KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta

2 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset erityiset suojelualueet (SPA-alueet). Keski-Suomen maakunnan alueelle sijoittuu kokonaan tai osittain yhteensä 149 Suomen Natura verkostoon kuuluvaa kohdetta joista useimpiin kuuluu monia osa-alueita. Keski-Suomen pinta-alasta kuuluu Natura verkostoon noin hehtaaria. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulain (LsL) 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Maakuntakaava on LsL:n 65 :n tarkoittama suunnitelma, minkä takia maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Kaavan toteuttaminen ei saa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Kaavaa laadittaessa on riittävästi selvitettävä kaavan vaikutukset. Tässä raportissa tarkastellaan tiettyjen Natura-alueiden läheisyydessä sijaitsevien Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavakohteiden todennäköisiä vaikutuksia, jotta pystyttäisiin arvioimaan, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 alueiden luonnonarvoja. Tarkastelussa ovat mukana Vehkoon (Multia), Pihlajakosken (Kuhmoinen) ja Vestonmäen (Joutsa, Toivakka) tuulivoimapuistojen alueet. Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimapuiston alueina (tv) osoitetaan tuulivoimantuotantoon soveltuvia alueita, joiden lähtökohtaisena kokoluokkana on noin 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Alueiden esittäminen perustuu erillisselvitykseen Keski-Suomen tuulivoima-alueet. Kaavan tv-alueiden suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon. Lisäksi jatkosuunnittelussa on otettava huomioon puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Natura-arvioinnin tarveharkinta tehtiin 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa Keski-Suomen liiton toimistossa asiantuntija-arviona. Tarveharkinnassa on otettu huomioon Natura-alueiden luontotyypit ja lajisto sekä vaihemaakuntakaavassa ko. alueita välittömästi tai välillisesti koskevat kaavamerkinnät. Harkinta on tehty olemassa olevan tiedon perusteella. Pääosin tiedot on saatu Natura 2000 asiakirjoista, Keski-Suomen tuulivoima-alueet erillisselvityksestä, peruskartta- ja maastotarkastelusta sekä Kärkisten, Kärpänkylän ja Pihlajakosken tuulivoima-alueille tehdystä linnuston havaintokatsauksesta. Natura-arvioinnin tarveharkinta edeltää mahdollisesti suoritettavaa Natura-arviointia. Jos tarveharkinnassa päädytään siihen, että kaavavaraus todennäköisesti heikentää merkittävästi alueen suojeluperusteita, Natura-arviointi on suoritettava. Jos tarveharkinnan perusteella kaavavaraus ei merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman LsL:n 65 :n tarkoittamaa arviointia. 2

3 3. VEHKOON TUULIVOIMAPUISTO Vehkoon tuulivoimapuiston alue (tv, nro 6) sijaitsee Multian kirkonkylältä noin kymmenen kilometriä luoteeseen Multia-Karstula tien itäpuolella. Osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Vehunvuori-Palomäki-Haukkakallio-Miekkakangas - alueen (liite 1). Korkeuserot ovat parhaimmillaan metriä. Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsee kolme Natura aluetta: Housukosken alue, Valkeisenjärvi- Särkilampi-Utusuo sekä Myllyvuori-Vilhusenmäki Housukosken Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Housukosken Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston lounaispuolella Multia-Karstula tien länsipuolella. Natura-alueen pinta-ala on 232 ha ja alue jää lähimmillään noin 400 m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Housukosken Natura-alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva harjualue, jonka jokilaaksossa virtaa edustava meanderoiva joki. Jokireitti on varsin luonnontilainen ja maisemallisesti hieno. Harjumuodostuman arvoa lisäävät alueen luonnontilaisena säilyneet metsät sekä alueella esiintyvät dyynit, joista pohjoisempi on noin kilometrin pituinen. Lisäksi alueen monimuotoisuutta lisäävät lähteiset kohdat ja pienialaiset puustoiset suot. Alueella on luontopolku. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä on boreaaliset luonnonmetsät, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 14%. Muita direktiiviluontotyyppejä ovat puustoiset suot (10 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (7 %), Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (5 %) sekä vaihettumissuot ja rantasuot (4 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella on tavattu saukko (Lutra lutra) ja liitoorava (Pteromys volans). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa saukko kuuluu silmälläpidettäviin ja liito-orava vaarantuneisiin lajeihin. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Metso on luokiteltu Multian eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan kanadanmajava (Castor canadensis) ja metsäsopuli (Myopus schisticolor) Valkeisenjärvi Särkilampi Utusuon Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Valkeisenjärvi-Särkilampi-Utusuon Natura-alue (FI ) sijaitsee tuulivoimapuiston koillispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 123 ha. Puiston vaikutuspiiriin voi katso kuuluvan Valkeisenjärven ja Utusuon osa-alueet, jotka sijaitsevat noin 1,5 ja 2,5 kilometrin etäisyydellä mahdollisesta puistosta. Valkeisenjärvi on aivan tien tuntumassa sijaitseva avoin ja vetinen neva, joka on syntynyt matalan järven kuivattamisen seurauksena. Alue on pääosin avoluhtaa-pallesuota ja avovesipintaa on enää vain allikoina. Järven rannat ovat käsiteltyä metsää. Pohjoispäässä on puustoltaan nuorta ojitettua koivuluhtaa, jonka ojat ovat kuitenkin tukossa. Järven eteläosassa on erikoinen loivasti viettävä rinnesuo. Utusuo on reunaosiltaan ojitettu suoalue, jonka keskusta on säilynyt melko märkänä. Kasvillisuudeltaan suo on lähinnä oligotrofista lyhytkorsinevaa, mutta osittain tavataan myös suursaranevaa. Maisemallisesti komea 3

4 Utusuo on rauhoitettu. Se on myös hyvä marjasuo. Noin viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston alueesta sijaitseva Särkilampi on lasketun järven umpeenkasvun tuloksena syntynyt suo. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy vaihettumis- ja rantasuota (60 %) sekä aapasuota (40 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainittuja lajeja alueella ei esiinny. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu kapustarinta (Pluvialis apricaria), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja liro (Tringa glareola). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta liro on luokiteltu Pohjanmaan alueella ja muualla Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalaiseksi. Kasveista Natura-alueelta on ilmoitettu hoikkavilla (Eriophorum gracile) ja konnanulpukka (Nuphar pumila), jotka ovat Keski-Suomen maakunnan alueella harvinaisehkoja Myllyvuori Vilhusenmäen Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Myllyvuori-Vilhusenmäen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin kolme kilometriä mahdollisen tuulivoimapuiston kaakkoispuolella. Alueen kokonaispintaala on 34 ha. Myllyvuoren vanhan metsän osa-alue on kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, joka keskittyy purojuotin ympärille ja sen koillispuoleiselle rinteelle. Alue on varttunutta - ikääntyvää vuotiasta metsää, joka on saanut pitkään kehittyä luonnontilaisena. Lahopuusto on monipuolista ja paikoin runsasta. Alueella on yleisesti vanhoja palon jälkiä. Osa Myllyvuoresta on rauhoitettu. Vilhusenmäen osa-alue on myös vanhaa tuoreen kankaan metsää, joka sijaitsee pääosin mäen jyrkähkössä länsirinteessä. Ikääntyvä puusto on kuusivaltaista ja joukossa kasvaa mäntyä ja koivua. Alueella esiintyy yleisesti palokoropuita ja kantoja, koivupökkelöitä ja siellä täällä kaatunutta havupuuta. Rinteellä on paikoin valuvesikohtia ja yksi isompi korpipainanne. Natura-alueesta 94 % on luontodirektiivin luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät. Luontodirektiivin liitteen II lajeja ei esiinny alueella. Lintudirektiivin liitteen I lajeista on havaittu metso (Tetrao urogallus) ja pohjantikka (Picoides tridactylus). Muita alueen merkittäviä lajeja ovat kuukkeli (Perisoreus infaustus), kuusenkääpä (Phellinus chrysoloma) ja raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta kuukkeli ja raidankeuhkojäkälä kuuluvat valtakunnallisesti silmälläpidettävään lajistoon Natura-arvioinnin tarveharkinta Vehkoon tuulivoimapuiston alueelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärä on noin 10. Alueen nykyinen tieverkosto on arvioitu hyväksi ja kattavaksi. Alueen itäpuolitse kulkee suurjännitelinja (220 kv). Fingridin mukaan lähitulevaisuuden suunnitelmissa on muuttaa ko. 220 kv:n kantaverkko 110 kv:n jännitteeseen, mikä parantaa huomattavasti puiston kannattavuutta. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vaadi merkittäviä tiestön ja sähköverkon rakentamistöitä. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalu- 4

5 een rakentamisella tai käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu vaihekaavan toteutuessa. Luontodirektiivin liitteen II lajistosta Natura-alueilla esiintyy saukko ja liito-orava. Laajalla alueella liikkuvan saukon reviiri ulottuu Housukosken jokireitillä todennäköisesti Naturaalueen ulkopuolellekin, mutta tuulivoimapuiston toteuttamisella ei katsota olevan vaikutuksia saukon menestymiseen alueella, koska rakentaminen tai toiminta ei aiheuta haitallisia muutoksia alueen jokireittiin tai pienvesiin. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Natura-alueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Housukosken alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston eteläisimmästä osasta Natura-alueelle. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Lähimmillään noin puolen kilometrin päähän Natura-kohteesta tulevien voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Vaikka tarkasteltavat Natura-alueet eivät ole SPA-alueita, alueilla pesii muutamia suojelullisesti merkittäviä lintulajeja. Linnuston parimäärät ovat kuitenkin pieniä, eivätkä kohteet kuulu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) tai maakunnallisesti merkittäviin linnustokohteisiin. Pesimälajistosta törmäysalttiisiin lajeihin lukeutuvat kurki ja laulujoutsen. Todennäköisesti voimalat lisäävät törmäysriskiä lähinnä muuttoaikoina. Natura-alueiden paikkalintujen, kuten metso, pyy, kuukkeli ja pohjantikka, esiintymiseen tuulivoimaloilla on varsin pieni vaikutus. Metsäkanalinnuille törmäysriski aiheutuu lähinnä voimajohtolinjasta, joka kulkee alueen läpi tuulivoimapuistosta huolimatta. Tuulivoimapuisto ei arvioida vaikuttavan lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien suojelutasoon, eikä muuttavan olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Vehkoon tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 6) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Housukosken alue (FI ), Valkeisjärvi-Särkilampi-Utusuo (FI ) ja Myllyvuori-Vilhusenmäki (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. 4. PIHLAJAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Pihlajakosken tuulivoimapuiston alue (tv, nro 5) sijaitsee Kuhmoisten koillisosassa Iso- Pihlajajärven pohjoispuolen jyrkkäpiirteisillä kallioalueilla. Osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Kartinvuori-Kinavuori-Kurkivuori-Raiskasvuori -alueen (liite 2). Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsevat Kaitajärven (FI ) ja Edessalo Haukkasalon (FI ) Natura 2000 alueet Kaitajärven Natura alue ja sen lajisto 5

6 SCI-alueeksi luokiteltu Kaitajärven Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston kaakkoispuolella Iso-Pihlajajärven pohjoisrannalla. Natura-alueen pinta-ala on 206 ha ja alue jää lähimmillään noin 500 m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Kaitajärven Natura-alueen ytimen muodostavat vanhojen metsien suojelualueet Kaitavuorella sekä niiden vieressä oleva Aukiasuo. Alue on geologisesti mielenkiintoista, kalliolakien ja jyrkänteiden sekä suojuottien mosaiikkia. Puusto on varttunutta, kallioilla mäntyvaltaista, notkelmissa kuusivaltaista. Jyrkänteiden alla ja puron varrella on paikoin lehtoa. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä ovat boreaaliset luonnonmetsät, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 24%. Muita direktiiviluontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (3 %), puustoiset suot (1 %) ja humuspitoiset lammet ja järvet (1 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella kasvaa hajuheinää (Cinna latifolia), joka on Suomessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Metso on luokiteltu Kuhmoisten eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Edessalo - Haukkasalon Natura alue ja sen lajisto SCI- ja SPA alueeksi luokiteltu Edesalo - Haukkasalon Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston pohjois- ja koillispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 2 653,9 ha. Lähimmillään Natura-alueen mantereelle ulottuva kapea lounaisosa jää noin 300 m etäisyydelle tuulivoimapuiston ohjeellisesta kaavarajauksesta, mutta keskeiset osat sijaitsevat 1 6 km päässä. Natura-alueeseen kuuluu Edesalon, Haukkasalon ja Mustasalon saariosien lisäksi Päijänteen mannerrantaa ja sen edustalla olevia pienempiä saaria sekä Päijänteen vesialuetta luotoineen. Natura-alue on pinnanmuodoiltaan varsin vaihtelevaa ja se aiheuttaa vaihtelua pienilmastoon ja sitä kautta alueen kasvillisuuteen, joka vaihtelee kalliokasvillisuudesta reheviin lehtoihin. Alueella on Metsähallituksen vuonna 1995 perustama luonnonhoitometsä, joka on mukana vanhojen metsien suojeluohjelman täydennyksessä, missä se on esitetty asetuksella rauhoitettavaksi. Alue kuuluu liuskevyöhykkeeseen ja Edessalmi on jääkauden aikana syntynyt ruhjelaakso. Natura-kohde on myös tärkeä selkävesilinnuston pesimäalue. Alueella on muutamia merkittäviä lokkiluotoja, joista yhdellä pesii yksi Päijänteen suurimmista selkälokkikolonnioista. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy boreaalisia luonnonmetsiä (14 %), kallioiden pioneerikasvillisuutta (4 %), kasvipeitteisiä silikaattikallioita (2 %) ja boreaalisia lehtoja (2 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainituista lajeista alueella esiintyy liito-orava (Pteromys volans). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu helmipöllö (Aegolius funereus), huuhkaja (Bubo bubo), kalatiira (Sterna hirundo), kuikka (Gavia arctica), mehiläishaukka 6

7 (Pernis apivorus), metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), teeri (Tetrao tetrix), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), viirupöllö (Srix uralensis) ja salattava uhanalainen laji. Muita merkittäviä lintulajeja ovat lapasotka (Aythya marila), idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), selkälokki (Larus fuscus), tuulihaukka (Falco tinnunculus), mustalintu (Melanitta nigra) ja pilkkasiipi (Melanitta fusca). Muusta lajistosta mainittakoon ilves (Lynx lynx), harjuhietaorvokki (Viola rupestris ssp. rupestris), kalliohatikka (Spergula morisonii), lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine), pensaikkotatar (Fallopia dumetorum), tuoksumatara (Galium odoratum) ja raidantuoksukääpä (Haploporus odorus). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa liito-orava kuuluu vaarantuneisiin lajeihin. Salattavan uhanalaisen lajin lisäksi linnuista lapasotka on valtakunnallisesti erittäin uhanalainen, selkälokki ja mehiläishaukka vaarantuneita sekä huuhkaja, kuikka, metso, teeri ja pilkkasiipi silmälläpidettäviä. Raidantuoksukääpä on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi. Harjuhietaorvokki, kalliohatikka, lehtoneidonvaippa, pensaikkotatar ja tuoksumatara ovat Keski-Suomessa maakunnallisesti uhanalaisia Natura-arvioinnin tarveharkinta Pihlajakosken tuulivoimapuiston alueelle potentiaalisesti sopivien tuulivoimaloiden lukumäärä oli vaihekaavan taustaselvityksessä 19. Selvityksessä tarkasteltua alustavaa puistoaluetta on kaavaprosessin aikana pienennetty mm. Kaitajärven Natura-alueen takia ja puistoalueen rajausta on siirretty luoteeseen. Taustaselvityksessä osoitetuista potentiaalisista tuulivoimaloista pienennetylle kaavarajaus-alueelle sijoittuu noin 13. Alue on asumaton ja nykyinen metsätieverkosto on arvioitu kattavaksi. Alueella ei ole kantaverkkoa. Fingridin 110 kv:n kantaverkko kulkee noin 9 kilometriä alueesta länteen ja mahdollisen tuulivoimapuiston toteuttaminen vaatisi sähköverkon rakentamistöitä, mikä heikentää huomattavasti puiston kannattavuutta. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaihekaavassa esitetty tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalueen rakentamisella ja käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu. Vaihekaavan toteutuminen ei uhkaa luontodirektiivin liitteen II lajistoon kuuluvaa hajuheinää, joka kasvaa noin 1,5 km päässä ohjeellisesta puistorajauksesta Kaitajärvestä Raiskasjärveen laskevan puron varrella. Luontodirektiivin liitteen II lajistosta Natura-alueilla esiintyy lisäksi liito-orava. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Naturaalueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Edessalon Haukkasalon alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston itäisimmistä osista Edessalon alueelle. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Lähimmillään 0,5-1 kilometrin päähän Natura-kohteesta tulevien voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat 7

8 häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Kaitajärven Natura-alueen (SCI-aluetta, ei pesi suojelullisesti merkittäviä suurikokoisia petolintulajeja) linnuston kannalta mahdollisella tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Alueen paikkalinnuista metsäkanalintujen törmäysriski kasvaisi lähinnä uuden voimajohtolinjan rakentamisen takia, mutta johtolinja suuntautuisi länteen, eikä etelään Kaitajärven suuntaan. Edessalon Haukkasalo Natura-alueen suojeluperusteena ovat osaksi myös linnustoarvot (SPA). Alue on osa Päijännettä, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) ja on maakunnallisesti muuttolinnuston kannalta merkittävin vesistöreitti. Alueella tavatuista / pesivistä lajeista tuulivoimaloiden aiheuttaman riskin kannalta merkittävimpiä ovat isot petolinnut mehiläishaukka, kalasääksi ja huuhkaja sekä suojelullisesti merkittävät muuttavat vesi- ja lokkilinnut, mm. lapasotka, pilkkasiipi ja selkälokki. Mehiläishaukalla ja huuhkajalla on alueella korkeintaan yksittäisiä pesiviä pareja ja vuosittainen pesintä ei ole varmaa. Natura-tiedoissa mainitsemattomasta kalasääskestä on pesimähavainto Edessalosta noin 2 km päästä lähimmistä mahdollisista tuulivoimaloista. Lapasotka ja pilkkasiipi eivät pesi Natura-alueella vaan muuttavat Päijänteen kautta pohjoisemmille pesimäalueilleen. Selkälokilla on Natura-alueella merkittävä pesimäkanta, mutta merkittävimmät lokkiluodot jäävät useamman kilometrin päähän. Vesi- ja lokkilinnustolle Pihlajakosken tuulivoimaloilla voisi olla haitallisia vaikutuksia lähinnä muuttoaikoina. Päijänteen muutontarkkailujen perusteella vesilintumuutto painottuu varsin voimakkaasti vesialueiden päälle, minkä takia mahdollisten voimaloiden aiheuttama törmäysriski vesi- ja lokkilinnuille ei ole suuri. Tuulivoimapuiston ei arvioida vaikuttavan lintudirektiivin liitteessä I mainittujen tai muiden suojelullisesti merkittävien Natura-alueen lajien suojelutasoon, eikä muuttavan olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Pihlajakosken tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 5) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kaitajärvi (FI ) ja Edessalo Haukkasalo (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon. 5. VESTONMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Vestonmäen tuulivoimapuiston alue (tv, nro 9) sijaitsee Joutsan ja Toivakan rajalla, pääosin nelostien ja Rutalahdentien välissä. Aluetta leimaa isot korkeuserot ja osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Vestonmäen-Mansikkamäen- Jouhtmäen-Kotasenvuoren-Juoksusenvuoren-Korkeakankaan-Valkeisenvuoren- Niinilammen -alueen (liite 3). Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsevat Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori (FI ) sekä Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi (FI ) Natura 2000 alueet Vällyvuori Huuvuori Haukkavuoren Natura alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Vällyvuori Huuvuori Haukkavuoren Natura-alue (FI , 184 ha) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston länsipuolella. Natura-alue on monimuotoinen, kasvilajistoltaan erittäin merkittävä kolmesta kallioalueesta koostuva kohde. Vällyvuoren Huuvuoren osa-alue jää lähimmillään m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Haukkavuoren osa-alue jää ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta lähes kolmen kilometrin päähän. 8

9 Vällyvuorella kasvaa lukuisia Keski-Suomessa uhanalaisia putkilokasveja ja sammalia sekä valtakunnallisesti uhanalainen munasammal. Vällyhoilon jyrkänteiden tyvellä tavataan oligotrofisten sammal- ja jäkäläyhteisöjen lisäksi harvinaisia eutrofisia pystyseinämä-, rako- ja onkalosammallajistoja. Vällyhoilon jyrkänteen tyvimetsässä on kuivan lehdon piirteitä, mutta rinnemetsät ovat enimmäkseen kuivia puolukkatyypin kankaita. Alueelle tuo monipuolisuutta myös Veivuulampi sitä ympäröivineen rantanevoineen ja isovarpurämeineen. Lammesta Vennalampeen laskevan puron varressa lahopuulla kasvaa erittäin uhanalainen, luontodirektiivin laji hitupihtisammal (Cephalozia macounii). Vällyhoilon pohjoispuolella sijaitsevan Huuvuoren näkyvin osa on sen länsirinteen laaja vuorenaluslouhikko. Paikoin esiintyy myös noin 5 m korkeita pystyjyrkänteitä. Vuoren lakiosat ja rinteen alus ovat kärsineet avohakkuista. Haukkavuoren osa-alue, joka sijaitsee Päijänteen Rutalahden pohjoisrannalla, on maisemallisesti hieno kallioalue. Alueella on myös biologista merkitystä etenkin uhanalaisen kasvilajistonsa takia. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä on kasvipeitteiset silikaattikalliot, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 31%. Lisäksi direktiiviluontotyypeistä esiintyy kallioiden pioneerikasvillisuutta (1 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella kasvaa edellä mainittu hitupihtisammal. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu helmipöllö (Aegolius funereus), huuhkaja (Bubo bubo), metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta helmipöllö ja huuhkaja kuuluvat silmälläpidettäviin lajeihin. Lisäksi metso on luokiteltu Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan haisukurjenpolvi (Geranium robertianun), hietaorvokki (Viola rupestris), isotuppisammal (Timmia austriaca), kalliokeuhkojäkälä (Lobaria scrobiculata), limisiimasammal (Myurella julacea), mäkitervakko (Lychnis viscaria), munasammal (Diphyscium foliosum), pahtanurmikka (Poa glauca), pahtaomenasammal (Bartramia halleriana), pallosammal (Plagiopus oederianus), pikkutervakko (Lychnis alpina), suippuväkäsammal (Campyliadelphus chrysophyllus), syylälinnunherne (Lathyrus linifolius), taljaruostesammal (Anomodon attenuates), tummaraunioinen (Asplenium trichomanes) ja vahamaksaruoho (Sedum telephium ssp. ruprechtii). Harjuhietaorvokki, pahtanurmikka, pikkutervakko, syylälinnunherne ja tummaraunioinen kuuluvat Keski-Suomessa maakunnallisesti uhanalaiseen lajistoon Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärven Natura alue ja sen lajisto SCI- ja SPA alueeksi luokiteltu Haapasuo Syysniemi Rutajärvi - Kivijärven Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston eteläpuolella ja sen kokonaispinta-ala on 5063,8 ha. Lähimmillään Natura-alue (Rutajoen alue) jää m etäisyydelle tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta, mutta pääosin Natura-alue sijaitsee 4-8 km päässä. Rutajärven ja -joen sekä Haapasuon ympäristöön sijoittuva Natura-alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita. Suurin osa alueesta kuuluu Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelualueen tilalle perustettuun Leivonmäen kansallispuistoon, jolle ominaisia ovat erityisesti suot, rannat ja 9

10 harjumetsät. Suojelun kohteena ovat etenkin laaja luonnontilainen Haapasuo ja sen läpi kulkeva harjujakso. Alueeseen kuuluu myös Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueita sekä Kivijärvi. Rutajärvi on lähinnä korte-ruokojärvi tyyppiä. Alueen pienet järvet ovat korte- ja ulpukkajärviä. Rantatyypit ovat vaihtelevia: suota, luhtia, kivikkoja, harjuja. Kallioperä on graniittia, eteläosassa amfiboliittia. Rutajärvessä on runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Linnusto on merkittävää ja erämaista. Järven järvitaimenkanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteeseen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Joki on perattu voimakkaasti koko matkalta ja yläjuoksulta padottu. Ympäristö on kuitenkin melko luonnontilaista. Haapasuo on eksentrinen keidassuo, jonka alueella esiintyy mm. isovarpu-, rahka-, tupasvilla- ja nevarämeitä. Nevat ovat yleisimpiä lyhytkorsinevoja. Suon pohjoisosassa tavataan myös aapasuota. Haapasuo on merkittävä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Suon aluetta elävöittävät harjut, lammet, pikkujärvet ja kivikot. Syysjärven metsäalue käsittää maisemallisesti vaihtelevaa erämaaleimaista luontoa. Aluetta reunustaa lännessä harjujakso, muualla Rutajärvi. Kivijärvi on aikoinaan lasketusta järvestä muodostunut suo. Sen kasvillisuus on rehevää ja suotyypeistä tavataan lettoa, rimpilettoa, ruohoista saranevaa, ruohoista nevakorpea ja ruohoista rimpinevaa. Suolla kasvaa arvokas kasvilajisto, johon kuuluu useita alueellisesti uhanalaisia lajeja. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy eniten humuspitoisia lampia ja järviä (40 %). Muita direktiivin luontotyyppejä ovat keidassuot (10 %), aapasuot (5 %), boreaaliset luonnonmetsät (5 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (8 %), puustoiset suot (8 %) sekä vaihettumissuot ja rantatyypit (2 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainituista lajeista alueella esiintyy saukko (Lutra lutra) ja liitoorava (Pteromys volans). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu ampuhaukka (Falco columbarius), helmipöllö (Aegolius funereus), hiiripöllö (Surnia ulula), huuhkaja (Bubo bubo), kaakkuri (Gavia stellata), kalatiira (Sterna hirundo), kangaskiuru (Lullula arborea), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kehrääjä (Caprimulgus europaeus), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), lapinpöllö (Srix nebulosa), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), mehiläishaukka (Pernis apivorus), metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pikkusieppo (Ficedula parva), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöölö (Asio flammeus), teeri (Tetrao tetrix), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), viirupöllö (Srix uralensis) ja salattava uhanalainen laji. Muita alueella pesiviä tai muuttolintuja ovat mm. hiirihaukka (Buteo buteo), koskikara (Cinclus cinclus), metsähanhi (Anser fabalis), nuolihaukka (Falco subbuteo), selkälokki (Larus fuscus), tuulihaukka (Falco tinnunculus), kanahaukka (Accipiter gentilis), niittykirvinen (Anthus pratensis), pikkutikka (Dendrocopos minor), pohjansirkku (Emberiza rustica) ja riekko (Lagopus lagopus). Muuta alueen lajistoa ovat mm. ilves (Lynx lynx), karhu (Ursus arctos), viitasammakko (Rana arvalis), isopehkiäinen (Peltis grossa), luumittari (Aspitates gilvarja), suokirjosiipi (Pyrgus centaureae), virtavesimittari (Aquarius najas), jouhiluikka (Eleocharis quinqueflora), kirkiruoho (Gymnadenia conopsea), pikkukihokki (Drosera in- 10

11 termedia), suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata), rimpivihvilä (Juncus stygius) ja ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa karhu, ilves ja liito-orava kuuluvat vaarantuneisiin lajeihin. Linnuista salattava uhanalainen laji on valtakunnallisesti erittäin uhanalainen, selkälokki, koskikara, pohjansirkku, hiirihaukka ja mehiläishaukka vaarantuneita sekä helmipöllö, kaakkuri, huuhkaja, isokoskelo, kuikka, metso, metsähanhi, riekko ja teeri silmälläpidettäviä. Hyönteisistä luumittari on valtakunnallisesti vaarantunut ja suokirjosiipi silmälläpidettävä laji. Putkilokasveista kirkiruoho ja suopunakämmekkä ovat valtakunnallisesti vaarantuneita. Pikkukihokki ja ruskopiirtoheinä kuuluvat valtakunnallisesti silmälläpidettävään lajistoon. Lisäksi jouhiluikka, keltaängelmä, nuijasara ja rimpivihvilä ovat Keski-Suomessa maakunnallisesti uhanalaisia lajeja, rimpivihvilä myös alueellisesti uhanalainen Etelä- Suomessa Natura-arvioinnin tarveharkinta Vestonmäen tuulivoimapuiston alueelle potentiaalisesti sopivien tuulivoimaloiden lukumäärä oli vaihekaavan taustaselvityksessä arvioitu 26:ksi. Alue on käytännössä asumatonta ja alueella on hyvä tiestö sekä kattava metsäautotieverkosto. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alueen itäpuolella on ohjeellinen sähkölinja ja länsilaidalla arvokas kallioalue. Länsilaidalla on myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä samalla matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaihekaavassa esitetty tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalueen rakentamisella ja käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin sekä kasvi- ja hyönteislajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu. Vaihekaavan toteutuminen ei uhkaa luontodirektiivin liitteen II lajistoon kuuluvia saukkoa ja hitupihtisammalta. Saukon menestyminen alueella riippuu ennen kaikkea joki- ja pienvesien tilasta, mihin tuulivoimapuiston toteuttamisella ja toiminnalla ei katsota olevan vaikutuksia. Noin kilometrin päähän ohjeellisesta tuulivoimapuiston rajasta jäävään hitupihtisammalen puronvarren kasvupaikkaan (pienilmasto, kasvualusta) puiston toteuttamisella ei myöskään voi katsoa olevan vaikutusta. Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueilla esiintyy lisäksi liito-orava. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Naturaalueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Rutajoki Rutajärvi alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston eteläisimmistä osista Natura-alueelle. Etäisyys jää lähimmillään lähes yhteen kilometriin eikä liito-oravan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi Vestonmäen alueella. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama 11

12 törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Vällyhoilo Huuvuori - Haukkavuoren Natura-alueen (SCI-aluetta) linnuston kannalta mahdollisella tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Voimalat voisivat lähinnä olla törmäysriski metsolle ja huuhkajalle, mutta riskiä ei arvioida niin suureksi, että se voisi merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluarvoa ja ko. lajien suojelutasoon. Haapasuo Syysniemi Rutajärvi - Kivijärven Natura-alueen suojeluperusteena ovat osaksi myös linnustoarvot (SPA). Rutajärven ja Haapasuon monilajisen ja merkittävän lajiston lisäksi alueella esiintyy salattava uhanalainen laji. Tuulivoimaloiden aiheuttaman riskin kannalta merkittävimpiä lajeja ovat hiirihaukka, mehiläishaukka, huuhkaja, kaakkuri, kuikka, kurki, laulujoutsen ja isokoskelo, joiden kannat alueella eivät ole ko. lajien suojelutason kannalta merkittäviä. Useimmille lajeille tuulivoimaloihin törmäämisriski on suurimmillaan muuttoaikoina. Riskiä kuitenkin pienentää tuulivoimapuiston sijoittuminen Naturaalueen suhteen oletettavien tärkeimpien muuttoreittisuuntien (mm. vesistöreitit) sekä todennäköisten ruokailureittien ulkopuolelle. Rutajärven ja Haapasuon suojelullisesti merkittävän lajiston kannalta tuulivoimalariskiä pienentää myös 4-8 kilometrin etäisyys. Tuulivoimapuiston ei arvioida vaikuttavan lintudirektiivin liitteessä I mainittujen tai muiden suojelullisesti merkittävien Natura-alueen lajien suojelutasoon, eikä muuttavan olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tuulivoimapuiston länsipuolelle sijoittuu Vällyhoilo Huuvuori Haukkavuoren Naturaalueeseen kuuluva Viisarimäki Rutalahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisemalliset arvot eivät kuitenkaan ole Natura-alueiden suojelullisia perusteita. Mahdolliset vaikutukset maisema-arvoihin tulee arvioida erikseen. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Vestonmäen tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 9) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Vällyvuori Huuvuori - Haukkavuori (FI ) ja Haapasuo Syysniemi Rutajärvi - Kivijärvi (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon. 12

13 Liite 1. 13

14 Liite 2. 14

15 Liite 3. 15

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 29.3.2012 1 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Helmikuu 2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimahankkeen

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2 Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto 31.3.2010 Metsähallitus Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto LIITE 2 FCG Oulu/ Minna Tuomala 31.3.2010

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 12.12.2012 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering BILAGA 8 Natura 2000 evaluering S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMA- PUISTO Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388P007 Natura-arviointi 1 (36) suvi.rinne

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA

KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.6.2015 P25863 Kaavaselostus, ehdotus 1 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam 9.6.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Sikamäen tuulivoimahankkeen

Sikamäen tuulivoimahankkeen LIITE 13 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimahankkeen Natura-arviointi (päivitetty 29.1.2016) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2015 P20221 Natura-arviointi (päivitetty

Lisätiedot

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi

METSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi Liite 2 NATURA-ARVIOINTI 16WWE1127.B723M.SLU Marraskuu 2011 METSÄHALLITUS LAATUMAA Sisältö 1 JOHDANTO...1 1.1 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien mukainen Natura-arviointi...2 1.2 Hankkeen kuvaus...3 2 TUULIAAPA

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan

Lisätiedot

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Kytäjän Usmin metsäalue Alueen koodi: FI0100051 Pinta ala (ha): 2266 Kunta: Hyvinkää Hallinnoll.alue: Uusimaa (suuralue) 100 Aluetyyppi: SCI Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus Alueen kuvaus:

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 43 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LIITE 7. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10

LIITE 7. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 LIITE 7. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun liitto 2 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin Kainuun liitto 2015

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Julkaisu 184 2016 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Muut maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaan

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Yleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):

Yleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%): Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Raivaanmaa 21:0, Kotiranta 4:193, Saunalepo 1:15, Isoluukas 1:48 ja Vähäluukka 1:43 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa

wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa 23.6.2009 tark. 1.7.2009 wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarvearviointi Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Yleiskuvaus 3 Sijainti 5 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 6 Maanpeite 7 Pohjavesialueet 7 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Kalkkilammi Sääksjärvi Alueen koodi: FI0100056 Pinta ala (ha): 976 Kunta: Hyvinkää, Nurmijärvi Hallinnoll.alue: Uusimaa (suuralue) 100 Aluetyyppi: SCI Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot