mutta happitilanne oli kuitenkin hyvä, eikä happivajeesta ollut vaaraa (taulukko 8). Sähkönjohtavuus oli selvästi alhaisimmillaan (45 ms/m) kaikissa vesikerroksissa kesäkuun alussa eli tällöin makeanveden vaikutus oli voimakkaimmillaan kevään sulamisvesien seurauksena (kuva 6). Meriveden ph on yleisesti hieman emäksen puolella ja niin se oli myös intensiivisen tarkkailun pisteelläkin (päällysvesi ka ph 7,42). Alhaisin päällysveden ph oli heinäkuun alussa (ph 6,96), jolloin ph oli hyvin lähellä neutraalia ollen vain hieman happamen puolella. Kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä marraskuussa (49 µg/l) ja alimmillaan syyskuun lopussa (24 µg/l) (kuva 6 ja liite 2a). Pohjan läheisessä vesikerroksessa oli eniten typpeä toukokuun alussa (48 µg/l). Keskimäärin intensiivisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli karun vesistön tasolla avovesiaikaan (touko-lokakuu). Epäorgaanisia typpiyhdisteistä nitraatti-nitriittityppeä oli eniten, mikä on normaalia luonnonvesissä. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat ajoittain alle määritysrajan. Kokonaistyppipitoisuudet eivät vaihdelleet huomattavasti eri vesikerrosten välillä, mutta fosforipitoisuuksissa vaihtelua oli enemmän eri syvyyksillä (kuva 6 ja taulukko 8). Pääsääntöisesti fosforia oli eniten päällysvedessä, mutta välivedestä mitattiin korkeampia pitoisuuksia heinä-elokuussa ja pohjan läheisestä vesikerroksesta kesäkuun lopussa. Päällysveden korkein fosforipitoisuus mitattiin marraskuussa (32 µg/l) ja alin kesäkuun lopussa (8,2 µg/l). Avovesikaudella päällysveden fosforipitoisuus oli karun ja lievästi rehevän vesistön välillä. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaiset koko kasvukauden ajan, joten voidaan olettaa fosforin rajoittaneen levätuotantoa. Planktonlevämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuus (Chl-a) oli korkeimmillaan kesäkuun alussa (9 µg/l), mikä on tyypillistä alkukesälle (kuva 6). Keskimäärin avovesikautena klorofyllipitoisuus oli 4,7 µg/l, joka kuvastaa lievää rehevyyttä. Epäorgaanisten ravinteiden suhteen (DIN:DIP) perusteella perustuotantoa rajoitti fosfori.

19 15 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Lämpötila ( C) m 5-6 m 1,5-11 m Näkösyvyys (m) Sameus (FTU) 4 1 m 5-6 m 1,5-11 m Väri (mgpt/l) 8 1 m 5-6 m 1,5-11 m ph 8, 1 m 5-6 m 1,5-11 m Sähkönjohtavuus (ms/m) 6 1 m 5-6 m 1,5-11 m 7,5 7, , Kokonaistyppi (µg/l) 6 1 m 5-6 m 1,5-11 m Kokonaisfosfori (µg/l) Klorofylli-a (µg/l) 1 1 m keskiarvo m 5-6 m 1,5-11 m Kuva 6. Veden laatu Raahen edustalla intensiivisellä pisteellä RE17 vuonna 28.

20 16 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Taulukko 8. Veden keskimääräinen laatu Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä (RE17) avovesikaudella (touko-lokakuu) vuonna 28. Syvyys Happi Happi Sähkö Väri ph Kok. N NH 4 -N NO 23 - Kok. P PO 4 - Fe Sameus Chl-a Näkö- N P syvyys m mgo2/l kyll% ms/m mgpt/l µgn/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l µg/l FTU µg/l m ka 1 11, , ,3 4,7 1,9 ka , , ,1 ka 1,5-11 1, , , min , , ,5 2,1 1,4 max , , ,8 9, 3,5 6.3 Veden laadun alueellinen vaihtelu Veden laadun alueellista vaihtelua selvitettiin 7 havaintopisteeltä eripuolilta Raahen edustan merialuetta neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa ( ), touko-kesäkuussa ( ), heinäkuussa (3.7.28) ja elokuussa ( ). Maaliskuun näytteenotto venyi myös huhtikuun puolelle joidenkin näytepisteiden osalta heikon jäätilanteen vuoksi. Alueellista veden laatua on tarkasteltu neljältä osa-alueelta (liite 1a). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE13 ja RE15, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE17 vastaavina alueellisen tarkkailun ajankohtina. Osa-alue II kuuluu Raahen kaupungin pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Heikon jäätilanteen seurauksena kevään näytteenotto ajoittui useammalle päivälle, jonka johdosta olosuhteet hieman erosivat. Maaliskuun näytteenottojen aikaan merivedenkorkeus oli melko normaalilla ajankohdan tasollaan eli lähellä keskivettä, mutta huhtikuussa merivedenkorkeus oli poikkeuksellisen alhaalla, jolloin mantereelta tulevan makeanveden vaikutus oli huomattavampi, mikä näkyi myös alhaisempana sähkönjohtavuutena rannikolla. Kesäkuun lopun näytteenottokerralla merivedenkorkeus oli lähellä pitkänajan keskiarvoa, mutta heinä- ja elokuun lopussa vedenkorkeus oli jälleen keskimääräistä alhaisempi. (Kuva 4) Maaliskuun näytteenottokerroilla veden lämpötila oli lähellä ºC. Huhtikuun lopussa jäät olivat lähteneet, joten vesi alkoi lämmetä. Laivaväylällä (RE13) pintavesi oli jo 9 ºC. Kesäkuussa pintaveden lämpötila kohosi saarten suojassa lähelle 18 ºC, mutta avoimella alueella lämpötila oli vain 14 ºC. Heinäkuussa pintaveden lämpötilat olivat korkeimmillaan ja lähellä rantaa saarten suojassa lämpötila kohosi 19 ºC, kun taas kauemmalla merellä lämpötila oli noin 15 º. Elokuussa pintaveden lämpötila vaihteli ºC. Heinä-elokuussa Raahen edustan merialueen vesi oli lämpötilakerrostunut. (Liite 2b) Maaliskuun ja huhtikuun välillä tapahtui selvä ero veden lämpötiloissa jäiden sulamisen seurauksena. Lisäksi meriveden korkeus aleni huomattavasti maaliskuusta huhtikuuhun. Niinpä maaliskuun ja huhtikuun näytteenottoja ei voida käsitellä yhtenä kevään näytteenottona, vaan ne tulee käsitellä erikseen.

21 17 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Raahen terästehtaan edustan alue Raahen terästehtaan edustalla (osa-alue I) korkeimmat sameusluvut mitattiin terästehtaan ja sataman edustan pisteeltä RE13, joka sijaitsee vilkasliikenteisen laivaväylän tuntumassa ja jonka läheisyydessä vuonna 28 tehtiin ruoppaustöitä. Sameusluvut olivat kuitenkin sen verran alhaiset, että vesi oli silminnähden kirkasta kaikilla muilla näytteenottokerroilla paitsi keväällä, jolloin arvot olivat lievästi samean veden tasolla runsaammista valumavesistä johtuen. Muillakin alueen pisteistä sameusluku oli keväällä korkeimmillaan. Alhaisin sameusluku oli kaikilla pisteillä kesäkuun loppupuolella (kuva 7). Pisteellä RE13 välivedestä eli 5 metrin syvyydestä mitattiin heinäkuun lopussa poikkeuksellisesti muita vesikerroksia korkeampi sameusluku. Kyseisessä näytteessä myös väriluku oli muita vesikerroksia korkeampi. Ilmeisesti ruoppaustyöt vaikuttivat pisteen sameus- ja värilukuihin välivedessä. Keskimäärin korkeimmat päällysveden väriluvut (ka 33 mgpt/l) mitattiin Selkämatalan länsipuolelta intensiiviseltä pisteeltä RE17. Värilukuun vaikuttava rautapitoisuus sen sijaan oli korkein pisteellä RE13. Rautapitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti eri vesikerroksissa. Pääsääntöisesti rautapitoisuus aleni syvemmälle mentäessä, mutta pisteellä RE13 kesäkuussa rautaa oli eniten alusvedessä ja heinäkuussa välivedessä. Näkösyvyys oli heikoin keväällä sulamisvesien samentaessa vettä. (Liite 2b) Happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä kaikissa vesikerroksissa, mutta kesäkuussa terästehtaan ja sataman edustalla (RE13) pohjan läheisessä vesikerroksessa happitilanne laski välttävälle tasolle. Korkein ph-luku (ph 7,72) mitattiin Pohjois-Lukkarilan edustalta (RE15) maaliskuussa, jolloin meriveden vaikutus oli suurimmillaan (kuva 7). Alimmat ph-luvut (ka ph 7,43) olivat Selkämatalan länsipuolella pisteellä RE17, mutta tälläkin pisteellä ph oli selvästi emäksen puolella. Sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan maaliskuussa pisteellä RE15 (54 ms/m), koska merenpinta oli silloin korkeammalla kuin muilla näytteenottokerroilla ja niinpä meriveden vaikutuskin oli voimakkaimmillaan. Makeanveden vaikutus puolestaan oli voimakkainta huhtikuun lopulla. Yleisesti sähkönjohtavuudet olivat normaalilla Perämeren tasolla. (Liite 2b) Keskimäärin eniten ravinteita (ka N = 38 µg/l, ka P = 23 µg/l) päällysvedessä oli terästehtaan ja sataman edustalla pisteellä RE13. Ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa (kuva 7). Keskimäärin vähiten typpeä oli Pohjois-Lukkarilan edustalla pisteellä RE15, kun taas vähiten fosforia oli Selkämatalan länsipuolella pisteellä RE17. Typpipitoisuuksien perusteella osa-alue I pisteillä vesi oli karua, mutta fosforipitoisuuksien mukaan vesi oli karua vain Selkämatalan länsipuolen pisteellä ja muilla alueen pisteillä vesi oli lievästi rehevää. Pisteellä RE15 ravinnepitoisuudet olivat pinnasta pohjaan lähes samat, mutta pisteillä RE13 ja RE17 vaihtelua oli enemmän. Kesäkuussa terästehtaan ja sataman edustalla (RE13) keskiveden ravinnepitoisuudet olivat muita vesikerroksia alhaisempia, kun taas heinäkuussa ravinteita oli selvästi enemmän tässä vesikerroksessa. Piste RE13 sijaitsee lähellä laivaväylää, joten laivat saattavat aiheuttaa veden sekoittumista alueella. Selkämatalan länsipuolella (RE17) puolestaan pohjan läheisen vesikerroksen typpipitoisuudet olivat päällysvettä korkeampia kesällä. Alusveden korkeammat pitoisuudet voivat olla seurausta kesäkerrostuneisuudesta pisteellä. (Liite 2b) Kasvukaudella fosfaattifosforia oli vähän, kun taas liukoisia typpiyhdisteitä oli hieman enemmän, erityisesti nitraatti-nitriittityppeä. Ilmeisesti fosfori rajoitti levätuotantoa alueella. Kesäkuussa planktonlevämäärää kuvaava a-klorofylli-pitoisuus oli korkeimmillaan kaikilla alueen pisteillä ja ilmaisi tuolloin lievästi rehevää tai rehevää vesistön tilaa, mutta heinä-elokuussa pitoisuus oli selvästi alhaisempi ja veden tila oli karu. Happitilanteen lasku pohjan läheisessä vesikerroksessa pisteellä RE13 kesäkuussa näkyi myös ammoniumtyppipitoisuuden kohoamisena. Bakteerimäärät olivat alhaiset kaikilla pisteillä, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b)

22 18 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Sameus (FTU) 6 RE13 RE17 RE15 Väri (mgpt/l) 5 RE13 RE17 RE ph 8, RE13 RE17 RE15 Sähkönjohtavuus (ms/m) 6 RE13 RE17 RE15 7,8 55 7,6 7,4 5 7,2 45 7, Kokonaistyppi (µg/l) 6 RE13 RE17 RE15 Kokonaisfosfori (µg/l) 4 RE13 RE17 RE Rauta (µg/l) 5 RE13 RE17 RE15 Klorofylli-a (µg/l) 8 RE13 RE17 RE Kuva 7. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17) päällysveden (1 m) veden laatu vuonna 28.

23 19 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Raahen kaupungin edusta Keväällä sameusluvut olivat korkeimmillaan Raahen kaupungin edustan (osa-alue II) tarkkailupisteillä. Korkein sameusluku (14 FTU) mitattiin Preiskarista koilliseen pisteeltä RE3 maaliskuussa (kuva 8). Näkösyvyyttä ei voitu mitata maaliskuun näytteenottokerralla veden hyhmäisyyden takia. Veden kiteytyminen käynnistyy aina jonkin epäpuhtauden, kuten ilmakuplan tai roskan ympärille, joten ilmeisesti veden hyhmäisyys johtui jostakin epäpuhtaudesta, mikä aiheutti myös sameuden. Samassa näytteessä myös rautapitoisuus oli erittäin korkea (11 µg/l) ja fosforipitoisuus oli tarkkailujakson korkein (76 µg/l). Pääsääntöisesti alueen sameusluvut olivat kuitenkin sen verran alhaiset, että vesi oli silminnähden kirkasta. Keskimäärin korkeimmat sameusluvut ja rautapitoisuudet maaliskuun korkeimpia arvoja lukuun ottamatta oli kaupungin edustalla pisteellä RE9, jossa vesi oli myös keskimäärin tumminta. Väriluvut olivat korkeimmillaan alueella kesäkuussa (kuva 8). Elokuussa näkösyvyys oli parhaimmillaan kaikilla alueen pisteillä (2,1 3,1 m). (Liite 2b) Happitilanne eri vesisyvyyksissä oli erinomainen kaikilla muilla näytteenottopisteillä ja kerroilla paitsi kaupungin edustalla pisteellä RE9 maaliskuussa, jolloin happitilanne laski päällysvedessä tyydyttävälle tasolle. Veden ph oli selvästi emäksen puolella ja korkeimmillaan ph oli heinäelokuussa (kuva 8). Korkein ph (8,12) mitattiin elokuussa pisteeltä RE9 ja matalin (7,18) samalta pisteeltä, mutta maaliskuussa. Sähkönjohtavuus oli korkein keväällä (55 ms/m) ja alhaisin (46 ms/m) kesä-heinäkuussa. Tarkkailupisteiden välillä ei ollut huomattavaa eroa sähkönjohtavuuksissa. (Liite 2b) Kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan kaupungin edustalla (RE9), kun taas fosforia oli eniten pisteellä RE3 (kuva 8). Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli eniten kaupungin edustalla (RE9). Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaiset lähes koko tarkkailujakson. Ainoana poikkeuksena Preiskarin luoteispuolella (RE3) fosfaattifosforipitoisuus hieman kohosi maaliskuussa. Typpipitoisuuksien perusteella kaupungin edustalla vesi oli lievästi rehevää ja muilla alueilla karua, kun taas fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli karua vain Preiskarin pohjoispuolella (RE4). Lievästi rehevää vesi oli kaupungin edustalla fosforipitoisuuksien mukaan ja rehevää vesi oli Preiskarin luoteispuolella. Planktonlevämäärät olivat korkeimmillaan kesäkuussa ja eniten levää oli kaupungin edustalla (12 µg/l) ilmentäen rehevää veden tilaa (kuva 8). (Liite 2b) Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat yleisesti alhaiset, mutta kaupungin edustalla (RE9) bakteerimäärä oli korkeampi kesäkuussa (38 pmy/1ml). Määrä kuitenkin täytti hyvälle uimavedelle asetetut laatuvaatimukset. (Liite 2b)

24 2 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta /29 Sameus (FTU) 4 re : 14 FTU RE3 RE9 RE4 Väri (mgpt/l) 5 RE3 RE9 RE ph RE3 RE4 8,2 RE9 8, 7,8 7,6 7,4 7,2 7, Sähkönjohtavuus (ms/m) RE3 RE4 6 RE Kokonaistyppi (µg/l) 6 RE3 RE9 RE4 Kokonaisfosfori (µg/l) 8 RE3 RE9 RE Rauta (µg/l) re : 11 µg/l RE3 RE4 4 RE Klorofylli-a (µg/l) RE3 RE4 12 RE Kuva 8. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) veden laatu vuonna 28.

25 21 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta / Pattijoen edusta Vesi oli värittömintä (27 mgpt/l) Pattijoen edustalla (RE7), jossa myös näkösyvyys (ka 2,9 m) oli paras ja rautapitoisuus alhaisin (126 µg/l) verrattuna muihin Raahen edustan osa-alueisiin. Sameusluku oli alhaisempi, kuin rannikon osa-alueilla (I ja II), mutta lievästi korkeampi kuin saariston ulkopuolella (taulukko 9). Vesi oli kuitenkin silminnähden kirkasta. Sähkönjohtavuus oli korkein keväällä ja alhaisin kesällä. Keskimääräinen sähkönjohtavuus oli terästehtaan edustan tasolla (ka 5 ms/m). Kokonaistyppi- ja nitraatti-nitriittityppipitoisuudet olivat alhaisimmat verrattuna muihin osaalueisiin, ja näiden pitoisuuksien perusteella veden tila oli karu. Kokonaisfosforipitoisuus oli kuitenkin osa-alueista korkein ja ilmensi rehevää veden tilaa. Tämä johtui maaliskuun korkeammasta fosforipitoisuudesta (75 µg/l), joka oli pisteen RE3 (Preiskarista luoteeseen) tasolla. Planktonlevämäärä eli klorofylli-a-pitoisuus kuitenkin ilmensi lievästi rehevää veden laatua. Bakteerimäärät olivat alhaiset, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b) Saariston ulkopuolinen alue Raahen edustan saariston ulkopuolisella alueella (osa-alue IV) sameusluvut (ka,84 FTU) ja ph-arvot (ka ph 7,26) olivat päällysvedessä alhaisimmat, joten vesi oli kirkasta ja lievästi emäksistä. Veden värissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna rannikon pisteisiin. Happitilanne oli erinomainen kaikissa vesikerroksissa kesäkerrostuneisuudenkin aikaan. Päällysveden sähkönjohtavuus (47 ms/m) oli hieman alhaisempi kuin rannikon läheisillä pisteillä (noin 5 ms/m) (taulukko 9). Sähkönjohtavuus oli korkein elokuussa (51 ms/m). Vesi oli alueella keskimäärin karua, mutta huhtikuussa ravinnepitoisuudet kohosivat lievästi rehevän vesistön tasolle. Epäorgaanisista ravinteista eniten oli nitraatti-nitriittityppeä. Rautapitoisuudet olivat yleisesti alhaisemmat, kuin rannikon läheisyydessä, mutta Pattijoen edustaan verrattaessa rautaa oli enemmän. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b) Taulukko 9. Veden keskimääräinen laatu päällysvedessä (1 m) Raahen edustalla eri osa-alueilla (I = terästehtaan edusta, II = Raahen kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue) vuonna 28 näytteenottokuukausina. Alue Sameus Väri Happi Happi ph Sähkö Chl-a Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok. P PO 4 -P Lämpök. kolif. bakt. FTU mgpt/l mg/l kyll% ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l maalis-huhtikuu I 4, , II 6, , III 1, , IV 1, , kesäkuu I, , II 1, , III, , IV, , heinäkuu I 1, , II 1, , III 1, , IV, , elokuu I 1, , II, , III, , IV, , Fe

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2011

Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2011 Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2011 Kalliolinna Marjo Aaltonen Eeva-Kaarina Sillanpää Tiia Pietarsaari 2012 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 1 2 Tarkkailun suoritus 1 3 Taustatiedot 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006 4.4.27 proj.nro: 512a KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 LAPIN VESITUTKIMUS OY KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Aki Nurkkala, ins. Miia Savolainen, FM Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 212 Hanna Turkki 19.8.213 Nro 116-13-567 2 (54) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 3 (54) Sisällys 1.

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOSHANKE

YDINVOIMALAITOSHANKE 9M609168 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE Selvitys merialueen veden laadusta Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa Sisältö Fennovoima Oy 2 (27) 1 VEDEN LAATU... U 3 1.1 NÄYTTEENOTTO, ANALYSOINTI JA

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki 24.11.2015 Nro 116-15-7857 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 240/2014 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2010 Hanna Turkki 29.8.2011 Nro 116-11-4704 2 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 3 (49) Sisällys

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Stora Enso Oyj A 74.6 Varkauden tehdas (email) Tilausnro 450062709 Varkauden kaupunki 27.3.3 Tekninen virasto (email) Tiedoksi: Pohjois-Savon

Lisätiedot

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 239/2013 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 239/2013

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot