KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta

2 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset erityiset suojelualueet (SPA-alueet). Keski-Suomen maakunnan alueelle sijoittuu kokonaan tai osittain yhteensä 149 Suomen Natura verkostoon kuuluvaa kohdetta joista useimpiin kuuluu monia osa-alueita. Keski-Suomen pinta-alasta kuuluu Natura verkostoon noin hehtaaria. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulain (LsL) 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Maakuntakaava on LsL:n 65 :n tarkoittama suunnitelma, minkä takia maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Kaavan toteuttaminen ei saa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Kaavaa laadittaessa on riittävästi selvitettävä kaavan vaikutukset. Tässä raportissa tarkastellaan tiettyjen Natura-alueiden läheisyydessä sijaitsevien Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavakohteiden todennäköisiä vaikutuksia, jotta pystyttäisiin arvioimaan, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 alueiden luonnonarvoja. Tarkastelussa ovat mukana Vehkoon (Multia), Pihlajakosken (Kuhmoinen) ja Vestonmäen (Joutsa, Toivakka) tuulivoimapuistojen alueet. Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimapuiston alueina (tv) osoitetaan tuulivoimantuotantoon soveltuvia alueita, joiden lähtökohtaisena kokoluokkana on noin 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Alueiden esittäminen perustuu erillisselvitykseen Keski-Suomen tuulivoima-alueet. Kaavan tv-alueiden suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon. Lisäksi jatkosuunnittelussa on otettava huomioon puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Natura-arvioinnin tarveharkinta tehtiin 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa Keski-Suomen liiton toimistossa asiantuntija-arviona. Tarveharkinnassa on otettu huomioon Natura-alueiden luontotyypit ja lajisto sekä vaihemaakuntakaavassa ko. alueita välittömästi tai välillisesti koskevat kaavamerkinnät. Harkinta on tehty olemassa olevan tiedon perusteella. Pääosin tiedot on saatu Natura 2000 asiakirjoista, Keski-Suomen tuulivoima-alueet erillisselvityksestä, peruskartta- ja maastotarkastelusta sekä Kärkisten, Kärpänkylän ja Pihlajakosken tuulivoima-alueille tehdystä linnuston havaintokatsauksesta. Natura-arvioinnin tarveharkinta edeltää mahdollisesti suoritettavaa Natura-arviointia. Jos tarveharkinnassa päädytään siihen, että kaavavaraus todennäköisesti heikentää merkittävästi alueen suojeluperusteita, Natura-arviointi on suoritettava. Jos tarveharkinnan perusteella kaavavaraus ei merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman LsL:n 65 :n tarkoittamaa arviointia. 2

3 3. VEHKOON TUULIVOIMAPUISTO Vehkoon tuulivoimapuiston alue (tv, nro 6) sijaitsee Multian kirkonkylältä noin kymmenen kilometriä luoteeseen Multia-Karstula tien itäpuolella. Osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Vehunvuori-Palomäki-Haukkakallio-Miekkakangas - alueen (liite 1). Korkeuserot ovat parhaimmillaan metriä. Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsee kolme Natura aluetta: Housukosken alue, Valkeisenjärvi- Särkilampi-Utusuo sekä Myllyvuori-Vilhusenmäki Housukosken Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Housukosken Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston lounaispuolella Multia-Karstula tien länsipuolella. Natura-alueen pinta-ala on 232 ha ja alue jää lähimmillään noin 400 m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Housukosken Natura-alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva harjualue, jonka jokilaaksossa virtaa edustava meanderoiva joki. Jokireitti on varsin luonnontilainen ja maisemallisesti hieno. Harjumuodostuman arvoa lisäävät alueen luonnontilaisena säilyneet metsät sekä alueella esiintyvät dyynit, joista pohjoisempi on noin kilometrin pituinen. Lisäksi alueen monimuotoisuutta lisäävät lähteiset kohdat ja pienialaiset puustoiset suot. Alueella on luontopolku. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä on boreaaliset luonnonmetsät, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 14%. Muita direktiiviluontotyyppejä ovat puustoiset suot (10 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (7 %), Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (5 %) sekä vaihettumissuot ja rantasuot (4 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella on tavattu saukko (Lutra lutra) ja liitoorava (Pteromys volans). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa saukko kuuluu silmälläpidettäviin ja liito-orava vaarantuneisiin lajeihin. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Metso on luokiteltu Multian eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan kanadanmajava (Castor canadensis) ja metsäsopuli (Myopus schisticolor) Valkeisenjärvi Särkilampi Utusuon Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Valkeisenjärvi-Särkilampi-Utusuon Natura-alue (FI ) sijaitsee tuulivoimapuiston koillispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 123 ha. Puiston vaikutuspiiriin voi katso kuuluvan Valkeisenjärven ja Utusuon osa-alueet, jotka sijaitsevat noin 1,5 ja 2,5 kilometrin etäisyydellä mahdollisesta puistosta. Valkeisenjärvi on aivan tien tuntumassa sijaitseva avoin ja vetinen neva, joka on syntynyt matalan järven kuivattamisen seurauksena. Alue on pääosin avoluhtaa-pallesuota ja avovesipintaa on enää vain allikoina. Järven rannat ovat käsiteltyä metsää. Pohjoispäässä on puustoltaan nuorta ojitettua koivuluhtaa, jonka ojat ovat kuitenkin tukossa. Järven eteläosassa on erikoinen loivasti viettävä rinnesuo. Utusuo on reunaosiltaan ojitettu suoalue, jonka keskusta on säilynyt melko märkänä. Kasvillisuudeltaan suo on lähinnä oligotrofista lyhytkorsinevaa, mutta osittain tavataan myös suursaranevaa. Maisemallisesti komea 3

4 Utusuo on rauhoitettu. Se on myös hyvä marjasuo. Noin viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston alueesta sijaitseva Särkilampi on lasketun järven umpeenkasvun tuloksena syntynyt suo. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy vaihettumis- ja rantasuota (60 %) sekä aapasuota (40 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainittuja lajeja alueella ei esiinny. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu kapustarinta (Pluvialis apricaria), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja liro (Tringa glareola). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta liro on luokiteltu Pohjanmaan alueella ja muualla Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalaiseksi. Kasveista Natura-alueelta on ilmoitettu hoikkavilla (Eriophorum gracile) ja konnanulpukka (Nuphar pumila), jotka ovat Keski-Suomen maakunnan alueella harvinaisehkoja Myllyvuori Vilhusenmäen Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Myllyvuori-Vilhusenmäen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin kolme kilometriä mahdollisen tuulivoimapuiston kaakkoispuolella. Alueen kokonaispintaala on 34 ha. Myllyvuoren vanhan metsän osa-alue on kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, joka keskittyy purojuotin ympärille ja sen koillispuoleiselle rinteelle. Alue on varttunutta - ikääntyvää vuotiasta metsää, joka on saanut pitkään kehittyä luonnontilaisena. Lahopuusto on monipuolista ja paikoin runsasta. Alueella on yleisesti vanhoja palon jälkiä. Osa Myllyvuoresta on rauhoitettu. Vilhusenmäen osa-alue on myös vanhaa tuoreen kankaan metsää, joka sijaitsee pääosin mäen jyrkähkössä länsirinteessä. Ikääntyvä puusto on kuusivaltaista ja joukossa kasvaa mäntyä ja koivua. Alueella esiintyy yleisesti palokoropuita ja kantoja, koivupökkelöitä ja siellä täällä kaatunutta havupuuta. Rinteellä on paikoin valuvesikohtia ja yksi isompi korpipainanne. Natura-alueesta 94 % on luontodirektiivin luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät. Luontodirektiivin liitteen II lajeja ei esiinny alueella. Lintudirektiivin liitteen I lajeista on havaittu metso (Tetrao urogallus) ja pohjantikka (Picoides tridactylus). Muita alueen merkittäviä lajeja ovat kuukkeli (Perisoreus infaustus), kuusenkääpä (Phellinus chrysoloma) ja raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta kuukkeli ja raidankeuhkojäkälä kuuluvat valtakunnallisesti silmälläpidettävään lajistoon Natura-arvioinnin tarveharkinta Vehkoon tuulivoimapuiston alueelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärä on noin 10. Alueen nykyinen tieverkosto on arvioitu hyväksi ja kattavaksi. Alueen itäpuolitse kulkee suurjännitelinja (220 kv). Fingridin mukaan lähitulevaisuuden suunnitelmissa on muuttaa ko. 220 kv:n kantaverkko 110 kv:n jännitteeseen, mikä parantaa huomattavasti puiston kannattavuutta. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vaadi merkittäviä tiestön ja sähköverkon rakentamistöitä. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalu- 4

5 een rakentamisella tai käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu vaihekaavan toteutuessa. Luontodirektiivin liitteen II lajistosta Natura-alueilla esiintyy saukko ja liito-orava. Laajalla alueella liikkuvan saukon reviiri ulottuu Housukosken jokireitillä todennäköisesti Naturaalueen ulkopuolellekin, mutta tuulivoimapuiston toteuttamisella ei katsota olevan vaikutuksia saukon menestymiseen alueella, koska rakentaminen tai toiminta ei aiheuta haitallisia muutoksia alueen jokireittiin tai pienvesiin. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Natura-alueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Housukosken alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston eteläisimmästä osasta Natura-alueelle. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Lähimmillään noin puolen kilometrin päähän Natura-kohteesta tulevien voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Vaikka tarkasteltavat Natura-alueet eivät ole SPA-alueita, alueilla pesii muutamia suojelullisesti merkittäviä lintulajeja. Linnuston parimäärät ovat kuitenkin pieniä, eivätkä kohteet kuulu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) tai maakunnallisesti merkittäviin linnustokohteisiin. Pesimälajistosta törmäysalttiisiin lajeihin lukeutuvat kurki ja laulujoutsen. Todennäköisesti voimalat lisäävät törmäysriskiä lähinnä muuttoaikoina. Natura-alueiden paikkalintujen, kuten metso, pyy, kuukkeli ja pohjantikka, esiintymiseen tuulivoimaloilla on varsin pieni vaikutus. Metsäkanalinnuille törmäysriski aiheutuu lähinnä voimajohtolinjasta, joka kulkee alueen läpi tuulivoimapuistosta huolimatta. Tuulivoimapuisto ei arvioida vaikuttavan lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien suojelutasoon, eikä muuttavan olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Vehkoon tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 6) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Housukosken alue (FI ), Valkeisjärvi-Särkilampi-Utusuo (FI ) ja Myllyvuori-Vilhusenmäki (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. 4. PIHLAJAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Pihlajakosken tuulivoimapuiston alue (tv, nro 5) sijaitsee Kuhmoisten koillisosassa Iso- Pihlajajärven pohjoispuolen jyrkkäpiirteisillä kallioalueilla. Osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Kartinvuori-Kinavuori-Kurkivuori-Raiskasvuori -alueen (liite 2). Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsevat Kaitajärven (FI ) ja Edessalo Haukkasalon (FI ) Natura 2000 alueet Kaitajärven Natura alue ja sen lajisto 5

6 SCI-alueeksi luokiteltu Kaitajärven Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston kaakkoispuolella Iso-Pihlajajärven pohjoisrannalla. Natura-alueen pinta-ala on 206 ha ja alue jää lähimmillään noin 500 m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Kaitajärven Natura-alueen ytimen muodostavat vanhojen metsien suojelualueet Kaitavuorella sekä niiden vieressä oleva Aukiasuo. Alue on geologisesti mielenkiintoista, kalliolakien ja jyrkänteiden sekä suojuottien mosaiikkia. Puusto on varttunutta, kallioilla mäntyvaltaista, notkelmissa kuusivaltaista. Jyrkänteiden alla ja puron varrella on paikoin lehtoa. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä ovat boreaaliset luonnonmetsät, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 24%. Muita direktiiviluontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (3 %), puustoiset suot (1 %) ja humuspitoiset lammet ja järvet (1 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella kasvaa hajuheinää (Cinna latifolia), joka on Suomessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Metso on luokiteltu Kuhmoisten eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Edessalo - Haukkasalon Natura alue ja sen lajisto SCI- ja SPA alueeksi luokiteltu Edesalo - Haukkasalon Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston pohjois- ja koillispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 2 653,9 ha. Lähimmillään Natura-alueen mantereelle ulottuva kapea lounaisosa jää noin 300 m etäisyydelle tuulivoimapuiston ohjeellisesta kaavarajauksesta, mutta keskeiset osat sijaitsevat 1 6 km päässä. Natura-alueeseen kuuluu Edesalon, Haukkasalon ja Mustasalon saariosien lisäksi Päijänteen mannerrantaa ja sen edustalla olevia pienempiä saaria sekä Päijänteen vesialuetta luotoineen. Natura-alue on pinnanmuodoiltaan varsin vaihtelevaa ja se aiheuttaa vaihtelua pienilmastoon ja sitä kautta alueen kasvillisuuteen, joka vaihtelee kalliokasvillisuudesta reheviin lehtoihin. Alueella on Metsähallituksen vuonna 1995 perustama luonnonhoitometsä, joka on mukana vanhojen metsien suojeluohjelman täydennyksessä, missä se on esitetty asetuksella rauhoitettavaksi. Alue kuuluu liuskevyöhykkeeseen ja Edessalmi on jääkauden aikana syntynyt ruhjelaakso. Natura-kohde on myös tärkeä selkävesilinnuston pesimäalue. Alueella on muutamia merkittäviä lokkiluotoja, joista yhdellä pesii yksi Päijänteen suurimmista selkälokkikolonnioista. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy boreaalisia luonnonmetsiä (14 %), kallioiden pioneerikasvillisuutta (4 %), kasvipeitteisiä silikaattikallioita (2 %) ja boreaalisia lehtoja (2 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainituista lajeista alueella esiintyy liito-orava (Pteromys volans). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu helmipöllö (Aegolius funereus), huuhkaja (Bubo bubo), kalatiira (Sterna hirundo), kuikka (Gavia arctica), mehiläishaukka 6

7 (Pernis apivorus), metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), teeri (Tetrao tetrix), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), viirupöllö (Srix uralensis) ja salattava uhanalainen laji. Muita merkittäviä lintulajeja ovat lapasotka (Aythya marila), idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), selkälokki (Larus fuscus), tuulihaukka (Falco tinnunculus), mustalintu (Melanitta nigra) ja pilkkasiipi (Melanitta fusca). Muusta lajistosta mainittakoon ilves (Lynx lynx), harjuhietaorvokki (Viola rupestris ssp. rupestris), kalliohatikka (Spergula morisonii), lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine), pensaikkotatar (Fallopia dumetorum), tuoksumatara (Galium odoratum) ja raidantuoksukääpä (Haploporus odorus). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa liito-orava kuuluu vaarantuneisiin lajeihin. Salattavan uhanalaisen lajin lisäksi linnuista lapasotka on valtakunnallisesti erittäin uhanalainen, selkälokki ja mehiläishaukka vaarantuneita sekä huuhkaja, kuikka, metso, teeri ja pilkkasiipi silmälläpidettäviä. Raidantuoksukääpä on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi. Harjuhietaorvokki, kalliohatikka, lehtoneidonvaippa, pensaikkotatar ja tuoksumatara ovat Keski-Suomessa maakunnallisesti uhanalaisia Natura-arvioinnin tarveharkinta Pihlajakosken tuulivoimapuiston alueelle potentiaalisesti sopivien tuulivoimaloiden lukumäärä oli vaihekaavan taustaselvityksessä 19. Selvityksessä tarkasteltua alustavaa puistoaluetta on kaavaprosessin aikana pienennetty mm. Kaitajärven Natura-alueen takia ja puistoalueen rajausta on siirretty luoteeseen. Taustaselvityksessä osoitetuista potentiaalisista tuulivoimaloista pienennetylle kaavarajaus-alueelle sijoittuu noin 13. Alue on asumaton ja nykyinen metsätieverkosto on arvioitu kattavaksi. Alueella ei ole kantaverkkoa. Fingridin 110 kv:n kantaverkko kulkee noin 9 kilometriä alueesta länteen ja mahdollisen tuulivoimapuiston toteuttaminen vaatisi sähköverkon rakentamistöitä, mikä heikentää huomattavasti puiston kannattavuutta. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaihekaavassa esitetty tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalueen rakentamisella ja käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu. Vaihekaavan toteutuminen ei uhkaa luontodirektiivin liitteen II lajistoon kuuluvaa hajuheinää, joka kasvaa noin 1,5 km päässä ohjeellisesta puistorajauksesta Kaitajärvestä Raiskasjärveen laskevan puron varrella. Luontodirektiivin liitteen II lajistosta Natura-alueilla esiintyy lisäksi liito-orava. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Naturaalueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Edessalon Haukkasalon alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston itäisimmistä osista Edessalon alueelle. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Lähimmillään 0,5-1 kilometrin päähän Natura-kohteesta tulevien voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat 7

8 häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Kaitajärven Natura-alueen (SCI-aluetta, ei pesi suojelullisesti merkittäviä suurikokoisia petolintulajeja) linnuston kannalta mahdollisella tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Alueen paikkalinnuista metsäkanalintujen törmäysriski kasvaisi lähinnä uuden voimajohtolinjan rakentamisen takia, mutta johtolinja suuntautuisi länteen, eikä etelään Kaitajärven suuntaan. Edessalon Haukkasalo Natura-alueen suojeluperusteena ovat osaksi myös linnustoarvot (SPA). Alue on osa Päijännettä, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) ja on maakunnallisesti muuttolinnuston kannalta merkittävin vesistöreitti. Alueella tavatuista / pesivistä lajeista tuulivoimaloiden aiheuttaman riskin kannalta merkittävimpiä ovat isot petolinnut mehiläishaukka, kalasääksi ja huuhkaja sekä suojelullisesti merkittävät muuttavat vesi- ja lokkilinnut, mm. lapasotka, pilkkasiipi ja selkälokki. Mehiläishaukalla ja huuhkajalla on alueella korkeintaan yksittäisiä pesiviä pareja ja vuosittainen pesintä ei ole varmaa. Natura-tiedoissa mainitsemattomasta kalasääskestä on pesimähavainto Edessalosta noin 2 km päästä lähimmistä mahdollisista tuulivoimaloista. Lapasotka ja pilkkasiipi eivät pesi Natura-alueella vaan muuttavat Päijänteen kautta pohjoisemmille pesimäalueilleen. Selkälokilla on Natura-alueella merkittävä pesimäkanta, mutta merkittävimmät lokkiluodot jäävät useamman kilometrin päähän. Vesi- ja lokkilinnustolle Pihlajakosken tuulivoimaloilla voisi olla haitallisia vaikutuksia lähinnä muuttoaikoina. Päijänteen muutontarkkailujen perusteella vesilintumuutto painottuu varsin voimakkaasti vesialueiden päälle, minkä takia mahdollisten voimaloiden aiheuttama törmäysriski vesi- ja lokkilinnuille ei ole suuri. Tuulivoimapuiston ei arvioida vaikuttavan lintudirektiivin liitteessä I mainittujen tai muiden suojelullisesti merkittävien Natura-alueen lajien suojelutasoon, eikä muuttavan olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Pihlajakosken tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 5) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kaitajärvi (FI ) ja Edessalo Haukkasalo (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon. 5. VESTONMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Vestonmäen tuulivoimapuiston alue (tv, nro 9) sijaitsee Joutsan ja Toivakan rajalla, pääosin nelostien ja Rutalahdentien välissä. Aluetta leimaa isot korkeuserot ja osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Vestonmäen-Mansikkamäen- Jouhtmäen-Kotasenvuoren-Juoksusenvuoren-Korkeakankaan-Valkeisenvuoren- Niinilammen -alueen (liite 3). Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsevat Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori (FI ) sekä Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi (FI ) Natura 2000 alueet Vällyvuori Huuvuori Haukkavuoren Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Vällyvuori Huuvuori Haukkavuoren Natura-alue (FI , 184 ha) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston länsipuolella. Natura-alue on monimuotoinen, kasvilajistoltaan erittäin merkittävä kolmesta kallioalueesta koostuva kohde. Vällyvuoren Huuvuoren osa-alue jää lähimmillään m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Haukkavuoren osa-alue jää ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta lähes kolmen kilometrin päähän. 8

9 Vällyvuorella kasvaa lukuisia Keski-Suomessa uhanalaisia putkilokasveja ja sammalia sekä valtakunnallisesti uhanalainen munasammal. Vällyhoilon jyrkänteiden tyvellä tavataan oligotrofisten sammal- ja jäkäläyhteisöjen lisäksi harvinaisia eutrofisia pystyseinämä-, rako- ja onkalosammallajistoja. Vällyhoilon jyrkänteen tyvimetsässä on kuivan lehdon piirteitä, mutta rinnemetsät ovat enimmäkseen kuivia puolukkatyypin kankaita. Alueelle tuo monipuolisuutta myös Veivuulampi sitä ympäröivineen rantanevoineen ja isovarpurämeineen. Lammesta Vennalampeen laskevan puron varressa lahopuulla kasvaa erittäin uhanalainen, luontodirektiivin laji hitupihtisammal (Cephalozia macounii). Vällyhoilon pohjoispuolella sijaitsevan Huuvuoren näkyvin osa on sen länsirinteen laaja vuorenaluslouhikko. Paikoin esiintyy myös noin 5 m korkeita pystyjyrkänteitä. Vuoren lakiosat ja rinteen alus ovat kärsineet avohakkuista. Haukkavuoren osa-alue, joka sijaitsee Päijänteen Rutalahden pohjoisrannalla, on maisemallisesti hieno kallioalue. Alueella on myös biologista merkitystä etenkin uhanalaisen kasvilajistonsa takia. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä on kasvipeitteiset silikaattikalliot, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 31%. Lisäksi direktiiviluontotyypeistä esiintyy kallioiden pioneerikasvillisuutta (1 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella kasvaa edellä mainittu hitupihtisammal. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu helmipöllö (Aegolius funereus), huuhkaja (Bubo bubo), metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta helmipöllö ja huuhkaja kuuluvat silmälläpidettäviin lajeihin. Lisäksi metso on luokiteltu Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan haisukurjenpolvi (Geranium robertianun), hietaorvokki (Viola rupestris), isotuppisammal (Timmia austriaca), kalliokeuhkojäkälä (Lobaria scrobiculata), limisiimasammal (Myurella julacea), mäkitervakko (Lychnis viscaria), munasammal (Diphyscium foliosum), pahtanurmikka (Poa glauca), pahtaomenasammal (Bartramia halleriana), pallosammal (Plagiopus oederianus), pikkutervakko (Lychnis alpina), suippuväkäsammal (Campyliadelphus chrysophyllus), syylälinnunherne (Lathyrus linifolius), taljaruostesammal (Anomodon attenuates), tummaraunioinen (Asplenium trichomanes) ja vahamaksaruoho (Sedum telephium ssp. ruprechtii). Harjuhietaorvokki, pahtanurmikka, pikkutervakko, syylälinnunherne ja tummaraunioinen kuuluvat Keski-Suomessa maakunnallisesti uhanalaiseen lajistoon Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärven Natura alue ja sen lajisto SCI- ja SPA alueeksi luokiteltu Haapasuo Syysniemi Rutajärvi - Kivijärven Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston eteläpuolella ja sen kokonaispinta-ala on 5063,8 ha. Lähimmillään Natura-alue (Rutajoen alue) jää m etäisyydelle tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta, mutta pääosin Natura-alue sijaitsee 4-8 km päässä. Rutajärven ja -joen sekä Haapasuon ympäristöön sijoittuva Natura-alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita. Suurin osa alueesta kuuluu Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelualueen tilalle perustettuun Leivonmäen kansallispuistoon, jolle ominaisia ovat erityisesti suot, rannat ja 9

10 harjumetsät. Suojelun kohteena ovat etenkin laaja luonnontilainen Haapasuo ja sen läpi kulkeva harjujakso. Alueeseen kuuluu myös Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueita sekä Kivijärvi. Rutajärvi on lähinnä korte-ruokojärvi tyyppiä. Alueen pienet järvet ovat korte- ja ulpukkajärviä. Rantatyypit ovat vaihtelevia: suota, luhtia, kivikkoja, harjuja. Kallioperä on graniittia, eteläosassa amfiboliittia. Rutajärvessä on runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Linnusto on merkittävää ja erämaista. Järven järvitaimenkanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteeseen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Joki on perattu voimakkaasti koko matkalta ja yläjuoksulta padottu. Ympäristö on kuitenkin melko luonnontilaista. Haapasuo on eksentrinen keidassuo, jonka alueella esiintyy mm. isovarpu-, rahka-, tupasvilla- ja nevarämeitä. Nevat ovat yleisimpiä lyhytkorsinevoja. Suon pohjoisosassa tavataan myös aapasuota. Haapasuo on merkittävä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Suon aluetta elävöittävät harjut, lammet, pikkujärvet ja kivikot. Syysjärven metsäalue käsittää maisemallisesti vaihtelevaa erämaaleimaista luontoa. Aluetta reunustaa lännessä harjujakso, muualla Rutajärvi. Kivijärvi on aikoinaan lasketusta järvestä muodostunut suo. Sen kasvillisuus on rehevää ja suotyypeistä tavataan lettoa, rimpilettoa, ruohoista saranevaa, ruohoista nevakorpea ja ruohoista rimpinevaa. Suolla kasvaa arvokas kasvilajisto, johon kuuluu useita alueellisesti uhanalaisia lajeja. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy eniten humuspitoisia lampia ja järviä (40 %). Muita direktiivin luontotyyppejä ovat keidassuot (10 %), aapasuot (5 %), boreaaliset luonnonmetsät (5 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (8 %), puustoiset suot (8 %) sekä vaihettumissuot ja rantatyypit (2 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainituista lajeista alueella esiintyy saukko (Lutra lutra) ja liitoorava (Pteromys volans). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu ampuhaukka (Falco columbarius), helmipöllö (Aegolius funereus), hiiripöllö (Surnia ulula), huuhkaja (Bubo bubo), kaakkuri (Gavia stellata), kalatiira (Sterna hirundo), kangaskiuru (Lullula arborea), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kehrääjä (Caprimulgus europaeus), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), lapinpöllö (Srix nebulosa), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), mehiläishaukka (Pernis apivorus), metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pikkusieppo (Ficedula parva), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöölö (Asio flammeus), teeri (Tetrao tetrix), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), viirupöllö (Srix uralensis) ja salattava uhanalainen laji. Muita alueella pesiviä tai muuttolintuja ovat mm. hiirihaukka (Buteo buteo), koskikara (Cinclus cinclus), metsähanhi (Anser fabalis), nuolihaukka (Falco subbuteo), selkälokki (Larus fuscus), tuulihaukka (Falco tinnunculus), kanahaukka (Accipiter gentilis), niittykirvinen (Anthus pratensis), pikkutikka (Dendrocopos minor), pohjansirkku (Emberiza rustica) ja riekko (Lagopus lagopus). Muuta alueen lajistoa ovat mm. ilves (Lynx lynx), karhu (Ursus arctos), viitasammakko (Rana arvalis), isopehkiäinen (Peltis grossa), luumittari (Aspitates gilvarja), suokirjosiipi (Pyrgus centaureae), virtavesimittari (Aquarius najas), jouhiluikka (Eleocharis quinqueflora), kirkiruoho (Gymnadenia conopsea), pikkukihokki (Drosera in- 10

11 termedia), suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata), rimpivihvilä (Juncus stygius) ja ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa karhu, ilves ja liito-orava kuuluvat vaarantuneisiin lajeihin. Linnuista salattava uhanalainen laji on valtakunnallisesti erittäin uhanalainen, selkälokki, koskikara, pohjansirkku, hiirihaukka ja mehiläishaukka vaarantuneita sekä helmipöllö, kaakkuri, huuhkaja, isokoskelo, kuikka, metso, metsähanhi, riekko ja teeri silmälläpidettäviä. Hyönteisistä luumittari on valtakunnallisesti vaarantunut ja suokirjosiipi silmälläpidettävä laji. Putkilokasveista kirkiruoho ja suopunakämmekkä ovat valtakunnallisesti vaarantuneita. Pikkukihokki ja ruskopiirtoheinä kuuluvat valtakunnallisesti silmälläpidettävään lajistoon. Lisäksi jouhiluikka, keltaängelmä, nuijasara ja rimpivihvilä ovat Keski-Suomessa maakunnallisesti uhanalaisia lajeja, rimpivihvilä myös alueellisesti uhanalainen Etelä- Suomessa Natura-arvioinnin tarveharkinta Vestonmäen tuulivoimapuiston alueelle potentiaalisesti sopivien tuulivoimaloiden lukumäärä oli vaihekaavan taustaselvityksessä arvioitu 26:ksi. Alue on käytännössä asumatonta ja alueella on hyvä tiestö sekä kattava metsäautotieverkosto. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alueen itäpuolella on ohjeellinen sähkölinja ja länsilaidalla arvokas kallioalue. Länsilaidalla on myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä samalla matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaihekaavassa esitetty tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalueen rakentamisella ja käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin sekä kasvi- ja hyönteislajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu. Vaihekaavan toteutuminen ei uhkaa luontodirektiivin liitteen II lajistoon kuuluvia saukkoa ja hitupihtisammalta. Saukon menestyminen alueella riippuu ennen kaikkea joki- ja pienvesien tilasta, mihin tuulivoimapuiston toteuttamisella ja toiminnalla ei katsota olevan vaikutuksia. Noin kilometrin päähän ohjeellisesta tuulivoimapuiston rajasta jäävään hitupihtisammalen puronvarren kasvupaikkaan (pienilmasto, kasvualusta) puiston toteuttamisella ei myöskään voi katsoa olevan vaikutusta. Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueilla esiintyy lisäksi liito-orava. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Naturaalueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Rutajoki Rutajärvi alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston eteläisimmistä osista Natura-alueelle. Etäisyys jää lähimmillään lähes yhteen kilometriin eikä liito-oravan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi Vestonmäen alueella. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama 11

12 törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Vällyhoilo Huuvuori - Haukkavuoren Natura-alueen (SCI-aluetta) linnuston kannalta mahdollisella tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Voimalat voisivat lähinnä olla törmäysriski metsolle ja huuhkajalle, mutta riskiä ei arvioida niin suureksi, että se voisi merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluarvoa ja ko. lajien suojelutasoon. Haapasuo Syysniemi Rutajärvi - Kivijärven Natura-alueen suojeluperusteena ovat osaksi myös linnustoarvot (SPA). Rutajärven ja Haapasuon monilajisen ja merkittävän lajiston lisäksi alueella esiintyy salattava uhanalainen laji. Tuulivoimaloiden aiheuttaman riskin kannalta merkittävimpiä lajeja ovat hiirihaukka, mehiläishaukka, huuhkaja, kaakkuri, kuikka, kurki, laulujoutsen ja isokoskelo, joiden kannat alueella eivät ole ko. lajien suojelutason kannalta merkittäviä. Useimmille lajeille tuulivoimaloihin törmäämisriski on suurimmillaan muuttoaikoina. Riskiä kuitenkin pienentää tuulivoimapuiston sijoittuminen Naturaalueen suhteen oletettavien tärkeimpien muuttoreittisuuntien (mm. vesistöreitit) sekä todennäköisten ruokailureittien ulkopuolelle. Rutajärven ja Haapasuon suojelullisesti merkittävän lajiston kannalta tuulivoimalariskiä pienentää myös 4-8 kilometrin etäisyys. Tuulivoimapuiston ei arvioida vaikuttavan lintudirektiivin liitteessä I mainittujen tai muiden suojelullisesti merkittävien Natura-alueen lajien suojelutasoon, eikä muuttavan olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tuulivoimapuiston länsipuolelle sijoittuu Vällyhoilo Huuvuori Haukkavuoren Naturaalueeseen kuuluva Viisarimäki Rutalahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisemalliset arvot eivät kuitenkaan ole Natura-alueiden suojelullisia perusteita. Mahdolliset vaikutukset maisema-arvoihin tulee arvioida erikseen. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Vestonmäen tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 9) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Vällyvuori Huuvuori - Haukkavuori (FI ) ja Haapasuo Syysniemi Rutajärvi - Kivijärvi (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon. 12

13 Liite 1. 13

14 Liite 2. 14

15 Liite 3. 15

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset

Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA

METSÄHALLITUS LAATUMAA NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Helmikuu 2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimahankkeen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Natura-arvioinnin tarveharkinta Ehdotus 26.1.2015 2015 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun

Lisätiedot

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2 Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto 31.3.2010 Metsähallitus Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto LIITE 2 FCG Oulu/ Minna Tuomala 31.3.2010

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta 20.8.2010

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta 20.8.2010 KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta 20.8.2010 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa.

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta

wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering BILAGA 8 Natura 2000 evaluering S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMA- PUISTO Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388P007 Natura-arviointi 1 (36) suvi.rinne

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA

KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.6.2015 P25863 Kaavaselostus, ehdotus 1 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam 9.6.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:

Lausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI: Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI-40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www..poyry.fi Päiväys 12.2.2012 Kuvat päivitetty

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys Tutkittavana olevien tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura- ja Päivitetty 4.6.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Sikamäen tuulivoimahankkeen

Sikamäen tuulivoimahankkeen LIITE 13 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimahankkeen Natura-arviointi (päivitetty 29.1.2016) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2015 P20221 Natura-arviointi (päivitetty

Lisätiedot

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä

Lisätiedot

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

(KSLY) 10.10.2011 LUONNOS 1. JOHDANTO

(KSLY) 10.10.2011 LUONNOS 1. JOHDANTO HAVAINTOKATSAUS Keski-Suomen alueelle suunnitellut tuulivoima-alueet: Kärkinen, Kärpänkylä, Pihlajakoski Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry (KSLY) 10.10.2011 LUONNOS 1. JOHDANTO Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi

METSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi Liite 2 NATURA-ARVIOINTI 16WWE1127.B723M.SLU Marraskuu 2011 METSÄHALLITUS LAATUMAA Sisältö 1 JOHDANTO...1 1.1 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien mukainen Natura-arviointi...2 1.2 Hankkeen kuvaus...3 2 TUULIAAPA

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

1. JOHDANTO 2. PESIMÄLINNUSTO

1. JOHDANTO 2. PESIMÄLINNUSTO 1 HAVAINTOKATSAUS Keski-Suomen alueelle suunnitellut tuulivoima-alueet: Kärkinen, Kärpänkylä, Pihlajakoski Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry (KSLY) 27.10.2011 1. JOHDANTO Keski-Suomen liitto suunnittelee

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 43 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA

KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P25863 Kaavaselostus, luonnos 1 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam 25.3.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

SANTAVUORI MESKAISVUORI

SANTAVUORI MESKAISVUORI SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen

Lisätiedot

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Kotkankatu 9 00510 Helsinki helsy@sll.fi www.sll.fi/helsy Uudenmaanliitto maakuntakaava@uudenmaanliitto.fi Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI. Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 15.9.2014

NATURA-ARVIOINTI. Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 15.9.2014 Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Karttakuvat: Sweco Ympäristö Oy Maanmittauslaitos (MML) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kannen kuva: Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

POHJANMAAN TUULI SAPPION TUULIVOIMAPUISTON ESISELVITYS TUULIVOIMAPUISTON ESISELVITYS 29.8.2014

POHJANMAAN TUULI SAPPION TUULIVOIMAPUISTON ESISELVITYS TUULIVOIMAPUISTON ESISELVITYS 29.8.2014 POHJANMAAN TUULI SAPPION TUULIVOIMAPUISTON ESISELVITYS SISÄLTÖ 1. Alueen yhteenveto a. Tarkastelualue ja sijianti b. Yhteenveto tuloksista c. Nykytila d. Hankkeen eteneminen next steps 2. Työn tausta ja

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit

Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Kansallispuistot 1. Seitseminen Valtion maille perustetut luonnonsuojelualueet 1. Isoneva-Raitakulonneva 3. Pitämävuoret 2. Petäjäjärvi

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 28.07.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M /MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS HONKAKYLÄ LEHTIMÄENKYLÄ RISKUNMÄKI

LUONTOSELVITYS HONKAKYLÄ LEHTIMÄENKYLÄ RISKUNMÄKI LUONTOSELVITYS HONKAKYLÄ LEHTIMÄENKYLÄ RISKUNMÄKI SEINÄJOEN KAUPUNKI 2010 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Seinäjoen kaupunki on käynnistänyt Honkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen alueilla osayleiskaavaprosessin.

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto

METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto NATURA-ARVIOINNIT 16UEC0146 27.10.2014 METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet, täydennetty Natura-arviointi 17.10.2014 Rimpineva-Matilanneva, täydennetty Natura-arviointi

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

3.2.12 Luonnonsuojelu

3.2.12 Luonnonsuojelu 3.2.12 Luonnonsuojelu Suunnittelualueella todettiin 1 linnuston suojelualue 17 mahdollista metsälain mukaista tärkeää elinympäristöä 31 luontoarvoiltaan merkittävää kohdetta 40 suojelullisesti merkittävää

Lisätiedot

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela Sisällys Tekijät Johdanto ja menetelmät.. Rajamäenkylän muuttolintujen tarkkailu keväällä 2014 ja syksyllä 2014. Kevätmuutto 2014 Syysmuutto 2014 10 Rajamäenkylän hankealueen linnusto Tiira-aineistossa.

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Sikamäen tuulivoimayleiskaavan

Sikamäen tuulivoimayleiskaavan SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimayleiskaavan Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Natura-arviointi 1 (23) Pihlaja Marjo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

VINDIN AB OY. BILAG A 9. Naturabehovsprövning (Naturatarvearviointi)

VINDIN AB OY. BILAG A 9. Naturabehovsprövning (Naturatarvearviointi) VINDIN AB OY PJELAX VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAG A 9. Naturabehovsprövning (Naturatarvearviointi) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Naturatarveharkinta 1 (37) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Yleiskuvaus 3 Sijainti 5 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 6 Maanpeite 7 Pohjavesialueet 7 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot