-2, KH :00

Transkriptio

1 -2, KH :00 Kokouskutsu Maanantaina klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Carola Sundqvist, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 173, KH :00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 174, KH :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 11. toukokuuta Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Jarmo Ittosen ja Owe Sjölundin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 175, KH :00 ILMOITUSASIAT 7 Sillan Saaristo ry: Kutsu kevätkokoukseen klo Pietarsaaren kaupungintalossa. Kehityskoordinaattori Christina Lind-Kangas on edustanut kaupunkia kevätkokouksessa. Vaasan sairaanhoitopiirin edustajat käyvät Pietarsaaren kaupungissa klo vuotuisella kuntakierroksellaan. Dnro 386/2015 Vaasan kesäyliopisto ry: Kutsu kevätkokoukseen klo Vaasassa. Rehtori Marie-Louise Björndahl on edustanut kaupunkia kevätkokouksessa. Dnro 374/2015 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry: Kutsu kevätkokoukseen klo Luodossa. Ympäristönsuojelupäällikkö Elinor Slotte on edustanut kaupunkia kevätkokouksessa. Dnro 256/2015 KEHA-keskus: päätös pakolaisten vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (26.516,68 ) ja ( ,28 ). Dnro 322/2014 Aluehallintovirasto: Päätös ympäristöluvan myöntämisestä Oy Pietarsaaren Maanrakennus Ab:lle. Dnro 654/2007 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: päätös Oy Alholmens Kraft Ab:n ympäristölupahakemuksen johdosta, joka koskee jätteenpolttolaitosta (pannu AK3) Pietarsaaressa sekä lupaa toiminnan aloittamisesta. Asian käsittely on jäänyt kesken, sillä hakija on vetänyt hakemuksensa takaisin. Dnro 836/2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Pietarsaaren Satama Oy:lle luvan sementtilaiturin edustan ja sille johtavan väylän ruoppaamiseen sekä sementtilaiturin eroosiosuojaukseen satama-alueen vesialueella (kiinteistötunnus ) Pietarsaaressa. Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

5 176, KH :00 CFV: 49/2015 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan sijaisen päätökset: Liite 176 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 176 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan kokouksien pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainituissa liitteissä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta ovat tehneet päätökset.

6 177, KH :00 PB: 358/2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Ehdotus henkilöstöraportiksi 2014 Hj liite A Henkilöstöjohtaja: Vuoden 2014 henkilöstöraportti on laadittu kaupungin henkilöstötoimistossa yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston hallinnon kanssa. Henkilöstöraportti 2014 on koottu yhteen raportiksi, joka kattaa koko kaupungin. Raportti on aikaisemmin koostunut kaupunkia käsittelevästä osasta ja erillisestä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja käsittelevästä osasta. Raportilla pyritään esittämään havainnollisesti kaupungin työntekijät tilastomuodossa ja tekemään yleisarvioita tekstimuodossa. Raportti voi toimia suunnittelun ja päätöksenteon pohja-aineistona. Ehdotusta raportiksi tullaan käsittelemään yhteistoimintaryhmässä ja se toimitetaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle päätöstä varten. Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto hyväksyy omalta osaltaan henkilöstöraportin 2014, joka toimitetaan samalla kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin. Kh Henkilöstöraportti 2014: Liite 177 Kaupunginsihteeri: Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään vuoden 2014 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollisen poistuman kautta. Tavoitteeseen päästiin. Kaupungin henkilöstö on vähentynyt vuoden 2014 aikana sekä määrällisesti että kustannusten osalta. Henkilötyövuosien määrä on 36 vähemmän, työntekijöiden määrä vuoden lopulla 74 vähemmän ja kokonaispalkkakustannukset ovat laskeneet lähes 2 milj.. Kaupungin palveluksessa oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä henkilöä. (Sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa oli yhteensä työntekijää ) Lainmuutoksesta johtuen liikelaitos Pietarsaaren Satama, jolla on seitsemän työntekijää, on yhtiöitetty kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Sama lainmuutos oli pohjana liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen (n. 55 työntekijää) siirtymisessä Oy Herrfors Ab:n omistukseen alkaen.

7 177, KH :00 PB: 358/2015 Yksi suurimmista muutoksista terveydenhuollon tulosalueella oli synnytysosaston lakkauttaminen ja henkilöstön siirto toisiin tehtäviin. Sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että sairauspoissaolojen keskiarvo (kalenteripäivien lukumäärä) nousi 15,1 päivästä (2013) 15,7 päivään (2014). Teknisten palvelujen työntekijöillä oli vuonna 2013 sairauspoissaolojen keskiarvona 21,3 päivää, sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöillä 15,8 päivää ja sivistyspalvelujen työntekijöillä 13,0 päivää. Muiden työntekijöiden osalta sairauspoissaolojen keskiarvo oli 13,7 päivää. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin vuoden 2014 henkilöstösuunnitelman.

8 Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti

9 Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti 1. Inledning Personalresurser Personalens mängd och struktur Årsverken Heltid deltid Personalens åldersstruktur Förtroende och samarbete En kunnig personal Personalens kompetensutveckling Introduktion inom social- och hälsovårdsverket Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket Välbefinnandet i arbetet Tillsammans stöder vi arbetsförmågan TYHY-verksamheten Företagshälsovården Hälsorelaterad frånvaro Arbetarskyddet Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket Personalkostnader och personalinvesteringar Jämställdhet Tabeller Johdanto Henkilöstövoimavarat Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuodet Kokoaika osa-aika Henkilöstön ikärakenne Luottamus ja yhteistyö Osaava henkilöstö Henkilöstön osaamisen kehittäminen Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi Työhyvinvointi Tuetaan työkykyä yhdessä TYHY-toiminta Työterveyshuolto Terveysperusteiset poissaolot Työsuojelu Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tasa-arvo Taulukot Solveig Sandvik-Nyberg Pärmbild/Kannen kuva: Pirjo Salonen

10 1. Inledning Den här personalrapporten är den första, för organisationen helt gemensamma rapport som gjorts enligt kommunarbetsgivarnas nya rekommendation för utvärdering av personalresurserna. Personalrapporten är avsedd såväl för personalen och ledningen som för de politiska beslutsfattarna. I den här rapporten har valts samma prioriteringsområden som i den nationella strategin för utveckling av arbetslivet, nämligen innovation och produktivitet, förtroende och samarbete, kunnig arbetskraft samt välbefinnande i arbetet och hälsa. Det är viktigt att man i vår organisation fäster uppmärksamhet vid gott förändringsledarskap och vid personalens delaktighet. De anställda ska ha möjlighet att vara med och utveckla det egna arbetet och vara innovativa. Dessutom är det viktigt att ledningen på arbetsplatserna är rättvis, att arbetsgemenskaperna är fungerande och att personalen är motiverad och behärskar sitt arbete. Enligt undersökningsresultaten har förmännen allt aktivare hållit arbetsplatsmöten och utvecklingssamtal med sin personal. En rättvis avlöning inverkar också på upplevelsen av rättvisa. Bedömningen av arbetets svårighetsgrad enligt AKTA med tillhörande uppgiftsbeskrivningar slutfördes under år 2014 för hela staden. Personalförvaltningen bör också aktivt delta i utvecklandet av en fungerande organisations- och ledningsmodell. Under det gångna året har man inom vår organisation genomfört stora förändringar, som har inneburit speciella utmaningar också för personalledningen. En lagändring har krävt att sådan kommunal verksamhet som sköter uppgifter i ett konkurrensläge, bör bolagiseras. Med anledning av lagändringen har affärsverket Jakobstads Hamn med sju anställda från bolagiserats till ett av staden helägt aktiebolag. Samma lagändring utgjorde grund till att affärsverket Jakobstads Energiverk med ca 55 anställda övergick i Oy Herrfors Ab:s ägo från En av de största förändringarna inom resultatområdet hälso- och sjukvård var nedläggningen av förlossningsverksamheten och överföringen av personalen till andra uppgifter. Inom resultatområdet socialomsorg genomfördes under det gångna året förändringar i lednings- och organisationsstrukturen. Det är värt att notera att stadens personal under år 2014 har minskat såväl när det gäller mängd som kostnader. Antalet årsverken är 36 färre, antalet anställda personer vid årets slut är 74 färre och den totala lönekostnaden har minskat med nästan 2 milj.. 2. Personalresurser Stadens personal finns till för att betjäna invånarna med kommunal service. Utgående från det trängda ekonomiska läget satte stadsfullmäktige som målsättning att personalen under år 2014 skulle reduceras med åtminstone 30 årsverken genom naturliga avgångar. Målsättningen uppnåddes. Den mest konkreta förändringen gällande utbudet av service var att förlossningsavdelningen upphörde på sommaren Personalens mängd och struktur Stadens anställda vid årsskiftet 2014/2015 var totalt 2882 personer. Antal anställda minskade med 74 personer från år Se närmare tabellen nedan. Tabell 1 Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Förändring/ Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht SOCHV / SOSTER Bildning/ Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut* Totalt / Yhteensä *Affärsverken, koncernförvaltningen, byggnadstillsynen, avfallsnämnden 3

11 Inom staden Jakobstad fanns totalt 435 män (15,1 %) och 2447 kvinnor (84,9 %) anställda Tillsvidareanställda var 2060 (71,5 %) personer och visstidsanställda 822 (28,5 %) personer. Tabell 2 Social- och hälsovårdsverket hade sammanlagt 1649 anställda Inom resultatområdet hälso- och sjukvård fanns 743 anställda, inom resultatområdet äldreomsorg 744, inom resultatområdet socialomsorg 134, inom miljöhälsovården 14 och inom förvaltningen 12 anställda. Antalet anställda hade minskat med 20 personer. Av de anställda var 86, dvs. 5,2 %, män och 94,8 % var kvinnor. Vid årsskiftet var 1211 personer eller 73,4 % tillsvidareanställda. Antalet visstidsanställda personer var Årsverken Årsverkena har minskat jämfört med föregående år inom stadens alla sektorer. Totalt är minskningen 36 årsverken som fördelas enligt tabellen nedan: Tabell 3 Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Förändring /Muutos SOCHV / SOSTER tot./yht varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto Äldreomsorg/Vanhushuolto Socialomsorg/Sosiaalihuolto Övriga / Muut Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekninen Övriga / Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä Sysselsättningsanställda ingår inte / Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly 2.3. Heltid deltid Antalet deltidsanställda vid årsskiftet 2014/2015 inom hela staden var 1215 personer, vilket utgör 42 % av personalen. Det största antalet deltidsanställda fanns inom social- och hälsovårdsverket, sammanlagt 855 deltidsanställda med olika anställningsprocent. Det betyder att 52 % arbetade deltid. Antalet deltidsanställda har förblivit på samma nivå som år Sommaren 2014 gjordes en webropol-förfrågan bland deltidsanställda. Förfrågan sändes till 593 anställda som har en ordinarie befattning/tjänst, och Pirjo Salonen 4

12 av dem besvarade 389 enkäten. Svaren visade att 66 % inte ville ha mer arbetstid. Inom resultatområdet äldreomsorg var 39 personer villiga att öka sin arbetstid så fort som möjligt. Se tabell Personalens åldersstruktur Medelåldern för hela stadens personal var 45,9 år. Medelåldern för social- och hälsovårdsverkets personal var 45 år (45,7 år 2013). Inom resultatområdet äldreomsorg var medelåldern 43 år, medan den var 46,5 år inom resultatområdet hälso- och sjukvård. Antalet 60 år fyllda var 147 eller ungefär på samma nivå som år 2013, då motsvarande siffra var 133. Tabell 4 Medelåldern för staden Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä ,0 45,9 45,7 46,2 45, Förtroende och samarbete Till staden Jakobstads kultur som arbetsgivare hör att alltid föra diskussioner med berörd personal eller med fackavdelningarnas representanter i frågor som berör personalen. Personalens delaktighet i frågor som påverkar det egna arbetet eller arbetsförhållandena är av mycket stor vikt. En saklig kontinuerlig växelverkan karaktäriserar umgänget mellan arbetsgivaren och fackföreningarnas representanter. Under år 2014 uppdaterades överenskommelsen om samarbete mellan arbetsgivaren och de anställda. Överenskommelsen grundar sig på samarbetslagen och beskriver mera detaljerat på vilket sätt samarbetet tillämpas i staden. Enligt överenskommelsen bör arbetsplatsmöten hållas minst 8 gånger per år. Syftet med arbetsplatsmöten är att skapa en fungerande arbetsgemenskap med öppen kommunikation och jämlik växelverkan där alla arbetar för att uppnå arbetsplatsens målsättningar. Arbetsplatsmöten, utvecklingssamtal Genom en Webropol-förfrågan svarade 59,2 % av stadens personal att man på arbetsplatsen haft 8 eller fler arbetsplatsmöten per år. 38,5 % av de svarande meddelade att man deltagit i utvecklingssamtal under år Enligt den välmåendeundersökning som genomfördes inom social- och hälsovårdsverket år 2014 hade 56,5 % av personalen haft utvecklingssamtal på tumanhand med sin förman under de senaste 12 månaderna (motsvarande siffra år 2012 var 39,5 %). 51,4 % av personalen ansåg att utvecklingssamtalet var nyttigt. Pirjo Salonen 5

13 3. En kunnig personal 3.1. Personalens kompetensutveckling Kompetensen inverkar både på personalens välbefinnande i arbetet och på resultatet av verksamheten. Systematisk kompetensutveckling är en del av att leda och säkerställa kompetens, som även inkluderar att underhålla, överföra och rekrytera kompetens. Inom organisationen omfattar fortbildningen både ordinarie och tidsbunden personal. Bestämmelserna om personal- och utbildningsplanen har ändrats genom lagändringar och planen motsvarar nu den nya lagen. Enligt samarbetslagen ska organisationer som har minst 20 anställda utarbeta en skriftlig personal- och utbildningsplan för att upprätthålla och främja arbetstagarnas yrkeskompetens. En del av planen uppfylls genom mångprofessionella gemensamma utbildningsdagar och en del genom extern utbildning. Nytt för år 2014 var att arbetsgivaren får ersättning för utbildningen från arbetslöshetsförsäkringsfonden i efterskott. Ett villkor för att få ersättning är att utbildningen baserar sig på en plan som utarbetats av arbetsgivaren. Inom förmannautbildningen har man bland annat stiftat bekantskap med den salutogena ledarskapsmodellen med förelä- Solveig Sandvik-Nyberg sare från Sverige. Fortsättningsvis har det ordnats gemensamma utbildningar för personal som arbetar med barn och ungdomar. Seminarierna har varit öppna för alla intresserade och bland annat de seminarier som gällde ätstörningar väckte intresse. Tabell 5 Antalet utbildningsdagar Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo Dagar/deltagare Päiviä / osallistuja Medeltal/Keskiarvo Dagar/anställd Päiviä/työntekijä SOCHV/ SOSTER ,43 2,6 Bildning/ Sivistys ,07 1,2 Tekniska/ 1, Tekninen 0,65 Övriga/Muut* ,26 1,2 Mera uppgifter om SOHV:s utbildning framgår av tabellerna Under året ordnades även ett seminarium som gällde äldreomsorgslagen. Den utbildning för specialyrkesexamen som inleddes inom äldreomsorgen 2013 avslutades våren Inom socialomsorgen har det ordnats utbildningar med anknytning till barnskyddslagen. Barnavdelningen stod värd för en regional utbildningsdag i Campus Allegro. För ledningsgruppen inom social- och hälsovårdsverket ordnades en strategiutbildningsdag med en företagskonsult från Sverige. Social- och hälsovårdsverkets representanter har medverkat i Green Care-projektet som Folkhälsan och Centria yrkeshögskola ansvarat för. Via projektet har det ordnats föreläsningar och studiebesök, som både allmänhet och personal har kunnat delta i. År 2014 var totalkostnaderna för fortbildning inom social- och hälsovårdsverket euro ( euro år 2013) eller per anställd 243 euro. Dagtraktamenten och resekostnader vid fortbildning ingår. 6

14 3.2. Introduktion inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverket gjorde hösten 2014 för tredje gången en undersökning om hur introduktionen för nyanställda har fungerat i organisationen. 246 svar erhölls (62 från hälso- och sjukvården, 112 äldreomsorgen, 20 socialomsorgen, 52 svarande hade inte angett arbetsenhet). Svaren bearbetades och analyserades på olika nivåer, och jämfördes med resultaten från ifjol. Stämningen på arbetsenheterna utvärderades också. Överlag kan man konstatera att stämningen bedömdes vara god inom hela verket. Speciellt nyanställda läkare värdesatte stämningen på arbetsenheterna mycket högt (4,8 poäng av 5 möjliga). 73 % av de som svarade var beredda att gärna eller mycket gärna rekommendera sin arbetsenhet åt andra (66 % ifjol). Pia C. Nyman 3.3. Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket En aktiv rekrytering av vissa yrkesgrupper, såsom socialarbetare och läkare, har under det gångna året börjat visa resultat. Läkarsituationen inom primärhälsovården har varit bra under året. Ett aktivt arbete med mentorskap har gjort att sommarvikariaten på hälsovårdscentralen för år 2015 redan i ett tidigt skede under hösten 2014 var besatta. Det har uppmärksammats i pressen med flera artiklar där vikarier intervjuats och där de har framhållit mentorskapets betydelse. I januari deltog man under Läkardagarna i mässan med egen monter. En reducerad grupp med representanter både från social- och hälsovårdsverket och Concordia samt Pedersöre kommuns representant gjorde reklam för såväl verket som regionen. Många unga läkare är intresserade av att komma och jobba, bland annat för att lära sig svenska. Under Jakobs Dagar deltog chefsläkaren och utbildningsplaneraren i Concordias återflyttardag i Campus Allegro. Social- och hälsovårdsverket deltog även i rekryteringseftermiddagen Kunta etsii lääkäriä. En viktig rekryteringskanal är vikariebanken. Vikariebankens tjänster erbjuds åt arbetspunkterna inom social- och hälsovårdsverket. I slutet av 2014 grundades en arbetsgrupp, vars målsättning är att planera vikariepoolverksamhet. På våren 2014 kompletterades vikariebankens rekryteringsprogram Laura så, att det är möjligt att söka tjänster och befattningar på elektronisk väg. Sammanlagt 298 sökande har lämnat in ansökan till vikariebanken under det gångna året. Vikarier har ordnats till 3260 arbetspunkter, och till 467 arbetsskift har man inte lyckats hitta någon vikarie. Om ingen vikarie har hittats har arbetspunkterna själva ordnat vikarie genom byten av arbetsskift eller varit underbemannade under ifrågavarande arbetsskift. 7

15 4. Välbefinnandet i arbetet Välbefinnandet och hälsan i arbetet påverkas i hög grad av arbetsledningen, av samarbete och förtroende, av yrkeskunskap och kunnande mm. För att minska den skadliga belastningen kan det gälla att trygga personalresurserna, att göra arbetsprocesserna klarare, att planera och dimensionera arbetet, att utveckla förmansarbetet och att trygga personalens möjligheter till inflytande. Här behandlas främst sådant som arbetarskydds- och TYHY-verksamheten kan stöda Tillsammans stöder vi arbetsförmågan För att minska långtidssjukskrivningar togs nya anvisningar för aktivt stöd i bruk Aktivt stöd är ett tillvägagångssätt med vars hjälp arbetsplatsen planmässigt förebygger och löser problem med att klara av arbetet. Anvisningarna gäller 1. Tidigt stöd, 2. Effektiverat stöd och 3. Stöd för återgång till arbetet. Förmännen har till företagshälsovården lämnat in anmälningar om hotande arbetsförmåga senast när sjukfrånvaron har varat längre än 30 dagar. På basen av dessa har 48 trepartsdiskussioner förts. Till en del har åtgärder kunnat vidtas på arbetsplatsen, t.ex. förbättrad ergonomi, ändrade arbetsuppgifter mm. För en del anställda har omplaceringar till mer lämpliga arbetsuppgifter kunnat göras, för en del är det rehabiliteringsstöd eller pension som varit lösningen för andra sjukskrivning. I dag är det många som trots hotad arbetsförmåga inte har kunnat ges ett arbete som är direkt anpassat till arbetsförmågan. Ibland skulle behovet av ändrade arbetsuppgifter ha varit ganska kortvarigt, men då nödvändiga stödåtgärder inte har vidtagits p.g.a. sparkrav, har resultatet i stället blivit sjukskrivningar ibland långa sådana. Det som var tänkt som en sparåtgärd blir ibland betydligt dyrare än ett stöd i form av mindre mängd arbete under en kort tid TYHY-verksamheten Tyhy-verksamheten har skett enligt den godkända TYHY-planen för Enligt utförd Webropol-förfrågan har 81 % av de anställda deltagit i någon form av TYHY-verksamhet under Största delen av personalen är nöjd med verksamheten i sin nuvarande form, men önskemål om utökad verksamhet och nya former av aktiviteter kom även fram. Ett plock ur Tyhy-verksamheten: 1) Välbefinnande i arbetet-kortutbildningar har ordnats för 55 arbetarskyddspar och kuntoremontti-kurser för 77 anställda. 2) TYHY-kuponger för subventionering av motion har använts för TYHY-kupongerna har delats ut via personaltidningen till ett värde av , men endast ca hälften av kupongerna har använts, dvs. i medeltal 13,5 kuponger/anställd. 3) De rekreationseftermiddagar som arbetsplatserna själva ordnat har subventionerats. 4) Rygg- och nackskolor har ordnats i samarbete med företagshälsovården, motionsgrupper, Pröva på -tillfällen mm har ordnats. Ett mera omfattande TYHY-projekt för en arbetsplats med 35 anställda planerades under våren och startade i början av september. 5) För dem som nu deltagit i TYK (tyngre rehabilitering) har sjukfrånvaron minskat med 56 % från år

16 Tyhy-verksamhetens betydelse är svår att direkt beräkna i euro, men redan de anställda som själva berättat att de på grund av olika TYHY-åtgärder börjat motionera, slutat röka, gått ner i vikt, inte behövt astmamedicin, haft lindrigare besvär i stöd- och rörelseorgan än tidigare mm. kan bidra till slutsatsen att verksamheten är lönsam Företagshälsovården 2014 Företagshälsovårdens tre viktigaste mål för verksamhetsperioden har varit: 1. Arbetsplatsutredningar 2. Hälsoundersökningar och 3. Tidigt stödjande av arbetsförmågan. Staden Jakobstad köper även sjukvårdstjänster på allmänläkarnivå. Som framkommer av tabell 22 har den förebyggande verksamheten, speciellt antalet hälsoundersökningar (lagstadgade), ökat betydligt i jämförelse med tidigare år. Behovet av mera läkartjänster är ändå rätt stort. Till företagshälsovården hör inte akutvård. Solveig Sandvik-Nyberg För att effektivera och förbättra servicen har Työplus tagit i bruk ett system som gör det möjligt att reservera tid till företagshälsovårdare via nätet. Dessutom har Työplus börjat med läkarmottagning även kvällstid, på grund av svårigheterna med att få läkartjänsterna besatta. Det här har bidragit till att staden Jakobstads anställda kunnat använda mera företagshälsovårdstjänster än tidigare år. Tabell 6 Kostnader(euro) Kostnader Kustannukset FPA-ersättning Kela-korvaus * Nettokostnad Nettokustannukset Nettokostnad/anställd Nettokust./työnt.** * Uppskattade kostnader ** Antal anställda som omfattas av arbetshälsovården 4.4. Hälsorelaterad frånvaro Trots att målsättningarna är att minska sjukfrånvaron betydligt har det här inte lyckats. Antalet invalidpensioner har ökat med 18 % från år 2013 och frånvaro på grund av psykisk ohälsa (konflikter, psykosocial belastning mm.) har ökat med 11 % jämfört med 2013 och med 24 % om man jämför med Däremot har frånvaro beroende på problem i stöd- och rörelseorgan minskat med 3 % från Inomhusluftens dåliga kvalitet har också i flera fall bidragit till ökad hälsorelaterad frånvaro. Här syns behovet av att använda sig av anvisningarna Tillsammans stöder vi arbetsförmågan och beakta de anställdas personliga förutsättningar. Genom olika stödåtgärder kan den upplevda belastningen i arbetet minskas. Sjukfrånvaron visar stora skillnader mellan olika yrkesgrupper, vilket beaktas i företagshälsovården och i TYHY-verksamheten och naturligtvis inom den egna förvaltningsenheten. Inom äldreomsorgen har sjukfrånvaron hållits på samma nivå som föregående år. Inom resultatområdet äldreomsorg har man utvecklat närledarskapet och tagit i bruk nya arbetsmetoder, som kinestetik. Inom socialomsorgen har antalet sjukfrånvarodagar per person minskat med 5,9 dagar jämfört med år Fr.o.m. början av år 2013 har man inom socialomsorgen utvecklat innehållet i verksamheten samt lednings- och organisationssystemet. 9

17 Tabell 7 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16, , , Hälso- o sjukvård Terveys- ja sairaanh. 13, , , Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20, , , Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19, , , Bildningstjänster/ Sivistys 13, , , Tekniska / Tekninen 20, , , Övriga/Muut* 10, , , Hela personalen/ Koko henkilöstö 16, , , *Affärsverken, koncernförvaltningen, byggnadstillsynen, avfallsnämnden Inom SOCHV övriga 351 dagar = 12,5 d/anställd Av sjukfrånvarodagarna är dagar oavlönade och dagar sådana, för vilka 2/3 lön betalats. Tabell 8 Frånvarons indelning i kortare och längre frånvaro 2014 Tabell 9 --På grund av att FPA och arbetsmarknadsverket ändrat sina rekommendationer presenteras sjukfrånvaroindelningen i kortare och längre frånvaro endast för år Tidigare har indelningsintervallet varit ett annat. Jämförelse: 2013 var den förtida pensionsavgiften 0,4 % av lönesumman, jämförelsekommunernas procentuella andel var 1,1 %. De största orsakerna till invalidpensionerna under 2014 har varit sjukdomar i stöd- och rörelseorgan, 39 %, samt psykisk ohälsa, 33 %. Under 2014 har medelåldern för dem som gått i invalidpension varit lägre än tidigare. 10

18 4.5. Arbetarskyddet 2014 Identifiering och förebyggande av faror och bedömning av risker ligger till grund för arbetarskyddsverksamheten. Under år 2014 har den psykosociala belastningen lyfts fram vid nästan alla 24 arbetsplatsbesök (gällande arbetarskydd) som regionförvaltningsverkets inspektörer har utfört på stadens arbetsplatser. Lagstiftningen och RFV kräver att arbetsgivaren skall ha bedömt även den psykosociala belastningen i arbetet. För att bemöta kravet på utredning av den psykosociala belastningen har arbetarskyddspersonalen under 2014 utfört VALMERI-förfrågningar inom åldringsvården och inom dagvården. 650 anställda har svarat på förfrågningen. Metoden har visat sig bra och användbar, då den ofta även gett upphov till förslag hur arbetsmiljön och arbetsförhållandena kunde förbättras. Användningen av Valmeri-förfrågningen fortsätter. Tabell 10 Valmeri-undersökningens resultat Den fysiska arbetsmiljön Fyysinen työympäristö Stöd och rörelseorg. Tuki- ja liikuntaelim. Psykosocial belastning Psykososiaalinen kuorm. Dagvården / Päivähoito 3,5 (3,5 ) 3,7 (3,5) 4,2 (3,9) Äldreomsorg /Vanhushuolto 2,8 ( 3,1) 2,9 ( 3,0) 3,3 (3,3) Jämförelsekommuner i Finland inom parentes Skillnaderna mellan stadens egna arbetsplatser är stora, i synnerhet när det gäller den fysiska arbetsmiljön där problem med inomhusluften förekommer rätt ofta. Inom åldringsvården behöver åtgärder ännu vidtas för att minska belastningen i stöd- och rörelseorgan. Till inomhusluftgruppen har under 2014 inkommit skriftlig begäran om utredning av inomhusluftens kvalitet från 30 olika arbetspunkter. Några arbetsplatser har stängts, på en del fortsätter utredningarna. Några anställda, som reagerar starkt på problem med inomhusluften, har i samförstånd kunnat flytta till annan arbetspunkt. Arbetsolycksfall och hot om våld Utvecklingen av antalet arbetsolycksfall under perioden 2011 till 2014 har gått i rätt riktning. Antalet olycksfall har minskat. Minskningen av färdolycksfall beror till stor del på hurudan vinterväderlek man haft. Olycksfallsfrekvensen för staden Jakobstad är lägre än för jämförbara kommuner. Den förebyggande verksamheten fortsätter. Däremot har antalet anmälningar som gäller hot om våld ökat. Av de 54 anmälningar som inlämnades till arbetarskyddet kom 18 från socialomsorgen, 16 från åldringsvården, 14 från bildningssektorn, 5 från hälso- och sjukvården och 1 från tekniska sektorn. Det finns dessutom ett mörkertal beträffande antalet anmälningar som görs. Tabell 11 Tabell 12 11

19 4.6. Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverkets personal fick svara på en enkät om Tabell 13 välmående år Enligt undersökningsresultaten är belastningen i arbetet fortfarande på en högre nivå än i landet i genomsnitt, men arbetsbelastningen har minskat på alla resultatområden jämfört med föregående undersökning. I resultatenheterna inom äldreomsorgen och särskilt på de geriatriska avdelningarna upplevs belastningen och stressen i arbetet fortsättningsvis som stora. Som motvikt till arbetsbelastningen har social- och hälsovårdsverkets personal fortsättningsvis flera skyddande faktorer, som har en positiv inverkan på arbetshälsan och välbefinnandet. De anställda upplever bl.a. att de har kontroll över sitt arbete. Personalen upplever arbetet som relativt givande och den allmänna tillfredsställelsen i arbetet är mycket god på alla resultatområden. Personalen upplever att de behandlas rättvist av sina förmän, och rättvisan i beslutsfattandet ligger fortsättningsvis på en god nivå och är något bättre än medeltalet för hela landet. Inom resultatområdet socialomsorg har arbetet blivit mer givande och arbetsgemenskapen fungerar bättre. Förändringarna i organisationen upplevdes fortfarande som stora, inom resultatområdet socialomsorg upplevdes ändringarna som mest positiva. Resultaten visar att på de områden där man har arbetat med att utveckla speciellt ledarskapet och det egna arbetet har också resultaten för välbefinnandet i arbetet förbättrats. Resultaen av välmåendeundersökningen har gåtts igenom med personalen. 5. Personalkostnader och personalinvesteringar Med anledning av att kommunala branschen är personalintensiv, har personalkostnader och investeringar i personalens välmående och kunnande en betydande påverkan på kommunens ekonomi. Personalkostnaderna inklusive arbetsgivarkostnader har jämfört med föregående år minskat med drygt 2 miljoner euro. Nettokostnaden för företagshälsovården har stigit med ca euro. Övriga kostnader för personalinvesteringar avviker inte nämnvärt från föregående års motsvarande kostnader. Tabell 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat Lön under hälsorelaterad frånvaro/ Terveysperusteisten poissaolojen palkat - Familjeledigheter, lön/perhevapaiden palkat Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat (Sparledighet/Säästövapaa ) 2. Pensions- och andra sociala avgifter/ Eläke- ja muut sosiaalikustannukset Personalinvesteringar/Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto TYHY-verksamhet/-toiminta Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu

20 6. Jämställdhet Jämställdhet mellan könen är ett mål som staden Jakobstad, i enlighet med sitt personalpolitiska jämställdhetsprogram , förbinder sig att främja i all sin verksamhet. Diskriminering på grund av kön, godkänns inte, målet är en arbetsplats fri från alla former av diskriminering. Tabell 15 Löneskillnaden mellan kvinnor och män har minskat med 2,9 % från år 2013 till Den procentuella andelen män minskade med 0,1 % mellan 2013 och 2014, dvs. egentligen ingen förändring. Mera uppgifter om jämställdheten framgår av tabellerna Pirjo Salonen 13

21 1. Johdanto Tämä henkilöstöraportti on ensimmäinen, organisaatiolle täysin yhteinen raportti, joka on tehty kuntatyönantajan uusien henkilöstövoimavarojen arviointisuositusten mukaisesti. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päättäjien käyttöön. Tämän raportin näkökulmiksi on valittu kansallisen työelämän kehittämisstrategian näkökulmat, joita ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä työhyvinvointi ja terveys. On tärkeää, että organisaatiossamme kiinnitetään huomiota hyvään muutosjohtajuuteen ja henkilöstön osallisuuteen. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen sekä innovatiivisuuteen. Lisäksi on tärkeää, että johtaminen on työpaikoilla oikeudenmukaista, työyhteisöt ovat toimivia ja henkilökunta on motivoitunutta ja hallitsee työnsä. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ovat yhä aktiivisemmin pitäneet työpaikkakokouksia ja kehityskeskusteluja oman henkilökuntansa kanssa. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttaa myös oikeudenmukainen palkkaus. Koko kaupunkia koskeva KVTES:n mukainen työn vaativuuden arviointi tehtävänkuvauksineen saatiin valmiiksi vuoden 2014 aikana. Henkilöstöhallinnon tulee myös osallistua aktiivisesti toimivan organisaatio- ja johtamismallin kehittämiseen. Kuluneen vuoden aikana on organisaatiossamme tehty suuria muutoksia, jotka ovat tuoneet oman haasteensa henkilöstön johtamiselle. Lainmuutoksen myötä vaaditaan, että kilpailutilanteessa tehtäviä hoitava kunnallinen toiminta on yhtiöitettävä. Tästä syystä liikelaitos Pietarsaaren Satama, jolla on seitsemän työntekijää, on alkaen yhtiöitetty kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Sama lainmuutos oli pohjana liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen (n. 55 työntekijää) siirtymisessä Oy Herrfors Ab:n omistukseen alkaen. Yksi suurimmista muutoksista terveydenhuollon tulosalueella oli synnytystoiminnan lakkauttaminen ja henkilöstön siirto toisiin tehtäviin. Sosiaalihuollon tulosalueella tehtiin kuluneena vuonna muutoksia johtamis- ja organisaatiorakenteeseen. On syytä huomioida, että vuoden 2014 aikana kaupungin henkilöstö on vähentynyt sekä määrällisesti että kustannusten osalta. Henkilötyövuosien määrä on 36 vähemmän, työntekijöiden määrä vuoden lopussa 74 vähemmän ja kokonaispalkkakustannukset ovat laskeneet lähes 2 milj.. 2. Henkilöstövoimavarat Kaupungin henkilöstön tehtävänä on palvella asukkaita kunnallisin palveluin. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään vuoden 2014 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollisen poistuman kautta. Tavoitteeseen päästiin. Konkreettisin muutos palvelutarjonnan osalta oli synnytysosaston toiminnan lakkauttaminen kesällä Henkilöstön määrä ja rakenne Kaupungin työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä 2882 henkilöä. Työntekijöiden määrä väheni 74 henkilöllä vuodesta Ks. tarkemmin alla oleva taulukko. Taulukko 1 Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Förändring/ Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht SOCHV / SOSTER Bildning/ Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut Totalt / Yhteensä

22 Kaupungin työntekijöistä miesten osuus oli 435 (15,1 %) ja naisia oli 2447 (84,9 %) Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 2060 (71,5 %) henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 822 (28,5 %) henkilöä. Taulukko 2 Sosiaali- ja terveysvirastossa oli yhteensä 1649 työntekijää Terveydenhuollon tulosalueella oli 743, vanhushuollon tulosalueella työntekijöitä oli 744, sosiaalihuollon tulosalueella 134, ympäristöterveydenhuollossa 14 ja hallinnossa 12. Työntekijöiden määrä oli vähentynyt 20 henkilöä. Työntekijöistä 5,2 % oli miehiä ja 94,8 % naisia. Vuodenvaihteessa 1211 henkilöä eli 73,4 % oli palkattu toistaiseksi. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä on laskenut edellisvuoteen verrattuna kaikilla kaupungin toimialoilla. Väheneminen on yhteensä 36 henkilötyövuotta, jakautuneina alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 3 Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Förändring /Muutos SOCHV / SOSTER tot./yht varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto Äldreomsorg/Vanhushuolto Socialomsorg/Sosiaalihuolto Övriga / Muut Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekninen Övriga / Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä Sysselsättningsanställda ingår inte / Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly 2.3. Kokoaika osa-aika Osa-aikaisten työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2014/2015 koko kaupungissa 1215 henkilöä, eli 42 % henkilöstöstä. Suurin määrä osa-aikaisia työntekijöitä oli sosiaali- ja terveysvirastossa, yhteensä 855 osa-aikaista työntekijää, joiden työssäoloprosentti vaihteli. Näin ollen 52 % työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikaisten osuus on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Kesällä 2014 tehtiin webropol-kysely osa-aikaisille työntekijöille. Kysely lähetettiin 593 vakinaisessa toimessa/virassa työskentelevälle, joista 389 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan 66 % ei halunnut lisätä työaikaa. Vanhushuollon tulosalueella 39 henkilöä oli halukkaita lisäämään työaikaa niin pian kuin mahdollista. Ks. taulukko 17 Pirjo Salonen 15

23 2.4. Henkilöstön ikärakenne Koko kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan keski-ikä on 45 vuotta (45,7 vuotta 2013). Vanhushuollon tulosalueella keski-ikä oli 43 vuotta kun taas terveydenhuollon tulosalueella 46,5 vuotta. 60 vuotta täyttäneiden määrä oli 147 eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2013, jolloin vastaava luku oli 133. Taulukko 4 Medelålder för stadens Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä ,0 45,9 45,7 46,2 45, Luottamus ja yhteistyö Pietarsaaren kaupungin työnantajakulttuuriin kuuluu käydä keskusteluja asianomaisen henkilöstön tai ammattiyhdistysosastojen edustajien kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Henkilöstön osallisuus omaa työtä tai työolosuhteita koskevissa asioissa on hyvin tärkeää. Asiallinen, jatkuva vuorovaikutus luonnehtii työantajan ja ammattiyhdistyksen edustajien kanssakäymistä. Vuonna 2014 päivitettiin työantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintamenettelysopimus. Sopimus perustuu yhteistoimintalakiin ja kuvailee yksityiskohtaisemmin yhteistoiminnan soveltamista kaupungissa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan työpaikkakokouksia on pidettävä vähintään 8 kertaa vuodessa. Työpaikkakokousten tavoitteena on luoda toimiva työyhteisö, jossa on avoin viestintä ja tasapuolinen vuorovaikutus, ja jossa kaikki työskentelevät yhdessä työpaikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut Webropol-kyselyn mukaan 59,2 % kaupungin henkilöstöstä vastasi, että työpaikalla on pidetty 8 tai useampi työpaikkakokousta vuodessa. 38,5 % vastanneista ilmoitti, että on vuoden 2014 osallistunut kehityskeskusteluun. Sosiaali- ja terveysvirastossa vuonna 2014 tehdyn hyvinvointitutkimuksen mukaan 56,5 % henkilöstöstä oli käynyt esimiehensä kanssa kahdenkeskisen kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana (vastaava luku 39,5 % vuonna 2012). 51,4 % henkilöstöstä piti kehityskeskustelua hyödyllisenä. Pirjo Salonen 16

24 3. Osaava henkilöstö 3.1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Täydennyskoulutus koskee organisaatiossa sekä vakinaista että määräaikaista henkilöstöä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman säännöksiä on muutettu lainmuutosten johdosta alkaen ja suunnitelma on nyt uuden lain mukainen. Yhteistoimintalain mukaan vähintään 20 työntekijän työpaikoilla on oltava kirjallinen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Osa suunnitelmasta täyttyy moniammatillisten, yhteisten koulutuspäivien kautta, osa ulkoisella koulutuksella. Vuoden 2014 uutuutena oli, että työnantaja saa koulutuskorvausta jälkikäteen työttömyysvakuutusrahastosta. Yhtenä ehtona korvauksen saamiseen on, että koulutus perustuu työnantajan laatimaan suunnitelmaan. Esimieskoulutuksessa on mm. tutustuttu salutogeeniseen johtajuusmalliin Ruotsista tulleiden luennoitsijoiden johdolla. Yhteisiä Solveig Sandvik-Nyberg koulutuksia lasten ja nuorten parissa työskentelevälle henkilöstölle on edelleen järjestetty. Seminaarit ovat olleet avoinna kaikille kiinnostuneille ja muun muassa syömishäiriöitä käsittelevät seminaarit herättivät kiinnostusta. Taulukko 5 Koulutuspäivien määrä Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo Dagar/deltagare Päiviä / osallistuja Medeltal/Keskiarvo Dagar/anställd Päiviä/työntekijä SOCHV/ SOSTER ,43 2,6 Bildning/ Sivistys ,07 1,2 Tekniska/ 1, Tekninen 0,65 Övriga/Muut* ,26 1,2 Lisätietoja SOSTERin koulutuksesta taulukoissa Vuoden aikana järjestettiin myös vanhushuoltolakia käsittelevä seminaari. Vanhushuollossa 2013 alkanut johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus saatiin päätökseen keväällä Sosiaalihuollossa on järjestetty koulutuksia lastensuojelulakiin liittyen. Lastenosasto toimi Campus Allegrossa järjestetyn alueellisen koulutuspäivän isäntänä. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmälle järjestettiin strategiakoulutuspäivä, johon osallistui yrityskonsultti Ruotsista. Sosiaali- ja terveysviraston edustajat ovat osallistuneet Green care -hankkeeseen, josta Folkhälsan ja Centria ammattikorkeakoulu ovat vastanneet. Hankkeen kautta on järjestetty luentoja ja opintokäyntejä, joihin sekä yleisö että henkilöstö ovat voineet osallistua. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveysviraston täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset olivat euroa ( euroa vuonna 2013) tai 243 euroa työntekijää kohden. Täydennyskoulutuksen päivärahat ja matkakustannukset sisältyvät tähän. 17

25 3.2. Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysvirasto teki syksyllä 2014 kolmatta kertaa tutkimuksen siitä, miten uusien työntekijöiden perehdyttäminen on toiminut organisaatiossa. Vastauksia saatiin 246 (62 terveydenhuollosta, 112 vanhushuollosta, 20 sosiaalihuollosta, 52 vastaajaa ei maininnut työyksikköään). Vastauksia käsiteltiin ja analysoitiin eri tasoilla ja verrattiin viime vuoden tuloksiin. Työyksikköjen ilmapiiriä arvioitiin myös. Yleisesti voidaan todeta, että ilmapiirin arvioitiin olevan hyvä koko virastossa. Erityisesti uudet lääkärit pisteyttivät työyksikköjen ilmapiirin erittäin korkealle (4,8 pistettä 5 mahdollisesta). Vastanneista 73 % oli valmiita suosittelemaan muille työskentely-yksikköään mielellään tai erittäin mielellään (66 % viime vuonna). Pia C. Nyman 3.3. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi Tiettyjen ammattiryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien, aktiivinen rekrytointi on kuluneen vuoden aikana alkanut tuottaa tulosta. Perusterveydenhuollon lääkäritilanne on ollut vuoden aikana hyvä. Aktiivinen työ mentoroinnin parissa on johtanut siihen, että terveyskeskuksen kesälomasijaisuudet vuodelle 2015 oli täytetty jo alkusyksyllä Tämä on huomioitu lehdistössä useampaan otteeseen haastattelemalla sijaisia, heidän painottaessaan mentoroinnin merkitystä. Tammikuussa osallistuttiin Lääkäripäiville omalla osastolla. Sosiaali- ja terveysviraston, Concordian ja Pedersören kunnan edustajista koottu pienempi ryhmä mainosti sekä virastoa että seutua. Monet nuoret lääkärit ovat kiinnostuneita työskentelemään täällä, muun muassa oppiakseen ruotsia. Johtava lääkäri ja koulutussuunnittelija osallistuivat Jaakon Päivillä Concordian paluumuuttajapäivään Campus Allegrossa. Sosiaali- ja terveysvirasto osallistui myös Kunta etsii lääkäriä -rekrytointi-iltapäivään. Sijaispankki on tärkeä rekrytointikanava. Sijaispankin palveluja tarjotaan Sosiaali- ja terveysviraston työpisteille. Vuoden 2014 loppupuolella perustettiin työryhmä, jonka tavoitteena on suunnitella sijaispoolitoimintaa. Keväällä 2014 sijaispankin rekrytointiohjelma Lauraa täydennettiin siten, että virkoja ja toimia on mahdollista hakea sähköisesti. Yhteensä 298 hakijaa on tehnyt hakemuksen sijaispankkiin kuluneen vuoden aikana. Sijaisia on järjestetty 3260 toimipisteeseen, ja 467 työvuoroon ei ole onnistuttu löytämään sijaista. Niissä tapauksissa toimipisteet ovat järjestäneet sijaisuuden itse vaihtamalla työvuoroa tai olleet alimiehitettynä kyseisten työvuorojen ajan. 18

26 4. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin ja työterveyteen vaikuttavat suuressa määrin mm. työnjohto, yhteistyö ja luottamus, ammattitaito ja osaaminen. Haitallisen kuormituksen vähentämiseksi voidaan turvata henkilöstövoimavarat, selkeyttää työprosesseja, suunnitella ja mitoittaa työtä, kehittää esimiestyötä ja turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Tässä käsitellään ensisijaisesti asioita, joita työsuojelutoiminta ja TYHY-toiminta voivat tukea Tuetaan työkykyä yhdessä Pitkäaikaisten sairauslomien vähentämiseksi uudet aktiivisen tuen ohjeet otettiin käyttöön Aktiivinen tuki on menettelytapa, jonka avulla työpaikka ehkäisee ja ratkaisee työssä selviytymiseen liittyviä ongelmia suunnitelmallisesti. Ohjeet koskevat seuraavaa: 1. Varhainen tuki, 2. Tehostettu tuki ja 3. Työhönpaluun tuki. Esimiehet ovat jättäneet työterveyshuoltoon ilmoituksia työkyvyn heikkenemisen uhasta, jos sairauspoissaolo on kestänyt yli 30 päivää. Näiden pohjalta on käyty 48 kolmikantakeskustelua. Työpaikan puolesta on voitu ryhtyä toimenpiteisiin osassa tapauksista, esim. parannettu ergonomiaa ja tehty muutoksia työtehtävissä. Joidenkin työntekijöiden osalta on voitu tehdä uudelleensijoituksia sopivampiin työtehtäviin, osalle ratkaisuna on ollut kuntouttamistuki tai eläkkeelle jääminen, osalle sairausloma. Pirjo Salonen Tänä päivänä monelle ei työkyvyn heikkenemisen uhasta huolimatta ole voitu antaa heidän edellytyksiinsä soveltuvaa työtä. Joskus työtehtävien muutoksen tarve olisi voinut olla melko lyhtykestoinen. Säästövaatimuksista johtuen tarvittaviin tukitoimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty, jolloin seurauksena on ollut sairausloma, joskus pitkäkestoinenkin. Säästöksi tarkoitettu toimenpide voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin pienempi työmäärä lyhyemmän ajanjakson aikana TYHY-toiminta Tyhy-toimintaa on toteutettu vuoden 2014 TYHY-suunnitelman mukaan. Tehdyn Webropol-kyselyn mukaan 81 % työntekijöistä on osallistunut jonkinmuotoiseen TYHY-toimintaan vuonna Suurin osa henkilöstöstä on tyytyväinen toimintaan nykyisessä muodossaan, mutta toiveita lisätoiminnasta ja uusista toimintamuodoista on myös esitetty. Seuraavassa joitakin esimerkkejä Tyhy-toiminnasta: 1) Työhyvinvointikortti-koulutusta on järjestetty 55 työsuojeluparille ja kuntoremonttikoulutusta 77 työntekijälle. 2) TYHY-kuponkeja eri liikuntamuotojen subventointiin on käytetty :n arvosta. TYHY-kuponkeja on jaettu henkilöstölehden mukana :n arvosta, mutta vain noin puolet kupongeista on käytetty, eli keskimäärin 13,5 kuponkia/työntekijä 3) Työpaikkojen itse järjestämiä virkistysiltapäiviä on tuettu. 4) Selkä- ja niskakouluja on järjestetty yhdessä työterveyshuollon kanssa, liikuntaryhmiä, Kokeile -tilaisuuksia ym. On järjestetty. Laajempaa TYHY-hanketta yli 35 työntekijän työpaikoille suunniteltiin keväällä ja se käynnistettiin syyskuun alussa. 5) TYK-kuntoutukseen (työkykyä ylläpitävä kuntoutus) nyt osallistuneilla on sairauspoissaolo vähentynyt 56 % vuodesta

27 Tyhy-toiminnan merkitystä on vaikea laskea suoraan euroissa, mutta jo ne työntekijät, jotka erilaisiin TYHY-toimenpiteisiin osallistuttuaan kertovat aloittaneensa kuntoilun, ovat lopettaneet tupakoinnin, vähentäneet painoaan, eivät tarvitse astmalääkettä, heidän tuki- ja liikuntaelinten vaivansa ovat vähentyneet jne. osoittavat osaltaan, että toiminta on kannattavaa Työterveyshuolto 2014 Työterveyshuollon toimintajakson kolme tärkeintä tavoitetta ovat olleet: 1. Työpaikkaselvitykset 2. Terveystarkastukset ja 3. Työkyvyn varhainen tukeminen. Pietarsaaren kaupunki ostaa myös sairaanhoitopalveluja yleislääkäritasolla. Kuten taulukosta 22 ilmenee, ehkäisevä toiminta, erityisesti (lakisääteisten) terveystarkastusten määrä on kasvanut huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lääkärinpalvelujen määrän lisätarve on kuitenkin kohtuullisen suuri. Ensihoitopalvelut eivät kuulu työterveyshuoltoon. Solveig Sandvik-Nyberg Työplus on palvelun tehostamiseksi ja parantamiseksi ottanut käyttöön järjestelmän, joka mahdollistaa ajanvarauksen työterveyshoitajalle netin kautta. Lisäksi Työplus on aloittanut lääkärinvastaanoton myös iltaisin, johtuen vaikeuksista saada lääkärinvirat täytettyä. Tämä on johtanut siihen, että Pietarsaaren kaupungin työntekijät ovat saaneet enemmän työterveyspalveluja kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 6 Kustannukset (euro/a) Kostnader Kustannukset FPA-ersättning Kela-korvaus * Nettokostnad Nettokustannukset Nettokostnad/anställd Nettokust./ työnt.** *Arvioidut kustannukset **Työterveyshuollon piiriin kuuluvia työntekijöitä 4.4. Terveysperusteiset poissaolot Vaikka tavoitteena on ollut sairauspoissaolojen huomattava vähentäminen, siinä ei ole onnistuttu. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 18 %:lla vuodesta 2013 ja poissaolo psyykkisen sairastamisen vuoksi (konfliktit, psykososiaalinen kuormitus ym.) on lisääntynyt 11 % verrattuna vuoteen 2013 ja 24 % vuoteen 2012 verrattuna. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet 3 % vuodesta Sisäilman huono laatu on myös useassa tapauksessa lisännyt terveyteen liittyvää poissaoloa. Tässä yhteydessä ilmenee tarve käyttää ohjeita Tuetaan yhdessä työkykyä ja huomioida työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset. Erilaisten tukitoimenpiteiden avulla voidaan vähentää työssä koettua kuormitusta. Sairauspoissaoloissa on suuria eroja eri ammattiryhmien välillä, mikä huomioidaan työterveyshuollossa ja TYHY-toiminnassa, ja luonnollisesti myös omissa hallintokunnissa. Vanhushuollossa sairauspoissaolot ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Vanhushuollon tulosalueella on kehitetty lähijohtamista sekä otettu käyttöön uusia työmenetelmiä kuten kinestetiikka. Sosiaalihuollossa sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöä kohden on vähentynyt vuodesta ,9 päivää työntekijää kohden. Sosiaalihuollossa onkin vuoden 2013 alusta lähtien kehitetty sisällöllistä toimintaa sekä johtamis- ja organisaatiojärjestelmää. Taulukko 7 20

28 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16, , , Hälso- o sjukvård Terveys- ja sairaanh. 13, , , Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20, , , Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19, , , Bildningstjänster/ Sivistys 13, , , Tekniska / Tekninen 20, , , Övriga/Muut* 10, , , Hela personalen/ Koko henkilöstö 16, , , * Liikelaitokset, konsernihallinto, rakennusvalvonta, jätelautakunta Sote, muut 351 päivää = 12,5 päivää/työntekijä Sairauspoissaolopäivistä päivää on palkattomia ja päivää sellaisia, joista on maksettu 2/3 palkasta. Taulukko 8 Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2014 Taulukko 9 Kelan ja työmarkkinalaitoksen muutettua suosituksiaan esitellään sairauspoissaolojen jakauma lyhyempään ja pitempään poissaoloon vain vuodelta Aikaisemmin jakaumaintervalli on ollut toinen. Vertailu: Vuonna 2013 varhaiseläkemaksu oli 0,4 % palkkasumasta, vertailukuntien prosentuaalinen osuus oli 1,1 %. Suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 2014 ovat olleet sairaudet tuki- ja liikuntaelimissä, 39 %, sekä psyykkiset sairaudet, 33 %. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä on ollut alhaisempi kuin aikaisemmin. 21

29 4.5. Työsuojelu 2014 Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden aiheuttamien riskien arviointi toimii työsuojelutoiminnan perustana. Vuonna 2014 psykososiaalinen kuormitus on nostettu esiin lähes kaikilla 24 (työsuojelua koskevalla) työpaikkakäynnillä, joita aluehallintoviraston tarkastajat ovat tehneet kaupungin työpaikoilla. Lainsäädäntö ja AVI vaativat, että työnantajan on myös arvioitava työn psykososiaalinen kuormitus. Psykososiaalisen kuormituksen selvitysvaatimukseen vastaamiseksi työsuojeluhenkilöstö on vuonna 2014 suorittanut Valmeri-kyselyjä vanhushuollossa ja päivähoidossa. Kyselyyn on vastannut 650 työntekijää. Menetelmä on osoittanut olevansa hyvä ja käyttökelpoinen, sillä se on usein myös vaikuttanut ehdotuksiin työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi. Valmeri-kyselyn käyttäminen tulee jatkumaan. Taulukko 10 Valmeri-tutkimuksen tulokset Den fysiska arbetsmiljön Fyysinen työympäristö Stöd och rörelseorg. Tuki- ja liikuntaelim. Psykosocial belastning Psykososiaalinen kuorm. Dagvården / Päivähoito 3,5 (3,5 ) 3,7 (3,5) 4,2 (3,9) Äldreomsorg /Vanhushuolto 2,8 ( 3,1) 2,9 ( 3,0) 3,3 (3,3) Suluissa vertailukunnat Suomessa Erot kaupungin omien työpaikkojen välillä ovat suuret, erityisesti fyysisen työympäristön osalta, jossa sisäilmaongelmia esiintyy melko usein. Vanhushuollossa on vielä ryhdyttävä toimenpiteisiin tuki- ja liikuntaelinkuormituksen osalta. Sisäilmatyöryhmä on saanut vuoden 2014 aikana 30 eri työpisteestä kirjallisen pyynnön sisäilman laadun selvittämisestä. Joitakin työpaikkoja on suljettu, osassa selvitykset jatkuvat. Joitakin työntekijöitä, jotka reagoivat sisäilmaongelmiin voimakkaasti, on yhteisymmärryksessä voitu siirtää toiseen työpisteeseen. Työtapaturmat ja väkivallan uhka Työtapaturmien määrä on laskenut joten kehitys on vuosien 2011 välisellä 2014 jaksolla mennyt oikeaan suuntaan. Työmatkalla tapahtuneiden tapaturmien määrän väheneminen johtuu valtaosin talven säätilasta. Pietarsaaren kaupungin tapaturmatiheys on alhaisempi kuin vertailtavissa kunnissa. Ehkäisevä toiminta tulee jatkumaan. Ilmoitukset väkivallan uhasta ovat sen sijaan lisääntyneet. Työsuojelulle jätetyistä 54 ilmoituksesta 18 tuli sosiaalihuollosta, 16 vanhushuollosta, 14 sivistystoimialalta, 5 terveydenhuollosta ja 1 tekniseltä toimialalta. Tehtyjen ilmoitusten kohdalla ovat lisäksi olemassa tilastoimattomat ilmoitukset. Taulukko 11 Taulukko 12 22

30 4.6. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle tehtiin hyvinvointikysely vuoden 2014 aikana. Tutkimustulosten mukaan työn Taulukko 13 kuormittavuus on edelleen suuremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin, mutta tulosten mukaan vähentynyt kaikilla tulosalueilla edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vanhushuollon tulosyksiköissä ja varsinkin geriatrian osastoilla työn kuormittavuus ja työpaineet koetaan edelleen suuriksi. Työn kuormittavuuden vastapainona sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöllä on edelleen useita suojaavia tekijöitä, joilla on puolestaan myönteinen vaikutus työterveyteen ja hyvinvointiin. Työntekijät kokevat muun muassa, että he voivat hallita työtään. Henkilöstö kokee työnsä kohtuullisen palkitsevaksi ja yleinen työtyytyväisyys on erittäin hyvä kaikilla tulosalueilla. Henkilöstö kokee esimiehiltä saadun kohtelun oikeudenmukaiseksi ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus on edelleen hyvällä tasolla ja hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin. Sosiaalihuollon tulosalueella työn palkitsevuus ja työyhteisön toimivuus on parantunut. Muutokset organisaatiossa koettiin edelleen suuriksi, positiivisimmaksi muutokset koettiin sosiaalihuollon tulosalueella. Tulokset osittavat, että niillä alueilla, joilla on tehty erityisesti johtamiseen ja oman työn kehittämiseen liittyvää kehitystyötä, ovat myös työhyvinvointitulokset parantuneet. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset on käyty läpi yhdessä henkilökunnan kanssa. 5. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Kunnallinen ala on niin henkilöstöintensiivinen, joten henkilöstökustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen vaikuttavat merkittävästi kunnan talouteen. Henkilöstökustannukset, sisältäen edellisen vuoden työnantajakustannukset, ovat verrattuna viime vuoteen vähentyneet runsaalla 2 miljoonalla eurolla. Työterveyshuollon nettokustannus on noussut n euroa. Muut henkilöstöinvestointien kustannukset eivät poikkea mainittavasti edellisenvuoden vastaavista kustannuksista. Taulukko 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat Lön under hälsorelaterad frånvaro/ Terveysperusteisten poissaolojen palkat - Familjeledigheter, lön/perhevapaiden palkat Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat (Sparledighet/Säästövapaa ) 2. Pensions- och andra sociala avgifter/ Eläke- ja muut sosiaalikustannukset Personalinvesteringar/Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto TYHY-verksamhet/-toiminta Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu

31 6. Tasa-arvo Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo, jota kaupunki sitoutuu edistämään tätä kaikessa toiminnassaan henkilöstöpoliittisen tasa-arvo-ohjelman kautta. Sukupuolesta johtuvaa syrjintää ei hyväksytä, vaan tavoitteena on työpaikka jossa ei esiinny minkään muotoista syrjintää. Taulukko 15 Miesten ja naisten välinen palkkaero on vähentynyt 2,9 % vuodesta 2013 vuoteen Miesten prosentuaalinen osuus laski 0,1 % vuodesta 2013 vuoteen 2014 eli oikeastaan ei tapahtunut muutosta. Lisätietoa taulukoissa Pirjo Salonen 24

32 TABELLER / TAULUKOT 2. PERSONALRESURSER / HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Tabell /Taulukko 16 Anställningsförhållanden Palvelussuhteet Män/Miehet Kvinnor/Naiset Sammanlagt/Yhteensä Totalt / Yhteensä Fast anställda, vakinaiset Visstidsanställda, määräaikaiset varav ej i arbete, palkattomalla vapaalla Tabell /Taulukko 17 Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht. SOCHV / Sote Bildning/ Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut Totalt / Yhteensä Tabell /Taulukko 18 Personalens åldersstruktur / Henkilöstön ikäjakauma Ålder Ikä Antal Lukumäärä % andel % -osuus under 30 / alle % % % % % 65 och över 65 ja yli 33 1 % Totalt / yhteensä % medelålder / keski-ikä 45,9 år / vuotta PENSIONER /ELÄKKEET Tabell /Taulukko 19 Ålderspension Vanhuuseläke Deltidspension Osa-aikaeläke 2012 antal määrä 2013 antal määrä 2014 antal määrä 2013 medelålder keski-ikä , medelålder keski-ikä 25

33 3. En kunnig personal / Osaava henkilöstö Tabell /Taulukko 20 Personalens kompetensutveckling / Henkilöstön osaamisen kehittyminen Anställda Työntekijät Deltagare i utbildning Koulutukseen osallistuneet Antal deltagare % Osallistujamäärä % Utbildningsdagar Koulutuspäiviä Medeltal dgr/delt. Keskiarvo pvä/osall Hälso- och sjukvården % 90 % ,8 3,9 Terveydenhuolto Äldreomsorg % 60 % ,7 2,3 Vanhushuolto Socialomsorg % 87 % ,7 5 Sosiaalihuolto Miljöhälsovård % 100 % ,2 5,6 Ympäristöterveydenhuolto Förvaltning % 83 % ,3 Hallinto Totalt/Yhteensä % ,6 3,4 Tabell /Taulukko 21 Grupp 2 Ryhmä Yrkeshögskole-. el. insitutnivå Ammattikorkea.- tai opistotaso Grupp 3 Ryhmä Grundexamen. el. på skolnivå Perustutkinto tai koulutaso Grupp 4 Ryhmä Övrig personal med högskoleex. Muu henkilöstö korkeakoul.tutk. Grupp 5 Ryhmä Stöd/kontorspersonal Tuki- / toimistohenkilöstö Läkare, tandläk., veterinärer Lääkärit, hammaslääk., eläinlääk. Socialarbetare Sos.työntekijät Totalt personer som omfattas Yhteensä täyd.koul. osallistuneet Antalet anställda Työntekijöiden määrä Deltagit % 75 % 96 % 60 % 68 % 62 % 100 % 48 % 47 % 78 % 78 % 95 % 97 % 66 % 76 % Osallistuneet % Utbildningsdagar Täyd.koulut.päivät Utbildningsdeltagare Täyd.koulut.osall. Medeltal dagar/delt. Keskiarvo pvä/osall. 4,4 4,0 2,5 2,2 6,1 7,1 1,7 2,3 5,6 5,0 5,9 5,4 3,6 3,4 26

34 4. Välbefinnandet i arbetet / Työhyvinvointi FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN / TYÖTERVEYSHUOLTO Tabell /Taulukko 22 Verksamheten i siffror/ Toiminta lukuina Antal besök på mottagning/vastaanotolla käyntejä (sjukvård/ sairaanhoito) - läkare/lääkäri -hälsovårdare/terveydenhoitaja Antal hälsoundersökningar/terveystarkastuksia - läkare/lääkärit - hälsovårdare/terveydenhoitaja - fysioterapeut/fysioterapeutit - psykolog/psykologit Arbetsplatsutredningar, timmar/työpaikkaselvitykset, tunteja HÄLSORELATERAD FRÅNVARO / TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Tabell /Taulukko 23 De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) 27

35 Tabell /Taulukko 24 Invalidpensioner / Työkyvyttömyyseläkkeet Invalidpension Työvkyvyttömyyseläke Delinvalidpension Osatyökyv.eläke Rehabiliteringsstöd Kuntoutustuki Arbetslöshetspension Työttömyyseläke Sammanlagt/Yhteensä Tabell /Taulukko 25 Invalidpensioner /Työkyvyttömyyseläkkeet Medelålder/Keski-ikä Invalidpension/Työkyvyttömyyseläke 61,5 60,2 58,0 Delinvalidpension/Osatyökyvyttömyyseläke 55,6 55,4 55,2 Rehabiliteringsstöd/Kuntoutustuki 55,6 55,4 55,2 Tabell /Taulukko 26 Pensionsavgifter/ Eläkemaksut Förtida avgift/ Varhe-maksu Pensionsbaserad avgift/ Eläkemenoperusteinen maksu ARBETARSKYDD OLYCKSFALL / TYÖSUOJELU TAPATURMAT Tabell /Taulukko 27 28

36 Tabell /Taulukko 28 Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda, Ifin maksamat tapaturmakorvaukset Personalkostnader och personalinvesteringar / Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tabell /Taulukko 29 Stadens utbetalda löner och arvoden Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot SOCHV / SOSTER Billdning / Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä Förändr.fr föreg år / Muutos edell vuodesta 4,88 % 2,96 % 2,69 % - 2,17 % *sysselsättning ingår inte/työllistetyt eivät sisälly Tabell /Taulukko 30 Sparledighet 2013 och 2014 Säästövapaa 2013 ja 2014 Frivillig oavlönad ledighet som beviljats i syfte att nedbringa stadens kostnader myönnetty vapaaehtoinen palkaton vapaa kaupungin kustannusten vähentämiseksi. Antal personer/ Henkilöiden määrä Antal dagar/ Päivien lukumäärä Insparad summa/ Säästetty summa SOCHV /SOSTER Alla övriga / Kaikki muut Totalt / Yhteensä

37 Tabell /Taulukko 31 PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola Måltiskuponger, arb.platsen ca. Aterialipukkeita työpaikalla, n Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontaisetu n MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ Jämställdhet / Tasa-Arvo Tabell /Taulukko 32 Uppgiftsrelaterad lön, tillsvidare anställda, 100 % arbetstid/ Tehtäväkohtainen palkka, toistaiseksi palkatut, 100 % työaika Kvinnors löner i procent av männens/ Naisten palkat prosenteissa miesten palkoista Akta, män/kvtes, miehet /mån/kk /kk Akta, kvinnor/kvtes, naiset /mån/kk /kk 78,4 % 80,2 % Ukta, män/ovtes, miehet /mån/kk /kk Ukta, kvinnor / Ovtes, naiset /mån/kk /kk 93,4 % 97,5 % TS, män / TS, miehet /mån/kk /kk TS, kvinnor/ts, naiset /mån/kk /kk 88,5 % 92,0 % Läkta, män/ls, miehet /mån/kk /kk Läkta, kvinnor/ls, naiset /mån/kk /kk 89,7 % 86,6% Samtliga män/kaikki miehet /mån/kk /kk Samtliga kvinnor/kaikki naiset /mån/kk /kk 75,7 % 78,6 % De timavlönade kvinnornas löner var 2014 i medeltal 88,1 % av de timavlönade männens löner, som var 11,84. Tuntipalkkaisten naisten palkat olivat vuonna 2014 keskimäärin 88,1 % tuntipalkkaisten miesten palkoista, jotka olivat 11,84. 30

38 Tabell /Taulukko 33 Personalens fördelning kvinnor/män Henkilöstön jakautuminen, naiset/miehet Män / Miehet Kvinnor / Naiset SOCHV /SOSTER Bildning /Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga/ Muut Pirjo Salonen 31

39 Ab Forsberg Rahkola Oy 2015

40 178, KH :00 CFV: 872/2014 OLAV SUND: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Anomus: Liite 178 Kaupunginsihteeri: Olav Sund anoo vapautusta kaikista luottamustehtävistään vaihdettuaan puoluetta. Sund on ollut teknisen lautakunnan varajäsen ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsen. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää Olav Sundille vapautuksen tehtävistään teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenenä, sekä valitsee varajäsenen tekniseen lautakuntaan ja varajäsenen sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon.

41 178, KH :00 / :s bilaga: Liite 178, kh

42 179, KH :00 CFV: 377/2015 PETER GRANHOLM: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Anomus: Liite 179 Kaupunginsihteeri: Peter Granholm anoo vapautusta kaikista kunnallisista luottamustehtävistään henkilökohtaisista syistä. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää myöntää Peter Granholmille vapautuksen luottamustehtävästään teknisen lautakunnan jäsenenä, sekä valitsee uuden jäsenen tekniseen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi

43 179, KH :00 / :s bilaga: Liite 179, kh

44 180, KH :00 TV: 372/2015 LAUSUNTO, JOKA KOSKEE HARRY JA SIRKKA-LIISA KAJANDERIN ETELÄ- POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEL- LE OSOITTAMAA POIKKEUSLUPAHAKEMUSTA TL Sijaintikartta: Liite 76 A Asemakaavaote: Liite 76 B Asemapiirros: Liite 76 C Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa Hakemus koskee olemassa olevan autotalli/vajarakennuksen korvaamista uudella autotallirakennuksella. Tontilla on asuinrakennus 158 kem 2 ja purettavaksi aiottu talousrakennus 78 kem 2, yhteensä käytetty rakennusoikeus on 236 kem 2. Tontin koko on 489 m 2 ja asemakaavan sallima 195,6 kem 2 tehokkuudella e = 0, 40+ul.- Käytetty rakennusoikeus ylittää sallitun rakennusoikeuden 21 %, 40,5 kem 2. Hakemuksen asemapiirroksessa on esitetty päämitoiltaan purettavaa rakennusta vastaava uudisrakennus. Asemakaavan tehokkuusluvun tarkoituksena on säätää alueellista rakentamisen tiiveyttä, sallia täydentämisrakentaminen siellä missä on käyttämätöntä rakennusoikeutta, rajoittaa uudisrakentamista siellä mistä vanhaa, rakennusoikeuden ylittävää rakennuskantaa poistuu tultuaan elinkaarensa päähän. Vanhaa rakennusoikeuden ylittävää rakennusta voidaan aina korjata ja ylläpitää. Mikäli korjauksessa esimerkiksi rakennuksen ulkoasu, käyttötarkoitus tai muu rakennuslupaa edellyttävä seikka muuttuu, on toimenpiteelle haettava rakennuslupa. Hakemuksessa on pyydetty poikkeuslupaa asemakaavan salliman rakennusoikeuden ylittämiseen 21 %. Pohjoisnummen asemakaava-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuurihistoriallista ympäristöä ja rakentaminen siellä asemakaavalla tarkasti säänneltyä. Merkittävä rakennusoikeuden ylittäminen ei poikkeuslupamenettelyllä ole mahdollista. Mikäli nykyinen rakennus korvataan uudella rakennuksella, on mahdollista hakea poikkeuslupaa vähäiseen rakennusoikeuden ylittämiseen. Uudisrakennukselta edellytetään kaikilta osin korkeaa suunnittelun ja rakentamisen laatua niin, että kaavan aluetta säilyttävä vaatimus täyttyy. Rakennusluvassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota rakentamistavan ja muotokielen sovittamiseen omaleimaiseen rakennettuun ympäristöön.

45 180, KH :00 TV: 372/2015 Kaavoitusosasto puoltaa poikkeuslupaa korvata vanha talousrakennus uudella vastaavalla rakennuksella hakemuksen mukaisesti. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että tämä lausunnossaan ELY-keskukselle puoltaisi Harry Kajanderin poikkeuslupahakemusta. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Sijaintikartta: Liite 180 A Asemakaavaote: Liite 180 B Asemapiirros: Liite 180 C Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus puoltaa lausunnossaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Harry ja Sirkka-Liisa Kajanderin poikkeuslupahakemusta.

46 1 12 Drängst. 1 Larsas gr Permovägen Östra Ringvägen 2 Birgersv. Smedjeg. Pajakatu Fabriksgatan Tehtaankatu 1d JEV/PEL Dagh. Päiväk. Hotel Bibl. Kirj. 11 Choraeusg. JNT 2 Kanava- Apot. 1 espl. Visasbacken P 23 2 nal- Otto Malmsg. P Asemapui. 11 Jakobsgatan Victo r Schaumansespl. hdentie 8 n k o Nordanvägen Ristikari Equa Teollisuustie 18 Ristisuonraitti Nuottalahden k Sofianlaaksonkatu Tsasounast. Tändst.v. Vanhanhamina nt ie 2 8 Smörgrundet Castrens g. Castrenink Östandalsvägen Itälaaksontie skv. 6 Tallmog. Mäntykankaank Laivurin- Campus Allegro Idmaninkatu Eko-p 10 Vänr. Stålink Korsm.gr. MHSO / MTHA Itänummi creutzg. Döbelnink Mariankatu gatan die- Gar- Dagh. Päiväk. De La SKATA Luotsi- Hämeen- Pohjoisnummi Lotsgatan Eko-p Minigolf Ankarvägen Beckbruksv. 9 7 Näkinkuja Puosuntie Skutnäs lmansvägen Adv.kyr Fänrik Stålsg Järnvägsgatan Jakobsgatan Kvastb.stråk. Luutav.raitti 21 5 Mormon kyrka Motionstig Kuntopolku Köysikuja Stadsh. Kaup.talo Block- Rauh. Nål makarf. Satamak. 2 Segelsundsg. Pursisal.k. Språkb.skola Kielik.koulu Bapt. kyrka 3 15 Kirkkokatu Alholmsg. Storgatan 18 6 Perämiehenk Sib. 18 Styrmansg. Herrholmsg PinnBodholmsg onäsinkatu Oikotie 9 Skutnäsinkatu 21 Ka Genväg en Fordellsg Västanpå väg. 7 Dal Vestersundinkatu Johanneskapellet ansv. 2 Pentzininkatu Europa Australia Orient Vesta Equatorn Tiaineng Odlingslotter Viljelypalstat 74 Eko-p Korsgr.- 6skvären Kaarilahti Hotel Andersinsv. Fotbollspl. Jalkapallok. Gästhamn Vierassatama Folkhälsan Östanlid Missnev Kråkholmantie Sofiedahlsg. Tjasovna 2 3 P Alholminkatu Kittholmen Östanfjärdsv. Itälahdenti Eko-p Gam la Ham nvägen 31 Vattungen Fiskarevägen 5 11 tbindarev. Jacob s Kinderg. 12 Ebba Brahe espl. Rantatie 33 Skansv. 36 Briggv. Skutkullvägen n 127 Permosvängen Kolpintie Roosg. Lagmans skola 2 Hell. kirkko Taljasepänk. Host. 5 Pohjoisnummikatu 12 makaregatan P A-Bes. 21A-Kats a Tengströmsgatan 1 Keskustie Suotie 2 ansvägen 18 Eko-pPermo 36 Träskvägen Dagh. Päiväk Purotie 8 Antasv. Bäc kväg. Sikören Matkah. VR Fiskar K alanie 17 Palokärjentie 11 Hundskolningsplan Koirakoulutuskenttä A-Besiktning A-Katsastus 5 6 Karviken 1 1 torn Gymnasium Lukio Skolparken Koulupuisto 20 Skolgatan Kyrka Nötkråkeväg en Svartkråkev. Vareksent Depågatan Varikonkatu 2 4 Eko-p 5 6 India Rummelgrundet 9 Dagh. Päiväk Sandv Djupviksg atan 41 Ristikari n tie Notviksg Järvis. talo Korsgrundsvägen Karviksg. 2 Båthamn Venesat. Ristik.pol Itäkunnaant. Itälän koulu Syvälahdenkatu 36 5 Herkules Granndalsv Industrivägen Pohjantie Korsmosståget Itänummenk. 40 Öste25 rmalmsgatan vägen Kvastberget 42Luutavuori Alholmintie 2 Kittholma Repslagarbanan Alholminkatu Skepparegatan Kristiinankatu Mariah Hamng. Pavis Korsgr. st. 2 1 Östanlidv. Östermalm Idmansg. Ahlströmsgatan Kulneffsg. Adler- Eko-p 19 Munters g Saarikatu Amerikagatan Kråkholms- 2 Hälsovårdscentral / Terveyskeskus 12 Pohjanlahdentie Lontoo London 35 Lotta Svä rdsg Piispankatu Norrmalm Biskopsgatan Mariagatan Djurgårdsleden Prikintie 3 26 Förs.center Seur.keskus Past.kansli Kirkkoh.vir 2 11 Skutkullantie 12 Näckensgr. 5 Durkv 14 4 Meritie Sj öv. Korvetintie 12a 5 7 Jaakonk. Asematie 1 Kauppiaank. Stationsv. Kvarnb.g. Runebergsg. Runebergink. Norrmalmsgatan Tavastgatan Holmgatan Alholmsgatan Christinegatan Kvastbergsg. Luutavuorenk Concord.gr Strengbergsgatan Loveret 43 Ebba Brahen puistikko 9 Stadstr. Kaup.puut. Eko-p Merimiehent. 60 Jun g m annintie Jungfrust Skutnäs bönehus Kaarlonkuja Vuohisillantie Permontie Componenta Eko-p 1a Tobaksmag. Tupakkamak. Hotel Taxi P 2 Salut. Kauppat. Centrum 4 9 Eko-p P Post 24 Höt.C. 21Heinät.K. 19 Rådhusgatan 60 Brandstation Paloasema Ko rpv. Korpintie Notvarpet Kaarilahdenk Bottenviksvägen 24 KKC Rautatienkatu Ristikari 49 Vega Jacobstads Wapen 4 FantaSea Park 1 Pavisv. Paviksent. Simstrand Uimaranta Silverhällan Båthamn Venesatama Vesiniemi 14 Str andv apellv. 51 Hovslag Vagnsmak 7 Sjukhus / Sairaala 7 9 Döbelnsgatan 2 Ahlströmink. Tehtaankatu 4 Sven Dufvag. Lagmansg. katu katu Jaakonkatu Amerikankatu Pingstkyrka 10 pui stikko Itäinen Rengastie Museum Museo Mässplan Messukenttä Masaholmsv. Masaholmant. Optima 30 2 gat gränd Gumbo en Getbrovägen Aspegrens trädgård 1 Rådmansg. Raatim.haka Parentesen 4 Oxhamns skola Pietarinpuistikko Ekovägen Kaikutie Ku m perinkatu an 1 Källbergsgränd 3 Tobaksgatan Ruusuoksantie Nya Bennäsvägen Byväg Sockenv. Pitäjäntie Västermalm Västermalmsg. 26 Bonäsgatan 67 Åkerl Pirilöntie niemenkatu Skärsvägen 48 Han tv.g. 122 P ir ilövägen Björkbacka Koivurinne OptiPark 1 3 Vet. Lastenkuja Karjavalkamankatu 8 Länsinummi 1 Bonäs skola Åkerviksv Tupakankatu Rajakiventie 1 Kaski- Runebergssalen Runeberginsali Voudintie Knektfaret 2 es väg 2 Brunnskogsg. 14 Pietarintie Heikelinkatu Heikelsgatan Mararanna Österleden Mjölvägen Ishall Jäähalli 4 Eko-p ÅA/barnped. 8 Paul Hallvars gata Radiotie Bonäs.gr Oxhamnsgatan Mällikatu Peders 2 19 Peldani Pähkinäntie 24 Abra 5 55 Kyrkviksvägen Pedersvägen Helanderinkatu 9 1 2ntie Förs.stuga 2 Knektvägen Fogdevägen Choraeuksenk. Info Apot. Polis Keskusta 13 6 Otto Malmink Köpmansg. Centr.idrottspl Kesk.urh.kenttä Pedersesplanaden Fo rdellink. 39 P Pedersöre Kyrka Lappfjärden Länsinummen koulu Läntelä Centralv. v. 11 Furuväge Företagarvägen Rulltobaks Rökverksgatan 12 Hagtornsv. 57 M.ungd. å Berggränd Siikaluoto 13 Eko-p 5P Vattent. 2 Himmelsbergsg. Metod.k Miss. kyrka Kela A-E Raatihuoneenkatu 49 Lindskogsgatan 6 Eko-p 48 Rauhantie Fredsv Paasikalliontie Hälle b ergsv. Kauparbergsg Itäväylä Rosenlundsg. Fridhemsv. 31 Eko-p Apot Koulukatu Jugends. Dagh katu 24 3 Myllym.k. 5 Etelän. koulu Isokatu Host. 14 Etelänummik Södermalmsg. Herrholmink. 8 Idrottsgård Urheilutalo 29 Pinnonäsgatan Lapinneva 9 3 Länsiväylä Tengströminkatu Vallikatu 2 Länsikuja Västerm almsbr. 2 Rådmgr. husgatan Honkatie Savukatu 24 Pietarilankatu Pederstad sg Spireav Videvägen Bennäsvägen Studiebostäder Opiskelija-asunnot 5 Västerleden 1 Joh.gr. 2 3 Lukasgr. 2 Markusgr. Matteusgr. Tennis Center 2 Dagh. Päivk Svedjenabbag Käsit.k De Gaml. Hem 2 Puutarhakatu Dagh. Päiväk. Museo Museum 2 Dagh. Päiväk Trädgårdsgatan 6 Jordbanehall Maapohjahalli Dagh. Päiväk. 14 Eko-p Nynäs 1 Väster Lä malmstorg n s in um menkatu örkenäsgatan Pörkenäsinkatu Kaskiniemi Svedjenabba LÄGESKARTA - SIJAINTIKARTTA Kajander Harry :15000 Liite A Bilaga / 180, KH :00 / :s bilaga: Liite 180 A-C, kh

47 180, KH :00 / :s bilaga: Liite 180 A-C, kh Bilaga / Liite B UTDRAG UR DETALJPLAN - ASEMAKAAVAOTE Kajander Harry

48 180, KH :00 / :s bilaga: Liite 180 A-C, kh Bilaga / Liite C UTDRAG UR SITUATIONSPLAN - ASEMAPIIRROSOTE Kajander Harry 78,0 m

49 181, KH :00 TV: 627/2014 BOSTADS AB PINNONÄSGATAN 26 ASUNTO OY: VUOKRASOPIMUKSEN UUSI- MINEN TL Anomus: Liite 82 A Asemakaava: Liite 82 B Kartta: Liite 82 C Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh Bostads Ab Pinonäsgatan 26 vuokraa päivätyllä sopimuksella m² suuruista asuintonttia nro 61 korttelissa 15 kaupunginosassa 1 (Keskusta). Vuokrasopimus päättyy Isännöitsijä Britt-Marie Harju anoo Bostads Ab Pinonäsgatan 26 lukuun vuokrasopimuksen uusimista. Tontilla on kolmikerroksinen asuinrakennus, jossa on 15 asuntoa kokonaishuoneistoalaltaan 731 m². Olemassa oleva rakennus vastaa asemakaavan mukaista rakennusoikeutta vuodelta Tontin vuokra vuonna 2014 oli 583,56 euroa. Kaupunki on viime vuosina uusinut vuokrasopimuksia lähistöllä oleville kerrostalotonteille. Ottaen huomioon tontin sijainnin, pinta-alan ja rakennusoikeuden, on tämä kyseinen tontti verrattavissa näihin tontteihin. Viime tapauksessa vuokra vahvistettiin 2,10 /m²/vuosi (Kh ). Tontin 1:15:61 vuosivuokra olisi saman hinnoittelun mukaan euroa. Laskettuna myyntihinnaksi tontti vastaisi noin 42 /m². Kaupungin vuokrataksan mukaan kerrostalotontin vuokra määrätään niin, että vuokra asuntoa kohden jää alueen omakoti- ja rivitalotontteja alhaisemmaksi. Tontti sijaitsee hintavyöhykkeellä II/I, jossa lähialueen omakotitontin vuosivuokra on tänä päivänä noin 600 euroa. Vuosivuokra tälle kyseiselle kerrostalotontille tulisi olemaan noin 205 euroa/huoneisto. Vt. kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Kaupunki vuokraa tontin 1:15:61 Bostads Ab Pinonäsgatan 26:lle ajalle vuosivuokrasta euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2014 keski-indeksi 1910 on perusindeksinä. Ehdotus Vt. tekninen johtaja:

50 181, KH :00 TV: 627/2014 Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Päätös Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. 82 tarkastettiin välittömästi. Kh Anomus: Liite 181 A Asemakaava: Liite 181 B Kartta: Liite 181 C Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki vuokraa tontin 1:15:61 Bostads Ab Pinnonäsgatan 26:lle ajalle vuosivuokrasta euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2014 keski-indeksi 1910 on perusindeksinä.

51 181, KH :00 / :s bilaga: Liite 181 A, kh

52 BB STST KH , KH :00 / :s bilaga: Liite 181 B, kh UTDRAG FRÅN BASKARTA : /

53 181, KH :00 / :s bilaga: Liite 181 C, kh Arrendetagare: Objekt: Bostads Ab Pinnonäsgatan 26 Asunto Oy Tomt nr i Jakobstad. Oikotie III Skutnäsgatan Skutnäsinkatu III 7 Pinnonäsinkatu 17 III K P3 III K III m III P7 III III 3 1K10 23 III Rådhusgatan III 4 5 Pinnonäsgatan 11 III K III K K Raatihuoneenkatu K1 1: /

54 182, KH :00 TV: 113/2015 LAUSUNTO JOKA KOSKEE LILLA TJUVÖREN ASEMAKAAVAEHDOTUSTA LUO- DON KUNNASSA TL Sijaintikartta: Liite 68 A Asemakaava: Liite 68 B Asemakaavaselostus: Liite 68 C Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka-Elomaa, puh Lausuntopyyntö: Luodon kunta pyytää Pietarsaaren kaupungin lausuntoa Lilla Tjuvörenin asemakaavaehdotuksesta. Asemakaavaehdotus on asetettu nähtäville Lausunto: Pietarsaaren kaupunki kiittää lausuntopyynnöstä. Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto on antanut lausunnon Lilla Tjuvörenin asemakaavaluonnoksesta, joka oli nähtävillä Pietarsaaren kaupungilla ei ollut huomautettavaa. Tekninen lautakunta kirjasi asian tiedoksi Asemakaavaluonnokseen on tehty vähäisiä tarkistuksia, tarkistuksilla ei ole ollut oleellista vaikutusta kaavan sisältöön tai siihen mitä kaavaosasto on luonnoksesta lausunut. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että tämä hyväksyy lausunnon kaupungin virallisena lausuntona. Tekninen lautakunta lähettää tämän päätöksen Luodon kunnan kaavoittajalle. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Sijaintikartta: Liite 182 A

55 182, KH :00 TV: 113/2015 Asemakaava: Liite 182 B Asemakaavaselostus: Liite 182 C Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä asemakaava-arkkitehdin lausunnon kaupungin virallisena lausuntona.

56 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 A, kh LÄGESKARTA - SIJAINTIKARTTA Luodontie Nissasören Svanen, Joutsen Camping Simstrand Hästvägen n Västra Strandvägen ägen Kärrväg Vikarholmsgr. Korngr. Vetegr. Strandvägen Uimaranta Runebergs stuga Runebergin tupa en Lillys arholmsväg en Lysarholm antie 122 Rågvä gen Kornväg en Råggr. Havregr. 155 sv äg F a n d llgru Lilla Lysarholmen Stora Lysarholmen 83 Odlingslotter Viljelypalstat Hebenetta Tjuvören Varassaaret Östanpåvägen Lysarholmen Lysarholma Lilla Tjuvören Motionsstig-Skidspår Kuntopolku-Latu Fallbergsvägen Fallb.st. 39 Östangr. Lysarholmsvägen V.Fårho 3 lmsv. 24 Östra fårvägen danvägen begr. haut. Fotbollsplan Jalkapallokenttä an nttä r t ation ema Nötkråkeväg Svartkråkev. Vareksent Eko-p en rpv. Korpintie 72 1 Östanpå Itälä 8 17 Östanfjärdsv. 28 Palokärjentie M ä 15 Märän 30 K raträskkrök. k Itälahdentie orvenm Fiskaruddssvängen 22 alanie m 36 Fiskaruddsstråket 12 Kalliotöyryntie 1. kaarre Fisk.uddsst. 9 Eko-p Ström 10 s grundsvägen ntie Läntinen Lammassaare Västra Fårholmsvägen Lammassaari 15 Fårholmen Jakobstads Omfartsväg Eko-p Fårbergsvägen Öst r a Fårholmsv. Fårholmsberget 42 Lammasvuorentie Skrammelviksv Aligrundsvägen Itäinen Lammassaarentie 61 mmelvikintie Skra Aligrundintie Ko 48 tu 6 atu Ristisuonraitti 29 THA ermalm mi olpintie Terveyskeskus iraala 7 Fridhems Korsmosståget 30 Teollisuustie Fredsv Pohjantie Östandalsvägen Itälaaksontie Korsm.gr. 31 Rauh 13 Itälän koulu Industrivägen Castrens g. Castrenink. 18 Permosvängen Folkhälsan Östanlid Itäkunnaant. Dagh. Päiväk A-Bes. 21A-Kats Granndalsv Eko-p Östanlidv. 6 5 Dagh. 80 Hovslagarev. Vagnsmakarev Kiviaidantie 40 Sadelmakarev Itärann a n Villa Sveden 9 tie Simstrand Uimaranta Uusi- 4 Vaunusepänt Formansv. Ajurintie tie Björnholmsv Herme Lovägen Nyvägen Björnholmen Igelkottsvägen Eko-p 47 Karhusaari linvägen Karhusaarentie Båthamn Venesatama 2 18 Svedenvägen Uusitie Kirkko Rörgrundsv Saukont Bäverv. 20 Älggr Ilveksentie 3 Kärpänt. 2 Bisamv Älgvägen 1 Hirventie Kärpänpolku 8 8 Kytömäent. 5 Solringen 2 kehä Eko-p Hermelingr Stenströmsv Rosas höjden Rosasholmsvägen Kärpänku Sommarstigen Ruusasholmantie 68 Rosasholmen Ruusasholma Kesäpo 20 Rosash.sväng lku 5 14 Kesätie Sommarvägen Aligrundet 17 Ö. Rosasholmsv Widemansgrundet Widemaninkari Granholmen Laivavuorentie 12 Skutbe Småholmsvä g en Norrängarna rgsvägen 1:15000 Ka

57 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 B, kh STST KH BB LARSMO KOMMUN LUODON KUNTA MED DETALJPLANEN FORMAS: ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU: Skala/Mittakaava 1:2000 JAKOBSTAD/PIETARSAARI Planerare/Suunnittelija JUHO RAJANIEMI Tekn.dr., arkitekt SAFA Tavastgatan JAKOBSTAD juho@rajaniemi.info gsm (044)

58 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh LARSMO DETALJPLAN FÖR LILLA TJUVÖREN OCH TJUVÖRENS ÖSTRA DEL DETALJPLANEBESKRIVNING FÖRSLAG

59 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh LARSMO KOMMUN DETALJPLAN FÖR LILLA TJUVÖREN OCH TJUVÖRENS ÖSTRA DEL DETALJPLANEBESKRIVNING Detaljplanen gäller det ca 14,13 ha stora området på Lilla Tjuvören samt östra delen av Tjuvören som befinner sig på östra sidan av lv 749. Ca 5,81 ha av planeområdet är vattenområde. På området finns ingen detaljplan från tidigare. Detaljplanen gäller fastigheterna: 9:57, 9:58, 9:62, 9:72, 9:73, 9:74, 9:124, 9:176, 9:177, 9:191, 9:213, 9:227, 9:228, 9:243, 9:246, 9:268, 9:269, 9:270, 9:271, 9:272, 9:273, 9:274 samt delar av 2:2 och SMF. 876:4. Genom detaljplanen bildas kvarter jämte anslutande trafik-, gatu-, rekreations-, vatten- och specialområden. Detaljplanebeskrivningen rör detaljplanen som Larsmo kommunfullmäktige godkänt den Planområdets läge och namn Planområdet omfattar hela Lilla Tjuvören och östra delen av Tjuvören som genomkorsas av landsväg 749. Det ca 14,13 hektar stora detaljplaneområdet varav landområde ca 8.32 hektar ligger vid den invallade sötvattenbassängen Larsmosjön, nära intill kommungränsen till Jakobstad, ca 5 km från Jakobstad centrum. Detaljplanens namn är Detaljplan för Lilla Tjuvören och Tjuvörens östra del. Planens utarbetare Planen utarbetas av Arkitekt Ab Rajaniemi och som ansvarig person fungerar tekn.dr., arkitekt SAFA Juho Rajaniemi. Byggnadsingenjör AnneMo Kaitfors fungerar som planerare. Som Larsmo kommuns ansvarsperson fungerar markanvändningsingenjör Thomas Käldström. 2

60 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. SAMMANDRAG 1.1 Detaljplanens skeden 1.2 Detaljplanen 1.3 Genomförande av detaljplanen 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet Allmän redogörelse Naturomgivningen Bebyggd miljö Kommunalteknik Markägoförhållanden Områdets byggnadshistoria 2.2 Planeringssituation Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning Landskapsplan Generalplan Tidigare detaljplan 3. OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN 3.1 Behovet av detaljplanering och detaljplaneändring 3.2 Planeringstart och beslut 3.3. Deltagande och samråd Intressenter Anmälan om anhängiggörande Deltagande och samarbete Myndighetssamarbete 3.4 Mål för detaljplan och detaljplaneändring Allmänna mål Utgångsmaterialets givna mål Intressenternas syften Planutarbetarens kvalitativa syften 4. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN 4.1 Planens struktur 4.2 Målsättningarnas uppfyllande angående omgivningens kvaliteter 4.3 Planens konsekvenser 4.4 Planbeteckningar och -bestämmelser 4.5 Namn 3

61 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 5.1 Genomförande och tidsschema BILAGOR Bilaga 1. Detaljplanens uppföljningsblankett (ej med i förslagskedet) Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning Bilaga 3. Naturinventering 4

62 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh SAMMANDRAG 1.1 Detaljplanens skeden Markägare på området lämnade in en anhållan om uppgörande av detaljplan för Lilla Tjuvören beslöt planeringssektionen anta Arkitekt Ab Rajaniemi som utarbetare av detaljplanen. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt till allmänt påseende under tiden Planutkastet var framlagt till allmänt påseende under tiden hölls ett informationstillfälle för markägare och andra intresserade vid Larsmo kommun. 1.2 Detaljplanen Det ca 14,13 hektar stora detaljplaneområdet varav landområde ca 8,32 hektar ligger vid Larsmosjön, nära intill kommungränsen till Jakobstad, ca 5 km från Jakobstad centrum. Planområdets gränsdragning syns på pärmbilden. Området är kraftigt utbyggt med fritidsbostäder. På området finns 15 fritidshus. Inga arbetsplatser finns på området. Genom detaljplanen ändras tio RA-tomter till AO-tomter och två nya AO-tomter anvisas i detaljplanen, varav samtliga är i privat ägo. Åtta av AO-tomterna är bebyggda med fritidsbostad, varav tre bebos året runt i dagsläget. I detaljplanen anvisas även sju redan bebyggda RAtomter, varav en bebos året runt. 1.3 Genomförande av detaljplanen För genomförandet av detaljplanen står både den privata och offentliga sektorn. Planens genomförande kan tänkas börja sommaren

63 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet Allmän redogörelse Området är till största del bebyggd miljö. Området är låglänt med höjdskillnader på 0-2 m. På planeområdet finns fyra fast bosatta familjer Naturomgivningen För planeområdet har utarbetats en naturinventering. Naturinventeringen omfattar en översiktlig inventering av växter och naturtyper, samt en grundlig inventering av flygekorre. Naturinventeringen har gjorts hösten 2014 av FM biolog Mattias Kanckos från Essnature. Den södra delen av Tjuvören som ingår i detaljplanen är nästan helt utbyggd och ett enhetligt trädskikt saknas helt. På området norr om vägen till Lilla Tjuvören på Tjuvören finns en ca 70- årig, rätt gles granskog samt ett kraftigt försumpat område på den nordligaste delen av detaljplaneområdet. Norra delen av Lilla Tjuvören är mycket kraftigt utbyggd och modifierad. På den mellersta delen av Lilla Tjuvören finns ett område med ca 50-årig björkskog. Den södra delen av Lilla Tjuvören är tätt bebyggd med fritidsstugor och på området finns ingen skog, endast spridda träd mellan stugorna. Den sydligaste delen av Lilla Tjuvören är vegetationsfri eftersom man nyligen fyllt området med muddermassor. Allra längst i sydspetsen av Lilla Tjuvören finns ett litet område med en ca 30-årig blandskog. Se bilaga 3. Bild 1. Vy längs Lilltjuvörsvägen Bild 2. Vy längs Lilltjuvörsvägen 6

64 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Bild 3. Vy över Lilla Tjuvörens östra strand. Bild 4. Vy över Lilla tjuvörens sydligaste ända. Bild 5. Vy längs lv 749 söderut. Bild 6. Vy längs skogsväg på fastighet 9:243. Bild 7. Privat båtplats på Tjuvören. Bild 8. Vy från lv 749 mot Lilla Tjuvören Bebyggd miljö På området finns inga registrerade fornminnen. 7

65 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Största delen av området är bebyggt. På området finns 15 fritidsbostäder varav ca fyra bebos även vintertid. I huvudsak är de befintliga byggnaderna på området låga trähus. På området finns inga skyddsvärda byggnader. På planeområdet finns en privat båtplats. Nedan finns bilder på alla befintliga huvudbyggnader på planeområdet. Bild 9. Södra Larsmovägen 656 (RNr 9:227) Bild 10. Södra Larsmovägen 654 (RNr 9:72) Bild 11. Södra Larsmovägen 650 (RNr 9:73) Bild 12. Södra Larsmovägen 646 (RNr 9:74) Bild 13. Lilltjuvörsvägen 7 (RNr 9:246) Bild 14. Lilltjuvörsvägen 24 (RNr 9:269) 8

66 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Bild 15. Förråd på Lilltjuvörsvägen 22 (RNr 9:268) Bild 16. Lilltjuvörsvägen 20 (RNr 9:58) Bild 17. Lilltjuvörsvägen 27 (RNr 9:177) Bild 18. Lilltjuvörsvägen 29 (RNr 9:124) Bild 19. Lilltjuvörsvägen 33 (RNr 9:270) Bild 20. Lilltjuvörsvägen 35 (RNr 9:271) 9

67 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Bild 21. Lilltjuvörsvägen 37 (RNr 9:274) Bild 22. Lilltjuvörsvägen 36 (RNr 9:273) Bild 23. Lilltjuvörsvägen 32 (RNr 9:57) Bild 24. Lilltjuvörsvägen 30 (RNr 9:176) Kommunalteknik En privat förening har byggt ut vattenledningsnät på största delen av planområdet till befintliga fritidshushus samt avloppsnät på Lilla Tjuvören. På centrala delen av Lilla Tjuvören har ett mindre område utbyggts med självfallsavlopp. Resterande fastigheter ansluts med tryckavlopp och gårdsvisa pumpstationer. Från Lilla Tjuvören pumpas avloppsvattnet till kommunens avloppsledningsnät på Vikarholmen Markägoförhållanden Hela området är i privat ägo förutom vägområdet som ägs av staten och vattenområden och tillandning som ägs av Larsmo bys samfällda områdens delägarlag. Tillandning är en smal landremsa som bildas mellan vattenlinjen och stranden och uppstår då strandlinjen flyttar på sig. Tillandning bildas till följd av landhöjning eller sänkning av vattennivån. Enligt Finlands lag 1902/31 10 inverkar inte höjning eller sänkning av vatten- eller marknivån på en fastighets gräns mot en annan fastighets eller en bys samfällda vattenområde. Tillandningen ägs i regel av den som äger vattenområdet, dvs. Larsmo bys samfällda områden. Tillandningen hör således inte till den fastighet vid vilken den ligger. Om tillandningen försvårar en ändamålsenlig användning av strandområdet eller om tillandningen är mycket liten kan ägaren till den angränsande fastigheten i allmänhet inlösa den genom att hos lantmäteribyrån ansöka om lantmäteriförrättning, inlösning av tillandning. Vid ansökan om byggnadslov 10

68 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh granskas behov av lantmäteriförrättning. Vid förrättningen avgörs förutsättningarna för inlösning, området som ska inlösas samt de ersättningar som ägaren till fastigheten ska betala för inlösning av tillandningen Områdets byggnadshistoria Under 1920-talet byggdes den första sommarbostaden på Lilla Tjuvören, men den stugan finns inte längre kvar. Den äldsta byggnaden som finns kvar på området byggdes troligtvis 1948 och är tillbyggd på 1960-talet (bild 16). Byggnaden är ett bra exempel på områdets tidigare användning. Byggnaden bildar dock inte någon enhetlig helhet eller miljö och är i relativt dåligt skick. Ytterligare har de flesta skyddsvärden gått förlorad då stugan byggts till. Byggnaden skyddas inte i detaljplanen. Lilltjuvörsvägen byggdes 1959, tidigare hade en träbro funnits en bit längre norrut från Tjuvören till Lilla Tjuvören. Under 1960-talet byggdes de flesta fritidsbostäderna, men även nybyggda fritidsbostäder finns på området. 2.2 Planeringssituation Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning Enligt Markanvändnings- och bygglagen 24 skall de statliga myndigheterna i sin verksamhet beakta de riksomfattande målen för områdesanvändningen, främja möjligheterna att uppnå dem och bedöma vilka konsekvenser myndigheternas åtgärder har för regionstrukturen och områdesanvändningen. Vid planering på landskapsnivå och annan områdesplanering skall de riksomfattande målen för områdesanvändningen beaktas så att möjligheterna att uppnå dem främjas. De riksomfattande målen för områdesanvändningen utgör en del av markanvändnings- och bygglagens system för planering av områdesanvändningen. I de riksomfattande särskilda målen nämns bland annat: Vid planeringen av områdesanvändningen skall man sörja för ett tillräckligt utbud av tomtmark för byggandet av bostäder och arbetsplatser. I samband med planeringen av områdesanvändningen får nya märkbara områden för bostäder, arbetsplatser och serviceverksamhet inte placeras utanför den befintliga samhällsstrukturen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet främjas samt skapas förutsättningar för en god tätortsbild. Vid utvecklandet av tätorter skall man se till att grönområdena bildar enhetliga helheter. Vid områdesanvändningen skall områden med översvämningsrisk i enlighet med myndigheternas utredningar beaktas och en bekämpning av riskerna i anslutning till översvämning eftersträvas. Vid planeringen av områdesanvändningen skall nybyggande inte placeras i områden med översvämningsrisk. Från detta kan avvikas bara om man med stöd av behovs och konsekvensutredningar kan påvisa att översvämningsriskerna kan kontrolleras och att byggandet är förenligt med hållbar utveckling. Inom områdesanvändningen skall olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter skall om möjligt minimeras. Nya bo- 11

69 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh stadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden, om man inte kan garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig Landskapsplan I Österbottens landskapsplan anges området som bebyggt område med en enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad, vilket innebär att Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuvarande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjligheterna att utveckla produktions- och affärsverksamheterna säkerställs. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektivtrafiken. Vid planering av markanvändning bör samarbete över kommungränserna utvecklas och gemensam kommunal generalplanering möjliggöras. Vid utveckling av stadens attraktionskraft som en havsnära boendemiljö bör man trygga den regionala typbilden av naturens succession i ett kustområde med landhöjning. Längs planeområdets västra gräns går en regional väg. På vägområdet gäller bygginskränkning enligt 33 i markanvändnings- och bygglagen. I landskapsplanen är området anvisat med beteckning som anger områden för landsbygdsbebyggelse i å- och älvdalarna, där särskilt sådant boende samt sådan näringsverksamhet och rekreationsverksamhet som faller tillbaka på lantbruket och övriga landsbygdsnäringar, naturen och kulturmiljön samt det fysiska landskapet utvecklas. Vid områdesplanering bör förbättring av vattenkvaliteten främjas. Genom områdesanvändningen bör funktionerna i å- och älvdalarnas avrinningsområden styras så att de främjar förbättring av vattendragens tillstånd. Översvämningskänsliga områden bör inte anvisas för byggande. Även de värden som hänför sig till kulturlandskapet bör beaktas i områdesplaneringen. När landsbygden utvecklas bör målen för landsbygdsnäringarna, den fasta bebyggelsen och fritidsbebyggelsen sammanjämkas. Områdets användning för rekreation och turism bör utvecklas. I Österbottens landskapsplan anges småbåtsled som är viktig för turismen på vattenområdet, samt vattenområde som lämpar sig för paddling. 12

70 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Bild 25. Del ur Österbottens landskapsplan Generalplan På området finns en strandgeneralplan från 2012 med rättsverkan. På planeområdet finns följande beteckningar; RA som innebär område för fritidsbostäder, VR som innebär friluft- och strövömråde och MU som innebär jord- och skogsbruksdominerat område med särskilt behov av att styra friluftslivet. 13

71 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Bild 26. Del ur strandgeneralplan från Tidigare detaljplan På området finns ingen detaljplan från tidigare. Planeområdet gränsar i norr till Vikarholmens detaljplan som fastställdes samt en mindre revidering av Vikarholmens detaljplan som godkändes i kommunfullmäktige. 14

72 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN 3.1 Behovet av detaljplanering och detaljplaneändring Detaljplanens beredning har uppkommit av markägarnas behov av ökad byggrätt och två nya byggplatser. 3.2 Planeringstart och beslut beslöt planeringssektionen påbörja planering av detaljplan för Lilla Tjuvören och Tjuvörens östra del på markägarnas initiativ. Planeringsarbetet inleddes i december Deltagande och samråd Intressenter Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen uttala sin åsikt i saken. Intressenter är alla som känner sig delaktiga, bland annat invånarna på området, markägare, grannar, Larsmo bys samfällda områdens delägarlag, samt företag som fungerar på området. Myndigheter är NTM-centralen i Österbotten, Österbottens förbund, Österbottens museum och Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk, social- och hälsovårdsverkets hälsoinspektion i Jakobstad och Staden Jakobstad Anmälan om anhängiggörande Planberedningen inleddes på markägarnas initiativ. Larsmo kommuns planeringssektion beslöt anta Arkitekt Ab Rajaniemi som utarbetare av detaljplanen Deltagande och samarbete hölls ett informationstillfälle för markägare och andra intresserade vid Larsmo kommun. Planutkastet var framlagt till allmänt påseende under tiden Det lämnades in en åsikt och sex utlåtanden under tiden för påseende till detaljplaneutkastet (bild 27). Tre utlåtanden lämnades in efter tiden för påseende. Nedan presenteras ett sammandrag av deras innehåll samt (inom parentes) en bedömning om åsiktens eller utlåtandets innehåll förverkligats i detaljplanen. Peter Löfs önskade förstora tomt 1 i kvarter 125 mot grönområdet för att underlätta dragning av vägen samt vid själva byggandet. (ja) Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk påpekade att man vid uppgörande av planen bör beakta att räddningsfordonen kan nå alla områdets delar 15

73 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh obehindrat och att man för släcknings- och räddningsuppdrag har tillräckligt med släckningsvatten, t.ex. brandposter eller att man kan ta släckningsvatten från sjön. (ja) Staden Jakobstad hade inga anmärkningar. Larsmo bys samfällda områden hade inget att invända mot detaljplanen. Österbottens förbund önskade att det i beskrivningen skulle framgå vad syftet med rekreations- och skyddsgrönområden är och vad det finns för ambitioner att förverkliga dem och hur de ska skötas. (ja) De önskade även förklarning till varför rekreationsområdet i planområdets södra del har tagits bort. (ja) Österbottens förbund ansåg att man i detaljplanen kunde beakta havsområdet som är anvisat som område lämpligt för paddling i landskapsplanen. (delvis) Ytterligare önskade Österbottens förbund en förklaring i beskrivningen varför man anvisat förbindelser till bostadstomter med ajo och inte anslutit tomten via gatuförbindelser. (ja) Hälsoinspektionen ansåg att planeraren skall styra byggande av avlopp på planeområdet med planebestämmelser. (ja) Ytterligare påpekade de att det inte framgår i utkastet om riktvärden för bullernivån uppnås med det skyddande EV-området. Enligt hälsoinspektionen skall bullernivån som förorsakas av buller utifrån under dagen i bostadsrum underskrida riktvärdet 35 db och under natten riktvärdet 30 db. Enligt hälsoinspektionen finns inga skilda riktvärden för bullernivån inomhus i fritidsbostäder. (delvis) Österbottens museum ansåg att områdets äldsta byggnad, som ligger på Lilltjuvörsvägen 20, bör skyddas med sr-beteckning. Museet anser att byggnaden är ett exempel på fritidsbebyggelsens historia på Tjuvören och bör därför skyddas. (nej) NTM-centralen ansåg att detaljplaneutkastet avviker från innehållet i strandgeneralplan med rättsverkan i synnerhet i fråga om MU-området (Jord- och skogsbruksdominerat område med särskilt behov att styra friluftslivet). Ytterligare anser de att områdena för närrekreation, VL, som ligger i landsvägens bullerområde bör anvisas som skyddsgrönområde, EV. (ja) NTM-centralen anser även att det bör göras upp en plan för vatten- och avloppssystemet på området. (delvis) Miljönämnden ansåg att båtarna som idag upplagras på östra sidan av Lilla Tjuvören, märkt som VL-område i utkastet, bör flyttas till annat ställe efter att planen verkställts. Ytterligare anser miljönämnden att den gamla byggnaden i sydöstra hörnet av fastighet 9:268 bör avlägsnas inom ett halvår efter att planen vunnit laga kraft då området anvisas som VL-område i utkastet. Tekniska nämnden ansåg att ett ET-område bör inritas där den befintliga områdespumpstationen är byggd. (ja) Vidare påpekade tekniska nämnden att gatorna bör planeras och byggas enligt kadunrakennuksen tekniset ohjeet (KATU 2002) och att kommunaltekniska avtal bör ingås med fastighetsägarna som reglerar kostnaderna vid utbyggnad av kommunalteknik. Ytterligare bör vatten- och avloppsledningsnät överlåtas till kommunens vattentjänstverk. 16

74 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Bild 27. Utkast till påseende under tiden

75 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Som följd av åsikterna förstorades tomt 1 i kvarter 125. Områdesreserveringar för vatten- och avloppsledningar, samt ET-område för pumpstation har märkts på plankartan. AO-1 och RA-tomterna i kvarter på Tjuvören har angivits med bestämmelse på ytterväggarnas, fönstrens och andra konstruktioners ljudisolering mot trafikbuller. Närrekreationsområdet (VL) som ligger i landsvägens bullerområde har ändrats till skyddsgrönområde (EV). Ytterligare har mindre kompletteringar på plankarta samt specificeringar och tillägg i detaljplanebeskrivning gjorts. På AO-1 tomterna i kvarter 122 och 125 har byggnadsruta för bastu, sa, anvisats. Planförslaget kungörs för allmänt påseende enligt MBL 65 och MBF 27 efter att den färdigställts. I detta skede har intressenterna och kommunmedlemmarna möjlighet att lämna en skriftlig anmärkning inom given tidsperiod. Samtidigt begärs myndigheternas utlåtande. Information om framläggande av planförslaget informeras på samma sätt som i utkastskedet. Detaljplanen godkänns av kommunfullmäktige. Godkännandet informeras enligt MBF 94 i tidningar och på den offentliga informationstavlan. Besvär i kommunens beslut som gäller godkännandet söks hos Vasa förvaltningsdomstol, så som har stiftats i kommunlagen. Ytterligare har intressenter enligt MBL 64 möjlighet att innan ett planförslag läggs fram föreslå Österbottens Närings-, trafik och miljöcentralen samråd huruvida programmet för deltagande och bedömning är tillräckligt. Larsmo kommun har för avsikt att ingå planeringsavtal med ett antal markägare efter att planförslaget har lagts till allmänt påseende Myndighetssamarbete Vid behov ordnas ett myndighetssamråd. 3.4 Mål för detaljplan och detaljplaneändring Allmänna mål Målsättningen är ett trivsamt och fungerande bostadsområde för såväl nuvarande samt nya invånare. Avsikten är att utarbeta en detaljplan som möjliggör en trivsam, högklassig, intressant, trygg och fungerande miljö Utgångsmaterialets givna mål De riksomfattande målsättningarna för områdesanvändningen är att bl.a. erbjuda en tillräcklig tomtreserv samt att nya märkbara bostadsområden inte placeras lösryckt från den befintliga samhällsstrukturen. I Österbottens landskapsplan anges området som bebyggt område med en enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad, vilket innebär att Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektivtrafiken. 18

76 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Vid områdesplanering bör förbättring av vattenkvaliteten främjas och översvämningskänsliga områden bör inte anvisas för byggande. Områdets användning för rekreation och turism bör utvecklas. Enligt naturinventeringen hittades inga naturtyper som är skyddade enligt vattenlagen, naturskyddslagen eller skogslagen, inom det inventerade området. Några sällsynta eller utrotningshotade växter observerades inte heller i området. I området förekommer heller inte flygekorre. Enligt naturinventeringen är planeområdet redan i dagsläget så kraftigt utbyggt att det helt saknar naturvärden. Vid uppgörande av detaljplanen finns det inga naturvärden som behöver beaktas Intressenternas syften Planområdets markägare har som syfte att öka byggrätten på planeområdet samt skapa två nya bostadstomter Planutarbetarens kvalitativa syften Planutarbetarens kvalitativa syften är att skapa en trivsam och trygg bostadsmiljö med närhet till naturen. 19

77 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEUTKASTET 4.1 Planens struktur Planeområdet är till största del redan utbyggt med fritidsbostäder. Genom detaljplanen kompletteras området med två nya byggplatser (AO-1) på Tjuvörens östra del. Tio fritidsbostadstomter ändras till bostadstomter (AO-1), varav en byggplats flyttas från fastighet 9:268 till 9:177. Sju fritidsbostadstomter förblir fritidsbostadstomter (RA). Endast fyra av tomterna är obebyggda. Största delen av skogsområden på Lilla Tjuvören och den nordligaste delen av planeområdet anvisas som VL-områden. Ett ca 40 meter brett skogsområde anvisas som skyddsgrönområde (EV) längs lv 749 för att skydda mot buller. RA- och AO-1- tomterna intill lv 749 anvisas med bestämmelse på ytterväggarnas, fönstrens och andra konstruktioners ljudisolering mot trafikbuller. I planen skyddas inga byggnader. Områdesreserveringar: Yta (ha) byggrätt(k-m 2 ) Kvartersområde för fristående småhus (AO-1) 3, Kvartersområde för fritidsbostäder (RA) 1, Område för närrekreation (VL) 1,399 Kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning (ET) 0,017 Skyddsgrönområde (EV) 0,857 Vattenområde (W) 5,809 Område för allmän väg (LT) 1,247 Gator 0,452 TOTALT 14, Tabell 1. Detaljplaneområdets ytor och byggrätter På området bebos ca tre av fritidstomterna som ändras till AO-1 tomter året runt. Uppskattningsvist kommer nio nya familjer att flytta till området. Genomförande av planen innebär ca 27 nya invånare beräknat med 3 invånare per bostad på de 9 nya bostadstomterna. På Lilla Tjuvören finns ett befintligt avloppsledningsnät och pumpstation. Från Tjuvören byggs tryckavlopp till Lilla Tjuvören varifrån avloppsvattnet pumpas vidare till kommunens avloppsledningsnät på Vikarholmen. Till kvarter 120 och 123 anvisas körförbindelse (ajo) istället för gatuförbindelse för att gatuområden skulle bli onödigt långa för dessa två tomter. En körförbindelse genom rekreationsområde är möjligt att anvisa för t.o.m. två tomter. I dessa två fall är körförbindelse lämpligt och mera ekonomsikt än gatuförbindelse. 20

78 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Målsättningarnas uppfyllande angående omgivningens kvaliteter Enligt de riksomfattande målen för områdesanvändning har man genom detaljplanen ökat tomtutbudet som är koncentrerat till den befintliga strukturen. Enligt Österbottens landskapsplan är bostadsområdet placerat fördelaktigt med tanke på kollektivtrafiken. Jakobstads ställning som regioncentrum i landskapet stärks genom fast bosättning på planeområdet. Enligt de allmänna målen och planutarbetarens syften har ett trivsamt bostadområde planerats genom att komplettera den befintliga bebyggelsen med nya byggplatser och ökad byggrätt. Enhetliga helheter med grönområden och den direkta närheten av vatten skapar en trivsam, högklassig, intressant, trygg och fungerande miljö. Rekreations- och skyddsområden på detaljplaneområdet är tänkta att användas för rekreationssyften och för att skydda de nya bostadstomterna mot buller och insyn. Rekreations- och skyddsområden kommer att lämnas i naturtillstånd och skötas med normal skogsvård. Byggnadsytan på kvartersområden har planerats så att översvämningsrisken minimeras. Bostadshusens lägsta golvyta bör på planeområdet vara minst N-60 +1,60 m och ekonomibyggnadernas lägsta golvyta vara minst N ,00. Ifall vid beaktande av översvämningsrisken förutsätts en förhöjning av tomtens yta, så bör det göras med beaktande av landskapsmässiga faktorer. 4.3 Planens konsekvenser Planen förtätar och kompletterar området. Kompletteringsbyggande är ekologiskt och ekonomiskt förnuftigt. Rekreationsområdet på den sydligaste delen av Lilla Tjuvören har ersatts med beteckningen sp, trädområde som skyddas, då tillgängligheten till området begränsas då tomt 7 i kvarter 125 bebyggs. VL-området i strandgeneralplanen är till ytan litet och nära intill privat bebyggelse och känns till sin natur som privat mark varför området inte heller används eller skulle komma att användas som landstigningsplats vid exempelvis paddling. Dessutom finns en byggd landstigningsplats på Hebenetta, en ö som hör till Larsmo kommun, var det finns både toalett och grillplats. Hebenetta ligger ca 700 m nordväst om detaljplaneområdet. Uppskattningsvist bosätter sig ca 25 nya invånare längs Lilltjuvörsvägen, vilket betyder en ökning av ca 40 fordon per dygn. Beräkningarna är gjorda enligt Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa utgiven av miljöministeriet Korsningens kapacitet är tillräcklig för denna ökning. Planens konsekvenser för den byggda miljön är relativt små eftersom den största delen av området redan är bebyggd med fritidsbostäder varav en del redan bebos vintertid. Förverkligandet av planen kommer att marginellt öka behovet av dagvård, skolplatser och äldreomsorg. Markägarna står för planeringskostander som uppstår vid utarbetandet av detaljplanen. Kommunalekonomiskt kommer planens genomförande öka kommunens inkomster för en lång tid framöver då nya invånare flyttar till området. 21

79 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh Planbeteckningar och -bestämmelser Som planbeteckningar har använts beteckningar som ingår i Miljöministeriets förordning om beteckningar som används i planer enligt markanvändnings- och bygglagen samt av Larsmo kommun redan använda planbeteckningar. 4.5 Namn På plankartan finns inga nya namn 22

80 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 5.1 Genomförande och tidschema I genomförandet av detaljplanen deltar både den privata och offentliga sektorn. Genomförande av planen förutsätter att kommunaltekniken byggs ut. Genomförande av planen förutsätter att nödvändiga markanvändningsavtal ingåtts. Gatuområdena övergår i kommunens ägo i enlighet med MarkByggL 94. Jakobstad Juho Rajaniemi Tekn.dr., arkitekt SAFA Planens utarbetare 23

81 183, KH :00 CFV: 429/2015 KUTSU MALMIN KIINTEISTÖJEN KUNTAYHTYMÄKOKOUKSEEN Kutsu: Liite 183 Kaupunginsihteeri: Malmin kiinteistöjen kuntayhtymä pitää kuntayhtymäkokouksen keskiviikkona klo henkilöstökirjasto Mariassa, Vanha sairaala, 2. kerros, Pohjanlahdentie 1, Pietarsaari. Kokouksessa Pietarsaaren kaupunkia edustaa kaksi henkilöä. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee kaksi Pietarsaaren kaupungin edustajaa osallistumaan Malmin kiinteistöjen kuntayhtymäkokoukseen

82 183, KH :00 / :s bilaga: Bilaga 183, stst SAMMANTRÄDESKALLELSE 2/15 Samkommunsstyrelsen Organ samkommunsstämman Sammanträdestid onsdagen den 13 maj 2015, kl Sammanträdesplats personalbiblioteket Maria, Gamla sjukhuset våning 2, Bottenviksvägen 1, Jakobstad Ärenden 14 Sammanträdet öppnas 15 Namnupprop 16 Godkännande av sammanträdets föredragningslista 17 Sammanträdets laglighet och beslutförhet 18 Val av protokolljusterare 19 Framläggande av protokollet till påseende 20 Fastställande av röstlängd för sammanträdet 21 Val av ordförande för stämman 22 Val av sekreterare för stämman 23 Bokslut och verksamhetsberättelse för år Revisionssamfundet BDO Audiator Ab:s revisionsberättelse och revisionsnämndens utvärderingsberättelse 25 Tillbyggnad av utrymmen för stationär MRI 26 Val av ersättare till revisionsnämnden 27 Eventuella övriga ärenden 28 Besvärsanvisning Protokollet justeras Malmska fastigheters förvaltningskansli, Gamla sjukhuset våning 3, måndagen den 18 maj 2015, kl Protokollet offentligt framlagt Malmska fastigheters förvaltningskansli, Gamla sjukhuset våning 3, fredagen den 22 maj 2015, kl Jakobstad den 29 april 2015 Samkommunsstyrelsen LEIF BJÖRKHOLM Leif Björkholm ordförande

83 184, KH :00 CFV: 430/2015 RAHATOIMISTO: LAHJOITUSRAHASTOJEN KORKOVAROJEN JAKAMINEN VUONNA 2015 Lahjoitusrahastojen korkovarat vuonna 2015 ja niiden jakamisehdotus: Liite 184 Kaupunginsihteeri: Esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy oheisen ehdotuksen lahjoitusrahastojen korkovarojen jakamisesta vuonna Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus hyväksyy rahatoimiston tekemän lahjoitusrahastojen vuoden 2015 korkovarojen jakamisehdotuksen.

84 184, KH :00 / :s bilaga: Liite 184, kh

85 184, KH :00 / :s bilaga: Liite 184, kh

86 184, KH :00 / :s bilaga: Liite 184, kh

87 184, KH :00 / :s bilaga: Liite 184, kh

88 185, KH :00 UBV: 381/2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 2030 Sivl Sivistysjohtaja perusti lokakuussa 2014 työryhmän, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Annica Haldin, Brita Brännbacka-Brunell, Markku Pukkinen, Juha Paasimäki, Jan Levander, Keijo Paananen, Johan Nygård, Kristiina Hellstrand, Peter Lindqvist, Kim Pitkäkangas. Työryhmä on kokoontunut syksyllä ja kevättalvella. Työryhmän lisäksi on kokoontunut työryhmän alainen ryhmä, johon kuuluvat Juha Paasimäki, Tom Enbacka, Rune Hagström, Ben Griep ja Jan Levander. Lautakunnan jäsenille esitellään perusaineisto, johon on koottu talous- ja tilastotietoa. Liite 31 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee raportista ja päättää työn jatkon suuntaviivoista. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta keskusteli raportista ja lautakunta haluaa ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi Koulut ja päiväkodit työryhmältä. Raportti lähetetään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kh Raportti: Liite 185 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee raportin tiedoksi.

89 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Koulut ja päiväkodit

90 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...5 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu

91 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh TEHTÄVÄ Selvityksen kohteena on kouluverkko ja suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus Pietarsaaressa. Päivähoito lisätään myöhemmin. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee aikajaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Kristiina Hellstrand, rehtori, Kielikylpykoulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Peter Lindqvist, rehtori, Oxhamnin koulu Kim Pitkäkangas, rehtori, Etelänummen koulu Lisäksi seuraava työryhmä on tehnyt valmistelevaa työtä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vs. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti 3

92 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltokiintiön vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Käyttökustannusten saamiseksi kohtuulliselle tasolle pitkällä tähtäimellä, on Pietarsaaren kaupunginvaltuusto vahvistanut seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudelle Tavoitteet Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 3,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron vähennys vuodeksi Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. 4

93 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli henkilöä vuodenvaihteessa 2013/2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli henkilöä Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on henkilöä. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2013 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -33 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -177 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2013, henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestö vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin asukkaasta vuonna asukkaaseen vuonna Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna Väestöennuste 2012 iän mukaan Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht

94 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina esitellään liitteessä! Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6

95 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna Yritys on päivittänyt lukuja vuonna Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Seuraavassa esitellään kiinteistöt Trellumin laskelmien mukaan: 7

96 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Koulut Bonäsin koulu Pietarsaaren kaupunki Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Bonäsintie 10, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 1696 m2 Tilavuus 6120 m3 Rakennusvuosi 1973 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 56 % % Korjausvelka 75%

97 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120 % Vestersundinkylän koulu A Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 458 m2 Tilavuus 9840 m3 Rakennusvuosi <1920 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 66 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 9

98 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Vestersundinkylän koulu B Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 551 m2 Tilavuus 9840 m3 Rakennusvuosi <1920 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 56 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

99 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Vestersundinkylän koulu C Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 761 m2 Tilavuus - m3 Rakennusvuosi 1983 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 70 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 11

100 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Lagmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Laamanninkatu, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Huoneistoala 2397 m2 Tilavuus m3 Rakennusvuosi 1910 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 77 % % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 12

101 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Jungmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pakarintie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 1668 m2 Tilavuus 7670 m3 Rakennusvuosi 1990 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 73 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 13

102 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Oxhamnin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Paul Hallvarinkatu 3, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 3331 m2 Tilavuus m3 Rakennusvuosi 1980 Runkomateriaali kivi Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 64 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 14

103 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Rådmanin koulu + Båtsmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Parentesen 4, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 4973 m2 Tilavuus m3 Rakennusvuosi 1963 Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 15

104 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Ruusulehdon koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pirilöntie 48, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 1673 m2 Tilavuus 8040 m3 Rakennusvuosi 1925 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 16

105 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Itälän koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Teollisuustie 13, PIETARSAARI Rakennuksen kunto Tyydyttävä Huoneistoala 1696 m2 Tilavuus 6120 m3 Rakennusvuosi 1973 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 17

106 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Etelänummen koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Runeberginkatu 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Huoneistoala 4915 m2 Tilavuus m3 Rakennusvuosi 1956 Runkomateriaali - Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 18

107 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Pursisalmen kiinteistö, Kielikylpykoulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Rantatie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 4032 m2 Tilavuus m3 Rakennusvuosi 1968 Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

108 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Päiväkodit Tomtebon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeuksenkatu 14, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 192 m2 Tilavuus 850 m3 Rakennusvuosi <1881 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 56 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

109 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Barnabon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Jaakonkatu 21, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 558 m2 Tilavuus 2830 m3 Rakennusvuosi 1909 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 63 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 21

110 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Vestersundinkylän päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 34, PIETARSAARI Rakennuksen kunto erinomainen Huoneistoala 472 m2 Tilavuus 1940 m3 Rakennusvuosi 2009 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 100 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% 22

111 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Maria-Marjalan päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Alholminkatu 30, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 989 m2 Tilavuus 4960 m3 Rakennusvuosi 1875 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 23

112 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Permon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Permontie 26, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 679 m2 Tilavuus 2540 m3 Rakennusvuosi 1989 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 24

113 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Länsinummen päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pörkenäsinkatu 5, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Huoneistoala 488 m2 Tilavuus 2100 m3 Rakennusvuosi 1974 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 25

114 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Viktorian päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Isokatu 1, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 354 m2 Tilavuus 550 m3 Rakennusvuosi 1838 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 26

115 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Kirkkorannan päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Isopellontie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 952 m2 Tilavuus 4180 m3 Rakennusvuosi 1979 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 27

116 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Choraeus skola Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeusgatan 14, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala Tilavuus Rakennusvuosi Runkomateriaali puu Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet 243 m m luvun alku Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 28

117 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Nordmans skola Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Trädgårdsgatan 27, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 714 m2 Tilavuus 2130 m3 Rakennusvuosi 1953 Runkomateriaali puu Katemateriaali tiili Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

118 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Investointikustannukset Huolestuttavaa on, että monet kiinteistöt luokitellaan siten, että tekninen jälleenhankinta-arvo alittaa 60 %. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöt tulisi peruskorjata. Kyseiset kiinteistöt ovat Bonäsin koulu, Vestersundinkylän B-osa ja Pursisalmen kiinteistö (Kielikylpykoulu). Myös Itälän koulu ja Vestersundinkylän A-osa ovat lähellä 60 %:n rajaa. Edellä esitetyt taulukot osoittavat, että meillä on paljon korjausvelkaa. Korjausvelan kooste 75 %:iin tai 90 %:iin ilmenee seuraavasta taulukosta: 75%(hyvä kunto) Bonäs skola V-by A V-by B V-by C Oxhamns Rådmans Ruusulehto Itälä Språkbadskolan totalt Tomtebo daghem Barnabo daghem Permo daghem Västermalm daghem Viktoria daghem Kyrkostrands daghem Choraeus skola Nordmans skola totalt totalt

119 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Sisäilmasta johtuvat ongelmat tarkoittavat välittömien toimenpiteiden riskiä Monet kunnat ovat joutuneet tyhjentämään opetustiloja välittömästi, jos sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä tapahtuu siten, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokrattuihin tiloihin pysyvien tilaratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen ajaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta budjetoimatonta lisäkustannusta tilapäisistä tiloista, toisaalta on lyhyellä varoitusajalla löydettävä rahoitusta odottamattomalle hankkeelle, jonka puitteissa korjataan jo olemassa olevia tiloja tai rakennetaan toiminnalle uudet tilat. Kunnan kaltaisessa organisaatiossa, jota talousarvio ohjaa, on uusi, ennakoimaton kustannuserä usein vaikeasti käsiteltävissä. Sisäilmaongelmia yritetään usein korjata tehokkaalla koneellisella ilmastoinnilla, joka sisältää sekä puhalluksen että imun. Se saattaa auttaa akuuttiin ongelmaan, mutta ei ole taloudellisesti tai ekologisesti tarkasteltuna pitkän tähtäimen ratkaisu. Kooste kiinteistöjen edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on vaikeassa tilanteessa. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti vähentymään lähivuosina. Toisaalta tämä tarkoittaa, että investointeja voidaan tehdä hyvin rajoitetusti. Toisaalta taas on nostettava etusijalle ratkaisut, jotka pitkällä tähtäimellä mahdollistavat se, että kaupungin toimintakustannusten kasvaminen pysäytetään. Siitä syystä on tärkeää pyrkiä parempaan tilatehokkuuteen. Kaupungin kiinteistömassa sisältää huomattavaa korjausvelkaa. Joissakin kiinteistöissä on hyvin haastavaa päästä pysyvästi sisäilman laatuun, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Parempaa tehokkuutta toimintaan tuovat ratkaisut saavat usein myös myönteisiä henkilöstöpoliittisia seurauksia. Työympäristö, joka antaa opettajille ja muille työntekijöille mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn, on myös houkutteleva. Luomalla toimivia, tehokkaita rakenteita kaupungin perusopetus voi samalla laskea oppilaskohtaisia käyttökustannuksia ja tulla vieläkin houkuttelevammaksi työnantajaksi. 31

120 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Koulujen toimintakustannukset Jotta yksittäisten koulujen toimintakustannuksista saataisiin kuva, on talouspäällikkö laatinut vertailun, joka koskee itse koulutuskustannuksia ja kokonaiskustannuksia, joihin lasketaan kuuluviksi myös siivous, ruoka, sisäiset vuokrat ym. Tuntiresurssikerroin on sama kaikille vuosikurssien 1-6 oppilaille, eli 1,50 h/viikko. Opetuskustannuksissa kouluja erottava tekijä on oppilaat, joilla on erityistuen tarpeita, resurssiopettajien tarve ja koulunkäyntiavustajien tarve. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Tuntiresurssikerroin vuosikurssien 7-9 oppilaille on 1,87 h/v. Samat syyt erottavat kouluja myös näiden osalta toimintakustannuksissa, eli eritystukea tarvitsevat oppilaat, resurssiopettajien määrä ja koulunkäyntiavustajien määrä. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Jos kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat, on myös tarkasteltava lukuja, jotka ilmaisevat m 2 / oppilas. Korkea luku tarkoittaa, että kiinteistöä voisi käyttää tehokkaammin. Vertailuaineistoon sisältyvien kuntien teknisen toimialan tilatehokkuuden keskiarvon tavallisimmin käytettävä viite (Tekpa Vertti) on n. 12 m 2 oppilasta kohden. Liite Toiminnan kustannukset 2014 Rakentaminen, tonttisuunnittelu Tulevaisuuden kouluverkon suunnittelussa on myös syytä huomioida kaupungin uusien tonttien ja asuinalueiden suunnittelu. Tällä hetkellä suunnittelun alla olevat alueet ovat Uusipelto n. 50 asuntoa, Kisor n. 20 asuntoa, Vestersundinkylä n. 30 asuntoa, Otsolahti 120 asuntoa, Oinaansaari n. 80 asuntoa, Kilisaari n. 45 asuntoa ja Lammassaari n. 130 asuntoa. Liite: Asemakaavoitetut rakentamattomat tontit Suunnitelluilla alueilla on kouluja sopivan välimatkan päässä. Suurin tonttimäärä sijaitsee Otsolahden ja Oinaansaaren alueella. Länsinummen koulu, Bonäsin koulu ja Kirkkorannan- Jungmanin koulu voivat koota näiltä alueilta tulevat oppilaat. Lammassaari, jossa on n. 130 asuntoa, on toiseksi suurin uusi alue. Lagmanin ja Itälän koulut tarjoavat koulupaikan näiden alueiden lapsille. Vestersundinkylän ja Bonäsin koulut tarjoavat koulupaikan läntisten kaupunginosien lapsille. Suomenkielisille lapsille lähimpänä on Länsinummen koulu. Kilisaaressa, n. 45 uutta asuntoa, ruotsinkielisille lapsille tarjotaan paikka Lagmanin koulussa, suomenkielisille Itälän ja Ruusulehdon kouluissa. 32

121 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh

122 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh Kalenteri 2014 GRUNDSKOLOR PERUSKOULUT KIELIKYLPY Row Labels LAGMANS SKOLABONÄS SKOLA VESTERSUNDSBY KYRKOSTRANDS SOXHAMNS SKOLARUUSULEHDON KITÄLÄN KOULU LÄNSINUMMEN KETELÄNUMMEN KOULU KUNNALLINEN TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Rakennusten ja huoneistojen vuokrat Koneiden ja laitteiden vuokrat Muut vuokrat Muut toimintakulut Grand Total Opetuskustannukset Oppilaita (ka 2014) Henkilöstök./oppilas Opetuskust./oppilas prosenttia keskiarvosta (ylä- ja ala-asteet eroteltu 108 % 91 % 97 % 97 % 94 % 96 % 120 % 103 % 106 % 87 % prosenttia edullisimmasta (ylä ja ala-asteet erote 124 % 104 % 111 % 111 % 100 % 110 % 138 % 118 % 112 % 100 % Kokonaiskust./oppilas Sijaiskustannukset Sijaiskustannukset/oppilas Koulun koko (m 2 ) Koulu+esikoulu oppilaat neliömetriä/oppilas 12,11 12,03 11,49 10,83 16,22 14,74 11,38 24,75 18,37 11,84

123 185, KH :00 / :s bilaga: Liite 185, kh DETALPLANERADE OBEBYGGDA TOMTER Kartan visar antalet planerade bostäder ChT Fårholmen ca 130 bost. Nyåkern ca 50 bost. Kisor ca 20 bost. Vestersundsby ca 30 bost. Killingholmen ca 45 bost. Baggh./Lappfj. ca 80 bost. Björnviken ca 120 bost

124 186, KH :00 CFV: 369/2015 KAUPUNGINKANSLIA: YHDISTYKSILLE JA JÄRJESTÖILLE VUONNA 2015 JAET- TAVAT TOIMINTA-AVUSTUKSET Kh Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ehdotus toimintaavustuksen jakamiseksi: Liite 170 Kaupunginsihteeri: Kaupunginkanslia on vastaanottanut noin 40 toimintaavustushakemusta eri yhdistyksiltä. Nämä yhdistykset hakevat avustusta yhteensä euroa, kun kaupunginhallituksen talousarviossa on varattu euroa tuota tarkoitusta varten. Kaupunginhallitus päättää entiseen tapaan vuosittain yhdistyksille jaettavista toiminta-avustuksista. Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on kokoontunut tavan mukaan ja päättänyt avustusten jakamisesta. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ehdotuksen toiminta-avustuksen jakamiseksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ehdotuksen sillä lisäyksellä, että Vegasäätiölle myönnetään 500. Lisäksi Psykosociala föreningen Contact r.y.:n hakemus jätettiin pöydälle. Selvitettävä ensin miksi yhdistys ei saa tukea sosiaali- ja terveysviraston budjetista kuten muut samantyyppiset yhdistykset. Merkittiin, että Peter Boström, Maria Lunabba, Ulla Hellén ja Kari Koskela olivat poistuneita esteellisyyden vuoksi käsiteltäessä asiaa 170. Syy: Kari Koskela ja Ulla Hellén ovat Pietarsaaren Sos.dem. Työväenyhdistys r.y:n jäseniä sekä Peter Boström ja Maria Lunabba ovat Vegastiftelsen Vegasäätiön jäseniä. II varapuheenjohtaja Jarmo Ittonen toimi puheenjohtajana. Kh Sosiaali- ja terveysviraston vastaus: Liite 186 Kaupunginsihteeri: Sosiaali- ja terveysvirasto on vastannut kaupunginhallituksen kyselyyn. Lausunnon mukaan sosiaali- ja terveysvirasto myöntää yhdistyksille toiminta-avustuksia vain ostopalveluiden muodossa ostaessaan yhdistyksiltä palveluja. Yhdistys anoo toimin-

125 186, KH :00 CFV: 369/2015 ta-avustusta vuodelle Kaupunginhallituksen yhdistysavustuksista on jakamatta Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää myöntää Psykosociala föreningen Contact r.y:lle toiminta-avustusta vuodelle Yhdistysavustuksiin varattujen määrärahojen ylittävä osuus otetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista.

126 186, KH :00 / :s bilaga: Liite 186, kh

127 187, KH :00 CFV: 35/2015 SIVISTYSJOHTAJAN VALINTA Kh Täydelliset asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa ja saatavilla kokouksessa. Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren hallintosäännön :n 4.2 mukaan sivistysjohtaja valitaan sivistystoimen johtavien virkamiesten keskuudesta. Kaupunginvaltuusto valitsee sivistysjohtajan. Sivistysjohtaja hoitaa sivistysjohtajan viran ohella oman vakinaisen virkansa. Sivistystoimialan johtaville viranhaltijoille on lähetetty tiedustelu kiinnostuksesta Jan Levander on hoitanut sivistysjohtajan virkaa määräaikaisesti ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan viran ohella kaupunginhallituksen määräyksestä alkaen. Jan Levander on ainoa henkilö, joka on ilmoittanut kiinnostuksestaan hoitaa sivistysjohtajan virkaa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto valitsee Jan Levanderin sivistysjohtajaksi toistaiseksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee Jan Levanderin sivistysjohtajaksi toistaiseksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Kaupunginsihteeri: Sivistysjohtajan palkkauksesta päättää hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen:

128 187, KH :00 CFV: 35/2015 Kaupunginhallitus päättää vahvistaa sivistysjohtajan kokonaispalkaksi alkaen euroa/kk. Kaupunginhallitus ilmoittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä sivistyslautakunnalle, henkilöstötoimistolle sekä Jan Levanderille.

129 188, KH :00 TV: 254/2015 OMAKOTITONTTIEN MYYNTI KILISAAREN JA KISORIN KAUPUNGINOSISSA TL Kartat, asemakaavat: Liite 40 A-D Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh Kaupungin päättävästä organisaatiosta on esitetty toivomus, että suurempi osa kuin aiemmin kaupungin tonteista tulisi suoraan myyntiin. Kaupunki on vuoden 2014 aikana hankkinut ostolla 7 kpl valmiiksi rakennettavia tontteja, joista 2 tonttia sijaitsee Kilisaaren kaupunginosassa ja 2 tonttia Kisorin kaupunginosassa. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti tulevat nämä tontit myyntiin. Vuokratonttien lunastushinta vyöhykkeellä IV on tänä päivänä noin 9,10 /m² kaupungin hintataksan mukaisesti. Vuonna 2012 tehtiin hintavertailu koskien yksityisten myytyjä omakotitontteja Kilisaaressa ja Ruusasholmassa, keskihinnaksi tuli silloin noin 13,80 /m². Kaupunginvaltuusto päätti , että osa valituista Kilisaaren kaupunginosassa olevista tonteista tarjotaan myyntiin yksikköhintaan 13 /m². Tonttien hintakehitys viime vuosina on ollut kutakuinkin muuttumaton. Niiden tonttien maapohja ja tonttien kunto, jotka tekninen lautakunta nyt haluaa myydä, vastaa tontteja, joilla on jo myynti-ja hintapäätös. Tarjolla olevien tonttien yksikköhinta Kilisaaressa, jotka nyt tarjotaan myyntiin, voisi olla tämän takia edelleenkin 13 /m². Kisorin tontit ovat hintavyöhykkeellä III, joissa vuokratonttien tämän päiväinen lunastushinta on noin 11,40 /m² kaupungin hintataksan mukaisesti. Vuokratonttien lunastushinta on noin 20 % korkeampi vyöhykkeellä III verrattuna vyöhykkeeseen IV. Rakennusoikeus tonttimaa m² kohti on hiukan suurempi Kisorissa kuin Kilisaaressa. Kilisaaren myynnissä olevien myytävien tonttien hintaan ei ole tehty indeksikorotusta. Tarjolla olevien tonttien yksikköhinta Kisorissa, jotka nyt tarjotaan myyntiin, voisi olla 15 /m². Tonteista ilmoitetaan lehdessä ja kiinnostuneet ostajat voivat nimetä useamman tontin järjestyksessä. Arvonta suoritetaan, mikäli useampi ostaja on anonut samaa tonttia hakuajan aikana. Ostajalle annetaan mahdollisuus varata tontti esisopimuksella, joka on voimassa yhden (1) vuoden. Esisopimusta allekirjoitettaessa maksetaan käsiraha, joka vastaa 5 % kauppahinnasta. Käsiraha lasketaan ostajan eduksi, mikäli kauppa tehdään vuoden kuluessa, muussa tapauksessa tämä jää kaupungille tulona. Vt. kaupungingeodeetti:

130 188, KH :00 TV: 254/2015 Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki tarjoaa seuraavia omakotitontteja myyntiin: - 39:19:19 ja 39:27:2 (Kilisaari) yksikköhintaan 13 /m² - 42:4:3, 42:3:6, 42:3:8-10 (Kisor) yksikköhintaan 15 /m². Ostaja on velvollinen rakentamaan omakotitalon tontille kolmen (3) vuoden kuluessa laskettuna lopullisen kauppakirjan allekirjoituksesta. Mikäli rakennusvelvollisuus ei toteudu tai mikäli tontti luovutetaan rakentamattomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä euron viivästyssakko. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Kartat, asemakaavat: Liite 136 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväskyy, että kaupunki tarjoaa seuraavia omakotitontteja myyntiin: - 39:19:19 ja 39:27:2 (Kilisaari) yksikköhintaan 13 /m 2-42:4:3, 42:3:6, 42:3:8-10 (Kisor) yksikköhintaan 15 /m 2. Ostaja on velvollinen rakentamaan omakotitalon tontille kolmen (3) vuoden kuluessa laskettuna lopullisen kauppakirjan allekirjoituksesta. Mikäli rakennusvelvollisuus ei toteudu tai mikäli tontti luovutetaan rakentamattomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä euron viivästyssakko. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Kartat, asemakaavat: Liitteet 25 A - D

131 188, KH :00 TV: 254/2015 Ehdotus Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväskyy, että kaupunki tarjoaa seuraavia omakotitontteja myyntiin: - 39:19:19 ja 39:27:2 (Kilisaari) yksikköhintaan 13 /m 2-42:4:3, 42:3:6, 42:3:8-10 (Kisor) yksikköhintaan 15 /m 2. Ostaja on velvollinen rakentamaan omakotitalon tontille kolmen (3) vuoden kuluessa laskettuna lopullisen kauppakirjan allekirjoituksesta. Mikäli rakennusvelvollisuus ei toteudu tai mikäli tontti luovutetaan rakentamattomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä euron viivästyssakko. Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus lähettää asian tekniseen palvelukeskukseen toimeenpanoa varten.

132 189, KH :00 TV: 243/2015 TEKNINEN PALVELUKESKUS; MARIA MALM-TONTIN VUOKRAAMINEN TL Vuokrasopimus: Liite 42 A Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, Jakobstads Företagsfastigheter Ab ehdottaa, että se antaisi vuokralle tontin , Maria Malm, Tekniselle palvelukeskukselle. Tonttia käytettäisiin pysäköintiin tai muuhun tarkoitukseen. Kaupungilla on jatkuva tarve pysäköintipaikoille. Nyt torihankkeen takia tulee kysyntä edelleen kasvamaan. Tilapäisesti torin ympäriltä katoavat P-paikat ja rakennustöihin tulevat yhteensä tarkoittavat yli 200 pysäköintipaikkaa. Pysäköintiautomaatteja tullaan tarvitsemaan toiminnan rahoittamiseksi ja myös siksi, ettei aluetta enää käytettäisi säilytyspaikkana. Automaattien hankinta voidaan kirjata samalle kustannuspaikalle kuin tontin vuokra ja pysäköintitulot. Pysäköintimaksun suuruudesta automaateissa tehdään erillinen päätös myöhemmin. Muu tarkoitus on käytännössä mahdollisia tapahtumia tai toimintoja, jotka eivät mahdu torille tai kävelykadulle. Ehdotettu vuokra-aika on toistaiseksi, joten sopimus tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaisi kaupunginvaltuustolle maanvuokrasopimuksen hyväksymistä. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Jarmo Ittonen poistui esteellisyyden vuoksi. Syy: Jakobstads företagsfastigheter Ab:n hallituksen jäsen. Kh

133 189, KH :00 TV: 243/2015 Vuokrasopimus: Liite 137 Ehdotus Päätös Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy vuokrasopimuksen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Anne Ekstrand, Peter Boström, Jarmo Ittonen ja Eero Luomala poistuivat esteellisyyden vuoksi 137 :n käsittelyn ajaksi. Syy: Ekstrand on Jakobstads Företagsfastigheter Ab:n toimitusjohtaja ja muut henkilöt ovat Jakobstads Företagsfastigheter Ab:n hallituksen jäseniä. I varapuheenjohtaja Ulla Hellén toimi puheenjohtajana 137 :n käsittelyn ajan. Kv Vuokrasopimus: Liite 26 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuokrasopimuksen. Kaupunginvaltuusto: Ilmari Heinonen esitti keskustelun aikana seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tekninen palvelukeskus tekee erillisen suunnitelman kaupungin pysäköintijärjestelyistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti. Merkittiin, että Anne Ekstrand poistui esteellisyyden vuoksi 26 :n käsittelyn ajaksi. Syy: Jakobstads Företagsfastigheter Ab:n toimitusjohtaja. Kh Ehdotus Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus lähettää asian tekniseen palvelukeskukseen toimeenpanoa varten.

134 190, KH :00 CFV: 985/2009 VALTUUTETTU MERVI RANTALA YM.: ALOITE SUOMENKIELISTEN LUKIOLAIS- TEN OPISKELUOLOSUHTEIDEN PARANTAMISESTA Kv Aloite: Liite 177 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 689 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää asian päivähoito- ja koulutusvirastolle lausuntoa varten. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 151 A Pietarsaaren lukion rehtorin selvitys: Liite 151 B Kaupunginsihteeri: Aloite asiasta tehtiin jo vuonna 2009, ja asiaan on paneuduttu sivistyslautakunnan taholta jo tuolloin. Aloitteeseen vastaaminen virallisesti on valitettavasti jäänyt tekemättä. Aloitteessa toivottiin, että suomenkielisen lukion kemianopetuksen puutteelliset laitteet ja välineet sekä ATK-laitteiden puutteellisuudet korjataan. Lukio toimi tuolloin Pursisalmen kiinteistössä. Rehtorin kirjoituksen mukaan suomenkielisen jaoston kiinnitettyä asiaan huomiota, uutta välineistöä ja opetustiloja saatiin käyttöön. Tietotekniset välineet olivat jo tuolloin kohtuullisen hyvässä kunnossa, ja sittemmin hankittiin lisää tietoteknistä laitteistoa oppilaiden käyttöön.

135 190, KH :00 CFV: 985/2009 Nykyään suomenkielinen lukio toimii yhteisissä tiloissa Jakobstads Gymnasiumin kanssa, ja kiinteistössä on varsin hyvät fysiikan ja kemian opetustilat. Tietotekniikan osalta parantamisen varaa on edelleen laitteiden määrän osalta. Lukio on kuitenkin saanut ulkopuolista rahoitusta vuonna 2011 käytettäväksi juuri uusien laitteiden ostoon. Muilta osin ongelmat ovat tiedossa, ja niitä ratkaistaan yhdessä IT-osaston tuella ja yhteistyössä koulutusviraston kanssa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Pietarsaaren lukion rehtorin lausunnon ja kaupunginsihteerin selvityksen vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa sen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 27 A Pietarsaaren lukion rehtorin selvitys: Liite 27 B Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren lukion rehtorin lausunnon ja kaupunginsihteerin selvityksen vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa sen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa koulutusvirastolle ja Mervi Rantalalle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

136 191, KH :00 TV: 78/2014 ASEMAKAAVAEHDOTUS LÄNTISELLE LAMMASSAARELLE, JOLLA MUODOS- TETAAN KORTTELIT 1-19 SEKÄ VIRKISTYS-, KATU- JA LIIKENNE-, ERITYIS-, SUOJELU-, JA VESIALUEITA PIETARSAAREN KAUPUN- GINOSASSA 28, LAMMASSAARI TL Liite 31 A: kartta Liite 31 B: asemakaavaehdotuksen luonnos Liite 31 C: Eero Niemisen kirjelmä Valmistelu: Asemakaava-arkkitehdin sijainen Ben Griep, puh Kaavoitusosasto on laatinut asemakaavaehdotuksen luonnoksen uutta asuinaluetta varten Läntiselle Lammassaarelle. Huvilakäytössä olevan ranta-alueen takamaastoon muodostettaisiin uutta pientaloasutusta, joka käsittäisi 61 omakotitalotonttia, 13 paritalotonttia ja 3 useamman kotitalouden pientalotonttia. Olemassa oleville huvilatonteille osoitettaisiin oikeus ympärivuotiselle asumiselle. Asuinalue avattaisiin Ohikulkutien liittymän kautta. Kaavan valmistelu on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi johtuen suunnittelualueen merkittävistä luontoarvoista ja muista ominaisuuksista. Lainmukaiset velvoitteet asettavat suunnittelulle varsin tiukat reunaehdot. Laadullisista tavoitteista ei kuitenkaan ole tingitty, vaan haasteisiin on onnistuttu vastaamaan kääntäen ne saavutuksiksi. Kaavaluonnoksessa uuden asuinalueen tieliittymä Ohikulkutiehen rakennettaisiin siihen kohtaan, missä tällä hetkellä seisoo asumaton asuintalo Ohikulkutien varrella. Kyseinen talo on laadituissa selvityksissä todettu lepakkojen levähdyspaikaksi, jonka hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain 49 1mom. nojalla kielletty. Kaavavalmistelija on siitä huolimatta tullut siihen tulokseen, että uuden tieliittymän sijoittaminen juuri lepakkotalon kohtaan on tässä tapauksessa perusteltu. Kaavaluonnos tarjoaa mahdollisuuksia korvata menetettävän levähdyspaikan luomalla lepakoille sopivia uusia potentiaalisia levähdyspaikkoja. Ratkaisu on vakavan harkinnan tulos, ja perustuu kaikkia osatekijöitä kattavaan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Asiakokonaisuus on selostettu kaavaselostuksessa luvussa Perikunta, joka omistaa kiinteistön, jossa lepakkojen levähdyspaikka sijaitsee, on ilmoittanut olevansa ratkaisuun tyytymätön. (Liite 31 C). Koska kaavaratkaisu johtaa lepakkojen levähdyspaikan hävittämiseen, se tarvitsee tuekseen Luonnonsuojelulain 49 3 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta, jotta sen voi kaavaehdotuksena panna nähtäville. Poikkeamisluvasta päättää Länsi- Suomen Ympäristökeskus.

137 191, KH :00 TV: 78/2014 Poikkeamishakemuksen käsittelyyn kuluva aika on syytä hyödyntää osallisten luonnosvaiheaikaiseen kuulemiseen asettamalla valmisteluaineisto luonnoksena nähtäville ja pyytämällä siitä lausuntoja sekä varaamalla tilaisuus esittää siitä mielipiteitä. Panostus luonnosvaiheaikaiseen vuorovaikutukseen ennen varsinaisen kaavaehdotuksen valmistumista on tässä tapauksessa paikallaan, koska kaavavalmistelun vireille tulosta on jo pitkä aika ja koska meneillä olevaan kaavoitukseen liittyvät asianhaarat ovat osoittautuneet tavallista monimutkaisemmiksi. Luonnoksesta saatu palaute huomioidaan ja varsinainen kaavaehdotus valmistellaan nähtäville asetettavaksi sitten kun poikkeamislupa-asia on ratkaistu. Asemakaava-arkkitehdin sijainen: Tekninen lautakunta - ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Pietarsaaren kaupunki hakisi ELYkeskukselta Luonnonsuojelulain 49 3mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta Läntiselle Lammassaarelle valmisteltavan kaavaehdotuksen tueksi, - merkitsee tiedoksi, että kaavoitusosasto asettaa kaavaluonnoksen nähtäville osallisten kaavavalmisteluaikaista kuulemista varten kuukauden ajaksi, ja - merkitsee tiedoksi, että kaavoitusosasto pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot: - ympäristö- ja rakennuslautakunnalta - pelastusjohtajalta - Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta Tukes - terveysvalvonnalta - Pietarsaaren energialaitokselta - Pietarsaaren vedeltä - ELY-keskukselta - Pohjanmaan liitolta, ja - Pietarsaaren Luonto ry:ltä Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin sijaisen ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Kartta: Liite 60 A Asemakaavaehdotuksen luonnos: Liite 60 B Eero Niemisen kirjelmä:

138 191, KH :00 TV: 78/2014 Liite 60 C Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että Pietarsaaren kaupunki hakee ELY-keskukselta luonnonsuojelulain 49 3 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta Läntiselle Lammassaarelle valmisteltavan kaavaehdotuksen tueksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TL Asemakaavakartta: Liite 13 A Asemakaavan selostus: Liite 13 B Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, puh Kaavoitusosasto on laatinut asemakaavaehdotuksen uutta asuinaluetta varten Läntiselle Lammassaarelle. Huvilakäytössä olevan ranta-alueen takamaastoon muodostetaan uutta pientaloasutusta, joka käsittää 58 omakotitalotonttia, 14 paritalotonttia ja 5 useamman kotitalouden pientalotonttia. Olemassa oleville huvilatonteille osoitetaan oikeus ympärivuotiselle asumiselle. Asuinalue avataan Ohikulkutiehen rakennettavaan uuden tieliittymän kautta. Kaavoitusosasto oli saanut valmistettua Läntisen Lammassaaren kaavaluonnoksensa jo , mutta arveli sen sisältävän merkittäviä epävarmuustekijöitä. Olihan kaavavalmistelun aikana käynyt selväksi, että lainmukaiset velvoitteet asettavat Läntisen Lammassaaren suunnittelulle poikkeuksellisen tiukat ja osittain ristiriitaiset reunaehdot, ja että kaavoitukseen liittyvät seikat ovat tavallista monimutkaisemmat. Kaavoitusosasto päätti hakea suunnitelmastaan palautetta jo etukäteen, asettamalla sen nähtäville kaavaluonnoksena, ja pyytämällä siitä lausunnot. Rakentavaa palautetta tuli Lammassaaren lukuisilta huvilaomistajilta joko yksittäisesti tai ryhmässä laadittujen muistutusten muodossa. Lausuntonsa antoivat Ympäristö- ja rakennuslautakunta, Terveydenvalvonta, Pietarsaaren Energialaitos, Pohjanmaan liitto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, ja Pietarsaaren Luonto ry. Länsi-Suomen Ympäristökeskus ei kaavaluonnoksesta lausunut, mutta sen Luontoryhmä ratkaisi Pietarsaaren kaupungin poikkeushakemuksen koskien Lammassaarella sijaitsevan, Luonnonsuojelulain 49 1

139 191, KH :00 TV: 78/2014 mom. mukaisen lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskieltoa. Ympäristökeskuksen päätös oli kielteinen. Nyt käsiteltävänä oleva, päivätty kaavaehdotus on laadittu päivätyn kaavaluonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Suurimman muutoksen aiheutti Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen kielteinen poikkeamispäätös. Lammassaaren tieliittymä Ohikulkutiehen on sen seurauksena siirretty pohjoisemmaksi, jotta niin sanottu lepakkotalo voidaan säilyttää. Uutta liittymää varten on laadittu aluevaraussuunnitelma yhteistyössä Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen liikenneviranomaisten kanssa. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielestä rakentamattomille rantatonteille tulee määrätä alhaisinta lattiatasoa, ja asuinalueen uusi tieliittymä Ohikulkutiehen tulee siirtää. Molemmat asiat on voitu huomioida nyt käsiteltävässä kaavaehdotuksessa. Terveydenvalvonta ilmaisi huolestuneisuutensa Ohikulkutien aiheuttamasta liikennemelusta tien läheisyydessä sijaitseville asuintonteille. Liikennemelutaso oli kuitenkin selvitetty, melutorjunnan tarve todettu ja melutorjunnan ratkaisut suunniteltu jo kaavavalmistelun aikana, ja tästä oli myös maininta kaavaluonnoksen selostuksessa ja määräyksissä. Terveydenvalvonnan lausunto ei antanut aihetta muutoksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta, koska Tukesin valvomat kohteet (OSTEP Finland Oy Ab:n ja UPM-Kymmene Pyj:n Pietarsaaren tehtaat) ovat riittävän kaukana läntisestä Lammassaaresta. Energialaitoksen toivomus, että kaavaehdotuksessa osoitettaisiin muutama paikka muuntajille, on voitu huomioida nyt käsiteltävänä olevassa kaavaehdotuksessa. Lisäksi Energialaitos arvioi, että alue ei ole sopiva kaukolämmölle. Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan asemakaava ei vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Lausunto paljasti kuitenkin joitakin puutteita ja epäselvyyksiä kaavaluonnoksessa ja kaavaselostuksessa, joita kaavaosasto on mielellään korjannut. Pietarsaaren Luonto ry kyseenalaistaa lausunnossaan kaavavalmistelun aikana suoritettua liito-oravaselvitystä. Selvitysten pitäisi yhdistyksen mukaan olla yksityiskohtaisempia ja seuranta pitäisi olla toistuva vuotuisen kehityksen selvittämiseksi. Huomattavasti suurempi osa suunnittelualueelta tulee säästää rakentamiselta. Yhdistyksen mukaan Lammassaaren liito-oravametsä on Pietarsaaren merkittävin ja sen on voitava toimia lähdepopulaationa eli tuottaa ylimääräisiä poikaisia jotka täydentävät itäkaupungin muita esiintymiä. Länsi-Suomen Ympäristökeskus on kaavoituksesta pidetyissä viranomaisneuvotteluissa kuitenkin todennut, että Lammassaaren

140 191, KH :00 TV: 78/2014 liito-oravat on inventoitu oikea-aikaisesti ja että selvityksen perusteella tehdyt kaavaehdotukset ovat perusteltuja. Näin ollen Pietarsaaren Luonto ry:n lausunto ei antanut aihetta muutoksiin kaavaehdotukseen. Osallisten muistutuksissa ja muussa palautteessa esille nostettujen kysymysten johdosta tehtiin myös lukuisia tarkistuksia kaavaehdotukseen. Olemassa olevien huvilatonttien rakennusoikeuksien laskentakaavio tarkistettiin siten että pienet epäselvyydet ja virheet korjaantuivat ja rakennusoikeudet enimmäkseen hieman nousivat. Huvilatonttikortteleita koskevat kaavamääräykset väljennettiin. Köyhäinlahden ranta-alueesta otettiin enemmän hyötyä irti, muuttamalla suurimman osan omakotitalojen korttelialueesta useamman kotitalouden pientalokorttelialueiksi, joille tarjotaan lisäksi mahdollisuus toteuttaa yhteiskäytössä olevaa, asumista palvelevaa rantapaikkaa Köyhäinlahden rannalla. Köyhäinlahden venevalkama säilyi kaavaehdotuksessa, mutta vesialueen kapeuden vuoksi se siirrettiin kokonaan nykyisen mantereen puolelle, eli venevalkaman vesialue toteutuu Köyhäinlahden nykyistä vesialuetta laajentamalla. Kaava-alueen ulkopuolelle jäävien kiinteistönomistajien toivomus päästä mukaan valmisteilla olevaan asemakaavaan tutkittiin myös, mutta se ei tässä vaiheessa johtanut toimenpiteisiin. Lammassaaren asemakaava-alue voidaan niin halutessa laajentaa erillishankkeena myöhemminkin, kunhan edellytykset siihen täyttyvät. Kaavoitusosaston mielestä kaavaehdotus on nyt valmis käsittelyyn. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta asettaa ehdotuksen nähtäville väliseksi ajaksi, ja pyytää siitä lausunnot: - ympäristö- ja rakennuslautakunnalta - pelastusjohtajalta - terveysvalvonnalta sekä - Pietarsaaren Energialaitokselta - Pietarsaaren Vedeltä - Pohjanmaan liitolta - Länsi-Suomen Ympäristökeskukselta ja - Pietarsaaren Luonto ry:ltä. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. TL

141 191, KH :00 TV: 78/2014 Liite A-B Liite C-J Liite K Liite L muistutukset lausunnot päivitetty liikennemeluselvitys liito-oravalisäselvitys Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, puh Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan ja ehdotuksesta on pyydetty 8 lausuntoa. Nähtävillä olon aikana on jätetty 2 muistutusta ehdotusta vastaan. Ehdotuksesta on saatu kaikki pyydetyt lausunnot (8 kpl.). Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Kiinteistönomistaja Helena Hietamäki vaatii muistutuksessaan, että kortteleiden 17, 18 ja 19 rantatonteille osoitetut osa-alueet vesirajalla vapautetaan kaavaehdotuksen mukaisista rakentamisrajoituksista. Hietamäen mielestä se, että Köyhäinlahden rantatonteilla voi rakentaa saunoja ja venevajoja vesirajan tuntumaan, mutta Itälahden rantatonteilla ei, loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Vastine: Vaikka kyseisten ranta-alueiden rakentamisrajoituksilla oli perusteita eikä asiaan lähtökohtaisesti liittynyt epäoikeudenmukaisuuksia ei asia käytännössä ole ehdottoman varma. Kyseisen rantavyöhykkeen määrittely on paikoin tulkinnanvarainen eikä aina yksinselitteisen selvä; sen takia ei voi kokonaan sulkea pois epäilyä, onko kaikkia naapureita kohdeltu yhdenvertaisesti. Hietamäen muistutus kyseenalaisti uudestaan määräyksen tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Johtopäätös on, että voimme tässä asiassa luottaa maanomistajien harkintakykyyn ja rakennusvalvonnan lupaharkintaan. Kaavamääräys voi poistaa kaavaehdotuksesta Helena Hietamäen toivomalla tavalla. Kaupungin järjestämästä päivähoidosta vastaava päivähoitojohtaja Tom Enbacka jätti viran puolesta muistutuksen, jossa hän viittaa Svedenin ja Permon päiväkotien korkeaan käyttöasteeseen. Päivähoitojohtaja katsoo, että kaavaehdotuksen tulisi antaa mahdollisuus käyttää osan tietyn asuinparitalotontin rakennusoikeudesta päiväkotiryhmän toimitiloiksi. Vastine: Enbackan ehdotus on hyvä. Lammassaaren asuinalueen väestöpohja ei tule kantamaan kokonaista päiväkotia, mutta rakentamisen kiihkeä vaihe saattaa aiheuttaa kysyntäpiikin, joka voi olla päivähoidon järjestäjälle hankala hoitaa, ellei Enbackan ehdottama mahdollisuus ole käytettävissä. Kaavaehdotus on syytä täydentää kaavamääräyksellä, jonka nojalla osa määrätyn paritalotontin rakennusoikeudesta saa käyttää päiväkotiryhmän toimitiloiksi. Paras tontti tähän tarkoitukseen on tontti 11 korttelissa 1.

142 191, KH :00 TV: 78/2014 Ympäristö- ja rakennuslautakunta puoltaa lausunnossaan kaavaehdotusta sillä lisäyksellä, että suojaviheralueelle EV-1 tulisi antaa rakennusoikeus alueelle sijoitettavan telemaston teknistä tilaa varten. Vastine: Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ehdotus on hyvä. Kaavaehdotus on syytä täydentää lisämääräyksellä, joka antaa rakennusoikeutta suojaviheralueelle EV-1 sijoitettavan telemaston teknistä tilaa varten. Terveysvalvonta huomauttaa, että kaavaehdotusta varten laaditun liikennemeluselvityksen mukaan liikennemelu ylittää ulkoalueille annetut yöajan ohjearvot kolmella tontilla siitä huolimatta, että rakennettaisiin vaihtoehdon VE1 mukainen meluvalli. Vastine: Kaavoitusosasto katsoo, että Terveysvalvonnan näkemys on tulkinnanvarainen ja että asia on syytä selvittää liikennemeluselvityksen päivityksellä. Luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kaavaehdotukseen tulisivat samalla otetuiksi huomioon. Liikennemeluselvityksen päivitys, joka valmistui , varmisti yksinselitteisesti, että valtionneuvoston antamat ohjearvot täyttyvät kaavaehdotuksessa nyt kaikilta osin. Pohjanmaan liitto moittii lausunnossaan, ettei kaavaselostuksesta selviä miten hulevedet aiotaan kaava-alueella käsitellä. Epäselväksi jää myös, onko virkistys huomioitu riittävässä laajuudessa kaavaehdotuksessa. Vastine: Kaavaselostuksessa kuuluu selostaa myös ongelmattomat ja itsestään selvät asiat, siinä Pohjanmaan liitto on oikeassa. Kaavaselostukseen on syytä lisätä maininta hulevesien käsittelemisestä ja virkistyksen huomioimisesta kaavaehdotuksesta. Pietarsaarenseudun Luonto ry kyseenalaistaa lausunnossaan kaavavalmistelun aikana suoritettua liito-oravaselvitystä. Selvitysten pitäisi yhdistyksen mukaan olla yksityiskohtaisempia ja seuranta pitäisi olla toistuva vuotuisen kehityksen selvittämiseksi. Huomattavasti suurempi osa suunnittelualueelta tulee säästää rakentamiselta. Yhdistyksen mukaan Lammassaaren liito-oravametsä on Pietarsaaren merkittävin ja sen on voitava toimia lähdepopulaationa eli tuottaa ylimääräisiä poikasia jotka täydentävät itäkaupungin muita esiintymiä. Yhteenvetona Pietarsaaren Luonto ry vaatii, että - alueen luonto- ja virkistysarvot tulisi ottaa paremmin huomioon, - kaava tulisi täydentää yksityiskohtaisimmilla kartoituksilla liito-oravien asuinpuista ja rakennuspaikkojen sijoitus tulisi tarkistaa niin että ne ovat luonnonsuojelulain mukaisia, - kolopuiden merkitys lepakoille tulisi selvittää, - luonnontilassa olevien metsien harvinaiset ja uhanalaiset lajit tulisi kartoittaa, samoin alueen linnusto. Vastine: Kaava-alueen luonnonarvot on selvitetty ja otettu huomioon siinä laajuudessa ja niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavoituksen yhteydessä on ollut tarpeen ja tarkoituksenmukainen. Kaavoituksen yhteydessä tehtävien selvitysten tarkoitushan on luoda pohja perusteltujen ja lainmukaisten kaava-

143 191, KH :00 TV: 78/2014 ratkaisujen tekemiseksi. Osallisen tyytymättömyys kaavoitukseen asettamiin tavoitteisiin ei tarkoita, että ympäristöarvot olisi jätetty huomioimatta lain edellyttämällä tavalla. Luontotyypit ja erilaiset lajit selvitettiin Lammassaaren kaavaprosessin aikana siinä laajuudessa ja niin yksityiskohtaisesti kuin kaavaratkaisujen tekemiseen on ollut tarpeen. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa tässä suhteessa. Valitettavasti Lammassaaren kaavoitus on monesta syystä venynyt jo pitkäksi 3½-vuotiseksi prosessiksi, jonka aikana kaavaalueen luonnontila on saattanut jo muuttua ja huolellisestikin tehdyt kartoitukset vanhentua. On hyvinkin mahdollista löytää nyt uusia liito-oravien käyttämiä kolopuita, joita aiemmin ei vielä ollut. Tältä osin kaavoitusosasto katsoi, että asia oli selvitettävä huhtikuussa 2012 suoritetun liito-oravaselvityksen päivittämisellä päivitetyn liito-oravaselvityksen tulokset ja sen johdosta tehdyt tarkistukset asemakaavaehdotukseen käsitellään seuraavassa vastineessa Etela-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoon. Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus katsoo, että ennen kaavan vahvistamista tulee maastoselvityksenä tarkistaa, ovatko Pietarsaaren Luonto ry:n lausunnossa esitetyt, rakennettaviksi osoitetuille alueille tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat puut liito-oravan lisääntymispaikkoja, sekä tarkistaa niiden sijainti suhteessa kaavamerkintöihin. Mikäli selvityksessä todennetut liito-oravan pesäpuut jäävät asuintonteiksi osoitetuille tai muutoin rakennettaville (katu)alueille, tulee niiden säilyminen turvata tarkistamalla kaavamerkinnät ja -määräykset kohdekohtaisesti. Liito-oravakysymyksen lisäksi ELY-keskus esittää lukuisia yksityiskohtaisia täsmennystarpeita koskien - AH-korttelialueen rakennusoikeutta ja käyttömuotoa, - laiturirakenteiden ja täyttöjen toteutustapoja Itälahden ja Köyhäinlahden vesialueiden rannoilla, - kaavaselostuksen täydentämistä vanhan huvila-asutuksen arvottamisen ja historian osalta, - EV-1-alueelle sijoittavan telemaston sijaintia, rakennusoikeutta ja liittymäjärjestelyitä, ajoyhteyksien/rasitteiden ohjeellisuutta VL- ja AO-2- korttelialueilla, ja - asuntojen maksimimäärän osoittamista AP-korttelialueilla. Vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkemys liitooravaselvityksen tarkistuksen tarpeesta on perusteltu. Lammmassaaren kaavoitus on vienyt huomattavasti odotettua enemmän aikaa ja huhtikuussa 2012 suoristetusta liitooravaselvityksestä on kulunut jo 3 vuotta. On mahdollista, että nyt löydetään liito-oravien käyttämiä kolopuita, joita aiemmin ei vielä ollut. Kaavoittaja teetti ja Mattias Kanckos suoritti ELY-keskuksen vaatima lisäselvityksen päivitetyn liito-

144 191, KH :00 TV: 78/2014 oravaselvityksen mukaan alueella on nyt 5 uutta lisääntymispaikkaa, joita tulee ottaa kaavaehdotuksessa huomioon ELY-keskuksen vaatimalla tavalla. Joitakin rakennusaloja joudutaan tästä syystä poistamaan tai rajoja siirtämään. ELY-keskuksen esittämistä lukuisista yksityiskohtaisista täsmennysehdotuksista suurin osa on syytä ottaa kaavaehdotuksessa huomioon. Laiturirakenteiden ja täyttöjen toteutumistapoja sekä AP-korttelialueita koskevat ehdotukset eivät kuitenkaan aiheuta toimenpiteitä kaavaehdotuksen suhteen. Pelastusviranomainen, Pietarsaaren Energialaitos ja Pietarsaaren Vesi eivät lausunnoissaan esitä muutostarpeita kaavaehdotukseen. Kaavoitusosasto katsoo, että asemakaavaehdotus tulee korjata ja täydentää edellä kuvatulla tavalla, jonka jälkeen se olisi valmis jatkokäsittelyyn. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta päättää - että kaavaehdotus tulee muistutusten ja lausuntojen johdosta korjata ja täydentää asemakaava-arkkitehdin ehdottomalla tavalla ennen sen lähettämistä jatkokäsittelyyn kaupunginhallitukselle, ja - esittää kaupunginhallitukselle, että tämä veisi korjatun kaavaehdotuksen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukaisesti. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Pykälä käsiteltiin ennen 49 ( 53 jälkeen). Kh Asemakaavakartta (korjattu ): Liite 167 A Asemakaavan selostus: Liite 167 B Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle - että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen läntiselle lammassaarelle, jolla muodostetaan korttelit 1-19 sekä virkistys-, katu- ja lii-

145 191, KH :00 TV: 78/2014 kenne-, erityis-, suojelu- ja vesialueita Pietarsaaren kaupunginosassa 28,maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Asemakaavakartta: Liite 29 A Asemakaavan selostus: Liite 29 B Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen läntiselle lammassaarelle, jolla muodostetaan korttelit 1-19 sekä virkistys-, katu- ja liikenne-, erityis-, suojelu- ja vesialueita Pietarsaaren kaupunginosassa 28,maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus kuuluttaa kaupunginvaltuuston päätöksen sekä ilmoittaa tekniselle palvelukeskukselle ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle päätöksestä.

146 192, KH :00 PB: 170/2015 OSA-AIKATYÖN ANOMINEN OSA-AIKAELÄKKEEN JOHDOSTA ALKAEN, RUNE WIIK Hj Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik anoo oikeutta vähentää työaikaansa 50 %:iin alkaen tarkoituksenaan hakea osa-aikaeläkettä. Työaikaa ehdotetaan vähennettävän puoleen työpäivistä viikkorytmin mukaan. Lähemmät yksityiskohdat työtehtävien muutoksesta ja vastuusta vahvistetaan keskustelujen jälkeen. Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto päättää asiasta. Henkilöstöjaosto päätti hyväksyä Rune Wiikin työajan muuttamisen 50-prosenttiseksi. Lähemmät yksityiskohdat työtehtävien muutoksesta ja vastuusta vahvistetaan keskustelujen jälkeen. Hj Siirtyminen osa-aikatyöhön tapahtuu alkaen. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen, jonka mukaan työtehtävät jaetaan osittain. Rune Wiik jatkaa osa-aikaisena henkilöstöjohtajana ja henkilöstötoimiston esimiehenä. Henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman toimii sijaisena Wiikin poissaolon aikana. Vähentyneen resurssin kattamiseksi palkataan Terttu Vallittu osaaikaisesti (50 %) henkilöstötoimistoon erityisasiantuntijana. Vallitulla on monivuotinen kokemus henkilöstöhallinnosta ja hänelle jaetaan tiettyjä osa-alueita ja hän avustaa henkilöstöjohtajaa ja henkilöstöpäällikköä. Hj liite A Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto päättää ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy työtehtävien jakamisen henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön ja erityisasiantuntijan välillä liitteen mukaisesti. Terttu Vallittu palkataan osa-aikaiseksi (50 %) erityisasiantuntijaksi ajalle Ehdotus hyväksyttiin. Tätä pykälää käsiteltäessä Rune Wiik ja Päivi Stenman poistuivat kokoushuoneesta esteellisyyden vuoksi.

147 192, KH :00 PB: 170/2015 Kh Työtehtävien jakaminen: Liite 192 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä työtehtävien jakamisen henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön ja erityisasiantuntijan välillä liitteen mukaisesti. Terttu Vallittu palkataan osaaikaiseksi (50 %) erityisasiantuntijaksi ajalle

148 192, KH :00 / :s bilaga: Liite 192, kh

149 193, KH :00 CFV: 431/2015 KONSERNIHALLINNON (KAUPUNGINKANSLIA) JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN TYÖTEHTÄVIEN JAKO Kaupunginsihteeri: Kaupungin konsernihallinnossa on tapahtunut muutaman vuoden sisällä paljon muutoksia ja tapahtuu edelleen. Kehitysyksikkö lakkautettiin kokonaan vuonna Uutta kehitysjohtajaa ei ole palkattu, ja kaupunginsihteeri vastaa myös kehitysjohtajan tehtävistä. IT-osasto siirtyy kaupunginkanslian alaisuuteen alkaen ja myös kotouttamisyksikkö siirtyy kaupunginkanslian ja kaupunginsihteerin alaisuuteen todennäköisesti syksystä alkaen. Kaupunginkansliassa työskentelee täten syksystä alkaen yhteensä noin 40 henkilöä. Uusia tehtäviä kansliaan on myös määrätty, mutta lisähenkilöstöresursseja ei ole saatu. Kaupunginsihteerin tehtävät konsernihallinnon toimintasäännön mukaan ovat seuraavat: 1. johtaa ja valvoa kaupunginkanslian toimintaa ja toimia esimiehenä kaupunginkanslian ja matkailutoimiston henkilökunnalle, 2. valmistella luottamustoimielimille tarkoitetut asiat kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen päätettäväksi 3. pitää pöytäkirjaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouksissa 4. vastata kaupunginkanslian taloudenhoidosta taloussäännön määräysten mukaisesti 5. hyväksyä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen palkkioiden, päivärahojen ja ansionmenetyksen korvausten maksaminen sekä näiden elinten antamista tehtävistä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen 6. antaa virallisesti vahvistettuja jäljennöksiä kaupunginkansliassa säilytetyistä asiakirjoista 7. johtaa ja valvoa kaupungin talous- ja velkaneuvontaa ja sosiaaliasiamiestoimintaa, kääntämistoimintaa ja puhelinpalvelu- ja painatuspalveluja 8. johtaa ja valvoa hankintatoimintaa ja vastata juridisesti koko kaupunkikonsernin julkisista hankinnoista 9. olla yleisvastuussa - elinkeinoasioista - kaupungin joukkoliikenteestä - hanketoiminnasta - hankinnoista - ulkoisen imagon luomisesta - hallinnon kehittämisestä - kaupungin sähköisen tiedottamisen kehittämisestä 10. vastata kaupungin tietosuojasta 11. suorittaa muut kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan määräämät tehtävät. Konsernihallintoa uudelleen organisoidaan, mutta tämä ei ole poistanut sitä tarvetta, että asiantuntijatehtäville on kaupunginkansliassa tarvetta enemmän kuin ennen. Kaupunginsihteerille pitäisi vähintään nimittää sijainen, jonka on oltava viranhaltija.

150 193, KH :00 CFV: 431/2015 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Esitys annetaan kokouksessa.

151 194, KH :00 CFV: 94/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TIETOSUOJA-ASIOIDEN HOITAMINEN ALKAEN Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunki on rekisterinpitäjänä useilla hallinnonaloilla, joissa edellytetään tietosuojan sisäistä valvontaa. Kyseiseen tehtävään on nimettävä henkilö, jolla on riittävä asiantuntemus ja kokonaisnäkemys tietosuojavastaavan velvoitteiden toteuttamisessa. Henkilöllä tulee olla riittävä tuntemus sosiaalija terveysalalta, jossa salassa pidettävien tietojen käsittelyssä vaaditaan erityistä tarkkuutta. Tietosuojavastaavan tehtävät olivat alkaen apulaiskaupunginsihteerin vastuulla. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeissa todetaan, että tietosuojavastaavan on voitava suorittaa tarvittavat suunnittelu-, seuranta- ja raportointitehtävät mahdollisimman itsenäisesti. Näin ollen tietosuojavastaavan on Pietarsaaren kaupungissa tarkoituksenmukaisinta kuulua kaupungin keskushallintoon. Tehtävä oli tuolloin vuonna 2013 kaupungille uusi, ja on osoittautunut nyt reilun kahden vuoden kokemuksella, että tietosuojavastaavaa tarvitaan, mutta oikeastaan vain sosiaali- ja terveysviraston toiminta-alueella. Kaupungin puolella työtehtävät ovat vähäisiä. Näin ollen tarkoituksenmukaisinta olisi, että tietosuojavastaavana olisi sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa oleva henkilö. Tehtävä voitaisiin jakaa siten, että kaupungille kuuluvat tietosuoja-asiat hoidetaan keskushallinnosta, ja sosiaali- ja terveysvirastolle kuuluvat tehtävät sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa olevan henkilön toimesta. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että sosiaali- ja terveysviraston tietosuojavastaavana toimii johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström ja kaupungin puolella tehtävää hoitaa kaupunginsihteeri Milla Kallioinen.

152 195, KH :00 CFV: 423/2015 PIETARSAAREN ENERGIA OY: UUSI YHTIÖJÄRJESTYS Yhtiöjärjestys: Liite 193 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren Energia Oy:lle on laadittu uusi yhtiöjärjestys, jonka sisältö ilmenee liitteestä. Yhtiön toiminta-alueena on hankkia, tuottaa ja myydä energiaa. Yhtiö voi omistaa, pitää hallussaan ja myydä osakkeita. Yhtiöllä on hallitus, jossa on 3-5 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhden vuoden määräajaksi. Pietarsaaren Energia Oy:n yhtiökokous pidetään maanantaina klo 9 kaupungintalolla, kokoushuoneessa Old Boy. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ehdotetun yhtiöjärjestyksen Pietarsaaren Energia Oy:lle ja ehdottaa neljää henkilöä hallituksen jäseniksi. Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajan yhtiökokoukseen

153 195, KH :00 / :s bilaga: Liite 195, kh

154 195, KH :00 / :s bilaga: Liite 195, kh

155 196, KH :00 CFV: 155/2015 KAUPUNGIN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS Kh Tilinpäätös 2014 (osat 1 ja 2): Liitteet 171 A ja B Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että vuoden 2014 ylijäämä, joka on ,19 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen tarkastettavaksi, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää myös ehdottaa kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä, että kaupunginvaltuusto toteaa 1) liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta, että: - liikelaitoksen toiminta, mukaan lukien liikelaitoksen varat, velat ja henkilöstö on siirretty Pietarsaaren Satama Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu ) liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen osalta, että: - liikelaitoksen kaukolämpö-, verkkotoiminta, sähkökauppa, henkilöstö sekä toimintaan kuuluvat varat on luovutussopimuksen mukaan luovutettu Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle energiantuotantoimintaa varten tarpeelliset strategiset osakkeet Oy Katternö Ab:ssä sekä Oy Herrfors Ab:n, Oy Perhonjoki Ab:n, Oy Katternö Kraft Ab:n ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:n tuotanto-osakkeet on siirretty Pietarsaaren Energia Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan siten, että vuoden 2014 tilinpäätös merkitään tässä vaiheessa tiedoksi. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Tilinpäätös 2014 (osat 1 ja 2): Liitteet 195 A ja B

156 196, KH :00 CFV: 155/2015 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Energialaitoksen osalta ,99 :n ylityksen investointimäärärahoihin. Kaupunginvaltuusto myönsi 2,7 miljoonaa euroa vuodelle 2014 ja Energialaitoksen osalta toteutuma oli yhteensä ,99 euroa. - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2014 ylijäämä, joka on ,19 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen tarkastettavaksi, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää myös ehdottaa kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä, että kaupunginvaltuusto toteaa 1) liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta, että: - liikelaitoksen toiminta, mukaan lukien liikelaitoksen varat, velat ja henkilöstö on siirretty Pietarsaaren Satama Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu ) liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen osalta, että: - liikelaitoksen kaukolämpö-, verkkotoiminta, sähkökauppa, henkilöstö sekä toimintaan kuuluvat varat on luovutussopimuksen mukaan luovutettu Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle energiantuotantoimintaa varten tarpeelliset strategiset osakkeet Oy Katternö Ab:ssä sekä Oy Herrfors Ab:n, Oy Perhonjoki Ab:n, Oy Katternö Kraft Ab:n ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:n tuotanto-osakkeet on siirretty Pietarsaaren Energia Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu

157 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 Osa I 0

158 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Sisältö 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot - ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosta koskevat toimeenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelmaosion toteutuminen Investointiosien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

159 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate. 1

160 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 2

161 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Lisäksi kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Talouden heikko kehitys ja kasvava työttömyys ovat jarruttaneet kuntien verotulojen kasvua ja lisänneet kuntien kustannuksia. Vuonna 2014 kunnallisten peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin ylimääräinen, noin 360 miljoonan euron leikkaus. Kuluvana vaalikautena tehdyt valtionosuuksien leikkaukset olivat viime vuonna yhteensä 1,2 miljardia euroa. Väestön korkeampi ikä kasvattaa kuitenkin palvelujen kysyntää, samalla kun kunnille annetaan yhä enemmän vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Talouden kasvun odotetaan toipuvan hitaasti, mikä tarkoittaa, että myös veropohjan kehitys on edelleen heikkoa kunnissa. Kuntien toimintamenot ovat kuitenkin tasaisessa kasvussa, sillä ikärakenteen muutokset lisäävät palvelujen tarvetta ja kunnille määrätään uusia tehtäviä. Kuntien sisäinen rahoitus ei riitä investointeihin ja velkaantuminen jatkuu korkeana. Kuntien on jatkettava toimintansa tehostamista, mutta myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. 3

162 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Pietarsaaren kehitys on ollut kohtalaista. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 11,4 % verrattuna edellisen vuodenvaihteen 10,2 %:iin. Työttömien määrä oli vuodenvaihteessa 6,8 % koko seudulla. Kaupungin asukasmäärä laski 40 henkilöllä vuonna 2014 verrattuna edellisvuoteen. Kuntalaisten määrä oli vuodenvaihteessa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa 80,9 miljoonan ylijäämää. Vuoden aikana investoinnit ovat olleet yhteensä 14,8 miljoonaa, joista 9,55 miljoonaa euroa kuuluu liikelaitoksiin. Pietarsaaren Satama yhtiöitettiin ja satamatoimintaa hoitaa alkaen Pietarsaaren Satama Oy. Kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkkovarat ja sähköverkkotoiminta myytiin Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle kauppahintaan 69,55 miljoonaa euroa. Kaupungin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Oy Katternö Kärnkraft Ab:ssa luovutettiin kaupungin kokonaan omistamalle yhtiölle, Pietarsaaren Energia Oy:lle. Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy aloitti toimintansa Yhtiö muodostettiin yhdistämällä 17 kaupungin asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Pietarsaaren Yrityskiinteistöt osti kaikki osakkeet Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11:ssa, joka omistaa nk. Maria Malmin tontin, Tonttia käytetään toistaiseksi pysäköintipaikkana. Vuoden aikana myönnettiin rakennuslupa H.O.P-talon rakentamiselle torin laidalle ja torin alle rakennettavalle pysäköintilaitokselle. Valtuusto hyväksyi torin ja tontin muutetun asemakaavan. Päätöksestä tehtiin valitus, joka vedettiin myöhemmin takaisin. Muita suurempia asioita vuoden aikana ovat olleet kuntarakenneselvitys naapurikuntien kanssa sekä strategiatyö. Sataman väylän ruoppaus on jatkunut vuonna Malmin sairaalan synnytysosasto suljettiin vuonna Milla Kallioinen valittiin Pietarsaaren kaupunginsihteeriksi. Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson irtisanoutui virastaan Anne Ekstrand kaupunginjohtajan sijainen 4

163 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Vuodet Puheenjohtaja Carola Sundqvist I varapuheenjohtaja Richard Sjölund II varapuheenjohtaja Eero Luomala Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraati t PRO-Pietarsaari Jakobstad Oma valtuustoryhmä Perussuomalaiset 1 YHTEENSÄ Paikkoja Puolue RKP SDP Vas Kok Kaupunginhallitus v jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vas. 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Talouden heikko kehitys jatkui vuoden 2014 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia vuonna Kyseessä oli kolmas vuosi peräkkäin jolloin bruttokansantuote supistui. Yksityinen kulutus pieneni volyymiltään 0,2 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia. 5

164 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Investoinnit vähenivät 5,1 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 1,4 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on vuonna 2014 lähes vuoden 2013 tasolla kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluotoisia tuottoja. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa. Yhteensä 14 kuntaa arvioi vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 28 kunnassa. Vuoden 2014 ennusteiden pohjalta kuntien vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 373 euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 380 euroa. Kuntien vuosikate kattoi ennusteiden mukaan 101 prosenttia poistoista ja arvonalennuksista ja 72 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakannan vuotuinen kasvu on ollut vahvinta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kohosi 16,6 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 7 prosenttia, ts. 1,1 miljardia euroa edellisvuoteen nähden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan 49,874 asukasta vuodenvaihteessa 2014/2015, eli asukasmäärä on lisääntynyt +31 henkilöllä vuoden 2014 aikana. Pietarsaaressa väestönmuutos oli negatiivinen. Väestö väheni 40 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 19,593 asukasta Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -17 henkilöä vuonna 2017 ja myös maassamuutto oli -178 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2014, eli +155 henkilöä. 6

165 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2014/2015 alueella oli ELY-keskuksen mukaan 7,3 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 7,0 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 13,9 % heidän määränsä oltua 12,6 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 11,4 vuoden 2014 lopussa sen oltua 10,2 % vuoden 2013 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 151 joulukuussa 2014 (152 v. 2013), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 34,2 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 238 joulukuussa 2014 (v luku oli 230). Tammikuussa 2015 oli Pietarsaaren työttömyysaste 11,0 %. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta 130,8 %, mikä on maamme korkeimpia Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Mennyt vuosi on asettanut kunnille monia haasteita. Uudelle vuodelle leimallista on kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain tarkistaminen ja valtionosuusuudistus. 7

166 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Kunnan henkilöstö Työntekijämäärän suuret muutokset v johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan lukien. Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä vuodesta 2010 lukien. Työvuosien määrä toimialoittain vuosina : Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen palvelukeskus Muut Työvuosia yhteensä Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: Palkat yhteensä: Luottamushenkilöiden palkkiot: Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- ja keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,0 milj. euroa Ympäristötekijät Vuodelle 2014 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 8

167 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tarkoituksenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa vahvistetut tavoitteet. Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan ja se korvasi lukuisat yksikkökohtaiset johtosäännöt. KuntaToimisto-ohjelman käytön ansiosta pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä on laajan käyttäjäkunnan saatavilla, mikä lisää päätöksenteon valvontaa. Kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten määrään nähden on toimintavuonna ollut hyvin vähän valituksia ja oikaisuvaatimuksia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja niitä arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän käyttäjämäärän lisääntyminen ja johdonraportointi ovat parantaneet vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia talousarvionseurantaan samoin kuin varojen käytön valvontaan. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja kustannustason ja kaupungin toiminnan tehokkuuden arviointivälineitä. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muihin kuntiin verrattaessa johtavat oman toiminnan analysointiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaupungin strategiasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on tarkistettu v ja on nyt voimassa kauden Tekijät otetaan huomioon talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä koko organisaation kattavaa riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioimiinsa toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää toiminnassa ilmenevien vaaratilanteiden raportointiin. Satamalaitos on arvioinut riskit International Ship and Port Facility Security Code -järjestelmää käyttämällä. Uusi riskienkartoitus on hiljalleen ajankohtaistumassa. Kaupungilla on rahasto suurten vahinkojen varalta, ja vahinkoasioita käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet Ohjeiden toimeenpano on meneillään. Kaupunginjohtaja, toimialapäälliköt ja liikelaitosten johtajat vastaavat valvonnan toteuttamisen järjestämisestä omilla toimialoillaan. 9

168 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut 10

169 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 312,9 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat yhteensä 116,3 milj. euroa eli 37,2 %. Milj osuus 2013 muutos Toimintatuotot 195,3 62,4 % 114,2 71,0 % Verotulot 79,0 25,2 % 76,5 3,2 % Valtionosuudet 37,3 11,9 % 37,7-1,1 % Rahoitustuotot 1,4 0,4 % 1,8-23,8 % Yhteensä 312,9 100,0 % 230,2 35,9 % Toimintatuotot Milj osuus 2013 muutos Myyntituotot 91,0 46,6 % 93,2-2,4 % Maksutuotot 12,1 6,2 % 12,2-1,1 % Tuet ja avustukset 3,6 1,8 % 3,7-4,1 % Muut tuotot 88,6 45,4 % 5,0 1680,9 % Yhteensä 195,3 100,0 % 114,2 71,0 % Toimintatuotot olivat 195,3 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (71,0 %) johtuen kertaluontoisista tuotoista Pietarsaaren Energialaitoksen yhtiöittämisestä. Suurimmat erät ovat siis muut tuotot 88,6 miljoonaa euroa ja myyntituotot 91,0 miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj osuus % 2013 muutos Kunnallisvero 68,1 86,3 % 66,7 2,1 % Yhteisövero 5,3 6,8 % 4,7 14,4 % Kiinteistövero 5,5 6,9 % 5,1 6,8 % Yhteensä 79,0 100,0 % 76,5 3,2 % Verotuotot kasvoivat yhteensä 3,2 % (2,5 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa 2,1 % (1,4 milj. euroa) lisäyksen ollessa koko maassa 1,3 %. Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 4,3 % vuodesta 2012 vuoteen Tulokehitys Pietarsaaressa vuodesta 2012 vuoteen 2013 oli 3,1 % kasvun oltua koko maassa 2,5 %. Yhteisövero kasvoi 14,4 % (0,6 milj. euroa). Kiinteistöveron määrä lisääntyi 6,8 % (0,4 milj. euroa). 11

170 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Valtionosuudet Valtionosuudet, milj muutos Kunnallisen peruspalvelun valtionosuus (ilman tasauksia) 38,7 39,2-1,3 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,4-0,3-18,6 % Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2-0,2 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet -0,8-0,9 15,5 % YHTEENSÄ 37,3 37,7-1,1 % Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2014 osuus % 2013 muutos Henkilöstökustannukset 112,9 51,2 % 115,1-1,9 % Palvelujen osto 59,3 26,9 % 57,9 2,3 % Aineet ja tarvikkeet 28,9 13,1 % 30,7-5,7 % Avustukset 8,3 3,8 % 8,5-2,6 % Muut toimintakustannukset 11,2 5,1 % 10,6 4,8 % YHTEENSÄ 220,6 100,0 % 222,8-1,0 % Toimintakustannukset vähenivät yhteensä 1,0 % (2,2 milj. euroa). Euromääräisesti suurin vähennys tapahtui henkilöstökustannuksissa (2,1 milj. euroa) Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 23,5 milj. euroa, siis vähenivät 83,2 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Rahoituksen nettokustannukset lisääntyivät 1,2 milj. euroa. Rahoituskustannusten nousu johtuu sijoitusten arvonalentumisista ja pienemmistä osinkotuloista Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 91,7 milj. euroa vuonna 2014 sen oltua 7,7 milj. euroa vuonna Vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,8 milj. euroa ja poistot 10,8 milj. euroa. Tilikauden tulos osoittaa 80,9 milj. euron ylijäämää. 12

171 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Toiminnan rahoitus 13

172 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Velkakanta oli vuoden 2014 lopussa 82,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti milj. euron käyttämisestä ylimääräisiin lainalyhennyksiin vuonna

173 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 15

174 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 106 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 88,4 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa suurimmat erät ovat saamiset 15,7 milj. euroa, ja rahat ja pankkisaamiset 58,9 milj. euroa. Vastattavissa on oma pääoma 144,7 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 1,7 milj. euroa ja kuluneen vuoden ylijäämä 80,9 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1,0 milj. euroa. Johdannaissopimusten perusteella tehtiin pakollisia varauksia, yhteensä 0,5 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 120,3 milj. euroa. Vakavaraisuus on 52,3 % (28,5 % 2013). Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kertynyttä ylijäämää on 82,6 milj. euroa (4216 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 11,3 milj. euroa. Kaupungin velkakanta laskee 82,1 milj. euroon eli 4192 euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan 2733 euroa asukasta kohden vuonna

175 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot 35 Rahoituskulut 911 Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot 0 Korjauserä (pysyvät vastaavat) -758 Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) Korjauserä (Varausten muutos) -391 Korjauserät(varausten muutos) 0 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 533 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot Antolainasaamisten lisäys Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 106 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys 41 Oman pääoman vähennys 330 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

176 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy 100,00 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Pietarsaren Energia Oy 100,00 % Malmin kiinteistöjen ky 67,70 % Pietarsaaren Satama Oy 100,00 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,50 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy 100,00 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,70 % J:stads Gamla Hamn Ab - 51,60 % Optima samkommun 35,90 % P:saaren Vanha Satama Oy Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,70 % Pietarsaaren Jäähalli Oy 68,00 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,50 % Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy 100,00 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,50 % Pohjanmaan Liitto 12,30 % OSAKKUUSYHTEISÖT Kaupungin osuus Oy Katternö Ab 40,3 % (Pietarsaaren Energia Oy:n kautta) Ekorosk Ab - Oy, 15,4 % Concordia Pietarsaarenseudun elinkeinokeskus Oy 41,0 % Oy Timberpak Ab 24,6 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,5 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,4 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,1 % Baltic Boat Yard Ab 62,5 % 18

177 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin lokakuussa 2012 hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa on määritelty tarkasti tytäryhteisöjen velvollisuudet emoyhtiötä kohtaan Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Liikelaitos Pietarsaaren Satama yhtiöitettiin vuodenvaihteessa Kaupungin tytäryhtiö Pietarsaaren Satama Oy jatkaa satamaliiketoimintaa. Liikelaitos Pietarsaaren Energian kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkko ja sähköverkkotoiminta myytiin Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle. Osana Energialaitoksen yhtiöittämistä luovutettiin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:ssa kaupungin tytäryhtiölle Pietarsaaren Energia Oy:lle Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy aloitti toimintansa kun 17 kaupungin kiinteistöyhtiöistä fuusioitiin vuodenvaihteessa 2013/2014. Yhtiö on aloittanut uusrakennushankkeiden toteuttamisen Permo 32:ssa ja KEVA-Pajan rakentamisen osalta Kivilösissä. Molemmat hankkeet ovat luonteeltaan sosiaalisia ja ne on siirretty Teknisestä palvelukeskuksesta Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:lle. Jakobstads Företagsfastigheter Ab osti vuoden aikana kaikki osakkeet yhtiössä Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11, joka omistaa Maria Malm-tontin. 19

178 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 20

179 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

180 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

181 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

182 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tilikauden tulosta koskevat toimeenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa ,19 euron ylijäämää. Yijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämää osoittavalle tilille. 24

183 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1 Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi : o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden Kertyneen ylijäämän määrä on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 82,6 milj. euroa (vuoden 2014 ylijäämä mukaan luettuna). o Strateginen alijäämä, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Vuosikate 2014 oli 91,7 milj. euroa (2013 7,7) ja nettoinvestoinnit 14,8 milj. euroa ( ,3). Mainittujen nettoinvestointien lisäksi kaupungin osakeomistus kasvoi Pietarsaaren Energia Oy:ssa 51,2 milj. euroa ja Pietarsaaren Satama Oy:ssä 2,9 milj. euroa. o Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 2,0 milj. euron kustannusvähennys vuodeksi 2015 ja 4,0 milj. euron vähennys vuodeksi Kaupunginvaltuuston vahvistamassa talousarviokehyksessä vuodelle 2015 oli 2,0 milj. euron tehostamisvaatimus. Taloussuunnitelmaan on merkitty 3,0 milj. euron tehostamistavoite vuodelle o Hallituksen vireille panema kuntarakenneuudistus tarkoittaa sitä, että myös Pietarsaari osallistuu tulevasta kuntarakenteesta tehtävään selvitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin kustannukset sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista ovat tilinpäätöksessä 51,9 milj. euroa. Kuntien tilastokeskukselle antamien tietojen mukaan Pietarsaari oli vuonna 2012 maamme keskitasolla sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten osalta, 2968 euroa/asukas. Vuonna 2011 Pietarsaari ylitti maan keskitason 12 %:lla ja vuonna 2013 kaupunki oli 12,6 % yli keskitason sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten osalta, 3502 euroa/asukas. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) mukaan Pietarsaari oli 4 % maan keskitasoa korkeammalla tasolla vuonna 2011 ja 5 % maan keskitasoa alemmalla tasolla vuonna 2012 hoidon tarvevakioitujen menojen osalta. THL:n vuoden 2013 laskelmat julkaistaan syksyllä

184 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm seuraavat toimenpiteet: o Sisäisiä tukipalveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Sisäisen tukipalvelukeskuksen yksiköt, joissa toiminta perustuu mitoitukseen, suorittavat jatkuvaa mitoitusarvojen päivitystä ja muutosta. o Kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. Kunnallisteknisen osaston katuinvestointien rakennuttamistapaa on kehitetty. Osa suunnittelusta ostetaan, kuten koneohjauksen tarvitsemat laskelmat ja turvallisuussuunnitelmat. Koneautomaatiolla säästetään työ- ja materiaalikustannuksia. Omajohtoinen tuntihintaiseen koneurakointiin perustuva työtapa on käytössä kaupungin liikelaitosten kanssa yhteistyönä toteutettavissa katusaneerauskohteissa. Niissäkin on koneurakoitsijoiden tuntihinnat ja rakennusmateriaalit aina kilpailutettu kullekin työmaalle erikseen. Omajohtoisesti saneerattiin 61 %. Urakoitsijan toimesta saneerattiin 490 m ja rakennettiin uutta 380 m. Omajohtoisia katurakennustyöryhmiä on yhdestä kahteen. Kylmänä vuodenaikana, kun saneeraushankkeita ei voida toteuttaa, rakentavat katurakennusryhmät pienempiä uudisrakennuskohteita. Kaikki suuremmat uudisrakennuskohteet kilpailutetaan kokonaisurakoiksi. o Kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. Strategiatyö jatkui vuoden aikana ja työ jatkuu edelleen vuonna o Luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Työn alla. o Luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. Vuoden 2014 aikana työvuosien määrä väheni 36:lla vuoteen 2013 verrattuna. o Järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2014 kaikissa hallinnonhaaroissa. Vuonna 2014 jatkui sosiaali- ja terveysvirastossa järjestelmällinen laadunparannustyö SHQS-järjestelmää käyttämällä. Henkilöstöä on koulutettu laadunparannusmenetelmiin. Vuoden aikana on tehty itsearviointeja sosiaali- ja terveysviraston kaikissa yksiköissä. Yksiköt ovat itsearviointien kautta laatineet kehittämissuunnitelmia kehittämistyön konkreettista ohjausta varten. Toiminnan arvoja ja tavoitteita on arvioitu ja erityisesti on keskitytty palveluprosessien kehittämiseen. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisen laatua on arvioitu kyselyllä. o Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa. Ylityötuntien määrä väheni 12,1 % vuodesta Eri lautakuntien tavoitearvioinnit on esitetty käyttötalouden toteutumisosiossa

185 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,7 milj. euroa, sivistyslautakunnalle 0,21 milj. euroa ja ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 0,05 milj. euroa. Yhteensä myönnettiin 3,96 milj. euron lisämäärärahat. Lisäksi talousarviota on oikaistu siinä yhteydessä, kun työllistämismäärärahan käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (nettovaikutus on 0). Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion 0,5 milj. eurolla alhaisen korkotason seurauksena. Liikelaitoksista energialaitoksen tulos oli talousarvion mukainen, Pietarsaaren veden tulos oli 0,2 milj. euroa talousarviota huonompi ja Pietarsaaren sataman tulos 0,6 milj. talousarviota huonompi. Verotulot ylittävät arvion 1,6 milj. eurolla ja valtionosuudet alittavat sen 0,3 milj. eurolla. 27

186 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tuloslaskelmaosion toteutuminen 28

187 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Verotulojen erittely Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % Verovuosi , ,40 Verovuosi , ,12 Verovuosi , ,20 Verovuosi , ,54 Verovuosi , ,16 Verovuosi , ,10 Verovuosi , ,78 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,82 Verovuosi , ,33 Verovuosi , ,28 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,89 Verovuosi , ,28 Verovuosi ,25 Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml tasaukset) Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Liikelaitokset Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Peruspääomantuotto 5% Pietarsaaren Vesi Peruspääomantuotto 12% Energialaitos Satamalaitos Yhteensä

188 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Investointiosien toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 1,75 milj. euron lisämäärärahat. Maa-alueiden hankintaa varten myönnettiin 0,35 milj. euroa, kunnallistekniikan kadunrakennusta varten 0,16 milj. euroa, koulujen irtaimistoa varten 0,04 milj. euroa ja satama-altaan ruoppaukseen 1,2 milj. euroa. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 99 %. Nettoinvestointien määrä on yhteensä 14,8 milj. euroa eli 751 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 4,8 milj. euroa, sosiaali- ja terveysviraston 0,4 milj. euroa ja liikelaitosten investointien 9,55 milj. euroa. Yllä mainittujen investointien lisäksi kaupungin osakeomistus lisääntyi Pietarsaaren Energialaitoksen ja Pietarsaaren Sataman yhtiöittämisten takia. Osakeomistus Pietarsaaren Energia Oy:ssä on 51,2 milj. euroa ja Pietarsaaren Satama Oy:ssä 2,2 milj. euroa. 30

189 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A STADSSTYRELSEN - KAUPUNGINHALLITUS Kostandsberäkn. Kust.arvio BU-ändring Bokslut TA-muutos Tilinpäätös BU-TA BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Avvikelse Poikkeama Utg/Menot Övriga värdepapper - Muut arvopaperit Ink/Tulot Försäljning av aktier - Osakkeiden myynti Utg/Menot Centralsjukhuset - Keskussairaala RÄDDNINGSNÄMNDEN - PELASTUSLAUTAKUNTA Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto Ink/Tulot BILDNINGSNÄMNDEN - SIVISTYSLAUTAKUNTA Utg/Menot Inventarier skolor - Kalusteet, koulut Utg/Menot Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Utg/Menot Övriga samkommuner Bildning - Muut kuntayhtymät; Koulutus Utg/Me not Kva rne n Utg/Me not Förbä ttr. a v friluftsomr./le de r - Ulk.a lue ide n/-re ittie n kunnostus TEKNISKA NÄMNDEN - TEKNINEN LAUTAKUNTA Husavdelningens investeringar tot. - Talo-osaston investoinnit yht Nybyggnad och Tillbyggnad -Uudis- ja lisärakentaminen Lä nsinummi skola va tte nska de och inne rluft - Utg/Me not Länsinummen koulu, vesivahinko ja sisäilma Ink/Tulot Utg/Menot Staffansnäs skede 2 - Tapaninniemi, vaihe Nybyggnad och tillbyggnad, totalt - Uudis- ja lisärakentaminen, yht Utg/Me not Unde rhå lla nde inve ste ringa r - Kunnossa pitoinve stoinnit Ink/Tulot Utg/Menot Björkbacka köksrenovering-koivurinteen keittiöremontti Underhållande investeringar totalt -Kunnossapitoinvestoinnit yhteensä Utg/Menot Städtjänster - Siivouspalvelut Mätning och markanvändning - Mittaus ja maankäyttö, netto Mätning och markanv. Mark köp o försäljning Ink/Tulot Mittaus ja maankäyttö: maan osto ja myynti Utg/Menot Mätutrustning - Mittauskalusto Utg/Menot Byggande av tomter - tonttien rakentaminen Kommunalteknik - Kunnallistekniikka Utg/Me not Löpa nde inve ste ringa r- Juokse va t inve stoinnit Särskilda Investeringar - Erillisinvestoinnit Hällvä ge n me lla n Vä stra Ringv o T örnrosa v - Hälla ntie Utg/Menot välillä Läntinen rengastie - Villiruusuntie Utg/Menot Vä stra Ringvä ge n, Vä ste rå ke rsv-kisorvä ge n-hällvä ge n - Läntinen rengastie, Länsipellontie -Kisorintie -Hällanintie Utg/Menot Vä ste rle de n me lla n Lä nsinummi skola och Fogde v + 2 st trummor - Lä nsivä ylä vä lillä Lä nsinumme n koulu ja Voudintie + 2 kpl rumpuja Utg/Menot Botte nviksvä ge n/skolga ta n -Östra ringvä ge n - Pohjanlahdentie -Koulukatu - Itäinen rengastie Utg/Menot Hamnvägen - Satamatie Utg/Menot Söde rma lmsga ta n - Ete lä numme nka tu

190 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A STADEN - KAUPUNKI UT GIFT ER-MENOT INKOMST ER-T ULOT NET T O SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN - SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Utg/Me not Socia l- och hä lsovå rdsve rke t - Sosia a li- ja te rve ysvira sto AFFÄRSVERK - LIIKELAITOKSET JAKOBSTADS VATTEN - PIETARSAAREN VESI ENERGIVERKSSTYRELSEN - ENERGIALAITOKSEN HALLITUS HAMNSTYRELSEN - SATAMAHALLITUS Utg/Menot Underhållsinvesteringar mm. - Kunnossapitoinvestoinnit yms Utg/Menot Muddring 11 m - Ruoppaus 4 milj Ink/Tulot Inkomster - T ulot AFFÄRSVERKEN TOTALT -LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ UT GIFT ER-MENOT INKOMST ER-T ULOT NET T O TOTALT STADEN + SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN + AFFÄRSVERKEN - YHTEENSÄ KAUPUNKI + SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA + LIIKELAITOKSET BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A SUMMA INVESTERINGAR(externa) - INVESTOINNIT YHTEENSÄ(ulkoiset) Summa utgifte r - Me not yhte e nsä Summa inkomster - T ulot yhteensä Netto utgifter - Nettomenot Nettoinvesteringar/inv - Nettoinvestoinnit/asukas

191 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 9 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä 25,8 milj. euroa ja kaupungin osuus 2014 oli 0,16 milj. euroa. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunta: Investointeihin sisältyy mm. ambulanssi, palonsuojalaitteita ja öljytorjuntavarasto. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkijättöistä. Kiinteistöjen kunnossapidon juokseviin investointeihin oli investointitalousarvioon varattu 1,1 M. Kiinteistöjen kunnossapitoinvestointeihin käytettiin yhteensä 1,1 M. Staffansnäsin varikolle aloitettiin vuoden aikana varastohallin investointi. Talousarvio vaiheelle oli 0,1 M ja toteutui 0,108 M. Koivurinteen keittiön remonttiin käytettiin 0,17 M. Länsinummen koulun remontti valmistui kesällä Toteutuneet kustannukset 2014 olivat 2,2 M (talousarvio 2,3 M ). Projektin kokonaiskustannus (ilman valtionavustuksia) oli 5,6 M (talousarvio 5,7 M ). Valtionavustuksia saatiin hankkeelle yhteensä 0,961 M. Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan maa-alueiden myynti ja osto on tasapainotettava 5 10 vuoden kuluessa. Kunnallistekniikka Juoksevien investointien määrärahasta käytettiin 68 % katusaneerauksiin. Suurimmat kohteet olivat Pohjantie ja Sofianlaaksonkatu Itänummella, yhteensä n euroa sekä n euroa Itärannantiellä. Saneeraukseksi laskettiin myös Permontien siirtäminen, euroa, joka teetettiin urakalla. Uusien katujen rakentamiseen käytettiin samasta määrärahasta alle 7 %. Sillä rakennettiin Santapellontietä n eurolla. Vuoden 2015 työkohteista, Salmikalliontie ja Salmipellontie, tehtiin ylimääräisenä työnä ennen maan jäätymistä tarvittavia johtosiirtoja n eurolla. Konevarikolla vaihdettiin pyöräkuormaaja vuonna 2013, josta nyt maksettiin jälkimmäinen maksuerä n euroa. Uusia koneinvestointeja olivat lumilinko ja vesakon raivauskone, yhteensä n euroa. Kokonaismäärärahasta koneiden osuus oli n. 9 %. Liikunta-alueiden kunnossapitoyksikkö hankki nurmikoiden ilmauslaitteen ja rakensi hieman aitaa keskuskentälle, yhteensä n. 14,000 (n. 1 % määrärahasta). 33

192 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Puistoyksikössä korjattiin puutarhan työtiloja n eurolla (n.12 % määrärahasta). Rakennuksen toinen puoli eli sosiaalitilat ja työhuone korjataan vuonna Erillisinvestoinneista käytettiin suurin osa Länsiväylään, n euroa, Hällanintiehen n euroa ja Läntiseen Rengastiehen euroa. Läntisen Rengastien rakentaminen päätettiin tehdä isompana kokonaisuutena valmiiksi vuonna Etelänummikadun osalla tehtiin vielä ennen talven tuloa viimeistelytöitä n eurolla. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit ovat 399,000 euroa, joka rahoitetaan osaksi poistoilla, osaksi Pietarsaaren kaupungilta otettavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Kokonaisinvestoinnit 1,870 milj. euroa vuonna SATAMAHALLITUS Kokonaisinvestoinnit 3,902 milj. euroa vuonna ENERGIALAITOKSEN HALLITUS Kokonaisinvestoinnit 3,775 milj. euroa vuonna

193 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Rahoitusosan toteutuminen 35

194 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta 36

195 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 37

196 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

197 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

198 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

199 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh KONSERNI 41

200 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

201 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

202 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

203 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2011 hyväksymän tarkistetun poistosuunnitelman mukaan. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenon suuruisena. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisena FIFO-periaatteen mukaisena. Konsernitilinpäätöksen laajuus Kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Kuntakonsernin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien, joissa kaupunki on osakas, keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäinen omistus Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 45

204 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

205 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

206 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

207 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

208 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

209 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

210 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

211 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

212 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

213 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

214 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

215 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja Markku Kaksonen TOIMIALA: Vesihuolto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Omalla toiminta-alueella laitos huolehtii vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia. Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuosi 2014 oli edellisen vuoden tapaan koko maassa harvinaisen lämmin. Suomen meteorologisen instituutin mukaan vuosi oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Keskilämpötila oli vain 0,15 astetta alhaisempi kuin ennätysvuoden Länsi-Suomessa satoi edellisvuotta hieman enemmän. Raakaveden laatu oli suhteellisen huono. Tämä ei aiheuttanut kuitenkaan suuria ongelmia talousveden valmistuksessa. Poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi näkyi jätevedenpuhdistamon toiminnassa. Koko vuoden suurin vuorokausi- ja kuukausivirtaama (kevättulva!) sattuivat marraskuulle. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei tapahtunut käännettä parempaan. Maailmatalous ei kasvanut, vaikka USA:ssa pieniä kasvun merkkejä jo näkyi. Euroalueen tilanne jatkui varsin huonona. Venäjän talous jatkoi laskuaan. Tämä kaikki näkyi edelleen myös Suomessa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Valtiontalouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet myös vesihuoltoinvestointien tukemiseen varattuihin määrärahoihin. Tästä huolimatta saimme keväällä myönteisen ilmoituksen valtionavun myöntämisestä seudulliselle yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeellemme ja saatoimme näin käynnistää hankkeen. Vesihuoltolain muutokset tulivat voimaan Laki on keskeisin vesihuoltotoimintaa säätelevä laki. Sen uudistaminen oli aloitettu jo vuonna Samanaikaisesti tulivat voimaan myös maankäyttö- ja rakennuslain uudet hulevesien hallintaa koskevat säädökset. Niiden myötä päävastuu hulevesien hallinnasta siirtyi vesihuoltolaitoksilta kunnille. Kunta ja vesihuoltolaitos voivat kuitenkin sopia, että vesihuoltolaitos jatkossakin huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Niin ikään samanaikaisesti edellisten kanssa tulivat voimaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen päivitykset. 57

216 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Veden laatu Laatuvaatimukset ja - suositukset (stm 461/2000) Veden toimituskatkot Viemärin toim.häiriöt Myönteinen kehitys Myönteinen kehitys Toteutustapa Vastuussa oleva Viranomais- ja omavalvonta, käyttöinsinööri Asiakaspalautteen rekisteröinti, verkostoinsinööri Arviointi (Tilinpäätös) Vaatimukset ja suositukset täytettiin paria pientä poikkeamaa lukuun ottamatta Kehitys oikean suunt. Kehitys oikean suunt. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Palvelun Maan keskitaso +/-15 tuotantokustannuk % molempien kohdalla set Asiakasmaksut RESURSSIT JA TALOUS Toteutustapa Vastuussa oleva Vesihuoltolaitosten tunnusluvut, vvy:n raportti Vesihuoltolaitosten maksut, vvy:n vertailu Arviointi (Tilinpäätös) Arviointia ei vielä saatavana Vertailuhinnat: -vesilaitosmaksut 15,0 % korkeammat -viemärilaitosmaksut 14,3 % alhaisemmat -maksut yhteensä 3,3 % alhaisemmat Tasapainoinen talous Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2014 min - real - max Investointien tulorahoitus Suurempi kuin 100 % 10 vuoden tarkastelujaksolla Toteutustapa Arviointi Vastuussa oleva (Tilinpäätös) Tilinpäätös, toim.joht. Keskiarvo ,6 % 58

217 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh TOIMINTA JA TALOUS Organisaatio ja henkilöstö Toimintavuoden lopussa vakinaisen henkilökunnan lukumäärä oli 29 henkilöä. Näistä 22 oli kuukausipalkkaisia ja seitsemän tuntipalkkaisia. Tuntipalkkaisten lukumäärä lisääntyi yhdellä, kun Mika Hillberg palkattiin asentajaksi Reijo Viinikan tilalle. Yksi työntekijä kuukausipalkkaisista ja yksi tuntipalkkaisista oli osa-aikainen. Tilapäisten työntekijöiden (sijaisten ym.) lukumäärä vuoden aikana oli neljä henkilöä. Työvuosien määrä oli yhteensä 28,7. Henkilöstö osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin varsin ahkerasti. Vähintään 1-3 koulutuspäivää kertyi noin 66 % henkilöstöstä. Asiakkaat ja myynti Laskutetun veden ja jäteveden kokonaismäärät kasvoivat vuonna 2014 hieman edellisvuodesta. Laskutettu vesimäärä oli m3, kun se 2013 oli m3 (ero 0,8 %). Laskutettu jätevesimäärä oli m3, kun se 2013 oli m3 (ero 1,4 %). Laskutettu vesi kasvoi pääasiassa omalla toiminta-alueella. Jäteveden osalta kasvua tapahtui oman alueen lisäksi myös naapurilaitoksilta laskutetuissa määrissä. Vuoden 2014 lopussa laskutettavien vedenkäyttöpaikkojen lukumäärä oli 4 979, kun paikkoja edellisen vuoden lopussa oli Vedenhankinta Vedenhankinta tapahtui edelleenkin pääasiassa Ähtävänjoesta. Vuoden aikana pumpattiin raakavettä joesta Åminnen vesilaitoksen puhdistusprosessiin yhteensä m3 ( m3 vuonna 2013), eli m3/d (6 831 m3/d). Puhdistettua talousvettä vesijohtoverkkoon pumpattiin m3 ( m3), eli m3/d (5 450 m3/d). Erotus m3, eli 20,3 % ( m3, eli 20,2 %) raakaveden määrästä käytettiin vesilaitoksen sisäisiin tarpeisiin, kuten flotaatioyksiköiden sekä hiekka- ja hiilisuodattimien huuhteluun. 59

218 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Vesimäärät (milj.m3) 3 2,5 2 1,5 1 0, raakavesi laskutettu vesi muilta laitoksilta laskutettu verkkoon pumpattu vesi vesilaitoksen sisäinen käyttö muilta laitoksilta ostettu Ähtävänjoen raakaveden laatu vuonna 2014 oli edellisvuotta hieman parempi. Tärkeimmän veden laatua kuvaavan parametrin, kaliumpermanganaattiluvun, joka mittaa raakaveden orgaanisen aineksen määrää, keskiarvo oli 69,4 mg/l. Keskiarvo oli 7,5 % pienempi kuin edellisen vuoden keskiarvo, 75,0 mg/l. Valvontatutkimukset osoittivat talousveden täyttävän asetuksen laatuvaatimukset. Yksi enterokokin aiheuttama poikkeama todettiin, vaikka näytteen klooripitoisuus oli normaali. Syytä poikkeamaan ei ole voitu jäljittää. Uusintanäytteessä tulos oli normaali. Kaksi kertaa todettiin poikkeamat raudan ja mangaanin suositusarvoista. Syynä olivat ilmeisesti vedenkäyttölaitteet ja vähäinen vedenkäyttö kiinteistössä, josta näytteet otettiin. Viranomaisvalvonta on rajoitetussa tarkkailussa käsittänyt 27 näytteenottokertaa, yhteensä 549 analyysiä ja laajennetussa tarkkailussa 5 näytteenottokertaa, 376 analyysiä. Lisäksi terveysvalvonnan raakaveden tarkkailu on käsittänyt 4 näytteenottokertaa ja 87 analyysiä. Itse olemme suorittaneet raakaveden käyttötarkkailua 367 näytettä (3426 analyysiä), puhtaan veden tarkkailua 367 näytettä (2571 analyysiä), johtoverkosta 19 näytettä (210 analyysiä), alasäiliölle tulevan veden 27 näytettä (30 analyysiä) ja lähtevän veden 27 näytettä (196 analyysiä). Tämän lisäksi on puhdistusprosessista otettu ja analysoitu suuri joukko näytteitä analyysejä flotaatioyksiköistä, hiekkasuodattimista, välipumppauksesta, hiilisuodattimista, desinfioinnista jne. 60

219 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Flotaatio- ja välialtaiden puhdistus suoritettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Uudet sameusmittarit asennettiin flotaatioyksiköiltä ja hiekkasuodattimilta sekä laitokselta lähtevälle vedelle. Näiden lisäksi tehtiin otsonointilaitteiston, kompressoreiden ja monien muiden laitteiden huolto- ja kunnossapitotöitä; mm. kemikaali- ja näytteenottopumppujen ja pinnankorkeusmittausten paineantureiden uusimisia jne. Loppuvuodesta kunnostettiin puhdistamorakennuksen valvomo-, toimisto, sosiaali- ym. tiloja, joista osa sai uudet maalit seiniinsä, uudet lattiamatot tai valaisimet. Koko vuoden aikana ostettiin pieni määrä vettä (8 331 m3) myös Kovjoki Vatten Ab:n pohjavesilaitokselta Uusikaarlepyyn suunnan yhdysvesijohdon (kriisivesijohdon) kautta. Tarkoituksena oli pitää kriisivesijärjestelmä koko ajan toimintakunnossa. Åminnen vesilaitoksen varavoimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa. Sen jälkeen se on käynnistynyt automaattisesti sähkökatkon sattuessa tai käynnistetty manuaalisesti sähkökatkon varalta uhkaavan sään edellä yhdeksän kertaa, jolloin käyttötunteja laitokselle kertyi 13,5 h. Vesitornin saneeraus oli vuoden tärkein investointihankkeemme. Saneeraus valmistui pääosin vuoden lopulla. Jäljelle jäi joitakin pienempiä jälkitöitä. Torni oli pois käytöstä kesäkuun puolivälistä vuoden loppuun. Tämä aiheutti jonkin verran haasteita jakeluverkon paineen ylläpidolle Pedersin alasäiliöllä. Vuoden loppuun menneessä saneeraus oli maksanut yhteensä Rakennusteknisen kunnostuksen suunnitteli IdeaStruktura Oy:n Jukka Huttunen. Rakennustekniset työt toteutti Rakennusliike Antti Salonen Oy. Valvojana toimi Owe Sjölund Aaro Kohonen Oy:stä. Putkiston uusimisen suoritti Caverion Industria Oy sekä sähkö- ja lämpötekniset työt Caverion Finland Oy. Johtoverkot Johtoverkot yksikkö aloitti vuoden 2014 muutolla vanhoista Isokadun tiloista uusiin hienoihin tiloihin Staffansnäsin varikkoalueella. Suuria omia johtohankkeita ei teetetty urakalla. Olimme kuitenkin muun teknisen sektorin kanssa mukana joissakin yhteishankkeissa, mm. Pohjanlahdentiellä, Permontiellä ja Itärannantiellä sekä. Kahden ensin mainitun hankkeen yhteydessä vanhojen johtojen uusimisen ohella rakennettiin myös seudullisen paineviemärin osuuksia. Ainoa vuoden 2014 aikana toteutettu uudisrakennushanke oli Penvikenin vesi- ja viemärijohdot, jotka palvelevat neljää teollisuustonttia. Vuoden lopulla käynnistettiin myös suuren seudullisen hankkeen työt osuuksilla Åminnen vesilaitos - Launisaarentie, Åminnen vesilaitos Edsevö ja Lepplax Norrby. Vesitornin saneeraus oli erittäin tervetullut hanke. Tornin ollessa poissa käytöstä saatoimme todeta sen merkityksen vesijohtoverkon painevaihteluiden tasaamisessa. Tämä käy ilmi myös alla olevasta pylväsdiagrammista. Vesitornin ollessa pois käytöstä vuoden jälkipuoliskon lisääntyi vesijohtoverkon putkirikkojen lukumäärä edellisvuoden 32 kpl:sta peräti 59 kpl:seen. 61

220 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Vuonna 2014 havaittiin viemäritukoksia vain 14 kappaletta, joista pari kappaletta voidaan kirjata ulkoiseksi ilkivallaksi. Ylipäätään suurempia häiriötilanteita esiintyi harvakseen, vaikka viemäriverkon kunto monin paikoin on voitu todeta huonoksi. Investointimäärärahasta käytettiin johtoverkkojen saneeraukseen. Suurimpia kohteita olivat Pohjanlahdentie ja siihen liittyvät johdot, Permontie ( ) ja Itärannantie ( ). Vain käytettiin vesijohtojen ja viemäreiden uudisrakentamiseen, mm. Penvikenin alueella ( ). Seudullinen vesijohto- ja viemärihanke käynnistettiin rakentamalla saneeraustöiden yhteydessä Pohjanlahdentiehen ja Permontiehen paineviemäriosuudet ( ). Toimintavuoden aikana rakennettiin yhteensä 61 m uusia vesijohtoja (edellisen vuoden aikana 463 m), 60 m (521 m) viemäreitä ja 0 m (85 m) hulevesiviemäreitä. Saneeraustöiden yhteydessä rakennettiin uusia vesijohtoja tai sujutettiin vanhoja yhteensä 524 m (2 768 m) ja viemäreitä m (1 080 m) sekä rakennettiin uusia hulevesiviemäreitä 171 m (315 m). Jätevedenpuhdistus Vuonna 2014 käsiteltiin Alhedan jätevedenpuhdistamolla jätevettä yhteensä m3. Vuonna 2013 määrä oli m3. Lisäys oli 6,6 %. Jätevedenpuhdistamon vuorokausivirtaama oli keskimäärin m3 ja suurin vuorokausivirtaama m3 mitattiin marraskuussa. Laskutettu jätevesimäärä omalla alueella oli m3. Muilta kunnilta/ laitoksilta laskutettiin jätevettä m3 sekä sakokaivolietettä m3. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Käsiteltyllyt jätevedet yhteensä ja muilta laitoksilta (milj. m3) Käsitellyt jätevedet yhteensä Muilta laitoksilta 62

221 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Jätevedet muilta laitoksilta (m3) Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto UPM Sakokaivoliete ym. Jätevesimäärät muilta laitoksilta ovat kasvaneet vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. UPM Kymmene Oyj:n tehtaiden jätevesimäärä on kuitenkin pienentynyt. Vastaanotetun sakokaivo- ym. lietteen määrä on pysytellyt samalla tasolla kun ennenkin, vaikka tarkoitus on ohjata tyhjennykset Pohjanmaan Biokaasulaitokseen Kokkolaan. Vuonna 2014 puhdistamolle tullut orgaaninen kuorma oli 724 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 791 t, ja fosforikuorma 25,9 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 27,5 t. Alhedan puhdistusprosessi toimi suhteellisen hyvin. Lupamääräysten uudet puhdistus-vaatimukset ( ) saavutettiin lukuun ottamatta ensimmäisen vuosineljänneksen BOD 7 :n raja-arvoa ja reduktiovaatimusta, sekä viimeisen vuosineljänneksen kiintoaineen ja BOD 7 :n raja-arvoja ja BOD 7 :n, COD Cr :n ja fosforin reduktiovaatimuksia. Kaikki poikkeamat olivat vähäisiä Sisääntuleva BOD7 tonnia/vuosi Lähtevä BOD7 tonnia/vuosi Sisääntuleva fosfori tonnia/d Lähtevä fosfori tonnia/vuosi Vuoden aikana kuljetettiin tonnia kuivattua lietettä käsiteltäväksi Pohjanmaan Biokaasulaitokselle Kokkolaan. Vuonna 2013 määrä oli tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 20,3 %. Analyysit osoittivat taasen, että liete on laadultaan hyvää, raskasmetallipitoisuudet ovat alhaiset. Liete soveltuu hyvin maanparannusaineeksi viljelykäyttöön että viherrakentamiseen. 63

222 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tärkeimpiä saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä Alhedan puhdistamolla olivat uuden välpejätepuristimen hankinta ensimmäiselle välpälle, ilmastimien uusiminen biologisessa puhdistusvaiheessa sekä hiekkasäkkien korvaaminen vaihtolavalla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi joulukuussa 2013 päätöksensä jätevedenpuhdistamon uudesta ympäristöluvasta. Päätös velvoitti laitoksen vuoden 2014 aikana teettämään puhdistamon kunnostus- ja tehostamissuunnitelman sekä myös riskinhallintasuunnitelman. Kunnostusta ja tehostamista koskeva yleissuunnitelma sekä riskienhallintasuunnitelma teetettiin Ramboll Oy:llä. Yksityiskohtainen suunnittelu jatkuu vuonna Hakamaan hulevesipumppaamon varavoimalaitos otettiin käyttöön loppukesällä. Jäljellä on vielä jonkin verran maisemointitöitä. TALOUS JA TILINPÄÄTÖS Liikevaihto vuonna 2014 oli , mikä on (0,8 %) edellisvuoden liikevaihtoa suurempi mutta kuitenkin (5,1 %) budjetoitua pienempi. Toimintakustannukset olivat (8,1 %) edellisvuoden kustannuksia suuremmat mutta (0,2 %) budjetoituja pienemmät. Poistot olivat , eli edellisvuotta suuremmat. Rahoitustuotot ja -kustannukset olivat , eli 665 edellisvuotta pienemmät. Liikeylijäämä oli , mikä on (18,9 %) edellisvuotta pienempi. Tilikauden ylijäämä oli , eli (31,8 %) edellisvuotta pienempi. Bruttoinvestointien määrä oli Investointiosuuksina ei ollut kirjattavana. Käyttöomaisuuden myyntitulona kirjattiin Nettoinvestoinnit olivat , mikä on edellisvuotta enemmän. Vuoden investointikatto ylittyi , varsin harvinainen tapahtuma liikelaitoshistoriamme aikana Vuoden 2014 liikevaihto ei aivan riittänyt rahoittamaan toimintavuoden investointeja toimintakustannusten, poistojen, lainojen lyhennysten ja omistajalle maksetun pääoman tuoton jälkeen. Investointien tulorahoitus oli vuoden 2014 osalta kuitenkin varsin kohtuullinen, 95,2 %. Kymmenen vuoden tarkastelussa se nousi peräti 117,6 %:iin. Kassavarat olivat vuodet lopussa Lainanottoon ei ollut tarvetta. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että Pietarsaaren Vesi on olosuhteisiin nähden varsin hyvin saavuttanut ne tavoitteet, jotka sille talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on asetettu vuodelle Aiempien tilinpäätösten mukaisesti ylijäämä kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana. 64

223 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Suoritteet/ Tunnusluvut VESILAITOS Pumpattu vesi, m3 - omalta laitokselta - muilta laitoksilta Laskutettu vesi, m3 - oma alue - muut laitokset Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Vesijohtoverkon pit., m Korjatut vuodot, kpl - yleisissä johdoissa - yksityisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo Tilinpäätös ,3 0,330 0,030 0, ,65 1,31 2,11 1,84 Tilinpäätös ,4 0,400 0,036 0, ,72 1,38 2,23 1,94 Tilinpäätös ,2 0,489 0,040 0, ,72 1,40 2,23 1,98 Tilinpäätös ,2 0,506 0,043 0, ,85 1,46 2,38 2,04 Talousarvio Tilinpäätös ,5 0,532 0,039 0, ,92 1,51 2,45 2,13 VIEMÄRILAITOS Käsitelty jätevesi, m3 Laskutettu jätevesi, m3 - oma alue - muut laitokset - sakokaivoliete ym. Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Viemäriverkon pit., m Viemäritukokset, kpl - yleisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo ,9 0,339 0,040 0, ,1 0,349 0,041 0, ,0 0,040 0, ,6 0,356 0,045 0, ,0 0,304 0,045 0, ,89 2,03 2,46 2,56 1,93 2,14 2,54 2,74 1,93 2,21 2,54 2,78 2,01 2,35 2,66 2,96 2,10 2,51 2,75 3,21 Työvuodet 28,5 28,8 29,5 27,8 30,0 28,

224 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

225 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

226 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

227 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

228 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

229 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

230 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA Satamajohtaja: Kristian Hällis TOIMIALA: Satamatoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Satama on tärkeä elinkeinopoliittinen työkalu Pietarsaaren kaupungille ja rakenteellinen voimavara Pietarsaaren seudun elinkeinoelämälle. Pietarsaaren Sataman strategiset tavoitteet: 1) Toiminta perustuu on markkinoiden (asiakkaiden) kuljetustarpeisiin sekä merikuljetusten kysyntään. 2) Sataman tehtävää elinkeinopoliittisena työkaluna tulee kehittää edistääksemme kaupungin elinkeinorakenteen kehittymistä ja yritysten etabloitumista. 3) Toiminta perustuu kannattavuuskriteereihin. 4) Toiminnan tulee tapahtua kestävän kehityksen raameissa. 5) Toimintaa kehitetään parhaiten palveluntuottajien, asiakkaiden ja sataman yhteistyön kautta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuosi 2014 oli liikenteen osalta yksi vaikeimmista vuosista liikelaitoksen olemassaolon aikana. Suomen ulkomaankauppa väheni myös tänä vuonna. Metsäteollisuudella ja erityisesti selluntuotannolla meni kuitenkin suhteellisen hyvin ja Pietarsaaren sataman kautta kuljetettu volyymi säilyi melko hyvällä tasolla. Tietyt kuljetusketjun logistiikkaratkaisut johtivat kuitenkin siihen, että osa Pietarsaaren Satamassa varastoitavasta sellusta laivattiin Raumalta asiakkaille Eurooppaan, minkä vuoksi Pietarsaari jäi ilman tavaramaksuja. Myös sahatavaramarkkinoilla lakkautettiin myyntikanavia joissa Pietarsaari oli osana vientiketjua. Pietarsaaren Satamaa pidetään yhtenä maan tehokkaimmista sahatavarasatamista, mutta johtuen syistä joihin satama ei voinut vaikuttaa, valittiin sahatavaravirroille toinen kuljetusreitti. Sementin ja lipeän tuonti sujui hyvin ja odotusten mukaisesti. Eniten huolta aiheutti se että Alholmens Kraftin energiantuotanto oli pysähdyksissä pitkän aikaa. Biopolttoaineen ja hiilen tuonti väheni verrattuna aiempiin vuosiin. Myös raakapuun tuonti UPM:n selluntuotantoa varten väheni. Pietarsaaren tehtaat hankkivat havupuunsa kotimaan markkinoilta. Investoinnit Satama-altaan ruoppaus voitiin suorittaa loppuun vuonna Päätöskokous pidettiin lokakuussa. Hankkeen aikataulun pitkittymisestä ja vaikeasti laskettavista kustannuksista huolimatta pysyttiin budjetissa. Liikenneviraston hanke valmistuu vuoden 2015 aikana, mikä merkitsee sitä, että Pietarsaaren Satama voi toivon mukaan ottaa käyttöön väylän 11 metrin kulkusyvyydellä syksyllä

231 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tulevaisuuden näkymät Markkinoilla tapahtuneista suurista muutoksista johtuen emme voi odottaa että energiapolttoaineen tuonti tai raakapuun tuonti selluntuotantoa varten yltäisi enää vuoden 2010 huippulukemiin. Tämän vuoksi on tärkeintä voida tarjota uusia logistiikkaratkaisuja suuremmalle määrälle ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä. Myönteistä on että viimeistään vuoden 2016 alusta voimme ottaa ottaa käyttöön kilpailukykyämme lisäävät investoinnit joihin olemme viime vuosina panostaneet. Meillä on nyt erinomainen syvälaituri ja Pohjanlahden toiseksi syvin 11 metrinen väylä. Pietarsaaren Satama aloittaa toimintansa suunnitellusti osakeyhtiömuotoisena

232 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Sataman infrastruktuurin ylläpitäminen ja parantaminen. Tavaravirran tehostaminen. Infrastruktuuria koskevien poikkeamien vähentäminen 1/5 osalla. Asfaltointi, uudet varastoalueet, liikennesuunnitelman toteuttaminen. Kuluneiden pintojen asfaltointi, varastoalue valmistunut ja pinnoitetaan. Satamajohtaja/Tekninen päällikkö Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Satama on elinkeinopoliittinen väline joka palvelee elinkeinoelämää. Satamaan liittyvät elinkeinoelämän projektit Sataman roolin korostaminen logistisena plustekijänä elinkeinoelämälle. 2 projektia työn alla. Sataman vaikutus yritysten etabloitumiseen ja kehittymiseen. Satamajohtaja Markkinointisuunnitelma laaditaan vuoden 2014 aikana. 74

233 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Satama nähdään voimavarana Min 1 kansainvälinen kaupungin profiilissa. projekti. Real 1 kansainvälinen + 1 kansallinen projekti. Toteutustapa Vastuussa oleva Satamajohtaja Arviointi (Tilinpäätös) 1 kansallinen projekti työn alla. Resursseja säästetty koskien kansainvälisiä projekteja johtuen huonosta markkinatilanteesta. HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Sataman tavoitteena on Käsiteltyjä poikkeamia 100 %. Laatujärjestelmä/ Tekninen kehittää ja parantaa päällikkö/ Satamajohtaja palveluntuotantoa. Vuosittainen laatuauditointi. Arviointi (Tilinpäätös) DNV-GI:n auditoinnissa todettiin että satama on suoriutunut lähes 100- prosenttisesti. Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Motivoitunut, lojaali ja osaava Motivoitunut ja palvelualtis Riittävät resurssit. henkilöstö. henkilöstö. Liikenne/ henkilöstö Henkilöstö omaksuu aktiivisesti Koulutuksen lisääminen. uusia toimintatapoja. Asiakkaat kokevat työsuoritukset osana sataman kilpailukykyä. Sataman johto Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstö saanut hyvät arvostelut laatuauditoinnissa. 75

234 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva Sataman organisaation tulee olla "itseohjautuva" perustuen määriteltyihin vastuualueisiin ja tehtävänkuvauksiin. Raportointijärjestelmää ja mittareita parannetaan. Kokonaiskonsepti määritellään organisaation eri moduulien yhteistoiminnan perusteella. Sataman operatiivinen johto Organisaation osat työskentelevät melko intsenäisesti ja kokonaisuus on toimiva tehokkaan koordinoinnin kautta. Liikevaihto/ henkilöstö Tehokas organisaatio muodostaa yhä tärkeämmän osan kilpailukykyä. 76

235 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Satama muodostaa tärkeän Ruoppausprojekti valmistuu Julkinen hankinta. osan kaupungin vuoden loppuun mennessä. infrastruktuuria. Tärkeitä Yhteistyö Liikenneviraston investointeja on katsottava kanssa. tätä taustaa vasten. Käyttötaloudessa tulee olla sijaa investoinneille. Tekninen päällikkö/ Satama-altaan ruoppaaminen Satamajohtaja 11 metriin. Arviointi (Tilinpäätös) Ruoppausprojekti valmistui sataman osalta Budjetissa pysyttiin huolimatta pitkittyneestä aikataulusta ja vaikeasti laskettavista kustannuksista. Omistajaohjaus Tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Satamatoiminta tulee Yhtiöittäminen toteutetaan Strategiaryhmä omistajat yhtiöittää vuoden 2014 aikana niin että satama on valmiina kunnallislain muutosten uusiin haasteisiin vuonna Sataman johto/ mukaisesti Satamajohtokunta Arviointi (Tilinpäätös) Intensiivisen alustavan työn jälkeen satama yhtiöitettiin

236 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio -14 Tilinpäätös -14 Liikevaihto Liikevaihto/ henkilöstö / määrä Liikenne/t Liikenne/ henkilöstö t/ määrä Liikenne /t 1,50 1,55 1,49 1,69 1,58 1,77 Käyttö/Kate% , Työvuodet 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 78

237 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta kaikki varat ja velat sekä toiminta luovutettiin klo Pietarsaaren Satama Oy:lle. Näin ollen liikelaitoksella ei ole virallista tasetta. 79

238 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

239 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

240 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja: Henrik Snellman TOIMIALA: Pietarsaaren energialaitos Vuotta 2014 leimasivat talouden taantuma ja normaalia lämpimämpi sää. Se näkyi myös sähkönkäytössä, joka supistui vajaan prosentin (-0,8) edellisvuodesta. Teollisuudessa sähkönkäytön supistuminen oli hieman suurempaa (-1,2 %) kuin muilla sektoreilla (-0,5 %). Sähkönkäyttö mateli lähes koko vuoden, mutta joulukuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan tapahtui hienoista piristymistä, kun käyttö kasvoi 2,4 prosenttia. Kasvu tuli pääasiassa kotitalouksista, palveluista ja maataloudesta (3,8 %), mutta teollisuudessakin kirjattiin positiivinen luku (+0,6 %) muiden syyskauden kuukausien oltua kaikki miinuksella. Suomi käytti sähköä viime vuonna 83,3 terawattituntia (TWh). Käytöstä katettiin nettotuonnilla 21,6 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 78,4 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi käytöstä 26,1 prosenttia, ydinvoima 27,2 prosenttia, vesivoima 15,8 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 8,0 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1,3 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 39,4 TWh, 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Määrä on 8,5 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 2006, jolloin teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta oli runsaat 53 prosenttia. Vuoden 2014 sähkön kulutushuippu, megawattia (MW), osui tammikuun 20.päivään klo 8-9. Sähköä tuotiin tuolloin vajaan 2900 MW:n teholla. Sähkön nettotuonnin määrässä kirjattiin ennätyslukema - 18 TWh. Nettotuonnin osuus sähkön kokonaishankinnasta nousi edellisvuoden 18,7 prosentista 21,6 prosenttiin eli reilusti yli viidennekseen. Nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla siivitti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti kasvoi edellisvuodesta noin puolitoistakertaiseksi. Suomessa tuotettu sähkö (65,4 TWh) oli viime vuonna 74-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä eli hiilineutraalia, mikä on uusi ennätys. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 39 prosenttia sähköntuotannosta ja kotimaisten polttoaineiden osuus 45 prosenttia. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 päästöt olivat nousseet, mutta nyt ne putosivat takaisin suunnilleen vuoden 2012 tasolle. Päästöjen lasku johtui ennen kaikkea sähköntuonnin lisääntymisestä ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon vähenemisestä. Pieni osansa päästöjen laskussa oli myös kotimaisen vesivoimatuotannon hienoisella kasvulla. 82

241 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tuulivoima ylitti vuoden 2014 sähkön hankintapaletissa reilusti yhden (1,3) prosentin osuuden. Tuulituotannon määrässä kirjattiin myös tasaluvun eli yhden terawattitunnin ylitys (1,1 TWh). Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 43 prosenttia. Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2014 alhaisella tasolla. Viimeksi näin alhaisia tai vielä alhaisempia markkinahintoja on nähty vuonna Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 3,6 snt/kwh, runsaat 12 prosenttia alempi kuin vuonna 2013 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot - sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2014 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin 0,6 snt/kwh. Tämä johtui ennen kaikkea ongelmista läntisessä siirtokapasiteetissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä. Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa. Näin oli tilanne myös viime vuonna. Kun koko teollisuuden vuoden 2014 investoinnit arvioitiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime kesänä julkistaman investointitiedustelun mukaan 5,3 miljardiksi euroksi, yksin energiainvestointien arvioitiin olevan 1,7 miljardia euroa eli yli 30 prosenttia koko teollisuuden investoinneista. Sähkön alhainen markkinahinta on kuitenkin asettanut monet tuotantoon kaavaillut investointisuunnitelmat uuteen valoon. Investointimahdollisuuksia laimentaa ennen kaikkea se, että markkinahinnan nousua ei ainakaan lähitulevaisuudessa näytä olevan näköpiirissä. Puu ja muut biopolttoaineet jatkoivat voimakasta kasvuaan vuonna 2014 kaukolämmön energialähteinä, kasvua oli yhdeksän prosenttia. Energiateollisuus ry:n (ET) laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 31 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuus nousi jo 33 prosenttiin. Biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen on johtanut myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 5,7 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna neljä prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 165 g tuotettua kilowattituntia kohden. Maakaasulla tuotettiin 22 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski neljä prosenttiyksikköä edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli 16 prosenttia. Kivihiilen osuus, 24 prosenttia, laski kaksi prosenttiyksikköä, energiamääränä sitä käytettiin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turpeen käyttö on nyt tasaantunut, sen osuus polttoaineiden käytöstä pysyi edellisen vuoden tasolla, 13 prosentissa. Vaikka vuoden 2014 kaukolämmön tuotanto oli lämpimämmän sään vuoksi edellisvuotta pienempi, kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyn turpeen energiamäärä pysyi ennallaan. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli kolme prosenttia, sitä käytetään pääosin vain huippulämpökeskuksissa. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi runsaalla prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. 83

242 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan 0-10 oc. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2014 aikana vain vähän. Lämmityskuukausista vain tammikuu oli normaalia kylmempi kuukausi. Vuosi 2014 olikin keskilämpötilaltaan runsaan asteen normaalia lämpimämpi. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 12,6 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Kaukolämmön myynti oli viime vuonna 31,3 TWh. Myynti laski vuoteen 2013 verrattuna hieman. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2014 lopussa lähes 1,33 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,35 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,5 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Vajaa 30 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. Kaukolämmön toimitusvarmuus on ET:n keräämien tilastojen mukaan edelleen huippuluokkaa. Vuonna 2014 kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus oli keskeytyneenä keskimäärin 1,8 tuntia eli kaukolämmön toimitusvarmuus oli 99,98 prosenttia. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja ja niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. Uusien asiakkaiden liittäminen, suunnitellut perusparannustyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat myös jakeluhäiriöitä. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota. Energiankulutus Pietarsaaren energialaitoksen alueella 2014 oli 273,8 GWh, mikä oli 3,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Teollisuuden sähkönkulutus laski 11,3 prosenttia johtuen mm. Componentan ja Rettig Lämmön tuotannon päättymisestä vuonna Talouksien kulutus kasvoi 3,8 prosenttia. Sähkön osuustuotanto oli 241 GWh, noin 4 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpömyynti laski 1,8 prosenttia ja oli 171,4 GWh. 84

243 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Sähkön hankinta ja käyttö 2014 Sähkönhankinta TWh Osuus % Yhteistuotanto (CHP) 21,7 26,1 Ydinvoima 22,7 27,2 Vesivoima 13,2 15,8 Erillistuotanto 6,7 8 Tuulivoima 1,1 1,3 Nettotuonti 18 21,6 Hankinta yhteensä 83,3 100,0 Sähkönkäyttö TWh Osuus % Teollisuus 39,4 47,2 Muu käyttö 41,5 49,8 Häviöt 2,5 3 Käyttö yhteensä 83,3 100,0 85

244 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toimitusvarmuus < 4h/kul/vuosi Sähkönlaatu Täyttää normeja Kaukolämmönlaatu Täyttää normeja Tehokkuus, siirto Teh. Luku > 0,9 Toteutustapa Vastuussa oleva Tilasto, kesk.lkm/kul. Mittaus, EN50160 Mittaus, normien muk. Energiamarkkinavirasto Arviointi (Tilinpäätös) Täyttää 2,616 h/kul/vuosi Täyttää Täyttää RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2014 min - real - max Sijoitetun pääoman sallittu tuoton Energiavirasto, tasoitettu v tasoittaminen, siirto Toteutustapa Vastuussa oleva Energiavirasto Arviointi (Tilinpäätös) Sähköhinta, yhteensä Kaukolämmön hinta, yhteensä Maan keskiarvoa edullisempi Maan keskiarvoa edullisempi Energiavirasto Energiateollisuus r.y Täyttää Täyttää 86

245 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Tunnusluvut Työvuodet Lkm Sähkönsiirto- Osto GWh Sähkönmyynti- Osto GWh Kaukolämmönmyynti- Osto GWh Sähkön kok.hinta 5000 kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 13,77 15,41 15,11 15,24 15,17 Sähkön kok.hinta 5000 kwh (PEL) cnt/kwh 10,54 11,98 12,38 12,69 12,11 Sähkön kok.hinta kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 11,22 12,97 12,65 12,59 12,58 Sähkön kok.hinta kwh (PEL) cnt/kwh 8,99 10,43 10,83 11,13 10,54 Kaukolämmön hinta kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 6,30 8,30 7,50 8,09 8,31 Kaukolämmön hinta kwh (PEL) cnt/kwh 6,00 6,58 7,20 7,73 7,74 Kaukolämmön hinta kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 5,80 6,90 7,00 7,57 7,63 Kaukolämmön hinta kwh (PEL) cnt/kwh 5,10 5,20 6,20 6,74 6,75 87

246 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

247 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 3. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS R E S U L T A T R Ä K N I N G T U L O S L A S K E L M A Not nr./ Liite nro Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti , ,46 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi , ,01 Värmeförsäljning-Lämmön myynti , ,85 Övr. försäljning-muu myynti , ,53 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO , ,85 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön 1) , ,91 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto , ,92 Värmeinköp/bränsleinköp-Lämmön/polttoaineostot , ,83 Material/förnödenheter-Aineet/tarvikkeet , ,75 Lagerförändring-Varastojen muutos , ,45 Främmande tjänster-vieraat palvelut , ,14 Personalkostnader-Henkilöstökulut 1) Löner/arvoden-Palkat/palkkiot , ,29 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut , ,54 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut , ,95 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot , ,43 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut , ,07 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , ,39 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader-rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta , ,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot , ,38 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut , ,20 Avkastning till staden-tuotto kaupungille , ,00 ÖVERSK./UNDERSK. FÖRE EXTRA ORD.POSTER , ,57 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 9 133, ,19 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , ,38 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 89

248 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 18. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Uppdelning enl. Energimarknadsverket 885/1995, Handels- och industriministeriet 79/2005 Jako Energiamarkkinaviraston 885/1995 mukaan, Kauppa- ja teollisuusministeriö 79/2005 R E S U L T A T R Ä K N I N G T U L O S L A S K E L M A DISTR./SIIRTO ELFÖRS./ SÄHKÖNM. ÖVR.VERKS./ MUU T. TOT/YHT Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti , ,31 0, ,23 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi 0, ,23 0, ,23 Övr. försäljning-muu myynti 0,00 0, , ,14 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO , , , ,60 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön ,46 0,00 0, ,46 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto , ,67 0, ,90 Elinköp, förluster-sähkön osto, häviöt ,92 0,00 0, ,92 Material/förnödenheter-Aineet/tarvikkeet ,79 0, , ,68 Lagerförändring-Varastojen muutos ,37 0,00 0, ,37 Främmande tjänster-vieraat palvelut , , , ,96 Personalkostnader-Henkilöstökulut Löner/arvoden-Palkat/palkkiot , , , ,05 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut , , , ,71 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut , , , ,83 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot , ,90 0, ,41 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut , , , ,53 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , , ,70 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader- Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta ,00 0,00 0, ,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot , ,29 0, ,98 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut , , , ,53 Avkastning till staden-tuotto kaupungille , ,00 0, ,00 ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD.POSTER/ , , , ,15 YLI/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 3 166, ,39 0, ,28 RÄKENSKAPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , , ,43 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 90

249 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 16. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B U D G E T U P P F Ö L J N I N G T A L O U S A R V I O S E U R A N T A BOKSLUT/ TILINPÄÄT. BUDGET/ TALOUSARV. DIFF./ERO Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti , , ,77 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi , , ,77 Värmeförsäljning-Lämmön myynti , , ,77 Övr. försäljning-muu myynti , , ,78 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO , , ,53 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön , , ,67 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto , , ,18 Värmeinköp/bränsleinköp- Lämmön/polttoaineostot , , ,16 Material/förnödenheter- Aineet/tarvikkeet , , ,59 Lagerförändring-Varastojen muutos ,50 0, ,50 Främmande tjänster-vieraat palvelut , , ,10 Personalkostnader-Henkilöstökulut Löner/arvoden-Palkat/palkkiot , , ,50 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut , , ,86 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut , , ,89 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot , , ,43 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut , , ,78 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , ,07 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader- Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta , , ,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot , , ,16 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut , , ,65 Avkastning till staden-tuotto kaupungille , ,00 0,00 ÖVERSK./UNDERSK. FÖRE EXTRA ORD.POSTER , , ,88 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 9 133, , ,28 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , ,40 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 91

250 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Liikelaitos Pietarsaaren Energian kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkko ja sähköverkkotoiminta myytiin Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle. Osana Energialaitoksen yhtiöittämistä luovutettiin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:ssa kaupungin tytäryhtiölle Pietarsaaren Energia Oy:lle Pietarsaaren Energialaitoksen toiminta on loppunut Sen takia oheinen tase ei ole virallinen, vaan ainoastaan osana toimintakertomusta

251 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 4. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B A L A N S T A S E AKTIVA - VASTAAVA Not nr./ Liite nro A BESTÅENDE AKTIVA-PYSYVÄT VASTAAVAT 2) , ,79 II Materiella tillgångar- Aineelliset hyödykkeet 1. Mark- o. vattenområden-maa- ja vesialueet , ,46 2. Byggnader-Rakennukset , ,67 3. Fasta konstruktioner-kiinteät rakenteet , ,79 4. Maskiner. inventarier-koneet ja kalusto , ,39 5. Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet , ,72 III Placeringar-Sijoitukset 3) 1. Aktier och andelar-osakkeet ja osuudet , ,76 B RÖRLIGA AKTIVA-VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,50 I Omsättningstillgångar-Vaihto-omaisuus 1. Material o. förnödenheter-aineet ja tarvikkeet , ,82 3. Färdiga produkter/varor-valmiit tuotteet/tavarat , ,00 II Fordringar-Saamiset Långfristiga fordringar-pitkäaikaiset saamiset 2. Lånefordringar-Lainasaamiset 4) , ,00 Kortfristiga fordringar-lyhytaikaiset saamiset 1. Försäljningsfordringar-Myyntisaamiset , ,20 2. Lånefordringar-Lainasaamiset 4) , ,00 5. Resultatregleringar-Siirtosaamiset 0, ,86 I V Kassa o. bank-rahat ja pankki , ,62 AKTIVA tot.-vastaava yht , ,29 93

252 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 5. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B A L A N S T A S E PASSIVA - VASTATTAVAA Not nr./ Liite nro A EGET KAPITAL-OMA PÄÄOMA , ,78 I Grundkapital-Peruspääoma , ,36 I V Över/underskott fr. tidigare räkenskapsperioder Edellisten tilikausien yli/alijäämä 7) , ,04 V Räkenskapsperiodens överskott-tilikauden ylijäämä , ,38 C AVSÄTTNINGAR-PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 2. Övriga avsättningar-muut pakolliset varaukset 8) , ,00 E FRÄMMANDE KAPITAL-VIERAS PÄÄOMA , ,51 I Långfristigt-Pitkäaikainen 7. Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät 5) , ,87 II Kortfristigt-Lyhytaikainen 6. Leverantörsskulder-Ostovelat , ,92 7. Övriga skulder-muut velat , ,43 8. Resultatregleringar-Siirtovelat 6) , ,29 PASSIVA tot.-vastattavaa yht , ,29 94

253 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 19. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS S P E C I F I K A T I O N A V B A L A N S E N T A S E - E R I T T E L Y AKTIVA - VASTAAVAA A II BESTÅENDE AKTIVA-PYSYVÄT VASTAAVAT Materiella tillgångar-aineelliset hyödykkeet III 1. Mark- o. vattenområden-maa- ja vesialueet ,46 2. Byggnader-Rakennukset ,15 3. Fasta konstruktioner-kiinteät rakennelmat Permo elstation-permon sähköasema ,78 kwh-mätare-kwh-mittarit ,18 Transformatostationer-Muuntamot ,52 HAVA elanläggningar-hava sähkölaitteet ,24 Högspänningsfriledningar-Korkeajänniteavojohdot ,75 Lågspänningsfriledningar-Pienjänniteavojohdot ,03 Högspänningsjordkablar-Korkeajännitemaakaapelit ,23 Lågspänningsjordkablar-Pienjännitemaakaapelit ,16 Fjärrvärmeanläggn. pannor-kaukolämpöl. kattilat ,01 Fjärrvärmeanläggn. nät-kaukolämpöl. verkko ,70 4. Maskiner o. inventarier-koneet ja kalusto Maskiner o. inventarier el-koneet ja kalusto sähkö ,20 Maskiner o. inventarier fj.v.-koneet ja kalusto kaukol ,68 5. Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet Anslutningar el-sähköliittymät ,09 Anslutningar fjärrvärme-kaukolämpöliittymät ,38 Placeringar-Sijoitukset 1. Aktier och andelar-osakkeet ja osuudet Aktier telefon-osakkeet puhelin 454,11 Aktier Perhonjoki Ab-Osakkeet Perhonjoki Oy ,29 Aktier Herrfors Ab-Osakkeet Herrfors Oy ,08 Aktier Fincopower Oy-Osakkeet Fincopower Oy 3 615,73 Aktier Katternö Ab-Osakkeet Katternö Oy ,52 Aktier Katternö Kraft Ab-Osakkeet Katternö Kraft Oy ,47 Aktier Katternö Kärnkraft Ab-Osakkeet Katternö Kärnkraft Oy , , , , , , ,79 95

254 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh B RÖRLIGA AKTIVA-VAIHTUVAT VASTAAVAT I Omsättningstillgångar-Vaihto-omaisuus 1. Material o. förnödenheter-aineet ja tarvikkeet II IV Elmaterial-Sähkötarvikkeet ,96 Fjärrvärmematerial-Kaukolämpötarvikkeet ,36 3. Färdiga produkter/varor-valmiit tuotteet/tavarat Bränsle-Polttoaine ,00 Fordringar-Saamiset Långfristiga fordringar-pitkäaikaiset saamiset 2. Lånefordringar-Lainasaamiset ,00 Kortfristiga fordringar-lyhytaikaiset saamiset 1. Försäljningsfordringar-Myyntisaamiset Små elförbrukare-pien.sähkönkuluttajat ,25 Fjärrvärme-Kaukolämpö ,08 Stor/mån.förbrukare-Suur/kuukausikuluttajat ,91 Övriga-Muut ,76 Ansl.avg. el-liittymismaks. sähkö ,90 Ansl.avg. kaukolämpö-liittymismaks. kaukolämpö 3 550,00 2. Lånefordringar-Lainasaamiset Lånefordringar-Lainasaamiset ,00 5. Resultatregleringar-Siirtosaamiset Resultatregleringar-Siirtosaamiset 0,00 Kassa o. bank-rahat ja pankki Kassa JEV-Kassa PEL 1 734,30 AKTIA ,14 AKTIA ,91 AKTIA ,95 AB/OP ,04 AB/OP ,69 AB/OP ,51 NORDEA ,74 NORDEA ,42 NORDEA ,00 NORDEA ,79 SHB ,33 SHB ,41 SHB ,70 Kontokurant-Kuranttitili , , , , , ,00 0, ,17 AKTIVA tot.-vastaavaa yht ,74 96

255 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 21. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS S P E C I F I K A T I O N A V B A L A N S E N T A S E - E R I T T E L Y PASSIVA-VASTATTAVA A EGET KAPITAL-OMA PÄÄOMA I Grundkapital-Peruspääoma ,36 IV Över/underskott fr. tidigare räkenskapsperioder- Edellisten tilikausien yli/alijäämä ,42 V Räkenskapsperiodens överskott-tilikauden ylijäämä , ,18 C AVSÄTTNINGAR-PAKOLLISET VARAUKSET 2. Övriga avsättningar-muut pakolliset varaukset , ,00 E I FRÄMMANDE KAPITAL-VIERAS PÄÄOMA Långfristigt-Pitkäaikainen II 7. Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät Anslutningar el-liittymät sähkö ,60 Anslutningar fjärrvärme-liittymät kaukolämpö ,98 Kortfristigt-Lyhytaikainen 6. Leverantörsskulder-Ostovelat ,94 7. Övriga skulder-muut velat Skatteinneh.skuld-Verovelka ,92 Löner-Palkat ,78 Soc.sk.avg.skuld-Sosiaalimaksuvelka ,24 Fackavg.skuld-Liittomaksuvelka 650,63 Pens.avg.skuld-Eläkemaksuvelka(arb.tag./työntek.) ,80 Arb.lösh.förs.skuld-Työttömyysmaks. (arb.tag./työntek.) 1 060,62 Sjukkassa-Sairauskassa 265,68 Pens.förs.skuld-Eläkemaksuvelka(arb.giv./työnantaja) ,82 MOMS skuld-alv velka ,13 8. Resultatregleringar-Siirtovelat Löner, soc.kostn.-palkat,sos.kust ,42 Övriga-Muut 0, , , , ,42 PASSIVA tot.-vastattava yht ,74 97

256 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 6. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS FINANSIERINGSANALYS RAHOITUSLASKELMA Kassaflödet i verksamheten-toiminnan rahavirta Rörelseöverskott-Liikeylijäämä , ,39 Avskrivningar-Poistot , ,43 Finansiella intäkter och kostnader-rahoitustuotot ja -kulut , ,82 Extraordinära poster-satunnaiset erät 0,00 0,00 Inkomstskatt-Tulovero 9 133, ,19 Korrektivposter till internt tillförda medel-tulorahoituksen korjauserät 0, , , ,81 Investeringarnas kassaflöde-investointien rahavirta Investeringsutgifter-Investointimenot , ,19 Finansieringsandelar för investeringar-rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Försäljningsinkomster av tillgångar bland bestående aktiva- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00 Verksamhetens och investeringarnas kassaflöde , ,62 Toiminnan ja investointien rahavirta Finansieringens kassaflöde-rahoituksen rahavirta Förändringar i utlåningen-antolainauksen muutokset Ökningar i utlåningen till kommunen-antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0, ,00 Ökningar i utlåningen till övriga-antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 0,00 Minskningar i utlåningen till kommunen-antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0,00 0,00 Minskningar i utlåningen till övriga-antolainasaamisten vähennykset muilta 0,00 0,00 Förändringar i lånestocken-lainakannan muutokset Ökning av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 0,00 Ökning av långfristiga lån från övriga-pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 0,00 Minskning av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle 0,00 0,00 Minskning av långfristiga från övriga-pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta 0,00 0,00 Förändring av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Förändring av kortfristiga lån från övriga-lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00 Förändringar i eget kapital-oman pääoman muutokset 0, ,00 Övriga förändringar i likviditeten-muut maksuvalmiuden muutokset Förändring av omsättningstillgångar-vaihto-omaisuuden muutokset 4 662, ,45 Förändring av fordringar på kommunen-saamisten muutos kunnalta 0, ,00 Förändring av fordringar på övriga-saamisten muutos muilta 0,00 0,00 Förändring av fordringar på övriga-saamisten muutos muilta , ,61 Förändring av räntefria skulder-korottomien velkojen muutos , ,17 Finansieringens kassaflöde-rahoituksen rahavirta , ,99 Förändring av likvida medel-rahavarojen muutos , ,37 Förändring av likvida medel-rahavarojen muutos Likvida medel Rahavarat , ,62 Likvida medel Rahavarat , , , ,37 98

257 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 7. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 1/Liite nro Löner utbetalda-maksetut palkat , ,59 Löner , tillägg och övertider ,50 0,00 Arvoden utbetalda samt ersättning för förlorad arbetsförtjänst , ,75 Maksetut palkkiot ja ansiomenetyksen korvaus Resultatreglerade löner-siirtovelat palkat , ,21 Övriga löneavdrag-muut palkkavähennykset , , , ,29 Pensionskostnader-Eläkekulut , ,54 Övriga personalkostnader-muut henkilöstökulut , ,72 Resultatreglerade soc.kostnader-siirtovelat sos.maks , , , , , ,78 Tillverkning för eget bruk- Valmistus omaan käyttöön , ,91 99

258 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 8. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 2/Liite nro Avskrivningar-Poistot Avskrivningar enl. plan-suunnitelmanmuk. poistot ,43 Markområden-Maa-alueet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,46 Ökning-Lisäys ,00 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,00 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,46 Byggnader-Rakennukset Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,67 Ökning-Lisäys ,28 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,80 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,15 Fasta konstruktioner--kiinteät rakenteet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,79 Ökning-Lisäys ,84 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,03 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,60 Maskiner/inventarier-Koneet/kalusto Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,39 Ökning-Lisäys ,49 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,00 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,88 Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,72 Ökning-Lisäys ,35 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,60 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,47 Avskrivningstiderna enligt plan-suunnitelmanmukaiset poistoajat Elnät, konstruktioner-sähköverkot, rakennelmat Fjärrvärmenät/-pannor-Kaukolämpöverkot/-kattilat Maskiner/fordon-Koneet/ajoneuvot Elstation/sähköasema Permo Byggnader/rakennukset 15 år-vuotta 25 år-vuotta 5 år-vuotta 25 år-vuotta 50 år-vuotta 100

259 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 9. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 3/Liite nro 3 Specifikation av aktier-luettelo osakkeista Aktier antal/ Bokf.värde/ Bokf.värde/ osakkeet kpl. kirjanp.arvo kirjanp.arvo Perhonjoki OY , ,60 " , ,70 " , ,16 " , ,18 " , ,80 " , ,60 " , ,99 " , ,36 " , ,72 " , ,01 " , ,97 " ,20 0,00 Tot. Perhonjoki Oy , ,09 Oy Herrfors Ab , ,08 Fincopower Oy , ,79 Fincopower Oy överlåtelseskatt 56,94 56,94 Oy Katternö Ab , ,00 Oy Katternö Ab överlåtelseskatt 5 433, ,52 Oy Katternö Kraft Ab (Kantele) , ,00 " (Tunturivoima) , ,00 " (Tunturivoima 217 st./rajakiiri 40 st) , ,00 " (Tunturivoima) , ,00 " (Rajakiiri) , ,00 " (Rajakiiri) , ,00 " (Rajakiiri) , ,01 " (Rajakiiri, Kopsa I) , ,10 " ,36 0, , ,11 101

260 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Oy Katternö Kärnkraft Ab , ,00 " , ,00 " , ,00 " , ,00 " , ,00 " , ,13 " , ,99 " ,47 0, , ,12 Övrigt-Muu JNT ,11 454, , ,76 Not nr. 4/Liite nro 4 Lånefordringar-Lainasaamiset Kortfristiga-Lyhytaikaisia Koncernens interna fordringar-konsernin sisäiset saatavat , ,00 Långfristiga-Pitkäaikaisia Koncernens interna fordringar-konseernin sisäiset saatavat , ,00 Not nr. 5/Liite nro Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät Anslutningsavgifter , ,87 Ökning el-lisäys sähkö Ökning fjv.-lisäys kaukol st. anslutningar , ,00 15 st. anslutningar , ,00 Minskning-Vähennys ,00 0,00 Anslutningsavgifter , ,87 102

261 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Not nr. 6/Liite nro Resultatregleringar-Siirtovelat Semesterlöner-Lomapalkat , ,72 Löner/personalbikostnader-Palkat/henkilösivukulut , , , ,29 Not nr. 7/Liite nro 7 Överskott från tidigare räkenskapsperioder/ Edellisten tilikausien ylijäämä Överskott 2013/Ylijäämä , ,27 Överskott från tidigare räkenskapsperioder/ Edellisten tilikausien ylijäämä , ,77 Avsättning enligt EV:s beslut och Pakollinen varaus EV:n päätösten ja mukaan 0, ,00 Totalt/Yhteensä , ,04 Not nr. 8/Liite nro 8 Avsättningar/Pakolliset varaukset Avsättning enligt EV:s beslut / Pakollinen varaus EV:n päätöksen mukaan , ,00 Avsättning enligt EV:s beslut / Pakollinen varaus EV:n päätöksen mukaan , ,00 Totalt/Yhteensä , ,00 103

262 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh JAKOBSTADS ENERGIVERK 12. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Ekonomiska nyckeltal för åren Taloudelliset tunnusluvut vuonna Likviditet CR 10,46 8,03 8,66 8,01 12,15 Maksuvalmius Soliditet % 89,02 % 87,25 % 93,74 % 93,41 % 95,82 % Omavaraisuusaste % Självfinansieringsgrad % 99,73 % 124,29 % 205,86 % 165,55 % 342,58 % Omarahoitusaste % ROI % 3,98 % 4,94 % 6,08 % 7,84 % 12,96 % Driftsbidrag-% 17,39 % 17,81 % 19,48 % 19,60 % 27,02 % Käyttökate-% 104

263 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh

264 196, KH :00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen 106