-2, KV :00

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-2, KV 2015-06-15 14:00"

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika Paikka klo HUOM! Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Boström, Peter Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Brita Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen, Vuokko Forsman, Bo Pitkäjärvi, Eija Granholm, Markus Rantala, Mervi Haldin, Annica Saari, Kristina Heinonen, Ilmari Salmu, Marita Hellén, Ulla Silvennoinen, Pentti Hellstrand, Kurt Sipinen, Helinä Helsing, Christina Sjölund, Owe Henriksson, Anna-Maja Sjölund, Richard Henriksson, Malin Snellman, Mikael Holmgård, Kenneth Storbjörk, Jacob Isokoski, Sauli Sundqvist, Carola Ittonen, Jarmo Suojoki, Marcus Karjaluoto, Johan Suvanto, Vesa Karlsson, Markus Tamminen, Jaakko Koskela, Kari Wester, Harald Kull, Bjarne Vikström, Mona Lunabba, Maria Vähäsöyrinki, Eija Luomala, Eero Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen Kaupunginsihteeri Kahvia ja voileipiä klo 16.00

2 39, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 40, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 23. kesäkuuta 2015 klo Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 41, KV :00 PB: 358/2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Hj Ehdotus henkilöstöraportiksi 2014 Hj liite A Henkilöstöjohtaja: Vuoden 2014 henkilöstöraportti on laadittu kaupungin henkilöstötoimistossa yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston hallinnon kanssa. Henkilöstöraportti 2014 on koottu yhteen raportiksi, joka kattaa koko kaupungin. Raportti on aikaisemmin koostunut kaupunkia käsittelevästä osasta ja erillisestä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja käsittelevästä osasta. Raportilla pyritään esittämään havainnollisesti kaupungin työntekijät tilastomuodossa ja tekemään yleisarvioita tekstimuodossa. Raportti voi toimia suunnittelun ja päätöksenteon pohja-aineistona. Ehdotusta raportiksi tullaan käsittelemään yhteistoimintaryhmässä ja se toimitetaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle päätöstä varten. Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto hyväksyy omalta osaltaan henkilöstöraportin 2014, joka toimitetaan samalla kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin. Kh Henkilöstöraportti 2014: Liite 177 Kaupunginsihteeri: Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään vuoden 2014 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollisen poistuman kautta. Tavoitteeseen päästiin. Kaupungin henkilöstö on vähentynyt vuoden 2014 aikana sekä määrällisesti että kustannusten osalta. Henkilötyövuosien määrä on 36 vähemmän, työntekijöiden määrä vuoden lopulla 74 vähemmän ja kokonaispalkkakustannukset ovat laskeneet lähes 2 milj.. Kaupungin palveluksessa oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä henkilöä. (Sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa oli yhteensä työntekijää ) Lainmuutoksesta johtuen liikelaitos Pietarsaaren Satama, jolla on seitsemän työntekijää, on yhtiöitetty kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Sama lainmuutos oli poh-

5 41, KV :00 PB: 358/2015 jana liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen (n. 55 työntekijää) siirtymisessä Oy Herrfors Ab:n omistukseen alkaen. Yksi suurimmista muutoksista terveydenhuollon tulosalueella oli synnytysosaston lakkauttaminen ja henkilöstön siirto toisiin tehtäviin. Sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että sairauspoissaolojen keskiarvo (kalenteripäivien lukumäärä) nousi 15,1 päivästä (2013) 15,7 päivään (2014). Teknisten palvelujen työntekijöillä oli vuonna 2013 sairauspoissaolojen keskiarvona 21,3 päivää, sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöillä 15,8 päivää ja sivistyspalvelujen työntekijöillä 13,0 päivää. Muiden työntekijöiden osalta sairauspoissaolojen keskiarvo oli 13,7 päivää. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin vuoden 2014 henkilöstösuunnitelman. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Henkilöstöraportti 2014: Liite 41 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin vuoden 2014 henkilöstösuunnitelman.

6 Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti

7 Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti 1. Inledning Personalresurser Personalens mängd och struktur Årsverken Heltid deltid Personalens åldersstruktur Förtroende och samarbete En kunnig personal Personalens kompetensutveckling Introduktion inom social- och hälsovårdsverket Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket Välbefinnandet i arbetet Tillsammans stöder vi arbetsförmågan TYHY-verksamheten Företagshälsovården Hälsorelaterad frånvaro Arbetarskyddet Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket Personalkostnader och personalinvesteringar Jämställdhet Tabeller Johdanto Henkilöstövoimavarat Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuodet Kokoaika osa-aika Henkilöstön ikärakenne Luottamus ja yhteistyö Osaava henkilöstö Henkilöstön osaamisen kehittäminen Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi Työhyvinvointi Tuetaan työkykyä yhdessä TYHY-toiminta Työterveyshuolto Terveysperusteiset poissaolot Työsuojelu Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tasa-arvo Taulukot Solveig Sandvik-Nyberg Pärmbild/Kannen kuva: Pirjo Salonen

8 1. Inledning Den här personalrapporten är den första, för organisationen helt gemensamma rapport som gjorts enligt kommunarbetsgivarnas nya rekommendation för utvärdering av personalresurserna. Personalrapporten är avsedd såväl för personalen och ledningen som för de politiska beslutsfattarna. I den här rapporten har valts samma prioriteringsområden som i den nationella strategin för utveckling av arbetslivet, nämligen innovation och produktivitet, förtroende och samarbete, kunnig arbetskraft samt välbefinnande i arbetet och hälsa. Det är viktigt att man i vår organisation fäster uppmärksamhet vid gott förändringsledarskap och vid personalens delaktighet. De anställda ska ha möjlighet att vara med och utveckla det egna arbetet och vara innovativa. Dessutom är det viktigt att ledningen på arbetsplatserna är rättvis, att arbetsgemenskaperna är fungerande och att personalen är motiverad och behärskar sitt arbete. Enligt undersökningsresultaten har förmännen allt aktivare hållit arbetsplatsmöten och utvecklingssamtal med sin personal. En rättvis avlöning inverkar också på upplevelsen av rättvisa. Bedömningen av arbetets svårighetsgrad enligt AKTA med tillhörande uppgiftsbeskrivningar slutfördes under år 2014 för hela staden. Personalförvaltningen bör också aktivt delta i utvecklandet av en fungerande organisations- och ledningsmodell. Under det gångna året har man inom vår organisation genomfört stora förändringar, som har inneburit speciella utmaningar också för personalledningen. En lagändring har krävt att sådan kommunal verksamhet som sköter uppgifter i ett konkurrensläge, bör bolagiseras. Med anledning av lagändringen har affärsverket Jakobstads Hamn med sju anställda från bolagiserats till ett av staden helägt aktiebolag. Samma lagändring utgjorde grund till att affärsverket Jakobstads Energiverk med ca 55 anställda övergick i Oy Herrfors Ab:s ägo från En av de största förändringarna inom resultatområdet hälso- och sjukvård var nedläggningen av förlossningsverksamheten och överföringen av personalen till andra uppgifter. Inom resultatområdet socialomsorg genomfördes under det gångna året förändringar i lednings- och organisationsstrukturen. Det är värt att notera att stadens personal under år 2014 har minskat såväl när det gäller mängd som kostnader. Antalet årsverken är 36 färre, antalet anställda personer vid årets slut är 74 färre och den totala lönekostnaden har minskat med nästan 2 milj.. 2. Personalresurser Stadens personal finns till för att betjäna invånarna med kommunal service. Utgående från det trängda ekonomiska läget satte stadsfullmäktige som målsättning att personalen under år 2014 skulle reduceras med åtminstone 30 årsverken genom naturliga avgångar. Målsättningen uppnåddes. Den mest konkreta förändringen gällande utbudet av service var att förlossningsavdelningen upphörde på sommaren Personalens mängd och struktur Stadens anställda vid årsskiftet 2014/2015 var totalt 2882 personer. Antal anställda minskade med 74 personer från år Se närmare tabellen nedan. Tabell 1 Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Förändring/ Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht SOCHV / SOSTER Bildning/ Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut* Totalt / Yhteensä *Affärsverken, koncernförvaltningen, byggnadstillsynen, avfallsnämnden 3

9 Inom staden Jakobstad fanns totalt 435 män (15,1 %) och 2447 kvinnor (84,9 %) anställda Tillsvidareanställda var 2060 (71,5 %) personer och visstidsanställda 822 (28,5 %) personer. Tabell 2 Social- och hälsovårdsverket hade sammanlagt 1649 anställda Inom resultatområdet hälso- och sjukvård fanns 743 anställda, inom resultatområdet äldreomsorg 744, inom resultatområdet socialomsorg 134, inom miljöhälsovården 14 och inom förvaltningen 12 anställda. Antalet anställda hade minskat med 20 personer. Av de anställda var 86, dvs. 5,2 %, män och 94,8 % var kvinnor. Vid årsskiftet var 1211 personer eller 73,4 % tillsvidareanställda. Antalet visstidsanställda personer var Årsverken Årsverkena har minskat jämfört med föregående år inom stadens alla sektorer. Totalt är minskningen 36 årsverken som fördelas enligt tabellen nedan: Tabell 3 Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Förändring /Muutos SOCHV / SOSTER tot./yht varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto Äldreomsorg/Vanhushuolto Socialomsorg/Sosiaalihuolto Övriga / Muut Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekninen Övriga / Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä Sysselsättningsanställda ingår inte / Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly 2.3. Heltid deltid Antalet deltidsanställda vid årsskiftet 2014/2015 inom hela staden var 1215 personer, vilket utgör 42 % av personalen. Det största antalet deltidsanställda fanns inom social- och hälsovårdsverket, sammanlagt 855 deltidsanställda med olika anställningsprocent. Det betyder att 52 % arbetade deltid. Antalet deltidsanställda har förblivit på samma nivå som år Sommaren 2014 gjordes en webropol-förfrågan bland deltidsanställda. Förfrågan sändes till 593 anställda som har en ordinarie befattning/tjänst, och Pirjo Salonen 4

10 av dem besvarade 389 enkäten. Svaren visade att 66 % inte ville ha mer arbetstid. Inom resultatområdet äldreomsorg var 39 personer villiga att öka sin arbetstid så fort som möjligt. Se tabell Personalens åldersstruktur Medelåldern för hela stadens personal var 45,9 år. Medelåldern för social- och hälsovårdsverkets personal var 45 år (45,7 år 2013). Inom resultatområdet äldreomsorg var medelåldern 43 år, medan den var 46,5 år inom resultatområdet hälso- och sjukvård. Antalet 60 år fyllda var 147 eller ungefär på samma nivå som år 2013, då motsvarande siffra var 133. Tabell 4 Medelåldern för staden Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä ,0 45,9 45,7 46,2 45, Förtroende och samarbete Till staden Jakobstads kultur som arbetsgivare hör att alltid föra diskussioner med berörd personal eller med fackavdelningarnas representanter i frågor som berör personalen. Personalens delaktighet i frågor som påverkar det egna arbetet eller arbetsförhållandena är av mycket stor vikt. En saklig kontinuerlig växelverkan karaktäriserar umgänget mellan arbetsgivaren och fackföreningarnas representanter. Under år 2014 uppdaterades överenskommelsen om samarbete mellan arbetsgivaren och de anställda. Överenskommelsen grundar sig på samarbetslagen och beskriver mera detaljerat på vilket sätt samarbetet tillämpas i staden. Enligt överenskommelsen bör arbetsplatsmöten hållas minst 8 gånger per år. Syftet med arbetsplatsmöten är att skapa en fungerande arbetsgemenskap med öppen kommunikation och jämlik växelverkan där alla arbetar för att uppnå arbetsplatsens målsättningar. Arbetsplatsmöten, utvecklingssamtal Genom en Webropol-förfrågan svarade 59,2 % av stadens personal att man på arbetsplatsen haft 8 eller fler arbetsplatsmöten per år. 38,5 % av de svarande meddelade att man deltagit i utvecklingssamtal under år Enligt den välmåendeundersökning som genomfördes inom social- och hälsovårdsverket år 2014 hade 56,5 % av personalen haft utvecklingssamtal på tumanhand med sin förman under de senaste 12 månaderna (motsvarande siffra år 2012 var 39,5 %). 51,4 % av personalen ansåg att utvecklingssamtalet var nyttigt. Pirjo Salonen 5

11 3. En kunnig personal 3.1. Personalens kompetensutveckling Kompetensen inverkar både på personalens välbefinnande i arbetet och på resultatet av verksamheten. Systematisk kompetensutveckling är en del av att leda och säkerställa kompetens, som även inkluderar att underhålla, överföra och rekrytera kompetens. Inom organisationen omfattar fortbildningen både ordinarie och tidsbunden personal. Bestämmelserna om personal- och utbildningsplanen har ändrats genom lagändringar och planen motsvarar nu den nya lagen. Enligt samarbetslagen ska organisationer som har minst 20 anställda utarbeta en skriftlig personal- och utbildningsplan för att upprätthålla och främja arbetstagarnas yrkeskompetens. En del av planen uppfylls genom mångprofessionella gemensamma utbildningsdagar och en del genom extern utbildning. Nytt för år 2014 var att arbetsgivaren får ersättning för utbildningen från arbetslöshetsförsäkringsfonden i efterskott. Ett villkor för att få ersättning är att utbildningen baserar sig på en plan som utarbetats av arbetsgivaren. Inom förmannautbildningen har man bland annat stiftat bekantskap med den salutogena ledarskapsmodellen med förelä- Solveig Sandvik-Nyberg sare från Sverige. Fortsättningsvis har det ordnats gemensamma utbildningar för personal som arbetar med barn och ungdomar. Seminarierna har varit öppna för alla intresserade och bland annat de seminarier som gällde ätstörningar väckte intresse. Tabell 5 Antalet utbildningsdagar Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo Dagar/deltagare Päiviä / osallistuja Medeltal/Keskiarvo Dagar/anställd Päiviä/työntekijä SOCHV/ SOSTER ,43 2,6 Bildning/ Sivistys ,07 1,2 Tekniska/ 1, Tekninen 0,65 Övriga/Muut* ,26 1,2 Mera uppgifter om SOHV:s utbildning framgår av tabellerna Under året ordnades även ett seminarium som gällde äldreomsorgslagen. Den utbildning för specialyrkesexamen som inleddes inom äldreomsorgen 2013 avslutades våren Inom socialomsorgen har det ordnats utbildningar med anknytning till barnskyddslagen. Barnavdelningen stod värd för en regional utbildningsdag i Campus Allegro. För ledningsgruppen inom social- och hälsovårdsverket ordnades en strategiutbildningsdag med en företagskonsult från Sverige. Social- och hälsovårdsverkets representanter har medverkat i Green Care-projektet som Folkhälsan och Centria yrkeshögskola ansvarat för. Via projektet har det ordnats föreläsningar och studiebesök, som både allmänhet och personal har kunnat delta i. År 2014 var totalkostnaderna för fortbildning inom social- och hälsovårdsverket euro ( euro år 2013) eller per anställd 243 euro. Dagtraktamenten och resekostnader vid fortbildning ingår. 6

12 3.2. Introduktion inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverket gjorde hösten 2014 för tredje gången en undersökning om hur introduktionen för nyanställda har fungerat i organisationen. 246 svar erhölls (62 från hälso- och sjukvården, 112 äldreomsorgen, 20 socialomsorgen, 52 svarande hade inte angett arbetsenhet). Svaren bearbetades och analyserades på olika nivåer, och jämfördes med resultaten från ifjol. Stämningen på arbetsenheterna utvärderades också. Överlag kan man konstatera att stämningen bedömdes vara god inom hela verket. Speciellt nyanställda läkare värdesatte stämningen på arbetsenheterna mycket högt (4,8 poäng av 5 möjliga). 73 % av de som svarade var beredda att gärna eller mycket gärna rekommendera sin arbetsenhet åt andra (66 % ifjol). Pia C. Nyman 3.3. Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket En aktiv rekrytering av vissa yrkesgrupper, såsom socialarbetare och läkare, har under det gångna året börjat visa resultat. Läkarsituationen inom primärhälsovården har varit bra under året. Ett aktivt arbete med mentorskap har gjort att sommarvikariaten på hälsovårdscentralen för år 2015 redan i ett tidigt skede under hösten 2014 var besatta. Det har uppmärksammats i pressen med flera artiklar där vikarier intervjuats och där de har framhållit mentorskapets betydelse. I januari deltog man under Läkardagarna i mässan med egen monter. En reducerad grupp med representanter både från social- och hälsovårdsverket och Concordia samt Pedersöre kommuns representant gjorde reklam för såväl verket som regionen. Många unga läkare är intresserade av att komma och jobba, bland annat för att lära sig svenska. Under Jakobs Dagar deltog chefsläkaren och utbildningsplaneraren i Concordias återflyttardag i Campus Allegro. Social- och hälsovårdsverket deltog även i rekryteringseftermiddagen Kunta etsii lääkäriä. En viktig rekryteringskanal är vikariebanken. Vikariebankens tjänster erbjuds åt arbetspunkterna inom social- och hälsovårdsverket. I slutet av 2014 grundades en arbetsgrupp, vars målsättning är att planera vikariepoolverksamhet. På våren 2014 kompletterades vikariebankens rekryteringsprogram Laura så, att det är möjligt att söka tjänster och befattningar på elektronisk väg. Sammanlagt 298 sökande har lämnat in ansökan till vikariebanken under det gångna året. Vikarier har ordnats till 3260 arbetspunkter, och till 467 arbetsskift har man inte lyckats hitta någon vikarie. Om ingen vikarie har hittats har arbetspunkterna själva ordnat vikarie genom byten av arbetsskift eller varit underbemannade under ifrågavarande arbetsskift. 7

13 4. Välbefinnandet i arbetet Välbefinnandet och hälsan i arbetet påverkas i hög grad av arbetsledningen, av samarbete och förtroende, av yrkeskunskap och kunnande mm. För att minska den skadliga belastningen kan det gälla att trygga personalresurserna, att göra arbetsprocesserna klarare, att planera och dimensionera arbetet, att utveckla förmansarbetet och att trygga personalens möjligheter till inflytande. Här behandlas främst sådant som arbetarskydds- och TYHY-verksamheten kan stöda Tillsammans stöder vi arbetsförmågan För att minska långtidssjukskrivningar togs nya anvisningar för aktivt stöd i bruk Aktivt stöd är ett tillvägagångssätt med vars hjälp arbetsplatsen planmässigt förebygger och löser problem med att klara av arbetet. Anvisningarna gäller 1. Tidigt stöd, 2. Effektiverat stöd och 3. Stöd för återgång till arbetet. Förmännen har till företagshälsovården lämnat in anmälningar om hotande arbetsförmåga senast när sjukfrånvaron har varat längre än 30 dagar. På basen av dessa har 48 trepartsdiskussioner förts. Till en del har åtgärder kunnat vidtas på arbetsplatsen, t.ex. förbättrad ergonomi, ändrade arbetsuppgifter mm. För en del anställda har omplaceringar till mer lämpliga arbetsuppgifter kunnat göras, för en del är det rehabiliteringsstöd eller pension som varit lösningen för andra sjukskrivning. I dag är det många som trots hotad arbetsförmåga inte har kunnat ges ett arbete som är direkt anpassat till arbetsförmågan. Ibland skulle behovet av ändrade arbetsuppgifter ha varit ganska kortvarigt, men då nödvändiga stödåtgärder inte har vidtagits p.g.a. sparkrav, har resultatet i stället blivit sjukskrivningar ibland långa sådana. Det som var tänkt som en sparåtgärd blir ibland betydligt dyrare än ett stöd i form av mindre mängd arbete under en kort tid TYHY-verksamheten Tyhy-verksamheten har skett enligt den godkända TYHY-planen för Enligt utförd Webropol-förfrågan har 81 % av de anställda deltagit i någon form av TYHY-verksamhet under Största delen av personalen är nöjd med verksamheten i sin nuvarande form, men önskemål om utökad verksamhet och nya former av aktiviteter kom även fram. Ett plock ur Tyhy-verksamheten: 1) Välbefinnande i arbetet-kortutbildningar har ordnats för 55 arbetarskyddspar och kuntoremontti-kurser för 77 anställda. 2) TYHY-kuponger för subventionering av motion har använts för TYHY-kupongerna har delats ut via personaltidningen till ett värde av , men endast ca hälften av kupongerna har använts, dvs. i medeltal 13,5 kuponger/anställd. 3) De rekreationseftermiddagar som arbetsplatserna själva ordnat har subventionerats. 4) Rygg- och nackskolor har ordnats i samarbete med företagshälsovården, motionsgrupper, Pröva på -tillfällen mm har ordnats. Ett mera omfattande TYHY-projekt för en arbetsplats med 35 anställda planerades under våren och startade i början av september. 5) För dem som nu deltagit i TYK (tyngre rehabilitering) har sjukfrånvaron minskat med 56 % från år

14 Tyhy-verksamhetens betydelse är svår att direkt beräkna i euro, men redan de anställda som själva berättat att de på grund av olika TYHY-åtgärder börjat motionera, slutat röka, gått ner i vikt, inte behövt astmamedicin, haft lindrigare besvär i stöd- och rörelseorgan än tidigare mm. kan bidra till slutsatsen att verksamheten är lönsam Företagshälsovården 2014 Företagshälsovårdens tre viktigaste mål för verksamhetsperioden har varit: 1. Arbetsplatsutredningar 2. Hälsoundersökningar och 3. Tidigt stödjande av arbetsförmågan. Staden Jakobstad köper även sjukvårdstjänster på allmänläkarnivå. Som framkommer av tabell 22 har den förebyggande verksamheten, speciellt antalet hälsoundersökningar (lagstadgade), ökat betydligt i jämförelse med tidigare år. Behovet av mera läkartjänster är ändå rätt stort. Till företagshälsovården hör inte akutvård. Solveig Sandvik-Nyberg För att effektivera och förbättra servicen har Työplus tagit i bruk ett system som gör det möjligt att reservera tid till företagshälsovårdare via nätet. Dessutom har Työplus börjat med läkarmottagning även kvällstid, på grund av svårigheterna med att få läkartjänsterna besatta. Det här har bidragit till att staden Jakobstads anställda kunnat använda mera företagshälsovårdstjänster än tidigare år. Tabell 6 Kostnader(euro) Kostnader Kustannukset FPA-ersättning Kela-korvaus * Nettokostnad Nettokustannukset Nettokostnad/anställd Nettokust./työnt.** * Uppskattade kostnader ** Antal anställda som omfattas av arbetshälsovården 4.4. Hälsorelaterad frånvaro Trots att målsättningarna är att minska sjukfrånvaron betydligt har det här inte lyckats. Antalet invalidpensioner har ökat med 18 % från år 2013 och frånvaro på grund av psykisk ohälsa (konflikter, psykosocial belastning mm.) har ökat med 11 % jämfört med 2013 och med 24 % om man jämför med Däremot har frånvaro beroende på problem i stöd- och rörelseorgan minskat med 3 % från Inomhusluftens dåliga kvalitet har också i flera fall bidragit till ökad hälsorelaterad frånvaro. Här syns behovet av att använda sig av anvisningarna Tillsammans stöder vi arbetsförmågan och beakta de anställdas personliga förutsättningar. Genom olika stödåtgärder kan den upplevda belastningen i arbetet minskas. Sjukfrånvaron visar stora skillnader mellan olika yrkesgrupper, vilket beaktas i företagshälsovården och i TYHY-verksamheten och naturligtvis inom den egna förvaltningsenheten. Inom äldreomsorgen har sjukfrånvaron hållits på samma nivå som föregående år. Inom resultatområdet äldreomsorg har man utvecklat närledarskapet och tagit i bruk nya arbetsmetoder, som kinestetik. Inom socialomsorgen har antalet sjukfrånvarodagar per person minskat med 5,9 dagar jämfört med år Fr.o.m. början av år 2013 har man inom socialomsorgen utvecklat innehållet i verksamheten samt lednings- och organisationssystemet. 9

15 Tabell 7 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16, , , Hälso- o sjukvård Terveys- ja sairaanh. 13, , , Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20, , , Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19, , , Bildningstjänster/ Sivistys 13, , , Tekniska / Tekninen 20, , , Övriga/Muut* 10, , , Hela personalen/ Koko henkilöstö 16, , , *Affärsverken, koncernförvaltningen, byggnadstillsynen, avfallsnämnden Inom SOCHV övriga 351 dagar = 12,5 d/anställd Av sjukfrånvarodagarna är dagar oavlönade och dagar sådana, för vilka 2/3 lön betalats. Tabell 8 Frånvarons indelning i kortare och längre frånvaro 2014 Tabell 9 --På grund av att FPA och arbetsmarknadsverket ändrat sina rekommendationer presenteras sjukfrånvaroindelningen i kortare och längre frånvaro endast för år Tidigare har indelningsintervallet varit ett annat. Jämförelse: 2013 var den förtida pensionsavgiften 0,4 % av lönesumman, jämförelsekommunernas procentuella andel var 1,1 %. De största orsakerna till invalidpensionerna under 2014 har varit sjukdomar i stöd- och rörelseorgan, 39 %, samt psykisk ohälsa, 33 %. Under 2014 har medelåldern för dem som gått i invalidpension varit lägre än tidigare. 10

16 4.5. Arbetarskyddet 2014 Identifiering och förebyggande av faror och bedömning av risker ligger till grund för arbetarskyddsverksamheten. Under år 2014 har den psykosociala belastningen lyfts fram vid nästan alla 24 arbetsplatsbesök (gällande arbetarskydd) som regionförvaltningsverkets inspektörer har utfört på stadens arbetsplatser. Lagstiftningen och RFV kräver att arbetsgivaren skall ha bedömt även den psykosociala belastningen i arbetet. För att bemöta kravet på utredning av den psykosociala belastningen har arbetarskyddspersonalen under 2014 utfört VALMERI-förfrågningar inom åldringsvården och inom dagvården. 650 anställda har svarat på förfrågningen. Metoden har visat sig bra och användbar, då den ofta även gett upphov till förslag hur arbetsmiljön och arbetsförhållandena kunde förbättras. Användningen av Valmeri-förfrågningen fortsätter. Tabell 10 Valmeri-undersökningens resultat Den fysiska arbetsmiljön Fyysinen työympäristö Stöd och rörelseorg. Tuki- ja liikuntaelim. Psykosocial belastning Psykososiaalinen kuorm. Dagvården / Päivähoito 3,5 (3,5 ) 3,7 (3,5) 4,2 (3,9) Äldreomsorg /Vanhushuolto 2,8 ( 3,1) 2,9 ( 3,0) 3,3 (3,3) Jämförelsekommuner i Finland inom parentes Skillnaderna mellan stadens egna arbetsplatser är stora, i synnerhet när det gäller den fysiska arbetsmiljön där problem med inomhusluften förekommer rätt ofta. Inom åldringsvården behöver åtgärder ännu vidtas för att minska belastningen i stöd- och rörelseorgan. Till inomhusluftgruppen har under 2014 inkommit skriftlig begäran om utredning av inomhusluftens kvalitet från 30 olika arbetspunkter. Några arbetsplatser har stängts, på en del fortsätter utredningarna. Några anställda, som reagerar starkt på problem med inomhusluften, har i samförstånd kunnat flytta till annan arbetspunkt. Arbetsolycksfall och hot om våld Utvecklingen av antalet arbetsolycksfall under perioden 2011 till 2014 har gått i rätt riktning. Antalet olycksfall har minskat. Minskningen av färdolycksfall beror till stor del på hurudan vinterväderlek man haft. Olycksfallsfrekvensen för staden Jakobstad är lägre än för jämförbara kommuner. Den förebyggande verksamheten fortsätter. Däremot har antalet anmälningar som gäller hot om våld ökat. Av de 54 anmälningar som inlämnades till arbetarskyddet kom 18 från socialomsorgen, 16 från åldringsvården, 14 från bildningssektorn, 5 från hälso- och sjukvården och 1 från tekniska sektorn. Det finns dessutom ett mörkertal beträffande antalet anmälningar som görs. Tabell 11 Tabell 12 11

17 4.6. Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverkets personal fick svara på en enkät om Tabell 13 välmående år Enligt undersökningsresultaten är belastningen i arbetet fortfarande på en högre nivå än i landet i genomsnitt, men arbetsbelastningen har minskat på alla resultatområden jämfört med föregående undersökning. I resultatenheterna inom äldreomsorgen och särskilt på de geriatriska avdelningarna upplevs belastningen och stressen i arbetet fortsättningsvis som stora. Som motvikt till arbetsbelastningen har social- och hälsovårdsverkets personal fortsättningsvis flera skyddande faktorer, som har en positiv inverkan på arbetshälsan och välbefinnandet. De anställda upplever bl.a. att de har kontroll över sitt arbete. Personalen upplever arbetet som relativt givande och den allmänna tillfredsställelsen i arbetet är mycket god på alla resultatområden. Personalen upplever att de behandlas rättvist av sina förmän, och rättvisan i beslutsfattandet ligger fortsättningsvis på en god nivå och är något bättre än medeltalet för hela landet. Inom resultatområdet socialomsorg har arbetet blivit mer givande och arbetsgemenskapen fungerar bättre. Förändringarna i organisationen upplevdes fortfarande som stora, inom resultatområdet socialomsorg upplevdes ändringarna som mest positiva. Resultaten visar att på de områden där man har arbetat med att utveckla speciellt ledarskapet och det egna arbetet har också resultaten för välbefinnandet i arbetet förbättrats. Resultaen av välmåendeundersökningen har gåtts igenom med personalen. 5. Personalkostnader och personalinvesteringar Med anledning av att kommunala branschen är personalintensiv, har personalkostnader och investeringar i personalens välmående och kunnande en betydande påverkan på kommunens ekonomi. Personalkostnaderna inklusive arbetsgivarkostnader har jämfört med föregående år minskat med drygt 2 miljoner euro. Nettokostnaden för företagshälsovården har stigit med ca euro. Övriga kostnader för personalinvesteringar avviker inte nämnvärt från föregående års motsvarande kostnader. Tabell 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat Lön under hälsorelaterad frånvaro/ Terveysperusteisten poissaolojen palkat - Familjeledigheter, lön/perhevapaiden palkat Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat (Sparledighet/Säästövapaa ) 2. Pensions- och andra sociala avgifter/ Eläke- ja muut sosiaalikustannukset Personalinvesteringar/Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto TYHY-verksamhet/-toiminta Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu

18 6. Jämställdhet Jämställdhet mellan könen är ett mål som staden Jakobstad, i enlighet med sitt personalpolitiska jämställdhetsprogram , förbinder sig att främja i all sin verksamhet. Diskriminering på grund av kön, godkänns inte, målet är en arbetsplats fri från alla former av diskriminering. Tabell 15 Löneskillnaden mellan kvinnor och män har minskat med 2,9 % från år 2013 till Den procentuella andelen män minskade med 0,1 % mellan 2013 och 2014, dvs. egentligen ingen förändring. Mera uppgifter om jämställdheten framgår av tabellerna Pirjo Salonen 13

19 1. Johdanto Tämä henkilöstöraportti on ensimmäinen, organisaatiolle täysin yhteinen raportti, joka on tehty kuntatyönantajan uusien henkilöstövoimavarojen arviointisuositusten mukaisesti. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päättäjien käyttöön. Tämän raportin näkökulmiksi on valittu kansallisen työelämän kehittämisstrategian näkökulmat, joita ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä työhyvinvointi ja terveys. On tärkeää, että organisaatiossamme kiinnitetään huomiota hyvään muutosjohtajuuteen ja henkilöstön osallisuuteen. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen sekä innovatiivisuuteen. Lisäksi on tärkeää, että johtaminen on työpaikoilla oikeudenmukaista, työyhteisöt ovat toimivia ja henkilökunta on motivoitunutta ja hallitsee työnsä. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ovat yhä aktiivisemmin pitäneet työpaikkakokouksia ja kehityskeskusteluja oman henkilökuntansa kanssa. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttaa myös oikeudenmukainen palkkaus. Koko kaupunkia koskeva KVTES:n mukainen työn vaativuuden arviointi tehtävänkuvauksineen saatiin valmiiksi vuoden 2014 aikana. Henkilöstöhallinnon tulee myös osallistua aktiivisesti toimivan organisaatio- ja johtamismallin kehittämiseen. Kuluneen vuoden aikana on organisaatiossamme tehty suuria muutoksia, jotka ovat tuoneet oman haasteensa henkilöstön johtamiselle. Lainmuutoksen myötä vaaditaan, että kilpailutilanteessa tehtäviä hoitava kunnallinen toiminta on yhtiöitettävä. Tästä syystä liikelaitos Pietarsaaren Satama, jolla on seitsemän työntekijää, on alkaen yhtiöitetty kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Sama lainmuutos oli pohjana liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen (n. 55 työntekijää) siirtymisessä Oy Herrfors Ab:n omistukseen alkaen. Yksi suurimmista muutoksista terveydenhuollon tulosalueella oli synnytystoiminnan lakkauttaminen ja henkilöstön siirto toisiin tehtäviin. Sosiaalihuollon tulosalueella tehtiin kuluneena vuonna muutoksia johtamis- ja organisaatiorakenteeseen. On syytä huomioida, että vuoden 2014 aikana kaupungin henkilöstö on vähentynyt sekä määrällisesti että kustannusten osalta. Henkilötyövuosien määrä on 36 vähemmän, työntekijöiden määrä vuoden lopussa 74 vähemmän ja kokonaispalkkakustannukset ovat laskeneet lähes 2 milj.. 2. Henkilöstövoimavarat Kaupungin henkilöstön tehtävänä on palvella asukkaita kunnallisin palveluin. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään vuoden 2014 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollisen poistuman kautta. Tavoitteeseen päästiin. Konkreettisin muutos palvelutarjonnan osalta oli synnytysosaston toiminnan lakkauttaminen kesällä Henkilöstön määrä ja rakenne Kaupungin työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä 2882 henkilöä. Työntekijöiden määrä väheni 74 henkilöllä vuodesta Ks. tarkemmin alla oleva taulukko. Taulukko 1 Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Förändring/ Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht SOCHV / SOSTER Bildning/ Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut Totalt / Yhteensä

20 Kaupungin työntekijöistä miesten osuus oli 435 (15,1 %) ja naisia oli 2447 (84,9 %) Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 2060 (71,5 %) henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 822 (28,5 %) henkilöä. Taulukko 2 Sosiaali- ja terveysvirastossa oli yhteensä 1649 työntekijää Terveydenhuollon tulosalueella oli 743, vanhushuollon tulosalueella työntekijöitä oli 744, sosiaalihuollon tulosalueella 134, ympäristöterveydenhuollossa 14 ja hallinnossa 12. Työntekijöiden määrä oli vähentynyt 20 henkilöä. Työntekijöistä 5,2 % oli miehiä ja 94,8 % naisia. Vuodenvaihteessa 1211 henkilöä eli 73,4 % oli palkattu toistaiseksi. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä on laskenut edellisvuoteen verrattuna kaikilla kaupungin toimialoilla. Väheneminen on yhteensä 36 henkilötyövuotta, jakautuneina alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 3 Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Förändring /Muutos SOCHV / SOSTER tot./yht varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto Äldreomsorg/Vanhushuolto Socialomsorg/Sosiaalihuolto Övriga / Muut Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekninen Övriga / Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä Sysselsättningsanställda ingår inte / Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly 2.3. Kokoaika osa-aika Osa-aikaisten työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2014/2015 koko kaupungissa 1215 henkilöä, eli 42 % henkilöstöstä. Suurin määrä osa-aikaisia työntekijöitä oli sosiaali- ja terveysvirastossa, yhteensä 855 osa-aikaista työntekijää, joiden työssäoloprosentti vaihteli. Näin ollen 52 % työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikaisten osuus on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Kesällä 2014 tehtiin webropol-kysely osa-aikaisille työntekijöille. Kysely lähetettiin 593 vakinaisessa toimessa/virassa työskentelevälle, joista 389 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan 66 % ei halunnut lisätä työaikaa. Vanhushuollon tulosalueella 39 henkilöä oli halukkaita lisäämään työaikaa niin pian kuin mahdollista. Ks. taulukko 17 Pirjo Salonen 15

21 2.4. Henkilöstön ikärakenne Koko kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan keski-ikä on 45 vuotta (45,7 vuotta 2013). Vanhushuollon tulosalueella keski-ikä oli 43 vuotta kun taas terveydenhuollon tulosalueella 46,5 vuotta. 60 vuotta täyttäneiden määrä oli 147 eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2013, jolloin vastaava luku oli 133. Taulukko 4 Medelålder för stadens Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä ,0 45,9 45,7 46,2 45, Luottamus ja yhteistyö Pietarsaaren kaupungin työnantajakulttuuriin kuuluu käydä keskusteluja asianomaisen henkilöstön tai ammattiyhdistysosastojen edustajien kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Henkilöstön osallisuus omaa työtä tai työolosuhteita koskevissa asioissa on hyvin tärkeää. Asiallinen, jatkuva vuorovaikutus luonnehtii työantajan ja ammattiyhdistyksen edustajien kanssakäymistä. Vuonna 2014 päivitettiin työantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintamenettelysopimus. Sopimus perustuu yhteistoimintalakiin ja kuvailee yksityiskohtaisemmin yhteistoiminnan soveltamista kaupungissa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan työpaikkakokouksia on pidettävä vähintään 8 kertaa vuodessa. Työpaikkakokousten tavoitteena on luoda toimiva työyhteisö, jossa on avoin viestintä ja tasapuolinen vuorovaikutus, ja jossa kaikki työskentelevät yhdessä työpaikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut Webropol-kyselyn mukaan 59,2 % kaupungin henkilöstöstä vastasi, että työpaikalla on pidetty 8 tai useampi työpaikkakokousta vuodessa. 38,5 % vastanneista ilmoitti, että on vuoden 2014 osallistunut kehityskeskusteluun. Sosiaali- ja terveysvirastossa vuonna 2014 tehdyn hyvinvointitutkimuksen mukaan 56,5 % henkilöstöstä oli käynyt esimiehensä kanssa kahdenkeskisen kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana (vastaava luku 39,5 % vuonna 2012). 51,4 % henkilöstöstä piti kehityskeskustelua hyödyllisenä. Pirjo Salonen 16

22 3. Osaava henkilöstö 3.1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Täydennyskoulutus koskee organisaatiossa sekä vakinaista että määräaikaista henkilöstöä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman säännöksiä on muutettu lainmuutosten johdosta alkaen ja suunnitelma on nyt uuden lain mukainen. Yhteistoimintalain mukaan vähintään 20 työntekijän työpaikoilla on oltava kirjallinen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Osa suunnitelmasta täyttyy moniammatillisten, yhteisten koulutuspäivien kautta, osa ulkoisella koulutuksella. Vuoden 2014 uutuutena oli, että työnantaja saa koulutuskorvausta jälkikäteen työttömyysvakuutusrahastosta. Yhtenä ehtona korvauksen saamiseen on, että koulutus perustuu työnantajan laatimaan suunnitelmaan. Esimieskoulutuksessa on mm. tutustuttu salutogeeniseen johtajuusmalliin Ruotsista tulleiden luennoitsijoiden johdolla. Yhteisiä Solveig Sandvik-Nyberg koulutuksia lasten ja nuorten parissa työskentelevälle henkilöstölle on edelleen järjestetty. Seminaarit ovat olleet avoinna kaikille kiinnostuneille ja muun muassa syömishäiriöitä käsittelevät seminaarit herättivät kiinnostusta. Taulukko 5 Koulutuspäivien määrä Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo Dagar/deltagare Päiviä / osallistuja Medeltal/Keskiarvo Dagar/anställd Päiviä/työntekijä SOCHV/ SOSTER ,43 2,6 Bildning/ Sivistys ,07 1,2 Tekniska/ 1, Tekninen 0,65 Övriga/Muut* ,26 1,2 Lisätietoja SOSTERin koulutuksesta taulukoissa Vuoden aikana järjestettiin myös vanhushuoltolakia käsittelevä seminaari. Vanhushuollossa 2013 alkanut johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus saatiin päätökseen keväällä Sosiaalihuollossa on järjestetty koulutuksia lastensuojelulakiin liittyen. Lastenosasto toimi Campus Allegrossa järjestetyn alueellisen koulutuspäivän isäntänä. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmälle järjestettiin strategiakoulutuspäivä, johon osallistui yrityskonsultti Ruotsista. Sosiaali- ja terveysviraston edustajat ovat osallistuneet Green care -hankkeeseen, josta Folkhälsan ja Centria ammattikorkeakoulu ovat vastanneet. Hankkeen kautta on järjestetty luentoja ja opintokäyntejä, joihin sekä yleisö että henkilöstö ovat voineet osallistua. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveysviraston täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset olivat euroa ( euroa vuonna 2013) tai 243 euroa työntekijää kohden. Täydennyskoulutuksen päivärahat ja matkakustannukset sisältyvät tähän. 17

23 3.2. Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysvirasto teki syksyllä 2014 kolmatta kertaa tutkimuksen siitä, miten uusien työntekijöiden perehdyttäminen on toiminut organisaatiossa. Vastauksia saatiin 246 (62 terveydenhuollosta, 112 vanhushuollosta, 20 sosiaalihuollosta, 52 vastaajaa ei maininnut työyksikköään). Vastauksia käsiteltiin ja analysoitiin eri tasoilla ja verrattiin viime vuoden tuloksiin. Työyksikköjen ilmapiiriä arvioitiin myös. Yleisesti voidaan todeta, että ilmapiirin arvioitiin olevan hyvä koko virastossa. Erityisesti uudet lääkärit pisteyttivät työyksikköjen ilmapiirin erittäin korkealle (4,8 pistettä 5 mahdollisesta). Vastanneista 73 % oli valmiita suosittelemaan muille työskentely-yksikköään mielellään tai erittäin mielellään (66 % viime vuonna). Pia C. Nyman 3.3. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi Tiettyjen ammattiryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien, aktiivinen rekrytointi on kuluneen vuoden aikana alkanut tuottaa tulosta. Perusterveydenhuollon lääkäritilanne on ollut vuoden aikana hyvä. Aktiivinen työ mentoroinnin parissa on johtanut siihen, että terveyskeskuksen kesälomasijaisuudet vuodelle 2015 oli täytetty jo alkusyksyllä Tämä on huomioitu lehdistössä useampaan otteeseen haastattelemalla sijaisia, heidän painottaessaan mentoroinnin merkitystä. Tammikuussa osallistuttiin Lääkäripäiville omalla osastolla. Sosiaali- ja terveysviraston, Concordian ja Pedersören kunnan edustajista koottu pienempi ryhmä mainosti sekä virastoa että seutua. Monet nuoret lääkärit ovat kiinnostuneita työskentelemään täällä, muun muassa oppiakseen ruotsia. Johtava lääkäri ja koulutussuunnittelija osallistuivat Jaakon Päivillä Concordian paluumuuttajapäivään Campus Allegrossa. Sosiaali- ja terveysvirasto osallistui myös Kunta etsii lääkäriä -rekrytointi-iltapäivään. Sijaispankki on tärkeä rekrytointikanava. Sijaispankin palveluja tarjotaan Sosiaali- ja terveysviraston työpisteille. Vuoden 2014 loppupuolella perustettiin työryhmä, jonka tavoitteena on suunnitella sijaispoolitoimintaa. Keväällä 2014 sijaispankin rekrytointiohjelma Lauraa täydennettiin siten, että virkoja ja toimia on mahdollista hakea sähköisesti. Yhteensä 298 hakijaa on tehnyt hakemuksen sijaispankkiin kuluneen vuoden aikana. Sijaisia on järjestetty 3260 toimipisteeseen, ja 467 työvuoroon ei ole onnistuttu löytämään sijaista. Niissä tapauksissa toimipisteet ovat järjestäneet sijaisuuden itse vaihtamalla työvuoroa tai olleet alimiehitettynä kyseisten työvuorojen ajan. 18

24 4. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin ja työterveyteen vaikuttavat suuressa määrin mm. työnjohto, yhteistyö ja luottamus, ammattitaito ja osaaminen. Haitallisen kuormituksen vähentämiseksi voidaan turvata henkilöstövoimavarat, selkeyttää työprosesseja, suunnitella ja mitoittaa työtä, kehittää esimiestyötä ja turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Tässä käsitellään ensisijaisesti asioita, joita työsuojelutoiminta ja TYHY-toiminta voivat tukea Tuetaan työkykyä yhdessä Pitkäaikaisten sairauslomien vähentämiseksi uudet aktiivisen tuen ohjeet otettiin käyttöön Aktiivinen tuki on menettelytapa, jonka avulla työpaikka ehkäisee ja ratkaisee työssä selviytymiseen liittyviä ongelmia suunnitelmallisesti. Ohjeet koskevat seuraavaa: 1. Varhainen tuki, 2. Tehostettu tuki ja 3. Työhönpaluun tuki. Esimiehet ovat jättäneet työterveyshuoltoon ilmoituksia työkyvyn heikkenemisen uhasta, jos sairauspoissaolo on kestänyt yli 30 päivää. Näiden pohjalta on käyty 48 kolmikantakeskustelua. Työpaikan puolesta on voitu ryhtyä toimenpiteisiin osassa tapauksista, esim. parannettu ergonomiaa ja tehty muutoksia työtehtävissä. Joidenkin työntekijöiden osalta on voitu tehdä uudelleensijoituksia sopivampiin työtehtäviin, osalle ratkaisuna on ollut kuntouttamistuki tai eläkkeelle jääminen, osalle sairausloma. Pirjo Salonen Tänä päivänä monelle ei työkyvyn heikkenemisen uhasta huolimatta ole voitu antaa heidän edellytyksiinsä soveltuvaa työtä. Joskus työtehtävien muutoksen tarve olisi voinut olla melko lyhtykestoinen. Säästövaatimuksista johtuen tarvittaviin tukitoimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty, jolloin seurauksena on ollut sairausloma, joskus pitkäkestoinenkin. Säästöksi tarkoitettu toimenpide voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin pienempi työmäärä lyhyemmän ajanjakson aikana TYHY-toiminta Tyhy-toimintaa on toteutettu vuoden 2014 TYHY-suunnitelman mukaan. Tehdyn Webropol-kyselyn mukaan 81 % työntekijöistä on osallistunut jonkinmuotoiseen TYHY-toimintaan vuonna Suurin osa henkilöstöstä on tyytyväinen toimintaan nykyisessä muodossaan, mutta toiveita lisätoiminnasta ja uusista toimintamuodoista on myös esitetty. Seuraavassa joitakin esimerkkejä Tyhy-toiminnasta: 1) Työhyvinvointikortti-koulutusta on järjestetty 55 työsuojeluparille ja kuntoremonttikoulutusta 77 työntekijälle. 2) TYHY-kuponkeja eri liikuntamuotojen subventointiin on käytetty :n arvosta. TYHY-kuponkeja on jaettu henkilöstölehden mukana :n arvosta, mutta vain noin puolet kupongeista on käytetty, eli keskimäärin 13,5 kuponkia/työntekijä 3) Työpaikkojen itse järjestämiä virkistysiltapäiviä on tuettu. 4) Selkä- ja niskakouluja on järjestetty yhdessä työterveyshuollon kanssa, liikuntaryhmiä, Kokeile -tilaisuuksia ym. On järjestetty. Laajempaa TYHY-hanketta yli 35 työntekijän työpaikoille suunniteltiin keväällä ja se käynnistettiin syyskuun alussa. 5) TYK-kuntoutukseen (työkykyä ylläpitävä kuntoutus) nyt osallistuneilla on sairauspoissaolo vähentynyt 56 % vuodesta

25 Tyhy-toiminnan merkitystä on vaikea laskea suoraan euroissa, mutta jo ne työntekijät, jotka erilaisiin TYHY-toimenpiteisiin osallistuttuaan kertovat aloittaneensa kuntoilun, ovat lopettaneet tupakoinnin, vähentäneet painoaan, eivät tarvitse astmalääkettä, heidän tuki- ja liikuntaelinten vaivansa ovat vähentyneet jne. osoittavat osaltaan, että toiminta on kannattavaa Työterveyshuolto 2014 Työterveyshuollon toimintajakson kolme tärkeintä tavoitetta ovat olleet: 1. Työpaikkaselvitykset 2. Terveystarkastukset ja 3. Työkyvyn varhainen tukeminen. Pietarsaaren kaupunki ostaa myös sairaanhoitopalveluja yleislääkäritasolla. Kuten taulukosta 22 ilmenee, ehkäisevä toiminta, erityisesti (lakisääteisten) terveystarkastusten määrä on kasvanut huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lääkärinpalvelujen määrän lisätarve on kuitenkin kohtuullisen suuri. Ensihoitopalvelut eivät kuulu työterveyshuoltoon. Solveig Sandvik-Nyberg Työplus on palvelun tehostamiseksi ja parantamiseksi ottanut käyttöön järjestelmän, joka mahdollistaa ajanvarauksen työterveyshoitajalle netin kautta. Lisäksi Työplus on aloittanut lääkärinvastaanoton myös iltaisin, johtuen vaikeuksista saada lääkärinvirat täytettyä. Tämä on johtanut siihen, että Pietarsaaren kaupungin työntekijät ovat saaneet enemmän työterveyspalveluja kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 6 Kustannukset (euro/a) Kostnader Kustannukset FPA-ersättning Kela-korvaus * Nettokostnad Nettokustannukset Nettokostnad/anställd Nettokust./ työnt.** *Arvioidut kustannukset **Työterveyshuollon piiriin kuuluvia työntekijöitä 4.4. Terveysperusteiset poissaolot Vaikka tavoitteena on ollut sairauspoissaolojen huomattava vähentäminen, siinä ei ole onnistuttu. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 18 %:lla vuodesta 2013 ja poissaolo psyykkisen sairastamisen vuoksi (konfliktit, psykososiaalinen kuormitus ym.) on lisääntynyt 11 % verrattuna vuoteen 2013 ja 24 % vuoteen 2012 verrattuna. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet 3 % vuodesta Sisäilman huono laatu on myös useassa tapauksessa lisännyt terveyteen liittyvää poissaoloa. Tässä yhteydessä ilmenee tarve käyttää ohjeita Tuetaan yhdessä työkykyä ja huomioida työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset. Erilaisten tukitoimenpiteiden avulla voidaan vähentää työssä koettua kuormitusta. Sairauspoissaoloissa on suuria eroja eri ammattiryhmien välillä, mikä huomioidaan työterveyshuollossa ja TYHY-toiminnassa, ja luonnollisesti myös omissa hallintokunnissa. Vanhushuollossa sairauspoissaolot ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Vanhushuollon tulosalueella on kehitetty lähijohtamista sekä otettu käyttöön uusia työmenetelmiä kuten kinestetiikka. Sosiaalihuollossa sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöä kohden on vähentynyt vuodesta ,9 päivää työntekijää kohden. Sosiaalihuollossa onkin vuoden 2013 alusta lähtien kehitetty sisällöllistä toimintaa sekä johtamis- ja organisaatiojärjestelmää. Taulukko 7 20

26 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16, , , Hälso- o sjukvård Terveys- ja sairaanh. 13, , , Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20, , , Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19, , , Bildningstjänster/ Sivistys 13, , , Tekniska / Tekninen 20, , , Övriga/Muut* 10, , , Hela personalen/ Koko henkilöstö 16, , , * Liikelaitokset, konsernihallinto, rakennusvalvonta, jätelautakunta Sote, muut 351 päivää = 12,5 päivää/työntekijä Sairauspoissaolopäivistä päivää on palkattomia ja päivää sellaisia, joista on maksettu 2/3 palkasta. Taulukko 8 Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2014 Taulukko 9 Kelan ja työmarkkinalaitoksen muutettua suosituksiaan esitellään sairauspoissaolojen jakauma lyhyempään ja pitempään poissaoloon vain vuodelta Aikaisemmin jakaumaintervalli on ollut toinen. Vertailu: Vuonna 2013 varhaiseläkemaksu oli 0,4 % palkkasumasta, vertailukuntien prosentuaalinen osuus oli 1,1 %. Suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 2014 ovat olleet sairaudet tuki- ja liikuntaelimissä, 39 %, sekä psyykkiset sairaudet, 33 %. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä on ollut alhaisempi kuin aikaisemmin. 21

27 4.5. Työsuojelu 2014 Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden aiheuttamien riskien arviointi toimii työsuojelutoiminnan perustana. Vuonna 2014 psykososiaalinen kuormitus on nostettu esiin lähes kaikilla 24 (työsuojelua koskevalla) työpaikkakäynnillä, joita aluehallintoviraston tarkastajat ovat tehneet kaupungin työpaikoilla. Lainsäädäntö ja AVI vaativat, että työnantajan on myös arvioitava työn psykososiaalinen kuormitus. Psykososiaalisen kuormituksen selvitysvaatimukseen vastaamiseksi työsuojeluhenkilöstö on vuonna 2014 suorittanut Valmeri-kyselyjä vanhushuollossa ja päivähoidossa. Kyselyyn on vastannut 650 työntekijää. Menetelmä on osoittanut olevansa hyvä ja käyttökelpoinen, sillä se on usein myös vaikuttanut ehdotuksiin työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi. Valmeri-kyselyn käyttäminen tulee jatkumaan. Taulukko 10 Valmeri-tutkimuksen tulokset Den fysiska arbetsmiljön Fyysinen työympäristö Stöd och rörelseorg. Tuki- ja liikuntaelim. Psykosocial belastning Psykososiaalinen kuorm. Dagvården / Päivähoito 3,5 (3,5 ) 3,7 (3,5) 4,2 (3,9) Äldreomsorg /Vanhushuolto 2,8 ( 3,1) 2,9 ( 3,0) 3,3 (3,3) Suluissa vertailukunnat Suomessa Erot kaupungin omien työpaikkojen välillä ovat suuret, erityisesti fyysisen työympäristön osalta, jossa sisäilmaongelmia esiintyy melko usein. Vanhushuollossa on vielä ryhdyttävä toimenpiteisiin tuki- ja liikuntaelinkuormituksen osalta. Sisäilmatyöryhmä on saanut vuoden 2014 aikana 30 eri työpisteestä kirjallisen pyynnön sisäilman laadun selvittämisestä. Joitakin työpaikkoja on suljettu, osassa selvitykset jatkuvat. Joitakin työntekijöitä, jotka reagoivat sisäilmaongelmiin voimakkaasti, on yhteisymmärryksessä voitu siirtää toiseen työpisteeseen. Työtapaturmat ja väkivallan uhka Työtapaturmien määrä on laskenut joten kehitys on vuosien 2011 välisellä 2014 jaksolla mennyt oikeaan suuntaan. Työmatkalla tapahtuneiden tapaturmien määrän väheneminen johtuu valtaosin talven säätilasta. Pietarsaaren kaupungin tapaturmatiheys on alhaisempi kuin vertailtavissa kunnissa. Ehkäisevä toiminta tulee jatkumaan. Ilmoitukset väkivallan uhasta ovat sen sijaan lisääntyneet. Työsuojelulle jätetyistä 54 ilmoituksesta 18 tuli sosiaalihuollosta, 16 vanhushuollosta, 14 sivistystoimialalta, 5 terveydenhuollosta ja 1 tekniseltä toimialalta. Tehtyjen ilmoitusten kohdalla ovat lisäksi olemassa tilastoimattomat ilmoitukset. Taulukko 11 Taulukko 12 22

28 4.6. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle tehtiin hyvinvointikysely vuoden 2014 aikana. Tutkimustulosten mukaan työn Taulukko 13 kuormittavuus on edelleen suuremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin, mutta tulosten mukaan vähentynyt kaikilla tulosalueilla edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vanhushuollon tulosyksiköissä ja varsinkin geriatrian osastoilla työn kuormittavuus ja työpaineet koetaan edelleen suuriksi. Työn kuormittavuuden vastapainona sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöllä on edelleen useita suojaavia tekijöitä, joilla on puolestaan myönteinen vaikutus työterveyteen ja hyvinvointiin. Työntekijät kokevat muun muassa, että he voivat hallita työtään. Henkilöstö kokee työnsä kohtuullisen palkitsevaksi ja yleinen työtyytyväisyys on erittäin hyvä kaikilla tulosalueilla. Henkilöstö kokee esimiehiltä saadun kohtelun oikeudenmukaiseksi ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus on edelleen hyvällä tasolla ja hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin. Sosiaalihuollon tulosalueella työn palkitsevuus ja työyhteisön toimivuus on parantunut. Muutokset organisaatiossa koettiin edelleen suuriksi, positiivisimmaksi muutokset koettiin sosiaalihuollon tulosalueella. Tulokset osittavat, että niillä alueilla, joilla on tehty erityisesti johtamiseen ja oman työn kehittämiseen liittyvää kehitystyötä, ovat myös työhyvinvointitulokset parantuneet. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset on käyty läpi yhdessä henkilökunnan kanssa. 5. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Kunnallinen ala on niin henkilöstöintensiivinen, joten henkilöstökustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen vaikuttavat merkittävästi kunnan talouteen. Henkilöstökustannukset, sisältäen edellisen vuoden työnantajakustannukset, ovat verrattuna viime vuoteen vähentyneet runsaalla 2 miljoonalla eurolla. Työterveyshuollon nettokustannus on noussut n euroa. Muut henkilöstöinvestointien kustannukset eivät poikkea mainittavasti edellisenvuoden vastaavista kustannuksista. Taulukko 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat Lön under hälsorelaterad frånvaro/ Terveysperusteisten poissaolojen palkat - Familjeledigheter, lön/perhevapaiden palkat Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat (Sparledighet/Säästövapaa ) 2. Pensions- och andra sociala avgifter/ Eläke- ja muut sosiaalikustannukset Personalinvesteringar/Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto TYHY-verksamhet/-toiminta Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu

29 6. Tasa-arvo Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo, jota kaupunki sitoutuu edistämään tätä kaikessa toiminnassaan henkilöstöpoliittisen tasa-arvo-ohjelman kautta. Sukupuolesta johtuvaa syrjintää ei hyväksytä, vaan tavoitteena on työpaikka jossa ei esiinny minkään muotoista syrjintää. Taulukko 15 Miesten ja naisten välinen palkkaero on vähentynyt 2,9 % vuodesta 2013 vuoteen Miesten prosentuaalinen osuus laski 0,1 % vuodesta 2013 vuoteen 2014 eli oikeastaan ei tapahtunut muutosta. Lisätietoa taulukoissa Pirjo Salonen 24

30 TABELLER / TAULUKOT 2. PERSONALRESURSER / HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Tabell /Taulukko 16 Anställningsförhållanden Palvelussuhteet Män/Miehet Kvinnor/Naiset Sammanlagt/Yhteensä Totalt / Yhteensä Fast anställda, vakinaiset Visstidsanställda, määräaikaiset varav ej i arbete, palkattomalla vapaalla Tabell /Taulukko 17 Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht. SOCHV / Sote Bildning/ Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut Totalt / Yhteensä Tabell /Taulukko 18 Personalens åldersstruktur / Henkilöstön ikäjakauma Ålder Ikä Antal Lukumäärä % andel % -osuus under 30 / alle % % % % % 65 och över 65 ja yli 33 1 % Totalt / yhteensä % medelålder / keski-ikä 45,9 år / vuotta PENSIONER /ELÄKKEET Tabell /Taulukko 19 Ålderspension Vanhuuseläke Deltidspension Osa-aikaeläke 2012 antal määrä 2013 antal määrä 2014 antal määrä 2013 medelålder keski-ikä , medelålder keski-ikä 25

31 3. En kunnig personal / Osaava henkilöstö Tabell /Taulukko 20 Personalens kompetensutveckling / Henkilöstön osaamisen kehittyminen Anställda Työntekijät Deltagare i utbildning Koulutukseen osallistuneet Antal deltagare % Osallistujamäärä % Utbildningsdagar Koulutuspäiviä Medeltal dgr/delt. Keskiarvo pvä/osall Hälso- och sjukvården % 90 % ,8 3,9 Terveydenhuolto Äldreomsorg % 60 % ,7 2,3 Vanhushuolto Socialomsorg % 87 % ,7 5 Sosiaalihuolto Miljöhälsovård % 100 % ,2 5,6 Ympäristöterveydenhuolto Förvaltning % 83 % ,3 Hallinto Totalt/Yhteensä % ,6 3,4 Tabell /Taulukko 21 Grupp 2 Ryhmä Yrkeshögskole-. el. insitutnivå Ammattikorkea.- tai opistotaso Grupp 3 Ryhmä Grundexamen. el. på skolnivå Perustutkinto tai koulutaso Grupp 4 Ryhmä Övrig personal med högskoleex. Muu henkilöstö korkeakoul.tutk. Grupp 5 Ryhmä Stöd/kontorspersonal Tuki- / toimistohenkilöstö Läkare, tandläk., veterinärer Lääkärit, hammaslääk., eläinlääk. Socialarbetare Sos.työntekijät Totalt personer som omfattas Yhteensä täyd.koul. osallistuneet Antalet anställda Työntekijöiden määrä Deltagit % 75 % 96 % 60 % 68 % 62 % 100 % 48 % 47 % 78 % 78 % 95 % 97 % 66 % 76 % Osallistuneet % Utbildningsdagar Täyd.koulut.päivät Utbildningsdeltagare Täyd.koulut.osall. Medeltal dagar/delt. Keskiarvo pvä/osall. 4,4 4,0 2,5 2,2 6,1 7,1 1,7 2,3 5,6 5,0 5,9 5,4 3,6 3,4 26

32 4. Välbefinnandet i arbetet / Työhyvinvointi FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN / TYÖTERVEYSHUOLTO Tabell /Taulukko 22 Verksamheten i siffror/ Toiminta lukuina Antal besök på mottagning/vastaanotolla käyntejä (sjukvård/ sairaanhoito) - läkare/lääkäri -hälsovårdare/terveydenhoitaja Antal hälsoundersökningar/terveystarkastuksia - läkare/lääkärit - hälsovårdare/terveydenhoitaja - fysioterapeut/fysioterapeutit - psykolog/psykologit Arbetsplatsutredningar, timmar/työpaikkaselvitykset, tunteja HÄLSORELATERAD FRÅNVARO / TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Tabell /Taulukko 23 De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) 27

33 Tabell /Taulukko 24 Invalidpensioner / Työkyvyttömyyseläkkeet Invalidpension Työvkyvyttömyyseläke Delinvalidpension Osatyökyv.eläke Rehabiliteringsstöd Kuntoutustuki Arbetslöshetspension Työttömyyseläke Sammanlagt/Yhteensä Tabell /Taulukko 25 Invalidpensioner /Työkyvyttömyyseläkkeet Medelålder/Keski-ikä Invalidpension/Työkyvyttömyyseläke 61,5 60,2 58,0 Delinvalidpension/Osatyökyvyttömyyseläke 55,6 55,4 55,2 Rehabiliteringsstöd/Kuntoutustuki 55,6 55,4 55,2 Tabell /Taulukko 26 Pensionsavgifter/ Eläkemaksut Förtida avgift/ Varhe-maksu Pensionsbaserad avgift/ Eläkemenoperusteinen maksu ARBETARSKYDD OLYCKSFALL / TYÖSUOJELU TAPATURMAT Tabell /Taulukko 27 28

34 Tabell /Taulukko 28 Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda, Ifin maksamat tapaturmakorvaukset Personalkostnader och personalinvesteringar / Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tabell /Taulukko 29 Stadens utbetalda löner och arvoden Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot SOCHV / SOSTER Billdning / Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga / Muut Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä Förändr.fr föreg år / Muutos edell vuodesta 4,88 % 2,96 % 2,69 % - 2,17 % *sysselsättning ingår inte/työllistetyt eivät sisälly Tabell /Taulukko 30 Sparledighet 2013 och 2014 Säästövapaa 2013 ja 2014 Frivillig oavlönad ledighet som beviljats i syfte att nedbringa stadens kostnader myönnetty vapaaehtoinen palkaton vapaa kaupungin kustannusten vähentämiseksi. Antal personer/ Henkilöiden määrä Antal dagar/ Päivien lukumäärä Insparad summa/ Säästetty summa SOCHV /SOSTER Alla övriga / Kaikki muut Totalt / Yhteensä

35 Tabell /Taulukko 31 PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola Måltiskuponger, arb.platsen ca. Aterialipukkeita työpaikalla, n Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontaisetu n MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ Jämställdhet / Tasa-Arvo Tabell /Taulukko 32 Uppgiftsrelaterad lön, tillsvidare anställda, 100 % arbetstid/ Tehtäväkohtainen palkka, toistaiseksi palkatut, 100 % työaika Kvinnors löner i procent av männens/ Naisten palkat prosenteissa miesten palkoista Akta, män/kvtes, miehet /mån/kk /kk Akta, kvinnor/kvtes, naiset /mån/kk /kk 78,4 % 80,2 % Ukta, män/ovtes, miehet /mån/kk /kk Ukta, kvinnor / Ovtes, naiset /mån/kk /kk 93,4 % 97,5 % TS, män / TS, miehet /mån/kk /kk TS, kvinnor/ts, naiset /mån/kk /kk 88,5 % 92,0 % Läkta, män/ls, miehet /mån/kk /kk Läkta, kvinnor/ls, naiset /mån/kk /kk 89,7 % 86,6% Samtliga män/kaikki miehet /mån/kk /kk Samtliga kvinnor/kaikki naiset /mån/kk /kk 75,7 % 78,6 % De timavlönade kvinnornas löner var 2014 i medeltal 88,1 % av de timavlönade männens löner, som var 11,84. Tuntipalkkaisten naisten palkat olivat vuonna 2014 keskimäärin 88,1 % tuntipalkkaisten miesten palkoista, jotka olivat 11,84. 30

36 Tabell /Taulukko 33 Personalens fördelning kvinnor/män Henkilöstön jakautuminen, naiset/miehet Män / Miehet Kvinnor / Naiset SOCHV /SOSTER Bildning /Sivistys Tekniska / Tekninen Övriga/ Muut Pirjo Salonen 31

37 Ab Forsberg Rahkola Oy 2015

38 42, KV :00 CFV: 155/2015 KAUPUNGIN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS Kh Tilinpäätös 2014 (osat 1 ja 2): Liitteet 171 A ja B Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että vuoden 2014 ylijäämä, joka on ,19 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen tarkastettavaksi, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää myös ehdottaa kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä, että kaupunginvaltuusto toteaa 1) liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta, että: - liikelaitoksen toiminta, mukaan lukien liikelaitoksen varat, velat ja henkilöstö on siirretty Pietarsaaren Satama Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu ) liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen osalta, että: - liikelaitoksen kaukolämpö-, verkkotoiminta, sähkökauppa, henkilöstö sekä toimintaan kuuluvat varat on luovutussopimuksen mukaan luovutettu Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle energiantuotantoimintaa varten tarpeelliset strategiset osakkeet Oy Katternö Ab:ssä sekä Oy Herrfors Ab:n, Oy Perhonjoki Ab:n, Oy Katternö Kraft Ab:n ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:n tuotanto-osakkeet on siirretty Pietarsaaren Energia Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan siten, että vuoden 2014 tilinpäätös merkitään tässä vaiheessa tiedoksi. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Tilinpäätös 2014 (osat 1 ja 2): Liitteet 196 A ja B

39 42, KV :00 CFV: 155/2015 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Energialaitoksen osalta ,99 :n ylityksen investointimäärärahoihin. Kaupunginvaltuusto myönsi 2,7 miljoonaa euroa vuodelle 2014 ja Energialaitoksen osalta toteutuma oli yhteensä ,99 euroa. - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2014 ylijäämä, joka on ,19 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen tarkastettavaksi, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää myös ehdottaa kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä, että kaupunginvaltuusto toteaa 1) liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta, että: - liikelaitoksen toiminta, mukaan lukien liikelaitoksen varat, velat ja henkilöstö on siirretty Pietarsaaren Satama Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu ) liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen osalta, että: - liikelaitoksen kaukolämpö-, verkkotoiminta, sähkökauppa, henkilöstö sekä toimintaan kuuluvat varat on luovutussopimuksen mukaan luovutettu Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle energiantuotantoimintaa varten tarpeelliset strategiset osakkeet Oy Katternö Ab:ssä sekä Oy Herrfors Ab:n, Oy Perhonjoki Ab:n, Oy Katternö Kraft Ab:n ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:n tuotanto-osakkeet on siirretty Pietarsaaren Energia Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Tilinpäätös jaetaan erillisenä liitteenä. Tilinpäätös 2014 (osat 1 ja 2): Liitteet 42 A ja B Tarkastuslautakunnan arviointikertomus: Liite 42 C

40 42, KV :00 CFV: 155/2015 Tarkastuskertomus: Liite 42 D Ehdotus Tarkastuslautakunta ehdottaa edellä mainittuihin asiakirjoihin, liitteisiin A ja B, viitaten, että kaupunginvaltuusto: - hyväksyy Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen, sekä - myöntää kaupunginhallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudesta. Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Energialaitoksen osalta ,99 :n ylityksen investointimäärärahoihin. Kaupunginvaltuusto myönsi 2,7 miljoonaa euroa vuodelle 2014 ja Energialaitoksen osalta toteutuma oli yhteensä ,99 euroa. - että vuoden 2014 ylijäämä, joka on ,19 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille. Kaupunginhallitus ehdottaa myös kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä, että kaupunginvaltuusto toteaa: 1) liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta, että: - liikelaitoksen toiminta, mukaan lukien liikelaitoksen varat, velat ja henkilöstö on siirretty Pietarsaaren Satama Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu ) liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen osalta, että: - liikelaitoksen kaukolämpö-, verkkotoiminta, sähkökauppa, henkilöstö sekä toimintaan kuuluvat varat on luovutussopimuksen mukaan luovutettu Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle energiantuotantoimintaa varten tarpeelliset strategiset osakkeet Oy Katternö Ab:ssä sekä Oy Herrfors Ab:n, Oy Perhonjoki Ab:n, Oy Katternö Kraft Ab:n ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:n tuotanto-osakkeet on siirretty Pietarsaaren Energia Oy:lle liikelaitoksen toiminta on päättynyt liikelaitos on lakkautettu

41 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 Osa I 0

42 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Sisältö 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot - ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelmaosion toteutuminen Investointiosien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

43 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate. 1

44 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 2

45 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Lisäksi kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Talouden heikko kehitys ja kasvava työttömyys ovat jarruttaneet kuntien verotulojen kasvua ja lisänneet kuntien kustannuksia. Vuonna 2014 kunnallisten peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin ylimääräinen, noin 360 miljoonan euron leikkaus. Kuluvana vaalikautena tehdyt valtionosuuksien leikkaukset olivat viime vuonna yhteensä 1,2 miljardia euroa. Väestön korkeampi ikä kasvattaa kuitenkin palvelujen kysyntää, samalla kun kunnille annetaan yhä enemmän vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Talouden kasvun odotetaan toipuvan hitaasti, mikä tarkoittaa, että myös veropohjan kehitys on edelleen heikkoa kunnissa. Kuntien toimintamenot ovat kuitenkin tasaisessa kasvussa, sillä ikärakenteen muutokset lisäävät palvelujen tarvetta ja kunnille määrätään uusia tehtäviä. Kuntien sisäinen rahoitus ei riitä investointeihin ja velkaantuminen jatkuu korkeana. Kuntien on jatkettava toimintansa tehostamista, mutta myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. 3

46 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Pietarsaaren kehitys on ollut kohtalaista. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 11,4 % verrattuna edellisen vuodenvaihteen 10,2 %:iin. Työttömien määrä oli vuodenvaihteessa 6,8 % koko seudulla. Kaupungin asukasmäärä laski 40 henkilöllä vuonna 2014 verrattuna edellisvuoteen. Kuntalaisten määrä oli vuodenvaihteessa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa 80,9 miljoonan ylijäämää. Vuoden aikana investoinnit ovat olleet yhteensä 14,8 miljoonaa, joista 9,55 miljoonaa euroa kuuluu liikelaitoksiin. Pietarsaaren Satama yhtiöitettiin ja satamatoimintaa hoitaa alkaen Pietarsaaren Satama Oy. Kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkkovarat ja sähköverkkotoiminta myytiin Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle kauppahintaan 69,55 miljoonaa euroa. Kaupungin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Oy Katternö Kärnkraft Ab:ssa luovutettiin kaupungin kokonaan omistamalle yhtiölle, Pietarsaaren Energia Oy:lle. Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy aloitti toimintansa Yhtiö muodostettiin yhdistämällä 17 kaupungin asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Pietarsaaren Yrityskiinteistöt osti kaikki osakkeet Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11:ssa, joka omistaa nk. Maria Malmin tontin, Tonttia käytetään toistaiseksi pysäköintipaikkana. Vuoden aikana myönnettiin rakennuslupa H.O.P-talon rakentamiselle torin laidalle ja torin alle rakennettavalle pysäköintilaitokselle. Valtuusto hyväksyi torin ja tontin muutetun asemakaavan. Päätöksestä tehtiin valitus, joka vedettiin myöhemmin takaisin. Muita suurempia asioita vuoden aikana ovat olleet kuntarakenneselvitys naapurikuntien kanssa sekä strategiatyö. Sataman väylän ruoppaus on jatkunut vuonna Malmin sairaalan synnytysosasto suljettiin vuonna Milla Kallioinen valittiin Pietarsaaren kaupunginsihteeriksi. Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson irtisanoutui virastaan Anne Ekstrand kaupunginjohtajan sijainen 4

47 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Vuodet Puheenjohtaja Carola Sundqvist I varapuheenjohtaja Richard Sjölund II varapuheenjohtaja Eero Luomala Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraatit PRO-Pietarsaari Jakobstad Oma valtuustoryhmä Perussuomalaiset 1 YHTEENSÄ Paikkoja Puolue RKP SDP Vas Kok Kaupunginhallitus v jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vas. 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Talouden heikko kehitys jatkui vuoden 2014 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia vuonna Kyseessä oli kolmas vuosi peräkkäin jolloin bruttokansantuote supistui. Yksityinen kulutus pieneni volyymiltään 0,2 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia. 5

48 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Investoinnit vähenivät 5,1 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 1,4 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on vuonna 2014 lähes vuoden 2013 tasolla kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluotoisia tuottoja. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa. Yhteensä 14 kuntaa arvioi vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 28 kunnassa. Vuoden 2014 ennusteiden pohjalta kuntien vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 373 euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 380 euroa. Kuntien vuosikate kattoi ennusteiden mukaan 101 prosenttia poistoista ja arvonalennuksista ja 72 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakannan vuotuinen kasvu on ollut vahvinta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kohosi 16,6 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 7 prosenttia, ts. 1,1 miljardia euroa edellisvuoteen nähden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2014/2015, eli asukasmäärä on lisääntynyt +31 henkilöllä vuoden 2014 aikana. Pietarsaaressa väestönmuutos oli negatiivinen. Väestö väheni 40 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan asukasta Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -17 henkilöä vuonna 2017 ja myös maassamuutto oli -178 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2014, eli +155 henkilöä. 6

49 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2014/2015 alueella oli ELY-keskuksen mukaan 7,3 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 7,0 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 13,9 % heidän määränsä oltua 12,6 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 11,4 vuoden 2014 lopussa sen oltua 10,2 % vuoden 2013 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 151 joulukuussa 2014 (152 v. 2013), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 34,2 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 238 joulukuussa 2014 (v luku oli 230). Tammikuussa 2015 Pietarsaaren työttömyysaste oli 11,0 %. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta 130,8 %, mikä on maamme korkeimpia Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Mennyt vuosi on asettanut kunnille monia haasteita. Uudelle vuodelle leimallista on kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain tarkistaminen ja valtionosuusuudistus. 7

50 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Kunnan henkilöstö Työntekijämäärän suuret muutokset v johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan lukien. Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä vuodesta 2010 lukien. Työvuosien määrä toimialoittain vuosina : Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen palvelukeskus Muut Työvuosia yhteensä Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: Palkat yhteensä: Luottamushenkilöiden palkkiot: Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- ja keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,0 milj. euroa Ympäristötekijät Vuodelle 2014 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 8

51 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tarkoituksenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa vahvistetut tavoitteet. Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan ja se korvasi lukuisat yksikkökohtaiset johtosäännöt. KuntaToimisto-ohjelman käytön ansiosta pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä on laajan käyttäjäkunnan saatavilla, mikä lisää päätöksenteon valvontaa. Kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten määrään nähden on toimintavuonna ollut hyvin vähän valituksia ja oikaisuvaatimuksia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja niitä arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän käyttäjämäärän lisääntyminen ja johdonraportointi ovat parantaneet vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia talousarvionseurantaan samoin kuin varojen käytön valvontaan. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja kustannustason ja kaupungin toiminnan tehokkuuden arviointivälineitä. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muihin kuntiin verrattaessa johtavat oman toiminnan analysointiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaupungin strategiasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on tarkistettu v ja on nyt voimassa kauden Tekijät otetaan huomioon talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä koko organisaation kattavaa riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioimiinsa toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää toiminnassa ilmenevien vaaratilanteiden raportointiin. Satamalaitos on arvioinut riskit International Ship and Port Facility Security Code -järjestelmää käyttämällä. Uusi riskienkartoitus on hiljalleen ajankohtaistumassa. Kaupungilla on rahasto suurten vahinkojen varalta, ja vahinkoasioita käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet Ohjeiden toimeenpano on meneillään. Kaupunginjohtaja, toimialapäälliköt ja liikelaitosten johtajat vastaavat valvonnan toteuttamisen järjestämisestä omilla toimialoillaan. 9

52 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut 10

53 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 312,9 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat yhteensä 116,3 milj. euroa eli 37,2 %. Milj osuus 2013 muutos Toimintatuotot 195,3 62,4 % 114,2 71,0 % Verotulot 79,0 25,2 % 76,5 3,2 % Valtionosuudet 37,3 11,9 % 37,7-1,1 % Rahoitustuotot 1,4 0,4 % 1,8-23,8 % Yhteensä 312,9 100,0 % 230,2 35,9 % Toimintatuotot Milj osuus 2013 muutos Myyntituotot 91,0 46,6 % 93,2-2,4 % Maksutuotot 12,1 6,2 % 12,2-1,1 % Tuet ja avustukset 3,6 1,8 % 3,7-4,1 % Muut tuotot 88,6 45,4 % 5,0 1680,9 % Yhteensä 195,3 100,0 % 114,2 71,0 % Toimintatuotot olivat 195,3 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (71,0 %) johtuen kertaluontoisista tuotoista Pietarsaaren Energialaitoksen yhtiöittämisestä. Suurimmat erät ovat siis muut tuotot 88,6 miljoonaa euroa ja myyntituotot 91,0 miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj osuus % 2013 muutos Kunnallisvero 68,1 86,3 % 66,7 2,1 % Yhteisövero 5,3 6,8 % 4,7 14,4 % Kiinteistövero 5,5 6,9 % 5,1 6,8 % Yhteensä 79,0 100,0 % 76,5 3,2 % Verotuotot kasvoivat yhteensä 3,2 % (2,5 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa 2,1 % (1,4 milj. euroa) lisäyksen ollessa koko maassa 1,3 %. Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 4,3 % vuodesta 2012 vuoteen Tulokehitys Pietarsaaressa vuodesta 2012 vuoteen 2013 oli 3,1 % kasvun oltua koko maassa 2,5 %. Yhteisövero kasvoi 14,4 % (0,6 milj. euroa). Kiinteistöveron määrä lisääntyi 6,8 % (0,4 milj. euroa). 11

54 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Valtionosuudet Valtionosuudet, milj muutos Kunnallisen peruspalvelun valtionosuus (ilman tasauksia) 38,7 39,2-1,3 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,4-0,3-18,6 % Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2-0,2 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet -0,8-0,9 15,5 % YHTEENSÄ 37,3 37,7-1,1 % Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2014 osuus % 2013 muutos Henkilöstökustannukset 112,9 51,2 % 115,1-1,9 % Palvelujen osto 59,3 26,9 % 57,9 2,3 % Aineet ja tarvikkeet 28,9 13,1 % 30,7-5,7 % Avustukset 8,3 3,8 % 8,5-2,6 % Muut toimintakustannukset 11,2 5,1 % 10,6 4,8 % YHTEENSÄ 220,6 100,0 % 222,8-1,0 % Toimintakustannukset vähenivät yhteensä 1,0 % (2,2 milj. euroa). Euromääräisesti suurin vähennys tapahtui henkilöstökustannuksissa (2,1 milj. euroa) Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 23,5 milj. euroa, siis vähenivät 83,2 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Rahoituksen nettokustannukset lisääntyivät 1,2 milj. euroa. Rahoituskustannusten nousu johtuu sijoitusten arvonalentumisista ja pienemmistä osinkotuloista Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 91,7 milj. euroa vuonna 2014 sen oltua 7,7 milj. euroa vuonna Vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,8 milj. euroa ja poistot 10,8 milj. euroa. Tilikauden tulos osoittaa 80,9 milj. euron ylijäämää. 12

55 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Toiminnan rahoitus 13

56 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Velkakanta oli vuoden 2014 lopussa 82,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti milj. euron käyttämisestä ylimääräisiin lainalyhennyksiin vuonna

57 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 15

58 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 106 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 88,4 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa suurimmat erät ovat saamiset 15,7 milj. euroa, ja rahat ja pankkisaamiset 58,9 milj. euroa. Vastattavissa on oma pääoma 144,7 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 1,7 milj. euroa ja kuluneen vuoden ylijäämä 80,9 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1,0 milj. euroa. Johdannaissopimusten perusteella tehtiin pakollisia varauksia, yhteensä 0,5 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 120,3 milj. euroa. Vakavaraisuus on 52,3 % (28,5 % 2013). Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kertynyttä ylijäämää on 82,6 milj. euroa (4216 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 11,3 milj. euroa. Kaupungin velkakanta laskee 82,1 milj. euroon eli 4192 euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan 2733 euroa asukasta kohden vuonna

59 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot 35 Rahoituskulut 911 Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot 0 Korjauserä (pysyvät vastaavat) -758 Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) Korjauserä (Varausten muutos) -391 Korjauserät(varausten muutos) 0 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 533 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot Antolainasaamisten lisäys Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 106 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys 41 Oman pääoman vähennys 330 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

60 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy 100,00 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Pietarsaaren Energia Oy 100,00 % Malmin kiinteistöjen ky 67,70 % Pietarsaaren Satama Oy 100,00 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,50 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy 100,00 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,70 % J:stads Gamla Hamn Ab - 51,60 % Optima samkommun 35,90 % P:saaren Vanha Satama Oy Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,70 % Pietarsaaren Jäähalli Oy 68,00 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,50 % Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy 100,00 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,50 % Pohjanmaan Liitto 12,30 % OSAKKUUSYHTEISÖT Kaupungin osuus Oy Katternö Ab 40,3 % (Pietarsaaren Energia Oy:n kautta) Ekorosk Ab - Oy, 15,4 % Concordia Pietarsaarenseudun elinkeinokeskus Oy 41,0 % Oy Timberpak Ab 24,6 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,5 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,4 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,1 % Baltic Boat Yard Ab 62,5 % 18

61 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin lokakuussa 2012 hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa on määritelty tarkasti tytäryhteisöjen velvollisuudet emoyhtiötä kohtaan Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Liikelaitos Pietarsaaren Satama yhtiöitettiin vuodenvaihteessa Kaupungin tytäryhtiö Pietarsaaren Satama Oy jatkaa satamaliiketoimintaa. Liikelaitos Pietarsaaren Energian kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkko ja sähköverkkotoiminta myytiin Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle. Osana Energialaitoksen yhtiöittämistä luovutettiin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:ssa kaupungin tytäryhtiölle Pietarsaaren Energia Oy:lle Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy aloitti toimintansa kun 17 kaupungin kiinteistöyhtiöistä fuusioitiin vuodenvaihteessa 2013/2014. Yhtiö on aloittanut uusrakennushankkeiden toteuttamisen Permo 32:ssa ja KEVA-Pajan rakentamisen osalta Kivilösissä. Molemmat hankkeet ovat luonteeltaan sosiaalisia ja ne on siirretty Teknisestä palvelukeskuksesta Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:lle. Jakobstads Företagsfastigheter Ab osti vuoden aikana kaikki osakkeet yhtiössä Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11, joka omistaa Maria Malm-tontin. 19

62 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 20

63 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

64 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

65 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

66 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa ,19 euron ylijäämää. Ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämää osoittavalle tilille. 24

67 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1 Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi : o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden Kertyneen ylijäämän määrä on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 82,6 milj. euroa (vuoden 2014 ylijäämä mukaan luettuna). o Strateginen alijäämä, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Vuosikate 2014 oli 91,7 milj. euroa (2013 7,7) ja nettoinvestoinnit 14,8 milj. euroa ( ,3). Mainittujen nettoinvestointien lisäksi kaupungin osakeomistus kasvoi Pietarsaaren Energia Oy:ssa 51,2 milj. euroa ja Pietarsaaren Satama Oy:ssä 2,9 milj. euroa. o Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 2,0 milj. euron kustannusvähennys vuodeksi 2015 ja 4,0 milj. euron vähennys vuodeksi Kaupunginvaltuuston vahvistamassa talousarviokehyksessä vuodelle 2015 oli 2,0 milj. euron tehostamisvaatimus. Taloussuunnitelmaan on merkitty 3,0 milj. euron tehostamistavoite vuodelle o Hallituksen vireille panema kuntarakenneuudistus tarkoittaa sitä, että myös Pietarsaari osallistuu tulevasta kuntarakenteesta tehtävään selvitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin kustannukset sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista ovat tilinpäätöksessä 51,9 milj. euroa. Kuntien tilastokeskukselle antamien tietojen mukaan Pietarsaari oli vuonna 2012 maamme keskitasolla sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten osalta, 2968 euroa/asukas. Vuonna 2011 Pietarsaari ylitti maan keskitason 12 %:lla ja vuonna 2013 kaupunki oli 12,6 % yli keskitason sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten osalta, 3502 euroa/asukas. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) mukaan Pietarsaari oli 4 % maan keskitasoa korkeammalla tasolla vuonna 2011 ja 5 % maan keskitasoa alemmalla tasolla vuonna 2012 hoidon tarvevakioitujen menojen osalta. THL:n vuoden 2013 laskelmat julkaistaan syksyllä

68 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm seuraavat toimenpiteet: o Sisäisiä tukipalveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Sisäisen tukipalvelukeskuksen yksiköt, joissa toiminta perustuu mitoitukseen, suorittavat jatkuvaa mitoitusarvojen päivitystä ja muutosta. o Kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. Kunnallisteknisen osaston katuinvestointien rakennuttamistapaa on kehitetty. Osa suunnittelusta ostetaan, kuten koneohjauksen tarvitsemat laskelmat ja turvallisuussuunnitelmat. Koneautomaatiolla säästetään työ- ja materiaalikustannuksia. Omajohtoinen tuntihintaiseen koneurakointiin perustuva työtapa on käytössä kaupungin liikelaitosten kanssa yhteistyönä toteutettavissa katusaneerauskohteissa. Niissäkin on koneurakoitsijoiden tuntihinnat ja rakennusmateriaalit aina kilpailutettu kullekin työmaalle erikseen. Omajohtoisesti saneerattiin 61 %. Urakoitsijan toimesta saneerattiin 490 m ja rakennettiin uutta 380 m. Omajohtoisia katurakennustyöryhmiä on yhdestä kahteen. Kylmänä vuodenaikana, kun saneeraushankkeita ei voida toteuttaa, rakentavat katurakennusryhmät pienempiä uudisrakennuskohteita. Kaikki suuremmat uudisrakennuskohteet kilpailutetaan kokonaisurakoiksi. o Kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. Strategiatyö jatkui vuoden aikana ja työ jatkuu edelleen vuonna o Luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Työn alla. o Luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. Vuoden 2014 aikana työvuosien määrä väheni 36:lla vuoteen 2013 verrattuna. o Järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2014 kaikissa hallinnonhaaroissa. Vuonna 2014 jatkui sosiaali- ja terveysvirastossa järjestelmällinen laadunparannustyö SHQS-järjestelmää käyttämällä. Henkilöstöä on koulutettu laadunparannusmenetelmiin. Vuoden aikana on tehty itsearviointeja sosiaali- ja terveysviraston kaikissa yksiköissä. Yksiköt ovat itsearviointien kautta laatineet kehittämissuunnitelmia kehittämistyön konkreettista ohjausta varten. Toiminnan arvoja ja tavoitteita on arvioitu ja erityisesti on keskitytty palveluprosessien kehittämiseen. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisen laatua on arvioitu kyselyllä. o Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa. Ylityötuntien määrä väheni 12,1 % vuodesta Eri lautakuntien tavoitearvioinnit on esitetty käyttötalouden toteutumisosiossa

69 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,7 milj. euroa, sivistyslautakunnalle 0,21 milj. euroa ja ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 0,05 milj. euroa. Yhteensä myönnettiin 3,96 milj. euron lisämäärärahat. Lisäksi talousarviota on oikaistu siinä yhteydessä, kun työllistämismäärärahan käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (nettovaikutus on 0). Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion 0,5 milj. eurolla alhaisen korkotason seurauksena. Liikelaitoksista energialaitoksen tulos oli talousarvion mukainen, Pietarsaaren veden tulos oli 0,2 milj. euroa talousarviota huonompi ja Pietarsaaren sataman tulos 0,6 milj. talousarviota huonompi. Verotulot ylittävät arvion 1,6 milj. eurolla ja valtionosuudet alittavat sen 0,3 milj. eurolla. 27

70 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tuloslaskelmaosion toteutuminen 28

71 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Verotulojen erittely Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % Verovuosi , ,40 Verovuosi , ,12 Verovuosi , ,20 Verovuosi , ,54 Verovuosi , ,16 Verovuosi , ,10 Verovuosi , ,78 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,82 Verovuosi , ,33 Verovuosi , ,28 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,89 Verovuosi , ,28 Verovuosi ,25 Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml tasaukset) Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Liikelaitokset Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Peruspääomantuotto 5% Pietarsaaren Vesi Peruspääomantuotto 12% Energialaitos Satamalaitos Yhteensä

72 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Investointiosien toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 1,75 milj. euron lisämäärärahat. Maa-alueiden hankintaa varten myönnettiin 0,35 milj. euroa, kunnallistekniikan kadunrakennusta varten 0,16 milj. euroa, koulujen irtaimistoa varten 0,04 milj. euroa ja satama-altaan ruoppaukseen 1,2 milj. euroa. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 99 %. Nettoinvestointien määrä on yhteensä 14,8 milj. euroa eli 751 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 4,8 milj. euroa, sosiaali- ja terveysviraston 0,4 milj. euroa ja liikelaitosten investointien 9,55 milj. euroa. Yllä mainittujen investointien lisäksi kaupungin osakeomistus lisääntyi Pietarsaaren Energialaitoksen ja Pietarsaaren Sataman yhtiöittämisten takia. Osakeomistus Pietarsaaren Energia Oy:ssä on 51,2 milj. euroa ja Pietarsaaren Satama Oy:ssä 2,2 milj. euroa. 30

73 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A STADSSTYRELSEN - KAUPUNGINHALLITUS Kostandsberäkn. Kust.arvio BU-ändring Bokslut TA-muutos Tilinpäätös BU-TA BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Avvikelse Poikkeama Utg/Menot Övriga värdepapper - Muut arvopaperit Ink/Tulot Försäljning av aktier - Osakkeiden myynti Utg/Menot Centralsjukhuset - Keskussairaala RÄDDNINGSNÄMNDEN - PELASTUSLAUTAKUNTA Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto Ink/Tulot BILDNINGSNÄMNDEN - SIVISTYSLAUTAKUNTA Utg/Menot Inventarier skolor - Kalusteet, koulut Utg/Menot Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Utg/Menot Övriga samkommuner Bildning - Muut kuntayhtymät; Koulutus Utg/Me not Kva rne n Utg/Me not Förbä ttr. a v friluftsomr./le de r - Ulk.a lue ide n/-re ittie n kunnostus TEKNISKA NÄMNDEN - TEKNINEN LAUTAKUNTA Husavdelningens investeringar tot. - Talo-osaston investoinnit yht Nybyggnad och Tillbyggnad -Uudis- ja lisärakentaminen Lä nsinummi skola va tte nska de och inne rluft - Utg/Me not Länsinummen koulu, vesivahinko ja sisäilma Ink/Tulot Utg/Menot Staffansnäs skede 2 - Tapaninniemi, vaihe Nybyggnad och tillbyggnad, totalt - Uudis- ja lisärakentaminen, yht Utg/Me not Unde rhå lla nde inve ste ringa r - Kunnossa pitoinve stoinnit Ink/Tulot Utg/Menot Björkbacka köksrenovering-koivurinteen keittiöremontti Underhållande investeringar totalt -Kunnossapitoinvestoinnit yhteensä Utg/Menot Städtjänster - Siivouspalvelut Mätning och markanvändning - Mittaus ja maankäyttö, netto Mätning och markanv. Mark köp o försäljning Ink/Tulot Mittaus ja maankäyttö: maan osto ja myynti Utg/Menot Mätutrustning - Mittauskalusto Utg/Menot Byggande av tomter - tonttien rakentaminen Kommunalteknik - Kunnallistekniikka Utg/Me not Löpa nde inve ste ringa r- Juokse va t inve stoinnit Särskilda Investeringar - Erillisinvestoinnit Hällvä ge n me lla n Vä stra Ringv o T örnrosa v - Hälla ntie Utg/Menot välillä Läntinen rengastie - Villiruusuntie Utg/Menot Vä stra Ringvä ge n, Vä ste rå ke rsv-kisorvä ge n-hällvä ge n - Läntinen rengastie, Länsipellontie -Kisorintie -Hällanintie Utg/Menot Vä ste rle de n me lla n Lä nsinummi skola och Fogde v + 2 st trummor - Lä nsivä ylä vä lillä Lä nsinumme n koulu ja Voudintie + 2 kpl rumpuja Utg/Menot Botte nviksvä ge n/skolga ta n -Östra ringvä ge n - Pohjanlahdentie -Koulukatu - Itäinen rengastie Utg/Menot Hamnvägen - Satamatie Utg/Menot Söde rma lmsga ta n - Ete lä numme nka tu

74 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A STADEN - KAUPUNKI UT GIFT ER-MENOT INKOMST ER-T ULOT NET T O SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN - SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Utg/Me not Socia l- och hä lsovå rdsve rke t - Sosia a li- ja te rve ysvira sto AFFÄRSVERK - LIIKELAITOKSET JAKOBSTADS VATTEN - PIETARSAAREN VESI ENERGIVERKSSTYRELSEN - ENERGIALAITOKSEN HALLITUS HAMNSTYRELSEN - SATAMAHALLITUS Utg/Menot Underhållsinvesteringar mm. - Kunnossapitoinvestoinnit yms Utg/Menot Muddring 11 m - Ruoppaus 4 milj Ink/Tulot Inkomster - T ulot AFFÄRSVERKEN TOTALT -LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ UT GIFT ER-MENOT INKOMST ER-T ULOT NET T O TOTALT STADEN + SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN + AFFÄRSVERKEN - YHTEENSÄ KAUPUNKI + SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA + LIIKELAITOKSET BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A SUMMA INVESTERINGAR(externa) - INVESTOINNIT YHTEENSÄ(ulkoiset) Summa utgifte r - Me not yhte e nsä Summa inkomster - T ulot yhteensä Netto utgifter - Nettomenot Nettoinvesteringar/inv - Nettoinvestoinnit/asukas

75 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 9 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä 25,8 milj. euroa ja kaupungin osuus 2014 oli 0,16 milj. euroa. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunta: Investointeihin sisältyy mm. ambulanssi, palonsuojalaitteita ja öljytorjuntavarasto. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkijättöistä. Kiinteistöjen kunnossapidon juokseviin investointeihin oli investointitalousarvioon varattu 1,1 M. Kiinteistöjen kunnossapitoinvestointeihin käytettiin yhteensä 1,1 M. Staffansnäsin varikolle aloitettiin vuoden aikana varastohallin investointi. Talousarvio vaiheelle oli 0,1 M ja toteutui 0,108 M. Koivurinteen keittiön remonttiin käytettiin 0,17 M. Länsinummen koulun remontti valmistui kesällä Toteutuneet kustannukset 2014 olivat 2,2 M (talousarvio 2,3 M ). Projektin kokonaiskustannus (ilman valtionavustuksia) oli 5,6 M (talousarvio 5,7 M ). Valtionavustuksia saatiin hankkeelle yhteensä 0,961 M. Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan maa-alueiden myynti ja osto on tasapainotettava 5 10 vuoden kuluessa. Kunnallistekniikka Juoksevien investointien määrärahasta käytettiin 68 % katusaneerauksiin. Suurimmat kohteet olivat Pohjantie ja Sofianlaaksonkatu Itänummella, yhteensä n euroa sekä n euroa Itärannantiellä. Saneeraukseksi laskettiin myös Permontien siirtäminen, euroa, joka teetettiin urakalla. Uusien katujen rakentamiseen käytettiin samasta määrärahasta alle 7 %. Sillä rakennettiin Santapellontietä n eurolla. Vuoden 2015 työkohteista, Salmikalliontie ja Salmipellontie, tehtiin ylimääräisenä työnä ennen maan jäätymistä tarvittavia johtosiirtoja n eurolla. Konevarikolla vaihdettiin pyöräkuormaaja vuonna 2013, josta nyt maksettiin jälkimmäinen maksuerä n euroa. Uusia koneinvestointeja olivat lumilinko ja vesakon raivauskone, yhteensä n euroa. Kokonaismäärärahasta koneiden osuus oli n. 9 %. Liikunta-alueiden kunnossapitoyksikkö hankki nurmikoiden ilmauslaitteen ja rakensi hieman aitaa keskuskentälle, yhteensä n (n. 1 % määrärahasta). 33

76 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Puistoyksikössä korjattiin puutarhan työtiloja n eurolla (n.12 % määrärahasta). Rakennuksen toinen puoli eli sosiaalitilat ja työhuone korjataan vuonna Erillisinvestoinneista käytettiin suurin osa Länsiväylään, n euroa, Hällanintiehen n euroa ja Läntiseen Rengastiehen euroa. Läntisen Rengastien rakentaminen päätettiin tehdä isompana kokonaisuutena valmiiksi vuonna Etelänummikadun osalla tehtiin vielä ennen talven tuloa viimeistelytöitä n eurolla. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit ovat euroa, joka rahoitetaan osaksi poistoilla, osaksi Pietarsaaren kaupungilta otettavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Kokonaisinvestoinnit 1,870 milj. euroa vuonna SATAMAHALLITUS Kokonaisinvestoinnit 3,902 milj. euroa vuonna ENERGIALAITOKSEN HALLITUS Kokonaisinvestoinnit 3,775 milj. euroa vuonna

77 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Rahoitusosan toteutuminen 35

78 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta 36

79 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 37

80 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

81 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

82 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

83 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv KONSERNI 41

84 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

85 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

86 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

87 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2011 hyväksymän tarkistetun poistosuunnitelman mukaan. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenon suuruisena. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisena FIFO-periaatteen mukaisena. Konsernitilinpäätöksen laajuus Kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Kuntakonsernin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien, joissa kaupunki on osakas, keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäinen omistus Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 45

88 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

89 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

90 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

91 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

92 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

93 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

94 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

95 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

96 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

97 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

98 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

99 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja Markku Kaksonen TOIMIALA: Vesihuolto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Omalla toiminta-alueella laitos huolehtii vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia. Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuosi 2014 oli edellisen vuoden tapaan koko maassa harvinaisen lämmin. Suomen meteorologisen instituutin mukaan vuosi oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Keskilämpötila oli vain 0,15 astetta alhaisempi kuin ennätysvuoden Länsi-Suomessa satoi edellisvuotta hieman enemmän. Raakaveden laatu oli suhteellisen huono. Tämä ei aiheuttanut kuitenkaan suuria ongelmia talousveden valmistuksessa. Poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi näkyi jätevedenpuhdistamon toiminnassa. Koko vuoden suurin vuorokausi- ja kuukausivirtaama (kevättulva!) sattuivat marraskuulle. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei tapahtunut käännettä parempaan. Maailmatalous ei kasvanut, vaikka USA:ssa pieniä kasvun merkkejä jo näkyi. Euroalueen tilanne jatkui varsin huonona. Venäjän talous jatkoi laskuaan. Tämä kaikki näkyi edelleen myös Suomessa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Valtiontalouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet myös vesihuoltoinvestointien tukemiseen varattuihin määrärahoihin. Tästä huolimatta saimme keväällä myönteisen ilmoituksen valtionavun myöntämisestä seudulliselle yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeellemme ja saatoimme näin käynnistää hankkeen. Vesihuoltolain muutokset tulivat voimaan Laki on keskeisin vesihuoltotoimintaa säätelevä laki. Sen uudistaminen oli aloitettu jo vuonna Samanaikaisesti tulivat voimaan myös maankäyttö- ja rakennuslain uudet hulevesien hallintaa koskevat säädökset. Niiden myötä päävastuu hulevesien hallinnasta siirtyi vesihuoltolaitoksilta kunnille. Kunta ja vesihuoltolaitos voivat kuitenkin sopia, että vesihuoltolaitos jatkossakin huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Niin ikään samanaikaisesti edellisten kanssa tulivat voimaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen päivitykset. 57

100 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Veden laatu Laatuvaatimukset ja - suositukset (stm 461/2000) Veden toimituskatkot Viemärin toim.häiriöt Myönteinen kehitys Myönteinen kehitys Toteutustapa Vastuussa oleva Viranomais- ja omavalvonta, käyttöinsinööri Asiakaspalautteen rekisteröinti, verkostoinsinööri Arviointi (Tilinpäätös) Vaatimukset ja suositukset täytettiin paria pientä poikkeamaa lukuun ottamatta Kehitys oikean suunt. Kehitys oikean suunt. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Palvelun Maan keskitaso +/-15 tuotantokustannuk % molempien kohdalla set Asiakasmaksut RESURSSIT JA TALOUS Toteutustapa Vastuussa oleva Vesihuoltolaitosten tunnusluvut, vvy:n raportti Vesihuoltolaitosten maksut, vvy:n vertailu Arviointi (Tilinpäätös) Arviointia ei vielä saatavana Vertailuhinnat: -vesilaitosmaksut 15,0 % korkeammat -viemärilaitosmaksut 14,3 % alhaisemmat -maksut yhteensä 3,3 % alhaisemmat Tasapainoinen talous Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2014 min - real - max Investointien tulorahoitus Suurempi kuin 100 % 10 vuoden tarkastelujaksolla Toteutustapa Arviointi Vastuussa oleva (Tilinpäätös) Tilinpäätös, toim.joht. Keskiarvo ,6 % 58

101 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv TOIMINTA JA TALOUS Organisaatio ja henkilöstö Toimintavuoden lopussa vakinaisen henkilökunnan lukumäärä oli 29 henkilöä. Näistä 22 oli kuukausipalkkaisia ja seitsemän tuntipalkkaisia. Tuntipalkkaisten lukumäärä lisääntyi yhdellä, kun Mika Hillberg palkattiin asentajaksi Reijo Viinikan tilalle. Yksi työntekijä kuukausipalkkaisista ja yksi tuntipalkkaisista oli osa-aikainen. Tilapäisten työntekijöiden (sijaisten ym.) lukumäärä vuoden aikana oli neljä henkilöä. Työvuosien määrä oli yhteensä 28,7. Henkilöstö osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin varsin ahkerasti. Vähintään 1-3 koulutuspäivää kertyi noin 66 % henkilöstöstä. Asiakkaat ja myynti Laskutetun veden ja jäteveden kokonaismäärät kasvoivat vuonna 2014 hieman edellisvuodesta. Laskutettu vesimäärä oli m3, kun se 2013 oli m3 (ero 0,8 %). Laskutettu jätevesimäärä oli m3, kun se 2013 oli m3 (ero 1,4 %). Laskutettu vesi kasvoi pääasiassa omalla toiminta-alueella. Jäteveden osalta kasvua tapahtui oman alueen lisäksi myös naapurilaitoksilta laskutetuissa määrissä. Vuoden 2014 lopussa laskutettavien vedenkäyttöpaikkojen lukumäärä oli 4 979, kun paikkoja edellisen vuoden lopussa oli Vedenhankinta Vedenhankinta tapahtui edelleenkin pääasiassa Ähtävänjoesta. Vuoden aikana pumpattiin raakavettä joesta Åminnen vesilaitoksen puhdistusprosessiin yhteensä m3 ( m3 vuonna 2013), eli m3/d (6 831 m3/d). Puhdistettua talousvettä vesijohtoverkkoon pumpattiin m3 ( m3), eli m3/d (5 450 m3/d). Erotus m3, eli 20,3 % ( m3, eli 20,2 %) raakaveden määrästä käytettiin vesilaitoksen sisäisiin tarpeisiin, kuten flotaatioyksiköiden sekä hiekka- ja hiilisuodattimien huuhteluun. 59

102 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Vesimäärät (milj.m3) 3 2,5 2 1,5 1 0, raakavesi laskutettu vesi muilta laitoksilta laskutettu verkkoon pumpattu vesi vesilaitoksen sisäinen käyttö muilta laitoksilta ostettu Ähtävänjoen raakaveden laatu vuonna 2014 oli edellisvuotta hieman parempi. Tärkeimmän veden laatua kuvaavan parametrin, kaliumpermanganaattiluvun, joka mittaa raakaveden orgaanisen aineksen määrää, keskiarvo oli 69,4 mg/l. Keskiarvo oli 7,5 % pienempi kuin edellisen vuoden keskiarvo, 75,0 mg/l. Valvontatutkimukset osoittivat talousveden täyttävän asetuksen laatuvaatimukset. Yksi enterokokin aiheuttama poikkeama todettiin, vaikka näytteen klooripitoisuus oli normaali. Syytä poikkeamaan ei ole voitu jäljittää. Uusintanäytteessä tulos oli normaali. Kaksi kertaa todettiin poikkeamat raudan ja mangaanin suositusarvoista. Syynä olivat ilmeisesti vedenkäyttölaitteet ja vähäinen vedenkäyttö kiinteistössä, josta näytteet otettiin. Viranomaisvalvonta on rajoitetussa tarkkailussa käsittänyt 27 näytteenottokertaa, yhteensä 549 analyysiä ja laajennetussa tarkkailussa 5 näytteenottokertaa, 376 analyysiä. Lisäksi terveysvalvonnan raakaveden tarkkailu on käsittänyt 4 näytteenottokertaa ja 87 analyysiä. Itse olemme suorittaneet raakaveden käyttötarkkailua 367 näytettä (3426 analyysiä), puhtaan veden tarkkailua 367 näytettä (2571 analyysiä), johtoverkosta 19 näytettä (210 analyysiä), alasäiliölle tulevan veden 27 näytettä (30 analyysiä) ja lähtevän veden 27 näytettä (196 analyysiä). Tämän lisäksi on puhdistusprosessista otettu ja analysoitu suuri joukko näytteitä analyysejä flotaatioyksiköistä, hiekkasuodattimista, välipumppauksesta, hiilisuodattimista, desinfioinnista jne. 60

103 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Flotaatio- ja välialtaiden puhdistus suoritettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Uudet sameusmittarit asennettiin flotaatioyksiköiltä ja hiekkasuodattimilta sekä laitokselta lähtevälle vedelle. Näiden lisäksi tehtiin otsonointilaitteiston, kompressoreiden ja monien muiden laitteiden huolto- ja kunnossapitotöitä; mm. kemikaali- ja näytteenottopumppujen ja pinnankorkeusmittausten paineantureiden uusimisia jne. Loppuvuodesta kunnostettiin puhdistamorakennuksen valvomo-, toimisto, sosiaali- ym. tiloja, joista osa sai uudet maalit seiniinsä, uudet lattiamatot tai valaisimet. Koko vuoden aikana ostettiin pieni määrä vettä (8 331 m3) myös Kovjoki Vatten Ab:n pohjavesilaitokselta Uudenkaarlepyyn suunnan yhdysvesijohdon (kriisivesijohdon) kautta. Tarkoituksena oli pitää kriisivesijärjestelmä koko ajan toimintakunnossa. Åminnen vesilaitoksen varavoimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa. Sen jälkeen se on käynnistynyt automaattisesti sähkökatkon sattuessa tai käynnistetty manuaalisesti sähkökatkon varalta uhkaavan sään edellä yhdeksän kertaa, jolloin käyttötunteja laitokselle kertyi 13,5 h. Vesitornin saneeraus oli vuoden tärkein investointihankkeemme. Saneeraus valmistui pääosin vuoden lopulla. Jäljelle jäi joitakin pienempiä jälkitöitä. Torni oli pois käytöstä kesäkuun puolivälistä vuoden loppuun. Tämä aiheutti jonkin verran haasteita jakeluverkon paineen ylläpidolle Pedersin alasäiliöllä. Vuoden loppuun mennessä saneeraus oli maksanut yhteensä Rakennusteknisen kunnostuksen suunnitteli IdeaStruktura Oy:n Jukka Huttunen. Rakennustekniset työt toteutti Rakennusliike Antti Salonen Oy. Valvojana toimi Owe Sjölund Aaro Kohonen Oy:stä. Putkiston uusimisen suoritti Caverion Industria Oy sekä sähkö- ja lämpötekniset työt Caverion Finland Oy. Johtoverkot Johtoverkot-yksikkö aloitti vuoden 2014 muutolla vanhoista Isonkadun tiloista uusiin hienoihin tiloihin Staffansnäsin varikkoalueella. Suuria omia johtohankkeita ei teetetty urakalla. Olimme kuitenkin muun teknisen sektorin kanssa mukana joissakin yhteishankkeissa, mm. Pohjanlahdentiellä, Permontiellä ja Itärannantiellä. Kahden ensin mainitun hankkeen yhteydessä vanhojen johtojen uusimisen ohella rakennettiin myös seudullisen paineviemärin osuuksia. Ainoa vuoden 2014 aikana toteutettu uudisrakennushanke oli Penvikenin vesi- ja viemärijohdot, jotka palvelevat neljää teollisuustonttia. Vuoden lopulla käynnistettiin myös suuren seudullisen hankkeen työt osuuksilla Åminnen vesilaitos - Launisaarentie, Åminnen vesilaitos Edsevö ja Lepplax Norrby. Vesitornin saneeraus oli erittäin tervetullut hanke. Tornin ollessa poissa käytöstä saatoimme todeta sen merkityksen vesijohtoverkon painevaihteluiden tasaamisessa. Tämä käy ilmi myös alla olevasta pylväsdiagrammista. Vesitornin ollessa pois käytöstä vuoden jälkipuoliskolla lisääntyi vesijohtoverkon putkirikkojen lukumäärä edellisvuoden 32 kpl:sta peräti 59 kpl:seen. 61

104 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Vuonna 2014 havaittiin viemäritukoksia vain 14 kappaletta, joista pari kappaletta voidaan kirjata ulkoiseksi ilkivallaksi. Ylipäätään suurempia häiriötilanteita esiintyi harvakseen, vaikka viemäriverkon kunto monin paikoin on voitu todeta huonoksi. Investointimäärärahasta käytettiin johtoverkkojen saneeraukseen. Suurimpia kohteita olivat Pohjanlahdentie ja siihen liittyvät johdot, Permontie ( ) ja Itärannantie ( ). Vain käytettiin vesijohtojen ja viemäreiden uudisrakentamiseen, mm. Penvikenin alueella ( ). Seudullinen vesijohto- ja viemärihanke käynnistettiin rakentamalla saneeraustöiden yhteydessä Pohjanlahdentiehen ja Permontiehen paineviemäriosuudet ( ). Toimintavuoden aikana rakennettiin yhteensä 61 m uusia vesijohtoja (edellisen vuoden aikana 463 m), 60 m (521 m) viemäreitä ja 0 m (85 m) hulevesiviemäreitä. Saneeraustöiden yhteydessä rakennettiin uusia vesijohtoja tai sujutettiin vanhoja yhteensä 524 m (2 768 m) ja viemäreitä m (1 080 m) sekä rakennettiin uusia hulevesiviemäreitä 171 m (315 m). Jätevedenpuhdistus Vuonna 2014 käsiteltiin Alhedan jätevedenpuhdistamolla jätevettä yhteensä m3. Vuonna 2013 määrä oli m3. Lisäys oli 6,6 %. Jätevedenpuhdistamon vuorokausivirtaama oli keskimäärin m3 ja suurin vuorokausivirtaama m3 mitattiin marraskuussa. Laskutettu jätevesimäärä omalla alueella oli m3. Muilta kunnilta / laitoksilta laskutettiin jätevettä m3 sekä sakokaivolietettä m3. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Käsiteltyllyt jätevedet yhteensä ja muilta laitoksilta (milj. m3) Käsitellyt jätevedet yhteensä Muilta laitoksilta 62

105 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Jätevedet muilta laitoksilta (m3) Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto UPM Sakokaivoliete ym. Jätevesimäärät muilta laitoksilta ovat kasvaneet vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. UPM Kymmene Oyj:n tehtaiden jätevesimäärä on kuitenkin pienentynyt. Vastaanotetun sakokaivo- ym. lietteen määrä on pysytellyt samalla tasolla kun ennenkin, vaikka tarkoitus on ohjata tyhjennykset Pohjanmaan Biokaasulaitokseen Kokkolaan. Vuonna 2014 puhdistamolle tullut orgaaninen kuorma oli 724 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 791 t, ja fosforikuorma 25,9 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 27,5 t. Alhedan puhdistusprosessi toimi suhteellisen hyvin. Lupamääräysten uudet puhdistusvaatimukset ( ) saavutettiin lukuun ottamatta ensimmäisen vuosineljänneksen BOD 7 :n raja-arvoa ja reduktiovaatimusta, sekä viimeisen vuosineljänneksen kiintoaineen ja BOD 7 :n raja-arvoja ja BOD 7 :n, COD Cr :n ja fosforin reduktiovaatimuksia. Kaikki poikkeamat olivat vähäisiä Sisääntuleva BOD7 tonnia/vuosi Lähtevä BOD7 tonnia/vuosi Sisääntuleva fosfori tonnia/d Lähtevä fosfori tonnia/vuosi Vuoden aikana kuljetettiin tonnia kuivattua lietettä käsiteltäväksi Pohjanmaan Biokaasulaitokselle Kokkolaan. Vuonna 2013 määrä oli tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 20,3 %. Analyysit osoittivat taasen, että liete on laadultaan hyvää, raskasmetallipitoisuudet ovat alhaiset. Liete soveltuu hyvin maanparannusaineeksi viljelykäyttöön että viherrakentamiseen. 63

106 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tärkeimpiä saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä Alhedan puhdistamolla olivat uuden välpejätepuristimen hankinta ensimmäiselle välpälle, ilmastimien uusiminen biologisessa puhdistusvaiheessa sekä hiekkasäkkien korvaaminen vaihtolavalla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi joulukuussa 2013 päätöksensä jätevedenpuhdistamon uudesta ympäristöluvasta. Päätös velvoitti laitoksen vuoden 2014 aikana teettämään puhdistamon kunnostus- ja tehostamissuunnitelman sekä myös riskinhallintasuunnitelman. Kunnostusta ja tehostamista koskeva yleissuunnitelma sekä riskienhallintasuunnitelma teetettiin Ramboll Oy:llä. Yksityiskohtainen suunnittelu jatkuu vuonna Hakamaan hulevesipumppaamon varavoimalaitos otettiin käyttöön loppukesällä. Jäljellä on vielä jonkin verran maisemointitöitä. TALOUS JA TILINPÄÄTÖS Liikevaihto vuonna 2014 oli , mikä on (0,8 %) edellisvuoden liikevaihtoa suurempi mutta kuitenkin (5,1 %) budjetoitua pienempi. Toimintakustannukset olivat (8,1 %) edellisvuoden kustannuksia suuremmat mutta (0,2 %) budjetoituja pienemmät. Poistot olivat , eli edellisvuotta suuremmat. Rahoitustuotot ja -kustannukset olivat , eli 665 edellisvuotta pienemmät. Liikeylijäämä oli , mikä on (18,9 %) edellisvuotta pienempi. Tilikauden ylijäämä oli , eli (31,8 %) edellisvuotta pienempi. Bruttoinvestointien määrä oli Investointiosuuksia ei ollut kirjattavana. Käyttöomaisuuden myyntitulona kirjattiin Nettoinvestoinnit olivat , mikä on edellisvuotta enemmän. Vuoden investointikatto ylittyi , varsin harvinainen tapahtuma liikelaitoshistoriamme aikana. Vuoden 2014 liikevaihto ei aivan riittänyt rahoittamaan toimintavuoden investointeja toimintakustannusten, poistojen, lainojen lyhennysten ja omistajalle maksetun pääoman tuoton jälkeen. Investointien tulorahoitus oli vuoden 2014 osalta kuitenkin varsin kohtuullinen, 95,2 %. Kymmenen vuoden tarkastelussa se nousi peräti 117,6 %:iin. Kassavarat olivat vuodet lopussa Lainanottoon ei ollut tarvetta. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että Pietarsaaren Vesi on olosuhteisiin nähden varsin hyvin saavuttanut ne tavoitteet, jotka sille talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on asetettu vuodelle Aiempien tilinpäätösten mukaisesti ylijäämä kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana. 64

107 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Suoritteet/ Tunnusluvut VESILAITOS Pumpattu vesi, m3 - omalta laitokselta - muilta laitoksilta Laskutettu vesi, m3 - oma alue - muut laitokset Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Vesijohtoverkon pit., m Korjatut vuodot, kpl - yleisissä johdoissa - yksityisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo Tilinpäätös ,3 0,330 0,030 0, ,65 1,31 2,11 1,84 Tilinpäätös ,4 0,400 0,036 0, ,72 1,38 2,23 1,94 Tilinpäätös ,2 0,489 0,040 0, ,72 1,40 2,23 1,98 Tilinpäätös ,2 0,506 0,043 0, ,85 1,46 2,38 2,04 Talousarvio Tilinpäätös ,5 0,532 0,039 0, ,92 1,51 2,45 2,13 VIEMÄRILAITOS Käsitelty jätevesi, m3 Laskutettu jätevesi, m3 - oma alue - muut laitokset - sakokaivoliete ym. Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Viemäriverkon pit., m Viemäritukokset, kpl - yleisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo ,9 0,339 0,040 0, ,1 0,349 0,041 0, ,0 0,040 0, ,6 0,356 0,045 0, ,0 0,304 0,045 0, ,89 2,03 2,46 2,56 1,93 2,14 2,54 2,74 1,93 2,21 2,54 2,78 2,01 2,35 2,66 2,96 2,10 2,51 2,75 3,21 Työvuodet 28,5 28,8 29,5 27,8 30,0 28,

108 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

109 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

110 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

111 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

112 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

113 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

114 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA Satamajohtaja: Kristian Hällis TOIMIALA: Satamatoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Satama on tärkeä elinkeinopoliittinen työkalu Pietarsaaren kaupungille ja rakenteellinen voimavara Pietarsaaren seudun elinkeinoelämälle. Pietarsaaren Sataman strategiset tavoitteet: 1) Toiminta perustuu on markkinoiden (asiakkaiden) kuljetustarpeisiin sekä merikuljetusten kysyntään. 2) Sataman tehtävää elinkeinopoliittisena työkaluna tulee kehittää edistääksemme kaupungin elinkeinorakenteen kehittymistä ja yritysten etabloitumista. 3) Toiminta perustuu kannattavuuskriteereihin. 4) Toiminnan tulee tapahtua kestävän kehityksen raameissa. 5) Toimintaa kehitetään parhaiten palveluntuottajien, asiakkaiden ja sataman yhteistyön kautta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuosi 2014 oli liikenteen osalta yksi vaikeimmista vuosista liikelaitoksen olemassaolon aikana. Suomen ulkomaankauppa väheni myös tänä vuonna. Metsäteollisuudella ja erityisesti selluntuotannolla meni kuitenkin suhteellisen hyvin ja Pietarsaaren sataman kautta kuljetettu volyymi säilyi melko hyvällä tasolla. Tietyt kuljetusketjun logistiikkaratkaisut johtivat kuitenkin siihen, että osa Pietarsaaren Satamassa varastoitavasta sellusta laivattiin Raumalta asiakkaille Eurooppaan, minkä vuoksi Pietarsaari jäi ilman tavaramaksuja. Myös sahatavaramarkkinoilla lakkautettiin myyntikanavia joissa Pietarsaari oli osana vientiketjua. Pietarsaaren Satamaa pidetään yhtenä maan tehokkaimmista sahatavarasatamista, mutta johtuen syistä joihin satama ei voinut vaikuttaa, valittiin sahatavaravirroille toinen kuljetusreitti. Sementin ja lipeän tuonti sujui hyvin ja odotusten mukaisesti. Eniten huolta aiheutti se että Alholmens Kraftin energiantuotanto oli pysähdyksissä pitkän aikaa. Biopolttoaineen ja hiilen tuonti väheni verrattuna aiempiin vuosiin. Myös raakapuun tuonti UPM:n selluntuotantoa varten väheni. Pietarsaaren tehtaat hankkivat havupuunsa kotimaan markkinoilta. Investoinnit Satama-altaan ruoppaus voitiin suorittaa loppuun vuonna Päätöskokous pidettiin lokakuussa. Hankkeen aikataulun pitkittymisestä ja vaikeasti laskettavista kustannuksista huolimatta pysyttiin budjetissa. Liikenneviraston hanke valmistuu vuoden 2015 aikana, mikä merkitsee sitä, että Pietarsaaren Satama voi toivon mukaan ottaa käyttöön väylän 11 metrin kulkusyvyydellä syksyllä

115 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tulevaisuuden näkymät Markkinoilla tapahtuneista suurista muutoksista johtuen emme voi odottaa että energiapolttoaineen tuonti tai raakapuun tuonti selluntuotantoa varten yltäisi enää vuoden 2010 huippulukemiin. Tämän vuoksi on tärkeintä voida tarjota uusia logistiikkaratkaisuja suuremmalle määrälle ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä. Myönteistä on että viimeistään vuoden 2016 alusta voimme ottaa ottaa käyttöön kilpailukykyämme lisäävät investoinnit joihin olemme viime vuosina panostaneet. Meillä on nyt erinomainen syvälaituri ja Pohjanlahden toiseksi syvin 11 metrinen väylä. Pietarsaaren Satama aloittaa toimintansa suunnitellusti osakeyhtiömuotoisena

116 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Sataman infrastruktuurin ylläpitäminen ja parantaminen. Tavaravirran tehostaminen. Infrastruktuuria koskevien poikkeamien vähentäminen 1/5:lla. Asfaltointi, uudet varastoalueet, liikennesuunnitelman toteuttaminen. Kuluneiden pintojen asfaltointi, varastoalue valmistunut ja pinnoitetaan. Satamajohtaja/Tekninen päällikkö Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Satama on elinkeinopoliittinen väline joka palvelee elinkeinoelämää. Satamaan liittyvät elinkeinoelämän projektit Sataman roolin korostaminen logistisena plustekijänä elinkeinoelämälle. 2 projektia työn alla. Sataman vaikutus yritysten etabloitumiseen ja kehittymiseen. Satamajohtaja Markkinointisuunnitelma laaditaan vuoden 2014 aikana. 74

117 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Satama nähdään voimavarana Min 1 kansainvälinen kaupungin profiilissa. projekti. Real 1 kansainvälinen + 1 kansallinen projekti. Toteutustapa Vastuussa oleva Satamajohtaja Arviointi (Tilinpäätös) 1 kansallinen projekti työn alla. Resursseja säästetty kansainvälisten projektien osalta huonosta markkinatilanteesta johtuen. HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Sataman tavoitteena on Käsiteltyjä poikkeamia 100 %. Laatujärjestelmä/ Tekninen kehittää ja parantaa päällikkö/ Satamajohtaja palveluntuotantoa. Vuosittainen laatuauditointi. Arviointi (Tilinpäätös) DNV-GI:n auditoinnissa todettiin että satama on suoriutunut lähes 100- prosenttisesti. Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Motivoitunut, lojaali ja osaava Motivoitunut ja palvelualtis Riittävät resurssit. henkilöstö. henkilöstö. Liikenne/ henkilöstö Henkilöstö omaksuu aktiivisesti Koulutuksen lisääminen. uusia toimintatapoja. Asiakkaat kokevat työsuoritukset osana sataman kilpailukykyä. Sataman johto Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstö saanut hyvät arvostelut laatuauditoinnissa. 75

118 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva Sataman organisaation tulee olla "itseohjautuva" perustuen määriteltyihin vastuualueisiin ja tehtävänkuvauksiin. Raportointijärjestelmää ja mittareita parannetaan. Kokonaiskonsepti määritellään organisaation eri moduulien yhteistoiminnan perusteella. Sataman operatiivinen johto Organisaation osat työskentelevät melko itsenäisesti ja kokonaisuus on toimiva tehokkaan koordinoinnin kautta. Liikevaihto/ henkilöstö Tehokas organisaatio muodostaa yhä tärkeämmän osan kilpailukykyä. 76

119 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Satama muodostaa tärkeän Ruoppausprojekti valmistuu Julkinen hankinta. osan kaupungin vuoden loppuun mennessä. infrastruktuuria. Tärkeitä Yhteistyö Liikenneviraston investointeja on katsottava kanssa. tätä taustaa vasten. Käyttötaloudessa tulee olla sijaa investoinneille. Tekninen päällikkö/ Satama-altaan ruoppaaminen Satamajohtaja 11 metriin. Arviointi (Tilinpäätös) Ruoppausprojekti valmistui sataman osalta Budjetissa pysyttiin huolimatta pitkittyneestä aikataulusta ja vaikeasti laskettavista kustannuksista. Omistajaohjaus Tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Satamatoiminta tulee Yhtiöittäminen toteutetaan Strategiaryhmä omistajat yhtiöittää vuoden 2014 aikana niin että satama on valmiina kunnallislain muutosten uusiin haasteisiin vuonna Sataman johto/ mukaisesti Satamajohtokunta Arviointi (Tilinpäätös) Intensiivisen alustavan työn jälkeen satama yhtiöitettiin

120 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio -14 Tilinpäätös -14 Liikevaihto Liikevaihto/ henkilöstö / määrä Liikenne/t Liikenne/ henkilöstö t/ määrä Liikenne /t 1,50 1,55 1,49 1,69 1,58 1,77 Käyttö/Kate% , Työvuodet 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 78

121 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta kaikki varat ja velat sekä toiminta luovutettiin klo Pietarsaaren Satama Oy:lle. Näin ollen liikelaitoksella ei ole virallista tasetta. 79

122 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

123 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

124 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja: Henrik Snellman TOIMIALA: Pietarsaaren energialaitos Vuotta 2014 leimasivat talouden taantuma ja normaalia lämpimämpi sää. Se näkyi myös sähkönkäytössä, joka supistui vajaan prosentin (-0,8) edellisvuodesta. Teollisuudessa sähkönkäytön supistuminen oli hieman suurempaa (-1,2 %) kuin muilla sektoreilla (-0,5 %). Sähkönkäyttö mateli lähes koko vuoden, mutta joulukuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan tapahtui hienoista piristymistä, kun käyttö kasvoi 2,4 prosenttia. Kasvu tuli pääasiassa kotitalouksista, palveluista ja maataloudesta (3,8 %), mutta teollisuudessakin kirjattiin positiivinen luku (+0,6 %) muiden syyskauden kuukausien oltua kaikki miinuksella. Suomi käytti sähköä viime vuonna 83,3 terawattituntia (TWh). Käytöstä katettiin nettotuonnilla 21,6 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 78,4 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi käytöstä 26,1 prosenttia, ydinvoima 27,2 prosenttia, vesivoima 15,8 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 8,0 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1,3 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 39,4 TWh, 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Määrä on 8,5 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 2006, jolloin teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta oli runsaat 53 prosenttia. Vuoden 2014 sähkön kulutushuippu, megawattia (MW), osui tammikuun 20. päivään klo 8-9. Sähköä tuotiin tuolloin vajaan 2900 MW:n teholla. Sähkön nettotuonnin määrässä kirjattiin ennätyslukema - 18 TWh. Nettotuonnin osuus sähkön kokonaishankinnasta nousi edellisvuoden 18,7 prosentista 21,6 prosenttiin eli reilusti yli viidennekseen. Nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla siivitti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti kasvoi edellisvuodesta noin puolitoistakertaiseksi. Suomessa tuotettu sähkö (65,4 TWh) oli viime vuonna 74-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä eli hiilineutraalia, mikä on uusi ennätys. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 39 prosenttia sähköntuotannosta ja kotimaisten polttoaineiden osuus 45 prosenttia. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 päästöt olivat nousseet, mutta nyt ne putosivat takaisin suunnilleen vuoden 2012 tasolle. Päästöjen lasku johtui ennen kaikkea sähköntuonnin lisääntymisestä ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon vähenemisestä. Pieni osansa päästöjen laskussa oli myös kotimaisen vesivoimatuotannon hienoisella kasvulla. 82

125 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tuulivoima ylitti vuoden 2014 sähkön hankintapaletissa reilusti yhden (1,3) prosentin osuuden. Tuulituotannon määrässä kirjattiin myös tasaluvun eli yhden terawattitunnin ylitys (1,1 TWh). Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 43 prosenttia. Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2014 alhaisella tasolla. Viimeksi näin alhaisia tai vielä alhaisempia markkinahintoja on nähty vuonna Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 3,6 snt/kwh, runsaat 12 prosenttia alempi kuin vuonna 2013 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot - sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2014 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin 0,6 snt/kwh. Tämä johtui ennen kaikkea ongelmista läntisessä siirtokapasiteetissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä. Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa. Näin oli tilanne myös viime vuonna. Kun koko teollisuuden vuoden 2014 investoinnit arvioitiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime kesänä julkistaman investointitiedustelun mukaan 5,3 miljardiksi euroksi, yksin energiainvestointien arvioitiin olevan 1,7 miljardia euroa eli yli 30 prosenttia koko teollisuuden investoinneista. Sähkön alhainen markkinahinta on kuitenkin asettanut monet tuotantoon kaavaillut investointisuunnitelmat uuteen valoon. Investointimahdollisuuksia laimentaa ennen kaikkea se, että markkinahinnan nousua ei ainakaan lähitulevaisuudessa näytä olevan näköpiirissä. Puu ja muut biopolttoaineet jatkoivat voimakasta kasvuaan vuonna 2014 kaukolämmön energialähteinä, kasvua oli yhdeksän prosenttia. Energiateollisuus ry:n (ET) laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 31 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuus nousi jo 33 prosenttiin. Biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen on johtanut myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 5,7 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna neljä prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 165 g tuotettua kilowattituntia kohden. Maakaasulla tuotettiin 22 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski neljä prosenttiyksikköä edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli 16 prosenttia. Kivihiilen osuus, 24 prosenttia, laski kaksi prosenttiyksikköä, energiamääränä sitä käytettiin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turpeen käyttö on nyt tasaantunut, sen osuus polttoaineiden käytöstä pysyi edellisen vuoden tasolla, 13 prosentissa. Vaikka vuoden 2014 kaukolämmön tuotanto oli lämpimämmän sään vuoksi edellisvuotta pienempi, kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyn turpeen energiamäärä pysyi ennallaan. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli kolme prosenttia, sitä käytetään pääosin vain huippulämpökeskuksissa. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi runsaalla prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. 83

126 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan 0-10 oc. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2014 aikana vain vähän. Lämmityskuukausista vain tammikuu oli normaalia kylmempi kuukausi. Vuosi 2014 olikin keskilämpötilaltaan runsaan asteen normaalia lämpimämpi. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 12,6 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Kaukolämmön myynti oli viime vuonna 31,3 TWh. Myynti laski vuoteen 2013 verrattuna hieman. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2014 lopussa lähes 1,33 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,35 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,5 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Vajaa 30 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. Kaukolämmön toimitusvarmuus on ET:n keräämien tilastojen mukaan edelleen huippuluokkaa. Vuonna 2014 kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus oli keskeytyneenä keskimäärin 1,8 tuntia eli kaukolämmön toimitusvarmuus oli 99,98 prosenttia. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja ja niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. Uusien asiakkaiden liittäminen, suunnitellut perusparannustyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat myös jakeluhäiriöitä. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota. Energiankulutus Pietarsaaren energialaitoksen alueella 2014 oli 273,8 GWh, mikä oli 3,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Teollisuuden sähkönkulutus laski 11,3 prosenttia johtuen mm. Componentan ja Rettig Lämmön tuotannon päättymisestä vuonna Talouksien kulutus kasvoi 3,8 prosenttia. Sähkön osuustuotanto oli 241 GWh, noin 4 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpömyynti laski 1,8 prosenttia ja oli 171,4 GWh. 84

127 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Sähkön hankinta ja käyttö 2014 Sähkönhankinta TWh Osuus % Yhteistuotanto (CHP) 21,7 26,1 Ydinvoima 22,7 27,2 Vesivoima 13,2 15,8 Erillistuotanto 6,7 8 Tuulivoima 1,1 1,3 Nettotuonti 18 21,6 Hankinta yhteensä 83,3 100,0 Sähkönkäyttö TWh Osuus % Teollisuus 39,4 47,2 Muu käyttö 41,5 49,8 Häviöt 2,5 3 Käyttö yhteensä 83,3 100,0 85

128 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toimitusvarmuus < 4h/kul/vuosi Sähkönlaatu Täyttää normit Kaukolämmönlaatu Täyttää normit Tehokkuus, siirto Teh. Luku > 0,9 Toteutustapa Vastuussa oleva Tilasto, kesk.lkm/kul. Mittaus, EN50160 Mittaus, normien muk. Energiamarkkinavirasto Arviointi (Tilinpäätös) Täyttää 2,616 h/kul/vuosi Täyttää Täyttää RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2014 min - real - max Sijoitetun pääoman sallittu tuoton Energiavirasto, tasoitettu v tasoittaminen, siirto Toteutustapa Vastuussa oleva Energiavirasto Arviointi (Tilinpäätös) Sähköhinta, yhteensä Kaukolämmön hinta, yhteensä Maan keskiarvoa edullisempi Maan keskiarvoa edullisempi Energiavirasto Energiateollisuus r.y. Täyttää Täyttää 86

129 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Tunnusluvut Työvuodet Lkm Sähkönsiirto- Osto GWh Sähkönmyynti- Osto GWh Kaukolämmönmyynti- Osto GWh Sähkön kok.hinta 5000 kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 13,77 15,41 15,11 15,24 15,17 Sähkön kok.hinta 5000 kwh (PEL) cnt/kwh 10,54 11,98 12,38 12,69 12,11 Sähkön kok.hinta kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 11,22 12,97 12,65 12,59 12,58 Sähkön kok.hinta kwh (PEL) cnt/kwh 8,99 10,43 10,83 11,13 10,54 Kaukolämmön hinta kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 6,30 8,30 7,50 8,09 8,31 Kaukolämmön hinta kwh (PEL) cnt/kwh 6,00 6,58 7,20 7,73 7,74 Kaukolämmön hinta kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 5,80 6,90 7,00 7,57 7,63 Kaukolämmön hinta kwh (PEL) cnt/kwh 5,10 5,20 6,20 6,74 6,75 87

130 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

131 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 3. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS R E S U L T A T R Ä K N I N G T U L O S L A S K E L M A Not nr./ Liite nro Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti , ,46 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi , ,01 Värmeförsäljning-Lämmön myynti , ,85 Övr. försäljning-muu myynti , ,53 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO , ,85 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön 1) , ,91 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto , ,92 Värmeinköp/bränsleinköp-Lämmön/polttoaineostot , ,83 Material/förnödenheter-Aineet/tarvikkeet , ,75 Lagerförändring-Varastojen muutos , ,45 Främmande tjänster-vieraat palvelut , ,14 Personalkostnader-Henkilöstökulut 1) Löner/arvoden-Palkat/palkkiot , ,29 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut , ,54 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut , ,95 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot , ,43 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut , ,07 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , ,39 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader-rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta , ,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot , ,38 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut , ,20 Avkastning till staden-tuotto kaupungille , ,00 ÖVERSK./UNDERSK. FÖRE EXTRA ORD.POSTER , ,57 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 9 133, ,19 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , ,38 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 89

132 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 18. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Uppdelning enl. Energimarknadsverket 885/1995, Handels- och industriministeriet 79/2005 Jako Energiamarkkinaviraston 885/1995 mukaan, Kauppa- ja teollisuusministeriö 79/2005 R E S U L T A T R Ä K N I N G T U L O S L A S K E L M A DISTR./SIIRTO ELFÖRS./ SÄHKÖNM. ÖVR.VERKS./ MUU T. TOT/YHT Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti , ,31 0, ,23 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi 0, ,23 0, ,23 Övr. försäljning-muu myynti 0,00 0, , ,14 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO , , , ,60 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön ,46 0,00 0, ,46 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto , ,67 0, ,90 Elinköp, förluster-sähkön osto, häviöt ,92 0,00 0, ,92 Material/förnödenheter-Aineet/tarvikkeet ,79 0, , ,68 Lagerförändring-Varastojen muutos ,37 0,00 0, ,37 Främmande tjänster-vieraat palvelut , , , ,96 Personalkostnader-Henkilöstökulut Löner/arvoden-Palkat/palkkiot , , , ,05 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut , , , ,71 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut , , , ,83 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot , ,90 0, ,41 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut , , , ,53 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , , ,70 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader- Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta ,00 0,00 0, ,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot , ,29 0, ,98 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut , , , ,53 Avkastning till staden-tuotto kaupungille , ,00 0, ,00 ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD.POSTER/ , , , ,15 YLI/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 3 166, ,39 0, ,28 RÄKENSKAPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , , ,43 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 90

133 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 16. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B U D G E T U P P F Ö L J N I N G T A L O U S A R V I O S E U R A N T A BOKSLUT/ TILINPÄÄT. BUDGET/ TALOUSARV. DIFF./ERO Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti , , ,77 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi , , ,77 Värmeförsäljning-Lämmön myynti , , ,77 Övr. försäljning-muu myynti , , ,78 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO , , ,53 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön , , ,67 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto , , ,18 Värmeinköp/bränsleinköp- Lämmön/polttoaineostot , , ,16 Material/förnödenheter- Aineet/tarvikkeet , , ,59 Lagerförändring-Varastojen muutos ,50 0, ,50 Främmande tjänster-vieraat palvelut , , ,10 Personalkostnader-Henkilöstökulut Löner/arvoden-Palkat/palkkiot , , ,50 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut , , ,86 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut , , ,89 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot , , ,43 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut , , ,78 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , ,07 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader- Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta , , ,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot , , ,16 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut , , ,65 Avkastning till staden-tuotto kaupungille , ,00 0,00 ÖVERSK./UNDERSK. FÖRE EXTRA ORD.POSTER , , ,88 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 9 133, , ,28 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT , , ,40 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 91

134 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Liikelaitos Pietarsaaren Energian kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkko ja sähköverkkotoiminta myytiin Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle. Osana Energialaitoksen yhtiöittämistä luovutettiin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:ssa kaupungin tytäryhtiölle Pietarsaaren Energia Oy:lle Pietarsaaren Energialaitoksen toiminta on loppunut Sen takia oheinen tase ei ole virallinen, vaan ainoastaan osana toimintakertomusta

135 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 4. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B A L A N S T A S E AKTIVA - VASTAAVA Not nr./ Liite nro A BESTÅENDE AKTIVA-PYSYVÄT VASTAAVAT 2) , ,79 II Materiella tillgångar- Aineelliset hyödykkeet 1. Mark- o. vattenområden-maa- ja vesialueet , ,46 2. Byggnader-Rakennukset , ,67 3. Fasta konstruktioner-kiinteät rakenteet , ,79 4. Maskiner. inventarier-koneet ja kalusto , ,39 5. Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet , ,72 III Placeringar-Sijoitukset 3) 1. Aktier och andelar-osakkeet ja osuudet , ,76 B RÖRLIGA AKTIVA-VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,50 I Omsättningstillgångar-Vaihto-omaisuus 1. Material o. förnödenheter-aineet ja tarvikkeet , ,82 3. Färdiga produkter/varor-valmiit tuotteet/tavarat , ,00 II Fordringar-Saamiset Långfristiga fordringar-pitkäaikaiset saamiset 2. Lånefordringar-Lainasaamiset 4) , ,00 Kortfristiga fordringar-lyhytaikaiset saamiset 1. Försäljningsfordringar-Myyntisaamiset , ,20 2. Lånefordringar-Lainasaamiset 4) , ,00 5. Resultatregleringar-Siirtosaamiset 0, ,86 I V Kassa o. bank-rahat ja pankki , ,62 AKTIVA tot.-vastaava yht , ,29 93

136 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 5. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B A L A N S T A S E PASSIVA - VASTATTAVAA Not nr./ Liite nro A EGET KAPITAL-OMA PÄÄOMA , ,78 I Grundkapital-Peruspääoma , ,36 I V Över/underskott fr. tidigare räkenskapsperioder Edellisten tilikausien yli/alijäämä 7) , ,04 V Räkenskapsperiodens överskott-tilikauden ylijäämä , ,38 C AVSÄTTNINGAR-PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 2. Övriga avsättningar-muut pakolliset varaukset 8) , ,00 E FRÄMMANDE KAPITAL-VIERAS PÄÄOMA , ,51 I Långfristigt-Pitkäaikainen 7. Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät 5) , ,87 II Kortfristigt-Lyhytaikainen 6. Leverantörsskulder-Ostovelat , ,92 7. Övriga skulder-muut velat , ,43 8. Resultatregleringar-Siirtovelat 6) , ,29 PASSIVA tot.-vastattavaa yht , ,29 94

137 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 19. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS S P E C I F I K A T I O N A V B A L A N S E N T A S E - E R I T T E L Y AKTIVA - VASTAAVAA A II BESTÅENDE AKTIVA-PYSYVÄT VASTAAVAT Materiella tillgångar-aineelliset hyödykkeet III 1. Mark- o. vattenområden-maa- ja vesialueet ,46 2. Byggnader-Rakennukset ,15 3. Fasta konstruktioner-kiinteät rakennelmat Permo elstation-permon sähköasema ,78 kwh-mätare-kwh-mittarit ,18 Transformatostationer-Muuntamot ,52 HAVA elanläggningar-hava sähkölaitteet ,24 Högspänningsfriledningar-Korkeajänniteavojohdot ,75 Lågspänningsfriledningar-Pienjänniteavojohdot ,03 Högspänningsjordkablar-Korkeajännitemaakaapelit ,23 Lågspänningsjordkablar-Pienjännitemaakaapelit ,16 Fjärrvärmeanläggn. pannor-kaukolämpöl. kattilat ,01 Fjärrvärmeanläggn. nät-kaukolämpöl. verkko ,70 4. Maskiner o. inventarier-koneet ja kalusto Maskiner o. inventarier el-koneet ja kalusto sähkö ,20 Maskiner o. inventarier fj.v.-koneet ja kalusto kaukol ,68 5. Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet Anslutningar el-sähköliittymät ,09 Anslutningar fjärrvärme-kaukolämpöliittymät ,38 Placeringar-Sijoitukset 1. Aktier och andelar-osakkeet ja osuudet Aktier telefon-osakkeet puhelin 454,11 Aktier Perhonjoki Ab-Osakkeet Perhonjoki Oy ,29 Aktier Herrfors Ab-Osakkeet Herrfors Oy ,08 Aktier Fincopower Oy-Osakkeet Fincopower Oy 3 615,73 Aktier Katternö Ab-Osakkeet Katternö Oy ,52 Aktier Katternö Kraft Ab-Osakkeet Katternö Kraft Oy ,47 Aktier Katternö Kärnkraft Ab-Osakkeet Katternö Kärnkraft Oy , , , , , , ,79 95

138 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv B RÖRLIGA AKTIVA-VAIHTUVAT VASTAAVAT I Omsättningstillgångar-Vaihto-omaisuus 1. Material o. förnödenheter-aineet ja tarvikkeet II IV Elmaterial-Sähkötarvikkeet ,96 Fjärrvärmematerial-Kaukolämpötarvikkeet ,36 3. Färdiga produkter/varor-valmiit tuotteet/tavarat Bränsle-Polttoaine ,00 Fordringar-Saamiset Långfristiga fordringar-pitkäaikaiset saamiset 2. Lånefordringar-Lainasaamiset ,00 Kortfristiga fordringar-lyhytaikaiset saamiset 1. Försäljningsfordringar-Myyntisaamiset Små elförbrukare-pien.sähkönkuluttajat ,25 Fjärrvärme-Kaukolämpö ,08 Stor/mån.förbrukare-Suur/kuukausikuluttajat ,91 Övriga-Muut ,76 Ansl.avg. el-liittymismaks. sähkö ,90 Ansl.avg. kaukolämpö-liittymismaks. kaukolämpö 3 550,00 2. Lånefordringar-Lainasaamiset Lånefordringar-Lainasaamiset ,00 5. Resultatregleringar-Siirtosaamiset Resultatregleringar-Siirtosaamiset 0,00 Kassa o. bank-rahat ja pankki Kassa JEV-Kassa PEL 1 734,30 AKTIA ,14 AKTIA ,91 AKTIA ,95 AB/OP ,04 AB/OP ,69 AB/OP ,51 NORDEA ,74 NORDEA ,42 NORDEA ,00 NORDEA ,79 SHB ,33 SHB ,41 SHB ,70 Kontokurant-Kuranttitili , , , , , ,00 0, ,17 AKTIVA tot.-vastaavaa yht ,74 96

139 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 21. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS S P E C I F I K A T I O N A V B A L A N S E N T A S E - E R I T T E L Y PASSIVA-VASTATTAVA A EGET KAPITAL-OMA PÄÄOMA I Grundkapital-Peruspääoma ,36 IV Över/underskott fr. tidigare räkenskapsperioder- Edellisten tilikausien yli/alijäämä ,42 V Räkenskapsperiodens överskott-tilikauden ylijäämä , ,18 C AVSÄTTNINGAR-PAKOLLISET VARAUKSET 2. Övriga avsättningar-muut pakolliset varaukset , ,00 E I FRÄMMANDE KAPITAL-VIERAS PÄÄOMA Långfristigt-Pitkäaikainen II 7. Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät Anslutningar el-liittymät sähkö ,60 Anslutningar fjärrvärme-liittymät kaukolämpö ,98 Kortfristigt-Lyhytaikainen 6. Leverantörsskulder-Ostovelat ,94 7. Övriga skulder-muut velat Skatteinneh.skuld-Verovelka ,92 Löner-Palkat ,78 Soc.sk.avg.skuld-Sosiaalimaksuvelka ,24 Fackavg.skuld-Liittomaksuvelka 650,63 Pens.avg.skuld-Eläkemaksuvelka(arb.tag./työntek.) ,80 Arb.lösh.förs.skuld-Työttömyysmaks. (arb.tag./työntek.) 1 060,62 Sjukkassa-Sairauskassa 265,68 Pens.förs.skuld-Eläkemaksuvelka(arb.giv./työnantaja) ,82 MOMS skuld-alv velka ,13 8. Resultatregleringar-Siirtovelat Löner, soc.kostn.-palkat,sos.kust ,42 Övriga-Muut 0, , , , ,42 PASSIVA tot.-vastattava yht ,74 97

140 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 6. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS FINANSIERINGSANALYS RAHOITUSLASKELMA Kassaflödet i verksamheten-toiminnan rahavirta Rörelseöverskott-Liikeylijäämä , ,39 Avskrivningar-Poistot , ,43 Finansiella intäkter och kostnader-rahoitustuotot ja -kulut , ,82 Extraordinära poster-satunnaiset erät 0,00 0,00 Inkomstskatt-Tulovero 9 133, ,19 Korrektivposter till internt tillförda medel-tulorahoituksen korjauserät 0, , , ,81 Investeringarnas kassaflöde-investointien rahavirta Investeringsutgifter-Investointimenot , ,19 Finansieringsandelar för investeringar-rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Försäljningsinkomster av tillgångar bland bestående aktiva- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00 Verksamhetens och investeringarnas kassaflöde , ,62 Toiminnan ja investointien rahavirta Finansieringens kassaflöde-rahoituksen rahavirta Förändringar i utlåningen-antolainauksen muutokset Ökningar i utlåningen till kommunen-antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0, ,00 Ökningar i utlåningen till övriga-antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 0,00 Minskningar i utlåningen till kommunen-antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0,00 0,00 Minskningar i utlåningen till övriga-antolainasaamisten vähennykset muilta 0,00 0,00 Förändringar i lånestocken-lainakannan muutokset Ökning av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 0,00 Ökning av långfristiga lån från övriga-pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 0,00 Minskning av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle 0,00 0,00 Minskning av långfristiga från övriga-pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta 0,00 0,00 Förändring av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Förändring av kortfristiga lån från övriga-lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00 Förändringar i eget kapital-oman pääoman muutokset 0, ,00 Övriga förändringar i likviditeten-muut maksuvalmiuden muutokset Förändring av omsättningstillgångar-vaihto-omaisuuden muutokset 4 662, ,45 Förändring av fordringar på kommunen-saamisten muutos kunnalta 0, ,00 Förändring av fordringar på övriga-saamisten muutos muilta 0,00 0,00 Förändring av fordringar på övriga-saamisten muutos muilta , ,61 Förändring av räntefria skulder-korottomien velkojen muutos , ,17 Finansieringens kassaflöde-rahoituksen rahavirta , ,99 Förändring av likvida medel-rahavarojen muutos , ,37 Förändring av likvida medel-rahavarojen muutos Likvida medel Rahavarat , ,62 Likvida medel Rahavarat , , , ,37 98

141 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 7. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 1/Liite nro Löner utbetalda-maksetut palkat , ,59 Löner , tillägg och övertider ,50 0,00 Arvoden utbetalda samt ersättning för förlorad arbetsförtjänst , ,75 Maksetut palkkiot ja ansiomenetyksen korvaus Resultatreglerade löner-siirtovelat palkat , ,21 Övriga löneavdrag-muut palkkavähennykset , , , ,29 Pensionskostnader-Eläkekulut , ,54 Övriga personalkostnader-muut henkilöstökulut , ,72 Resultatreglerade soc.kostnader-siirtovelat sos.maks , , , , , ,78 Tillverkning för eget bruk- Valmistus omaan käyttöön , ,91 99

142 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 8. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 2/Liite nro Avskrivningar-Poistot Avskrivningar enl. plan-suunnitelmanmuk. poistot ,43 Markområden-Maa-alueet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,46 Ökning-Lisäys ,00 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,00 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,46 Byggnader-Rakennukset Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,67 Ökning-Lisäys ,28 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,80 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,15 Fasta konstruktioner--kiinteät rakenteet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,79 Ökning-Lisäys ,84 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,03 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,60 Maskiner/inventarier-Koneet/kalusto Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,39 Ökning-Lisäys ,49 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,00 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,88 Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,72 Ökning-Lisäys ,35 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot ,60 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo ,47 Avskrivningstiderna enligt plan-suunnitelmanmukaiset poistoajat Elnät, konstruktioner-sähköverkot, rakennelmat Fjärrvärmenät/-pannor-Kaukolämpöverkot/-kattilat Maskiner/fordon-Koneet/ajoneuvot Elstation/sähköasema Permo Byggnader/rakennukset 15 år-vuotta 25 år-vuotta 5 år-vuotta 25 år-vuotta 50 år-vuotta 100

143 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 9. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 3/Liite nro 3 Specifikation av aktier-luettelo osakkeista Aktier antal/ Bokf.värde/ Bokf.värde/ osakkeet kpl. kirjanp.arvo kirjanp.arvo Perhonjoki OY , ,60 " , ,70 " , ,16 " , ,18 " , ,80 " , ,60 " , ,99 " , ,36 " , ,72 " , ,01 " , ,97 " ,20 0,00 Tot. Perhonjoki Oy , ,09 Oy Herrfors Ab , ,08 Fincopower Oy , ,79 Fincopower Oy överlåtelseskatt 56,94 56,94 Oy Katternö Ab , ,00 Oy Katternö Ab överlåtelseskatt 5 433, ,52 Oy Katternö Kraft Ab (Kantele) , ,00 " (Tunturivoima) , ,00 " (Tunturivoima 217 st./rajakiiri 40 st) , ,00 " (Tunturivoima) , ,00 " (Rajakiiri) , ,00 " (Rajakiiri) , ,00 " (Rajakiiri) , ,01 " (Rajakiiri, Kopsa I) , ,10 " ,36 0, , ,11 101

144 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Oy Katternö Kärnkraft Ab , ,00 " , ,00 " , ,00 " , ,00 " , ,00 " , ,13 " , ,99 " ,47 0, , ,12 Övrigt-Muu JNT ,11 454, , ,76 Not nr. 4/Liite nro 4 Lånefordringar-Lainasaamiset Kortfristiga-Lyhytaikaisia Koncernens interna fordringar-konsernin sisäiset saatavat , ,00 Långfristiga-Pitkäaikaisia Koncernens interna fordringar-konseernin sisäiset saatavat , ,00 Not nr. 5/Liite nro Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät Anslutningsavgifter , ,87 Ökning el-lisäys sähkö Ökning fjv.-lisäys kaukol st. anslutningar , ,00 15 st. anslutningar , ,00 Minskning-Vähennys ,00 0,00 Anslutningsavgifter , ,87 102

145 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Not nr. 6/Liite nro Resultatregleringar-Siirtovelat Semesterlöner-Lomapalkat , ,72 Löner/personalbikostnader-Palkat/henkilösivukulut , , , ,29 Not nr. 7/Liite nro 7 Överskott från tidigare räkenskapsperioder/ Edellisten tilikausien ylijäämä Överskott 2013/Ylijäämä , ,27 Överskott från tidigare räkenskapsperioder/ Edellisten tilikausien ylijäämä , ,77 Avsättning enligt EV:s beslut och Pakollinen varaus EV:n päätösten ja mukaan 0, ,00 Totalt/Yhteensä , ,04 Not nr. 8/Liite nro 8 Avsättningar/Pakolliset varaukset Avsättning enligt EV:s beslut / Pakollinen varaus EV:n päätöksen mukaan , ,00 Avsättning enligt EV:s beslut / Pakollinen varaus EV:n päätöksen mukaan , ,00 Totalt/Yhteensä , ,00 103

146 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv JAKOBSTADS ENERGIVERK 12. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Ekonomiska nyckeltal för åren Taloudelliset tunnusluvut vuonna Likviditet CR 10,46 8,03 8,66 8,01 12,15 Maksuvalmius Soliditet % 89,02 % 87,25 % 93,74 % 93,41 % 95,82 % Omavaraisuusaste % Självfinansieringsgrad % 99,73 % 124,29 % 205,86 % 165,55 % 342,58 % Omarahoitusaste % ROI % 3,98 % 4,94 % 6,08 % 7,84 % 12,96 % Driftsbidrag-% 17,39 % 17,81 % 19,48 % 19,60 % 27,02 % Käyttökate-% 104

147 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

148 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen 106

149 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 107

150 42, KV :00 / :s bilaga: Liite 42 A/kv

-2, KH 2015-05-04 16:00

-2, KH 2015-05-04 16:00 -2, KH 2015-05-04 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 4.5.2015 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm

Lisätiedot

Personalrapport. Henkilöstöraportti

Personalrapport. Henkilöstöraportti Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti 1. Inledning.............................................................. 3 2. Personalresurser.........................................................

Lisätiedot

-2, KH :00

-2, KH :00 -2, KH 2016-05-02 15:00 Kokouskutsu Maanantaina 2. toukokuuta 2016 klo 15.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael

Lisätiedot

Personalrapport. Henkilöstöraportti

Personalrapport. Henkilöstöraportti Personalrapport 2015 Henkilöstöraportti Personalrapport 2015 Henkilöstöraportti 1. Inledning.............................................................. 3 2. Personalresurser........................................................

Lisätiedot

-2, KV :00

-2, KV :00 -2, KV 2016-06-13 14:00 Kokoustiedot Aika Paikka 13.6.2016 klo 13.00 HUOM! Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Boström, Peter Lyyra, Anna-Maija Brännbacka-Brunell, Brita Mäenpää, Tua

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

-2, KH :00

-2, KH :00 -2, KH 2018-05-02 16:00 Kokouskutsu Keskiviikkona 2. toukokuuta 2018 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

Personalrapport. Henkilöstöraportti

Personalrapport. Henkilöstöraportti Personalrapport 2016 Henkilöstöraportti Personalrapport 2016 Henkilöstöraportti 1. Inledning 2. Personalresurser 2.1 Personalens mängd och struktur 2.2 Årsverken 2.3 Heltid-deltid 2.4 Personalens åldersstruktur

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

-2, KV 2015-11-16 18:00

-2, KV 2015-11-16 18:00 -2, KV 205--6 8:00 Kokoustiedot Aika 6..205 klo 8.00 Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Luomala, Eero Boström, Peter Lyyra, Anna-Maija Brännbacka-Brunell, Brita Mäenpää,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal

ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat 3.2.2017 arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal KANSALAISOPISTOJEN CAF 2017 Mi + Vako yhteinen raportti! TOIMINTA 1 JOHTAJUUS johtamisen arvot

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Personalrapport Henkilöstöraportti

Personalrapport Henkilöstöraportti Personalrapport Henkilöstöraportti 2017 Personalrapport 2017 Henkilöstöraportti 1. Inledning.............................................................. 3 2. Personalresurser........................................................

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu

Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Kaj Suomela Finansiering av det nya landskapet Behovsfaktorer:

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

JAKOBSTAD PIETARSAARI

JAKOBSTAD PIETARSAARI Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus Grupparbete Ryhmätyö LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus 1. 9.5.2019 A Miten voidaan varmistaa, ettei suunnitelma jää vain paperiksi? Hur kan vi försäkra oss om att planen inte bara lämnar

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke

Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke Parempi Arki Väli-Suomen Kaste-hanke 1.3.2015 31.10.2017 Tausta 100 % Vem är dessa kunder? Och vad består kostnaderna av? 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ketä nämä asiakkaat ovat? Ja mistä koostuu palvelujen

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Nykarleby stads personalenkät Uudenkaarlepyyn kaupungin henkilöstökysely 2015

Nykarleby stads personalenkät Uudenkaarlepyyn kaupungin henkilöstökysely 2015 Nykarleby stads personalenkät 2015 Uudenkaarlepyyn kaupungin henkilöstökysely 2015 Är du man eller kvinna? Oletko mies tai nainen? 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Man Kvinna Hur ung är du? Kuinka vanha

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut. PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut. PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut PKS-neuvottelukunta 26.5.29 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Toimenpide 1 Ruotsinkielisiä sähköisiä palveluja kehitetään osana pääkaupunkiseudun yhteistä seutuportaalia

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Pia Vähäkangas, TtT, Pohjanmaan I&O muutosagentti, förändringsagent i Österbotten 13.11.2018 Pia Vähäkangas,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Keskeiset muutokset Centrala ändringar Muutokset tutkintorakenteessa (asetus) Muutokset ammatillisen perustutkinnon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Personalenkät: Resultat Henkilöstökysely: Tulokset LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Personalenkät: Resultat Henkilöstökysely: Tulokset LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Personalenkät: Resultat Henkilöstökysely: Tulokset LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Enkät - Kysely Enkäten gjordes 20.12.2017 19.1.2018 Kysely toteutettiin ajanjaksolla 20.12.2017

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot