1. JOHDANTO 2. PESIMÄLINNUSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO 2. PESIMÄLINNUSTO"

Transkriptio

1 1 HAVAINTOKATSAUS Keski-Suomen alueelle suunnitellut tuulivoima-alueet: Kärkinen, Kärpänkylä, Pihlajakoski Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry (KSLY) JOHDANTO Keski-Suomen liitto suunnittelee osana 3. vaihemaakuntakaavaa tuulivoimalle soveliaiden alueiden osoittamista osana maakuntakaavoitusprosessia. Tuulivoimatuotannon kannalta potentiaalisista alueista on Keski-Suomen maakunnan alueella laadittu yhdessä muiden Sisä-Suomen muiden maakuntaliittojen kanssa yhteisselvitys (Paakkari 2011), jossa tuulivoimatuotannolle soveliaita alueita kartoitettiin teknistaloudellisesta näkökulmasta ottaen huomioon myös eri alueiden keskeiset luontoarvot. Em. selvityksen täydentämiseksi Keski-Suomen liitto tilasi Keski-Suomen lintutieteelliseltä yhdistykseltä (KSLY) katsauksen yhdistyksen hallussa olevasta aineistosta koskien kolmea suunniteltua tuulivoima-aluetta Korpilahden (nykyisin osa Jyväskylän kaupunkia) Kärkisissä sekä Kuhmoisten Kärpänkylällä ja Pihlajakoskella. Tähän havaintokatsaukseen on kerätty lintutieteellisen yhdistyksen hallussa oleva havaintotieto em. alueilta. Pääasiallisena tietolähteenä on käytetty Birdlife Suomen hallinnoimaa Tiirahavaintotietokantaa, johon on koottu myös KSLY:n hallussa oleva lintuhavaintoarkisto yhdistyksen toiminta-ajalta. Havaintoarkiston ohella erityisesti muuttolinnustoa ja eri lajien käyttämiä muuttoreittejä koskien havaintokatsausta varten haastateltiin Keski-Suomen alueen aktiivisia muutontarkkailijoita. Yhdistyksen arkistoihin tallennetut havaintotiedot perustuvat pääasiassa yksittäisten lintuharrastajien vapaaehtoisesti tallentamiin havaintoihin, kun taas systemaattisia, vakioituja linnustokartoituksia tai seurantoja ei Kärkisten, Kärpänkylän tai Pihlajakosken alueella ole tehty. Tästä syystä alueiden linnustosta sekä mm. eri lajien muuttoreiteistä ei tässä yhteydessä voida antaa kuin hyvin yleispiirteinen kuva, jota tulisikin tuulivoima-alueiden mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä täydentää vakiomenetelmin suoritettavilla linnustolaskennoilla ja -seurannoilla. Havaintokatsauksen on koonnut Asko Ijäs Keski-Suomen lintutieteellisestä yhdistyksestä. 2. PESIMÄLINNUSTO Suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat Päijänteen länsirannan metsävaltaisille alueille, joiden pesimälinnustosta valtaosan muodostavat pääasiassa keskisuomalaiselle metsäympäristöille ominaiset lajit. Päijänteen ranta-alueiden läheisyys sekä voimakkaiden korkeuserojen ja lehtokasvillisuuden synnyttämä monimuotoinen elinympäristörakenne tarjoavat kuitenkin potentiaalisia elinympäristöjä useille eri lintulajeille, minkä vuoksi myös pesimälinnusto on Päijänteen ranta-alueiden läheisyydessä yleisesti keskimääräistä monimuotoisempaa. Keski-Suomen mittakaavassa harvalukuisista lajeista Päijänteen ranta-alueilla tavataan suhteellisen runsaslukuisena mm. useita reheville lehtimetsille ominaisia lintulajeja (mm. valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos), harmaapäätikka (Picus canus), kultarinta (Hippolais icterina) sekä alueen karummilla kallio- ja harjualueilla myös mm. kehrääjää (Caprimulgus europaeus). Em. lajien lisäksi erityisesti Kuhmoisten alueelle ominaiseen pesimälinnustoon voidaan lukea myös kaakkuri (Gavia stellata), jonka pesimäkanta on Keski-Suomen alueella tiheimmillään juuri Kuhmoisten kunnan alueella. Kaakkurin pesimäpaikat sijoittuvat yleensä alueen pienille suojärville ja -lammille, josta linnut hakeutuvat usein syömään Päijänteen puolelle. Pesimäaikanaan kaakkuri pyrkii yleensä välttelemään aktiivisessa ihmiskäytössä olevia vesialueita ja lajia pidetäänkin hyvin herkkänä ihmistoiminnan lisääntymiselle ja mm. rantarakentamiselle sen pesimälampien ympäristössä (mm. Meek ym. 1993) Kärkistensalmi Heinosniemen suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu Heinosniemen keskiosien pääosin asumattomille jyrkkäpiirteisille kallioalueille. Metsiä on alueella monin paikoin voimakkaasti käsitelty, minkä vuoksi nuorten kasvatusmetsien ja taimikoiden osuus on alueella melko korkea. Hakkuista huolimatta Heinosniemen alueella on kuitenkin jäljellä vielä monin paikoin (mm. Niinimäen alueella sekä

2 2 Rimminmäen pohjoisrinteessä) vanhempien kuusi- ja sekametsien alueita, jotka tarjoavat potentiaalisen elinympäristön useille vanhoja metsiä suosiville lajeille (mm. hippiäinen (Regulus regulus), tiltaltti (Phylloscopus collybita), kuusitiainen (Parus ater), idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), pohjantikka (Picoides tridactylus) sekä useat haukka- ja pöllölajit). Alue on nykyisin pääosin asumatonta lukuun ottamatta yksittäisiä asuintaloja sekä maatiloja. Maatilojen läheisyydessä Heinosniemen alueella esiintyy metsälajien ohella myös useita kulttuuri- ja maaseutuympäristöille ominaisia lajeja kuten mm. pensastaskuja (Saxicola rubetra), punavarpusia (Carpodacus erythrinus) sekä eri yölaulajalajeja. Kaikkiaan havaintotietoja Heinosniemen keskiosiin sijoittuvan tuulivoima-alueen linnustosta on KSLY:n havaintoarkistossa olemassa melko vähän (noin 90 havaintoriviä viimeiseltä viideltä vuodelta), minkä vuoksi kattavaa tarkastelua alueen pesimälinnustosta ei tässä yhteydessä ole mahdollista tehdä. Yhdistyksen arkistossa olevat tiedot painottuvat pääsääntöisesti niemen eteläosiin teiden läheisyyteen, kun taas alueen keskiosista havaintomateriaalia on olemassa selkeästi vähemmän. Suojelullisesti alueen huomionarvoisimpia pesimälajeja ovat erityisesti useat päiväpetolintu- ja pöllölajit, joista Heinosniemen alueelta on olemassa runsaasti havaintoja mm. soidintavista viiru- (Strix uralensis), helmi- (Aegolius funereus) ja varpuspöllöstä (Glacidium passerinum) sekä kana- (Accipiter gentilis) ja hiirihaukasta (Buteo buteo). Seuraavassa esitetään lyhyesti yhdistyksen havaintoarkistossa olevat tiedot Kärkisten suunnitellulta tuulivoimapuistoalueelta (aluerajaus , ; , ) vuosilta Lisäksi joidenkin lajien kohdalla on esitetty myös vanhempia havaintoja. Taulukossa on lisäksi esitetty eri lajien suojelullinen asema (käytetyt lyhenteet: VU = Suomen lajien uhanalaisarvioinnin perusteella (Rassi ym. 2010) vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, D = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, joita jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin). Harmaapäätikka (Picus canus), D Kaksi kevättalvista havaintoa Hörhän peltojen ympäristöstä (vuosilta ) sekä yksi havainto pariskunnasta Niiniojanlahdesta keväältä Todennäköinen pesimälaji alueella Helmipöllö (Aegolius funereus), NT, D Kaikkiaan neljä reviirihavaintoa vuosilta pääosin Niinimäen-Rimminmäen-Ryssämäen alueelta. Hyvinä myyrävuosina todennäköinen pesimälaji Heinosniemen (pesiviä pareja mahdollisesti jopa useampia). Hiirihaukka (Buteo buteo), VU Paikallinen yksilö (ilmeinen reviirilintu) Rimminmäen ympäristössä elokuussa Lajista olemassa myös melko paljon vanhoja pesintään viittaavia havaintoja vuosilta Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Yksi reviirihavainto selvitysalueen pohjoispuolelta Kemintien varresta kesäkuulta Todennäköinen pesimälaji erityisesti alueen vanhojen kuusimetsien alueilla. Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Runsaasti havaintoja mm. Kelan ja Hörhän pelloilta sekä Ryssämäestä talvilta Kesältä lajista on sen sijaan tehty vähemmän havaintoja, mutta erityisesti hyvinä myyrävuosina lajin pesiminen alueella mahdollista Kaakkuri (Gavia stellata), NT, D Yksi havainto länteen lentäneestä kaakkuriparista toukokuulta Ei ilmeisesti pesi alueella, mutta Muuramen-Korpilahden alueella pesivät kaakkurit käyvät todennäköisesti usein Päijänteellä ruokailemassa. Kanahaukka (Accipiter gentilis) Kaksi havaintoa paikallisista kanahaukoista heinäkuulta 2011 Vitikkalasta sekä Rimminmäestä helmikuulta Todennäköinen pesimälaji alueen varttuneissa ja vanhoissa kuusikoissa. Käenpiika (Jynx torquilla), NT Reviirihavainto Niiniojan peltojen ympäristöstä toukokuulta Todennäköinen pesimälaji alueen rehevämmillä alueilla sekä peltojen reunametsissä. Metso (Tetrao urogallus), NT, D Metsosta on olemassa yksittäisiä havaintoja metsokoiraista 2000-luvun alkupuolelta (1 kpl) sekä 1990-luvulta (2 kpl). Heinosniemen metsävaltaisilla alueilla on vielä jäljellä jonkin verran metson kannalta potentiaalisia elinalueita, minkä vuoksi lajin esiintyminen alueella on todennäköistä. Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Yksi reviirihavainto varsinaisen selvitysalueen pohjoispuolelta Kovalasta. Todennäköinen, mutta harvalukuinen pesimälaji myös suunnitellun tuulivoima-alueen rehevämmillä lehto- ja lehtimetsäalueilla. Nuolihaukka (Falco subbuteo)

3 3 Lentopoikue Valkeavuoren hakkuuaukoilla elokuussa Palokärki (Dryocopus martius), D Ainakin yksi havainto aikuisesta linnusta Rimminmäen laen hakkuuaukolla. Ilmeinen pesimälaji alueella Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Vuosittain 1 2 reviiriä Helan ja Saloniemen peltojen ympäristöissä. Pohjantikka (Picoides tridactylus), D Kaksi havaintoa Niinimäenvierusta ja Lepolasta tammikuulta Alueella nykyisin melko paljon lajille soveltuvaa elinympäristöä, minkä vuoksi todennäköinen pesimälaji alueella. Punavarpunen (Carpodacus erythrinus), NT Yksi havainto Vitikkalasta toukokuusta Todennäköisesti kuitenkin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen maatalousvaltaisissa osissa. Ruisrääkkä (Crex crex), D Reviirihavainto Hörhän pelloilta heinäkuulta 2009, minkä lisäksi vanhempia havaintoja samalta paikalta 2000-luvun alusta. Voi joinakin vuosina pesiä alueella, mutta ei ilmeisesti säännöllinen pesimälaji. Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix), NT Yksi havainto Suomäestä kesäkuulta Todennäköisesti kuitenkin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen maatalousvaltaisissa osissa. Teeri (Tetrao tetrix), NT, D Ilmeisesti hyvinkin runsaslukuinen pesimälaji selvitysalueen rikkonaisilla metsäalueilla. Elokuulta 2011 havaintoja ainakin kahdesta poikueesta Rimminmäessä sekä Niinimäenvierussa. Lisäksi muitakin havaintoja (mm. noin 10 aikuisen linnun parvi) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Lentopoikue Rimminmäen hakkuuaukoilla elokuussa Lisäksi havaintoja aikuisista yksilöistä Mason ja Hörhän pelloilta vuodelta Varpuspöllö (Glaucidium passerinum), D Kaksi talvista havaintoa alueelta vuosilta 2004 ja Todennäköisesti kuitenkin hyvin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen varttuneissa kuusikoissa. Viita- (Acrocephalus dumetorum) ja luhtakerttunen (A. palustris) Molemmat potentiaalisia pesimälajeja selvitysalueen maatalousvaltaisissa osissa. Viitakerttusella nykyisin vuosittain 2-3 reviiriä Helan, Vitikkalan ja Mason ympäristössä. Luhtakerttusesta vastaavasti yksi reviirihavainto Vitikkalasta kesältä Viirupöllö (Strix uralensis), D Kolme reviiriä alueen etelä- ja keskiosista kevättalvelta Lisäksi vanhempia havaintoja Niinimäestä ja Paukkulasta 1990-luvun puolelta. Todennäköisesti säännöllinen pesimälaji alueella. Kuva 1. Kuvia Kärkisten suunnitellulta tuulivoimapuisto-alueelta. Vasemmassa kuvassa hakattua Valkeavuoren rinnettä, oikeassa maaseutuympäristöä Helan-Hörhän ympäristöstä Kärpänkylä Kärpänkylän suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu Kärpänkylän melko voimakkaasti käsitellyille metsä- ja kallioalueille, joiden pesimälinnusto muodostuu pääosin havu- ja sekametsille tavanomaisista lajeista.

4 4 Länsiosistaan suunniteltu tuulivoima-alue rajautuu melko lähelle Kärppäjärven vanhojenmetsiensuojeluja Natura-aluetta (FI ). Linnustollisesti Kärppäjärven alueelle luonteenomaiseen lajistoon kuuluvat useat erityisesti vanhoille kuusimetsille ominaiset lajit, kuten mm. kanahaukka (Accipiter gentilis), pohjantikka, idänuunilintu). Eteläosistaan suunniteltu tuulivoima-alue rajautuu vastaavasti Iilijärvenkallioiden-Lästilänvuoren arvokkaalle kallioalueelle. Kallioalueelle luoteenomaiseen pesimälinnustoon kuuluvat nykyisin mm. kehrääjä (Caprimulgus europaeus), käki (Cuculus canorus) ja kulorastas (Turdus viscivorus). Kokonaisuudessaan tietoja suunnitellun tuulivoima-alueen pesimälinnustosta on lintutieteellisen yhdistyksen havaintoarkistossa olemassa nykyisin hyvin vähän (vain noin 30 havaintoriviä viimeiseltä viideltä vuodelta), minkä vuoksi erityisesti uhanalaisten lajien esiintymistä alueella on niiden pohjalta vaikea kattavasti arvioida. Seuraavassa esitetään lyhyesti yhdistyksen havaintoarkistossa olevat tiedot Kärpänkylän suunnitellulta tuulivoimapuistoalueelta (aluerajaus , ; , ) vuosilta Lisäksi joidenkin lajien kohdalla on esitetty myös vanhempia havaintoja. Taulukossa on lisäksi esitetty eri lajien suojelullinen asema (käytetyt lyhenteet: VU = Suomen lajien uhanalaisarvioinnin perusteella (Rassi ym. 2010) vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = Järvi- Suomen alueella (vyöhyke 2b) alueellisesti uhanalainen laji, D = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, joita jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin). Kaakkuri (Gavia stellata), NT, D Selvitysalueelta ja sen lähiympäristöstä tunnetaan useita kaakkurin pesimäalueita. Tarkemmat tiedot näistä on suojelusyistä salattu ja toimitettu erikseen Keski-Suomen liittoon. Kanahaukka (Accipiter gentilis) Havainto lentopoikueesta Perävuoren laajoilla hakkuuaukoilla elokuussa Tarkka pesäpaikka ei tiedossa. Lisäksi kesäkuulta 2011 olemassa havainto saalista kantaneesta yksilöstä selvitysalueen eteläpuolelta Ylä-Saksan pelloilta. Kehrääjä (Caprimulgus europaeus), RT, D Runsaasti havaintoja erityisesti suunnitellun tuulivoima-alueen eteläosien harjujensuojeluohjelmaalueelta sekä Pyhänpääntien varresta. Kesällä 2011 alueella havaittiin ainakin kolme kehrääjäreviiriä. Todellinen reviirimäärä kuitenkin todennäköisesti tätä korkeampi. Nuolihaukka (Falco subbuteo) Lentopoikue Perävuoren hakkuuaukolla elokuussa Palokärki (Dryocopus martius), D Ilmeisesti melko säännöllinen pesimälaji alueella. Lajista useita havaintoja ainakin Pesäkivenkalliolta sekä Isomäestä elokuulta Pyy (Bonasa bonasia), D Ilmeisesti melko säännöllinen pesimälaji selvitysalueen ryteikköisimmillä metsäalueilla. Elokuulta 2011 havainto maastopoikueesta Syväjärven rantasuolta. Sääksi (Pandion haliaetus), NT, D Pesii ilmeisesti jossain ranta-alueiden läheisyydessä. Havaintoja ainakin alueen eteläpuolisilta ranta-alueilta. Teeri (Tetrao tetrix), NT, D Ilmeisesti hyvinkin runsaslukuinen pesimälaji tuulivoima-alueen rikkonaisilla metsäalueilla. Elokuun 2011 maastokäynnillä havaintoja ainakin kahdesta aikuisten lintujen parvesta (a10 ja an15) Soimakalliolla ja Perävuoressa sekä poikueesta Pesäkivenkalliolla. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Pesii ilmeisesti ainakin Tervalan-Närvän ja Ylä-Saksan peltoalueiden ympäristössä sekä mahdollisesti myös Iilijärvenkallioilla, joista kaikista olemassa havaintoja lajista vuosilta Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum), viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis), punavarpunen (Carpodacus erythrinus) (NT), pensastasku (Saxicola rubetra) Havaintoja useilta vuosilta erityisesti Närvän ja Tervalan tilojen maatalousvaltaisilta alueilta.

5 5 Kuva 2. Kuvia Kärpänkylän suunnitellulta tuulivoimapuisto-alueelta. Vasemmassa kuvassa harvennettua mäntykangasta alueen keskiosista Pesäkivenkalliolta, oikeassa avohakkuualuetta hakkuualuetta Perävuoren laelta Pihlajakoski Pihlajakosken suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu Kuhmoisten koillisosiin Harjunsalmen pohjoispuolen jyrkkäpiirteisille kallioalueille. Metsiä on erityisesti alueen keskiosissa käsitelty melko voimakkaasti ja alueen kasvillisuutta luonnehtivatkin monin paikoin linnustollisesti pääosin melko karut nuoret kasvatusmetsät sekä eri kehitysasteiden metsänuudistusalueet. Sen sijaan alueen etelä- ja länsiosissa mm. Kaitajärven Natura-alueella (FI , SCI) sekä Kartinvuoren-Rappuvuoren ympäristössä esiintyy laajemmin myös varttuneita ja vanhoja kuusimetsiä, joissa myös pesimälinnusto on monipuolisempaa (mm. hippiäinen, kuusitiainen, palokärki, pyy). Tuulivoima-alueen eteläpuolella Ison Pihlajajärven ympäristössä kasvillisuus on monin paikoin hyvin rehevää ja tämän alueen (ml. Kaitajärven Natura-alue) kuuluu nykyisin useita vaateliaita lehti- ja lehtipuuvaltaisten sekametsien lajeja, kuten mm. harmaapäätikka ja kultarinta (Hippolais icterina). KSLY:n havaintoarkistossa olevat tiedot Pihlajakosken suunnitellulta tuulivoima-alueelta painottuvat pääosin alueen eteläpuolelle Ison Pihlajajärven Pihlajakosken alueelle, kun taas tuulivoimatuotantoon suunnitelluilta kallioalueilta havaintotietoja ei ole olemassa käytännössä lainkaan. Seuraavassa esitetään koostetusti yhdistyksen havaintoarkistossa olevat tiedot Pihlajakosken suunnitellulta tuulivoimapuistoalueelta sekä sen lähiympäristöstä (aluerajaus , ; , ) vuosilta Taulukossa on lisäksi esitetty olemassa olevien havaintotietojen ohella lajien suojelullinen asema (käytetyt lyhenteet: VU = Suomen lajien uhanalaisarvioinnin perusteella (Rassi ym. 2010) vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, D = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, joita jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin). Harmaapäätikka (Picus canus), D Kaikkiaan 6 7 kevät- ja kesäaikaista havaintoa vuosilta (osa havainnoista koskee todennäköisesti samoja yksilöitä) erityisesti selvitysalueen eteläosista sekä Iso-Pihlajajärven ympäristöstä. Ilmeisesti jokavuotinen pesimälaji alueella. Helmipöllö (Aegolius funereus), NT, D Yksi reviirihavainto selvitysalueen pohjoispuolelta Edessalmelta maaliskuulta Pesii hyvinä myyrävuosina todennäköisesti myös selvitysalueen metsävaltaisilla alueilla. Huuhkaja (Bubo bubo), NT, D Vt 24 ja Hautavehmaantien risteysalueelta löydetty kuollut yksilö huhtikuussa 2004, jonka lisäksi Harjunsalmen ympäristöstä on olemassa havaintoja huuhkajasta ainakin kesiltä 2000 ja Kuikka (Gavia arctica), D Ei todennäköisesti pesi varsinaisella selvitysalueella. Iso-Pihlajajärvi sekä Päijänteen ranta-alueet potentiaalisia pesimäalueita, joista ainakin Iso-Pihlajajärveltä havainto poikueesta kesällä Kaakkuri (Gavia stellata), NT, D Selvitysalueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuu kaakkurin tunnettuja pesimäalueita. Tarkemmat tiedot näistä on toimitettu Keski-Suomen liittoon erillisessä liitteessä. Kanahaukka (Accipiter gentilis) Viisi havaintoa paikallisista kanahaukoista Pihlajajärven ympäristöstä sekä Alkulasta. Lisäksi laji pesii ainakin Edessalon vanhojen metsien suojelualueella.

6 6 Metso (Tetrao urogallus), NT, D Närvän alueelta on olemassa kaksi havaintoa metsosta vuosilta Selvitysalueella on vielä paikoitellen jäljellä metson kannalta potentiaalisia metsäalueita, minkä vuoksi laji todennäköisesti kuuluu vieläkin alueen pesimälinnustoon. Palokärki (Dryocopus martius), D Yksi havainto huutelevasta linnusta Kinavuoresta elokuulta Lisäksi vanhoja havaintoja pariskunnasta Alkulan tilan ympäristöstä huhtikuulta Todennäköisesti säännöllinen pesimälaji alueella. Pyy (Bonasa bonasia), D Todennäköisesti säännöllinen pesimälaji selvitysalueen ryteikköisillä metsäalueilla. Elokuulta 2011 havainto maastopoikueesta Töhölän eteläpuolelta. Teeri (Tetrao tetrix), NT, D Ilmeisesti hyvinkin runsaslukuinen pesimälaji selvitysalueen rikkonaisilla metsäalueilla. Elokuulta 2011 havaintoja ainakin kahdesta poikueesta Rimminmäessä sekä Niinimäenvierussa. Lisäksi useita muitakin havaintoja sekä yksittäisistä linnuista että koiraslinnuista eri puolilta selvitysaluetta (mm. noin 10 aikuisen linnun parvi) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Lentopoikue Rimminmäen hakkuuaukoilla elokuussa Lisäksi havaintoja aikuisista yksilöistä Mason ja Hörhän pelloilta vuodelta Varpuspöllö (Glaucidium passerinum), D Kaksi talvista havaintoa alueelta vuosilta 2004 ja Todennäköisesti kuitenkin hyvin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen varttuneissa kuusikoissa. Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) Kesällä 2011 useita reviirejä Ison-Pihlajajärven ympäristössä. Kuva 3. Kuvia Pihlajakosken suunnitellulta tuulivoimapuisto-alueelta. Vasemmassa kuvassa hakkuuaukkoa Kurkivuoren laelta, oikeassa karua kanervatyypin kangasta Kartinvuoren laelta. 3. MUUTTOLINNUSTO 3.1. Yleistä Päijänteen lintumuutosta Päijänne on keskisuomalaisten lintuharrastajien piirissä tunnettu jo pitkään yhtenä sisämaan merkittävimmistä lintujen muuttokanavista, jonka kautta muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja. Päijänteen alueen kautta kulkevasta muutosta pääasiallisia lajiryhmiä ovat erityisesti Suomen keskiosissa sekä Pohjois-Skandinaviassa pesivä lintulajisto, joiden lisäksi Päijänteelle ohjautuu kuitenkin säännöllisesti merkittäviä määriä myös kauempana idässä Kuolan niemimaalla sekä Jäämerellä pesiviä lajeja. Eri lajien pääasiallisten muuttoreittien kannalta Päijänteen alueen kautta kulkeva lintumuutto voidaan jakaa karkeasti a) selkeämmin Päijänteen vesistöä seurailevaan vesi- ja rantalintumuuttoon, sekä b) Päijänteen rantojen kautta kulkevaan maalintumuuttoon. Vesi- ja rantalintumuutto (mm. sorsat, hanhet, kuikka- ja lokkilinnut sekä valtaosa kahlaajista) painottuu Keski-Suomessa valtaosin alueen suurien vesistöreittien ja selkävesien läheisyyteen, joista Päijänne on muuttolinnuston näkökulmasta selkeästi merkittävin. Nämä lajit myös muuttavat yleensä pääosin veden päällä, mutta voivat usein myös ylittää

7 7 niiden lentoreitille osuvia esteitä tai maa-alueita (saaret sekä kapeat kannakset ja niemet). Erityisesti syksyllä Päijänteen vesireitti kerää osaltaan yhteen idän puolelta saapuvaa vesilintumuuttoa ohjaten sitä osaltaan järvenselkien suuntaisesti kohti etelää. Tästä syystä muuttajamäärät ovat Päijänteen eteläosissa usein säännöllisesti järven keski- ja pohjoisosia suurempia. Suurikokoisemmista vesilinnuista metsähanhi ja laulujoutsen ovat tässä yhteydessä kuitenkin poikkeus. Näiden lajien muuttoreitit kulkevat Keski- Suomessa useista vesi- ja rantalintulajeista poiketen suoraviivaisemmin kohti koillista eivätkä ne merkittävissä määrin keräänny Päijänteen muodostamalle vesireitille. Vesi- ja rantalintujen ohella Päijänteen rannat muodostavat tärkeän muuttoreitin myös useille maaalueiden kautta muuttaville lajeille (mm. päiväpeto- ja varpuslinnut, kurki, sepelkyyhky). Vesilinnuista poiketen maalinnut pyrkivät muutollaan yleisesti välttelemään suurien, yhtenäisten järvenselkien ylittämistä, vaan muuttavat mieluummin maa-alueiden päällä, jossa niille on tarjolla enemmän joko potentiaalisia ruokailualueita (mm. varpuslinnut) tai niiden muuttomatkallaan hyödyntämiä nosteita (mm. petolinnut, kurki). Saapuessaan Päijänteen rantaan maalintujen muutto yleensä pysähtyy ja ohjautuu edelleen rantojen suuntaisesti keväällä pohjoiseen tai syksyllä etelään. Tästä syystä myös useiden maalintujen muuttajamäärät ovat Päijänteen ranta-alueilla usein huomattavan korkeita johtuen järvenselkien muuttoa keskittävästä vaikutuksesta. Keväällä maalintumuutto painottuu erityisesti Päijänteen länsirannalle lintujen saapuessa järven rantaan yleensä joko etelästä tai lounaasta ja jatkaen tästä matkaansa rantojen suuntaisesti kohti pohjoista. Vastaavasti syksyllä tilanne on päinvastainen Keski- ja Pohjois-Päijänteen isojen järvenselkien keskittäessä idän ja koillisen suunnalta tulevaa lintumuuttoa ja ohjaten sen järven itärantaa pitkin kohti etelää. Sisämaassa sää- ja tuuliolosuhteet vaikuttavat rannikkoalueita voimakkaammin erityisesti näkyvään lintumuuttoon, minkä vuoksi eri lajien havaitut muuttajamäärät voivat vaihdella jopa 100-kertaisesti vuosien välillä. Voimakkaimmin säätilojen vaikutus lintujen muuttoon näkyy erityisesti arktisten vesilintujen ja hanhien kohdalla, joiden pääasialliset muuttoreitit painottuvat sekä keväällä että syksyllä Suomenlahden rannikolle sekä itärajan tuntumaan Laatokan Karjalaan. Näiden lajien muutto voi kuitenkin erityisesti itä- ja kaakkoistuulien aikaan ohjautua merkittävissä määrin myös Keski-Suomen puolelle, jossa Päijänne toimii keskeisenä muuttokanavana. Esimerkkejä Päijänteen alueen kovista muuttopurkauksista ovat esimerkiksi yli kuikkalinnun muutto havaittuna Kuhmoisten Tehinniemestä toukokuussa 1994 sekä kymmenien tuhansien yksilöiden suuruiset hanhimuutot (lajeina pääasiassa valkoposki-, sepel- ja tundrahanhi) Etelä- ja Keski-Päijänteeltä vuosilta 1999 ja Optimaalisten tuuliolosuhteiden ohella sadealueet vaikuttavat myös osaltaan siihen, kuinka voimakasta muuttoa Päijänteellä on mahdollista havaita. Parhaiten muuttoa pääsee Päijänteellä näkemään yleensä pilvisinä ja tihkusateisina päivinä, jolloin muuttoparvet pudottautuvat heikon näkyvyyden vuoksi yleensä alemmas ja muuttavat edelleen tiiviimmin Päijänteen kaltaisia suuria vesistöreittejä seuraillen. Sen sijaan kirkkaassa, myötätuulisessa säässä havaittava lintumuutto on Päijänteellä yleensä selkeästi heikompaa. Eri lajien tai lajiryhmien muuton ohjautuminen Päijänteelle sekä mahdollisuudet sen havainnoimiselle vaihtelevat kuitenkin suuresti eri muuttoaikoina sekä eri lajien välillä. Eri lajien kannalta optimaalisia sääolosuhteita on käsitelty laajemmin Martikaisen (2008) artikkelissa, jossa Päijänteen alueen vesi- ja rantalintumuuttoa on kuvattu tätä havaintokoostetta yksityiskohtaisemmin Kärkisten alue lintumuuton kannalta Kärkistensalmi on nykyisin erityisesti kevätmuuton aikaan yksi Keski-Suomen aktiivisimmin seurattuja muutontarkkailupaikkoja, jossa havaitaan usein mm. Keski-Suomen mittakaavassa merkittäviä vesilintu-, hanhi- ja petolintumuuttoja. Pääasiassa muuttoa seurataan Kärkistensalmessa maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun, jolloin seuranta voi alueella olla hyvinkin säännöllistä (alueella havainnointia karkeasti päivänä vuosittain). Muutontarkkailuajat ja seurannan kesto vaihtelevat kuitenkin suuresti vuosien välillä, minkä vuoksi vuosien välisiä muuttajamääriä ja niiden vaihtelua on tässä yhteydessä vaikea luotettavasti vertailla. Kärkistensalmen sillan ohella muutonseurantaa on viime vuosien aikana suoritettu melko aktiivisesti myös salmen eteläpuolisen Kapalaukeen niemen kärjestä, jossa seuranta on painottunut erityisesti arktisten vesilintujen ja kuikkalintujen päämuuttoon (nk. kevätarktika) toukokuun loppupuolelle. Yhteenveto eri lajien tai lajiryhmien havaituista muuttajamääristä Kärkistensalmen ja Kapalaukeen tarkkailupaikoilta viime vuosilta on esitetty taulukossa 1. Syksyllä muutonseuranta on Kärkistensalmessa oleellisesti kevättä hajanaisempaa havainnoinnin keskittyessä Pohjois-Päijänteellä syksyisin lähinnä Heinosniemen pohjoispuolelle mm. Säynätsalon satamaan sekä Muuratsalon Paljaspäälle.

8 8 Taulukko 1. Eri lajien havaittuja kevätmuuttajamääriä (ajanjakso ) Kärkistensalmen ja Kapalaukeen havaintopaikoilta vuosilta Havainnot on kerätty Birdlife Suomen ylläpitämästä Tiira-havaintotietokannasta ja perustuvat kokonaisuudessaan lintuharrastajien ilmoittamiin muuttohavaintoihin Hanhet Sepelkyyhky Joutsenet Arktiset vesilinnut Päiväpetolinnut* Kurki Naurulokki Töyhtöhyyppä *ml. hiirihaukka, piekana, varpushaukka sekä lajilleen määrittämättömät hiirihaukkalajit. Lintujen pääasiallisia muuttoreittejä on hahmoteltu karttaan liitteessä 1. Lintumuutosta puhuttaessa on syytä muistaa se, ettei lintumuutto useinkaan kulje selkeiden, geometristen linjojen mukaisesti, vaan yksittäisten yksilöiden tai parvien lentoreitit voivat sen sijaan vaihdella suurestikin mm. vallitsevien sääolojen ja lajikohtaisten erojen mukaan. Vesi- ja rantalintumuuton kannalta Heinosniemi ja Kärkistensalmi sijoittuvat kahden Päijänteen suuren selkäveden, Ristinselän ja Vanhanselän, väliin keskelle näiden lajien pääasiallista muuttoreittiä. Erityisesti vesi- ja kuikkalinnut pyrkivät muutollaan seurailemaan Päijänteen pääasiallisia vesireittejä, minkä vuoksi niiden on havaittu ohittavan Heinosniemen pääsääntöisesti joko niemen eteläpuolelta Mustanselän kautta tai vaihtoehtoisesti oikaisevan suoraan Kärkistensalmen havaintopaikan ja edelleen Heinosniemen keski- ja itäosien ylitse kohti Ristiselkää. Näistä Heinosniemen yli muuttavien yksilöiden muuttoreitit kulkevat todennäköisesti ainakin osin suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja erityisesti sen itäosien kautta. Eri muuttoreittien keskinäistä merkitystä tai Heinosniemen yli muuttavien yksilöiden osuutta on olemassa olevan aineiston perusteella kuitenkin vaikea yksityiskohtaisemmin arvioida. Todennäköisesti eri lajien halukkuus lähteä ylittämään Heinosniemen kaltaista estettä riippuu osaltaan myös sääolosuhteista. Erityisesti kirkkaalla säällä lintujen on havaittu muuttavan yleisesti korkeammalla, jolloin myös pienialaisten esteiden ylittäminen onnistuu todennäköisesti helpommin. Sen sijaan huonossa säässä (mm. vesisade, vastatuuli) monet lajit muuttavat alempana ja pyrkivät muutollaan seurailemaan voimakkaammin suuria vesistöjä tai muita muuton johtolinjoja. Tällöin parvet lähtevät todennäköisesti mieluummin kiertämään Heinosniemen kaltaista niemeä kuin nostavat korkeuttaan ja lentävät sen yli. Muista vesi- ja rantalintulajeista mm. lokit muuttavat nykykäsityksen mukaan pääosin em. muuttolinjoja käyttäen niiden muuton kulkiessa kuitenkin osin myös kauempaa lännestä Vanhanselän suuntaisesti kohti koillista. Suurikokoisista vesilinnuista metsähanhi ja laulujoutsen tekevät tässä yhteydessä sen sijaan merkittävän poikkeuksen. Vaikka erityisesti metsähanhen muuttajamäärät ovat Kärkistensalmella usein huomattavia, ei näiden lajien muutto yleensä keskity muiden vesilintujen tapaan Päijänteelle, vaan se leviää tasaisesti hyvinkin leveälle sektorille sekä sillan itä- että länsipuolelle. Maalintumuutto seurailee Päijänteellä keväisin pääsääntöisesti vesistön länsirantaa, minkä vuoksi niiden muutto painottuu Kärkistensalmella valtaosin sillan länsipuolelle Korpilahden rannikolle. Syksyllä muuttoa ei Kärkistensalmella ole yhtä intensiivisesti havainnoitu kuin keväällä, minkä vuoksi eri lajien muuttoreiteistä ei voida tässä yhteydessä antaa yksityiskohtaista arviota. Lintuharrastajien käsityksen mukaan erityisesti vesi- ja rantalinnut käyttävät todennäköisesti pääosin samoja muuttoreittejä kuin keväällä pyrkien pääsääntöisesti seurailemaan Päijännettä Heinosniemen itäpuolelta Kärkisiin ja jatkamaan tästä edelleen sillan eteläpuolitse Vanhanselälle. Tässäkin yhteydessä osa erityisesti korkeammalla vedenpinnan yläpuolella muuttavista linnuista todennäköisesti myös oikaisee suoraan Heinosniemen keski- ja itäosien ylitse suunnaten Ristinselältä suoraan Vanhanselälle. Maalintumuutto on Päijänteellä keskittynyt syksyisin varsin selkeästi järven itärannalle, minkä vuoksi niiden määrät jäävät myös Heinosniemen alueella todennäköisesti melko pieniksi.

9 9 Kuva 4. Maisemakuva Sorokalliolta (Niiniojantieltä) pohjoiseen kuvattuna Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueet lintumuuton kannalta Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueita tarkastellaan tässä yhteydessä yhdessä, koska alueiden kautta kulkevaa lintumuuttoa ei olemassa olevan havaintoaineiston perusteella ole mahdollista arvioida aluekohtaisesti. Kärpänkylän ja Pihlajakosken suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat molemmat Päijänteen eteläosiin Tehinselän länsirannalle. Lähes 30 km pitkä Tehinselkä-Judinsalonselkä keskittää muuttoa laajaltakin alueelta, minkä vuoksi erityisesti useat Keski-Suomen alueen kautta kulkevan vesilintumuuton parhaista muutontarkkailupaikoista (mm. Tehinniemi, Lieniemi ja Oinassaari) sijoittuvat tälle alueelle. Tehinselällä muuttoa seurataan aktiivisimmin erityisesti loppukeväästä arktisen muuton aikaan, jolloin Päijänne keskittää merkittävällä tavalla rannikolta sisämaahan ohjautuvaa hanhi-, sorsaja kahlaajamuuttoa, sekä vastaavasti syksyllä, jolloin Päijänteen selät keräävät yhteen idän-koillisen suunnalta Keski-Suomeen ohjautuvaa lintumuuttoa. Yleensä useimmat KSLY:n alueen suurimmista vesija rantalintumuutosta havaitaankin em. havaintopisteistä. Taulukko 2. Eri lajiryhmien syysmuuttajamääriä (ajanjakso ) Tehinniemen ja Oinassaaren havaintopaikoilla vuosilta Havainnot on kerätty Birdlife Suomen ylläpitämästä Tiira-havaintotietokannasta ja perustuvat lähinnä lintuharrastajien ilmoittamiin muuttohavaintoihin Hanhet Arktiset vesilinnut* Muut sorsalinnut** Kahlaajat Kuikkalinnut Kihut * mustalintu, pilkkasiipi, alli ** ml. sinisorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, lapasorsa, tukkasotka, lapasotka, telkkä sekä lajilleen määrittämättömät sorsalinnut

10 10 Taulukko 3. Eri lajien ja lajiryhmien muuttajamääriä kevätarktikan aikaan (ajanjakso ) Tehinniemen ja Oinassaaren havaintopaikoilta vuosilta Havainnot on kerätty Birdlife Suomen ylläpitämästä Tiirahavaintotietokannasta ja perustuvat lähinnä lintuharrastajien ilmoittamiin muuttohavaintoihin Hanhet Arktiset vesilinnut* Kahlaajat Kuikkalinnut Kihut * ml. mustalintu, pilkkasiipi, alli + määrittämättömät vesilinnut Eri lajiryhmien muuttoreittejä on hahmoteltu karttaan liitteessä 2. Erityisesti näkyvä vesi- ja rantalintumuutto keskittyy Keski-Päijänteellä tehtyjen havaintojen perusteella pääsääntöisesti alueen suurille järvenselille lintujen lähtiessä vesialueet kohdatessaan seurailemaan niitä. Lisäksi syksyllä vesilintuja saapuu Judinsalon- ja Tehinselälle usein myös suoraan idästä niiden jatkaen vesistön kohdatessaan matkaansa usein vesistöreittiä mukaillen kohti etelää. Maalintumuuttoa on Keski-Päijänteen suurten selkien läheisyydessä seurattu selkeästi vesilintumuuttoa vähemmän, minkä vuoksi sitä voidaan tässä yhteydessä arvioida ainoastaan hyvin karkeasti maalintumuuton yleisten ominaisuuksien sekä vesilintumuuton yhteydessä tehtyjen hajahavaintojen perusteella. Ilmeisesti maalintumuutto seurailee Kuhmoisten alueella kuitenkin muun Päijänteen tapaan vesistöalueen itä- ja länsirantoja, minkä vuoksi erityisesti keväisin suunniteltujen tuulivoima-alueiden kautta muuttaa todennäköisesti kohtalaisia määriä maalintulajeja. Syksyllä muutto painottuu sen sijaan selkeämmin Päijänteen itäpuolelle. Tehin- ja Judinsalonselkien alueella vesialueiden leveys toimii Keski- Päijänteellä todennäköisesti melko vahvana esteenä erityisesti pienikokoisemmille lintulajeille, minkä vuoksi järvenselkien yli kulkeva maalintumuutto on todennäköisesti melko heikkoa. Maalintumuuttoa Kuhmoisissa kuitenkin seurattu vain hyvin satunnaisesti, minkä vuoksi sen voimakkuudesta tai esimerkiksi muuttokäytävän leveydestä Kuhmoisten ranta-alueilla ei tässä yhteydessä ole mahdollista antaa kunnollista arviota. Kuva 5. Maisemakuva Kärpänkylän selvitysalueen eteläosista Iilijärvenkalliolta kaakkoon

11 11 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tuulivoimahankkeiden linnustovaikutuksille on luonteenomaista se, etteivät ne yleensä rajaudu pelkästään tuulivoimaloiden suunnitelluille rakentamisalueille, vaan ne voivat vaikuttaa koko tuulivoimaalueen ja sen lähialueiden linnustoon. Tuulivoimaloiden kannalta mahdollisia vaikutustekijöitä ovat erityisesti 1) tuulivoimaloiden ja niiden rakentamisen aiheuttamat häiriötekijät, 2) tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäyskuolleisuus, sekä 3) tuulivoima-alueiden estevaikutukset ja niiden vaikutukset esimerkiksi lintujen käyttämiin muutto- ja ruokailulentoreitteihin (mm. Fox ym. 2006). Yleisesti tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia pystytään parhaiten ehkäisemään tuulivoima-alueiden huolellisella sijoittelulla ja paikkojen valinnalla. Birdlife Suomi on laatimassaan kannanotossa (Birdlife Suomi 2009) suositellut erityisesti suurimpien lintujen kerääntymäalueiden, uhanalaisten lajien (erityisesti suuret petolinnut) keskeisten pesimäalueiden sekä voimakkaimpien muuttoreittien rajaamista tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ulkopuolelle, minkä avulla pystytään osaltaan ehkäisemään myös tuulivoimaloiden linnuille aiheuttamia riskitekijöitä. Seuraavassa tuodaan esiin olemassa olevan aineiston perusteella esiin nousseita linnustonäkökohtia, jotka tulisi osaltaan huomioida Kärkisten, Pihlajakosken ja Kärpänkylän suunniteltujen tuulivoima-alueiden osalta. Sekä Korpilahden (nykyisin osa Jyväskylää) Kärkisten että Kuhmoisten Kärpänkylän ja Pihlajakosken suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat Päijänteen länsirantojen pääosin asumattomille, metsävaltaisille alueille. Suunniteltujen tuulivoimaloiden pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten voidaankin kaikkien alueiden kohdalla arvioida kohdistuvan erityisesti varttuneille ja vanhoille metsille tyypilliseen lajistoon (erityisesti suurikokoiset petolinnut), joiden kannalta keskeiset elinympäristöt tulisikin selvittää osana hankkeiden jatkosuunnittelua. Muutenkin havaintoaineistoa sekä Kärkisten, Pihlajakosken että Kärpänkylän suunniteltujen tuulivoima-alueiden pesimälinnustosta on lintutieteellisen yhdistyksen arkistossa olemassa hyvin vähän, minkä vuoksi sen pohjalta on hyvin vaikea antaa luotettavia arvioita koskien alueen nykytilaa tai linnustollista arvoa. Varttuneiden ja vanhojen metsien lajien ohella erityisesti Kuhmoisten selvitysalueilla huomionarvoinen laji on kaakkuri, jonka pesimäkanta on Kuhmoisten alueella Keski-Suomen alueen tiheimpiä. Lajin pesimäalueita tunnetaan myös suunniteltujen tuulivoima-alueiden läheisyydestä. Kaakkurille tyypillisiä pesimäalueita ovat yleensä pienet, asumattomat suolammet ja - järvet, joilta emolinnut hakeutuvat usein kalastamaan pesimälampea ympäröiville suurille järvenselille. Kuhmoisissa Päijänteen suuret selät (Tehinselkä, Judinsalonselkä) lukeutuvat alueella pesivien kaakkureiden pääasiallisiin ruokailualueisiin. Tästä syystä erityisesti Kuhmoisten keskustaajaman pohjoisja koillispuolella pesivien kaakkureiden ruokailulennot kulkevat todennäköisesti melko suuressa määrin varsinkin Kärpänkylän suunnitellun tuulivoima-alueen kautta. Kaakkurin kannalta tuulivoimala-alueet tulisikin tässä yhteydessä pyrkiä rajaamaan siten, että lajin tärkeimmät pesimälammet sekä lentosektorit pesäpaikoilta Päijänteen suuntaan jäisivät vapaiksi. Muuttolintujen kannalta Päijänne muodostaa yhden sisämaamuuton kannalta keskeisistä johtolinjoista, joka keskittää osaltaan sekä järvenselkiä seurailevaa vesi- ja rantalintumuuttoa että maalintumuuttoa, jolle Päijänteen suuret järvenselät muodostavat selkeän esteen muuton keskittyessä erityisesti rantaalueiden läheisyyteen. Muuttolinnuston kannalta Kärkisten alue sijoittuu Ristinselän ja Vanhanselän väliin jäävälle niemelle. Erityisesti vesilintujen muuttoreitit kulkevat Kärkisten alueella todennäköisesti ainakin osittain Heinosniemen itäosien ylitse lintujen suunnatessa esimerkiksi keväällä Vanhanselältä suoraan kohti Ristinselkää. Suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu todennäköisesti itä- ja keskiosiltaan tälle muuttoreitille. Tästä syystä tuulivoima-alueen rajaaminen erityisesti itäosistaan olisi todennäköisesti perusteltua. Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueet sijoittuvat Tehinselän-Judinsalonselän länsirannalle. Linnuista erityisesti vesilintumuutto painottuu Tehinselällä tehtyjen havaintojen perusteella hyvinkin voimakkaasti vesialueiden päälle, kun taas ranta-alueiden puolella näiden lajien muutto on pääsääntöisesti melko vähäistä. Sen sijaan erityisesti keväisin maalintumuutto voi osaltaan ohjautua em. tuulivoima-alueiden kautta. Maalintumuuttoa ei Keski-Päijänteen ranta-alueilla ole erityisesti keväällä juurikaan seurattu, minkä vuoksi tietoa muuton voimakkuudesta tai muuttokäytävien sijoittumisesta ei tältä osin ole juurikaan käytettävissä.

12 12 5. KIRJALLISUUS Birdlife Suomi 2009: Birdlife Suomen suojelutoimikunnan kanta tuulivoimaan. 2 s. Birdlife Suomen Tiira-havaintotietokanta. Fox A.D., Desholm M., Kahlert J., Christensen T.K. & Petersen I.K. 2006: Information needs to support environmental impact assessment of the effects of European marine offshore wind farms on birds. Ibis 148: Martikainen E. 2008: Päijänne sisämaamuuton tärkeä johtolinja. Keski-Suomen linnut 90/2008. S Meek E.R., Ribbands J.R., Christer W.R., Davy P.R. & Higginson I. 1993: The effects of aero-generators on moorland bird populations in the Orkney Islands, Scotland. Bird Study 40 (2): Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Paakkari M. 2011: Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys. Hafmex Wind Oy. 240 s. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Valkama J., Vepsäläinen V. & Lehikoinen A. 2011: Suomen III lintuatlas. Suomen luonnontieteellinen keskusmuseo ja Ympäristöministeriö, <http://atlas3.lintuatlas.fi>. Luettu ISBN

13 Maalinnusto (kevät)? Maalinnusto (syksy) Vesi- ja rantalinnusto (kevät ja syksy) Mittakaava 1: Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

14 Maalinnusto (kevät) Maalinnusto (syksy) Vesi- ja rantalinnusto (kevät/syksy) Mittakaava 1: Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : ,7 km

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS 1997 2016 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 21.9.2016 1 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY JA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (9) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Hyvinkään Kytäjän-Usmin linnustoselvitys 2011

Hyvinkään Kytäjän-Usmin linnustoselvitys 2011 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2012 Hyvinkään Kytäjän-Usmin linnustoselvitys 2011 Juha Honkala Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. KESKI-

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (27) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Selite. Vuoreksen Isokuusen luontoselvitys Liite 1 Puuston ikärakenne. Muut. Lehto. Lehtomainen kangas tais sitä vastaava suo

Selite. Vuoreksen Isokuusen luontoselvitys Liite 1 Puuston ikärakenne. Muut. Lehto. Lehtomainen kangas tais sitä vastaava suo Vuoreksen Isokuusen luontoselvitys Liite 1 Puuston ikärakenne Selite Muut Lehto Lehtomainen kangas tais sitä vastaava suo Tuore kangas tai vastaava suo Kuivahko kangas tai vastaava suo Vuoden 2011 selvitysalue

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

AHLMAN GROUP OY. A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy

AHLMAN GROUP OY. A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston sähkönsiirtolinjojen pesimälinnustoselvitys ja liito-oravatäydennys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2014 sisällysluettelo

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 Liitetaulukko 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 LIITETAULUKKO Tuulivoima-alueittaiset arviot voimalarakentamisen vaikutuksista linnustoon ja luonnonympäristöön Pohjois-Savossa Vaikutukset kohdistuvat

Lisätiedot

RAPORTTI 30.3.2015. Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimala alueen Natura tarveharkinta

RAPORTTI 30.3.2015. Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimala alueen Natura tarveharkinta RAPORTTI 30.3.2015 Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimala alueen Natura tarveharkinta Espoo 2015 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TARVEHARKINNAN KOHTEET JA MENETELMÄT... 4 2.1. Natura-alueen perusteena

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

4.2 Pajala. 6 Northland Mines Oy

4.2 Pajala. 6 Northland Mines Oy 6 Northland Mines Oy Taulukko 4. Löydetyt pöllöreviirit Korin selvitysalueella vuonna 2011 (rev.nro = liitekartan reviirinumero). laji paikka pvm. rev.nro helmipöllö Äkäsjoki/Kuervaara 4.4. 1 helmipöllö

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012. PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys

PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012. PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012 PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA 22.6.2016 Ari Pekka Auvinen Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään Haapaveden Hankilannevalla 22.6.2016

Lisätiedot

Keuruun varuskunta-alueen linnusto- ja liito-oravaselvitys 2015

Keuruun varuskunta-alueen linnusto- ja liito-oravaselvitys 2015 Keuruun varuskunta-alueen linnusto- ja liito-oravaselvitys 2015 Ari ja Matti Aalto 8.2.2016 Karttapohjat Maanmittauslaitos 2015 1. Johdanto Keuruun varuskunta lakkautettiin vuoden 2015 alusta ja alue vapautui

Lisätiedot

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KARSTULAN KUNTA Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.1.2015 P20221 Vihisuon luontoselvitys 1 (26) Tuomo Pihlaja 9.1.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Hyvinkään Kaukasten linnustoselvitys 2009

Hyvinkään Kaukasten linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2009 Hyvinkään Kaukasten linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Kaukasten asukasyhdistys ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014

Suomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Pajulintu on alueen runsain pesimälintu Suomen Luontotieto Oy 28/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö

Lisätiedot

TLY:n retki Örön saarelle

TLY:n retki Örön saarelle TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön

Lisätiedot