YHTEENVETO TYÖPAJOJEN TULOKSISTA

Transkriptio

1 Tavoitteista totta! Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman työpajat kaupunkisuunnittelukeskuksen auditoriossa viranomaisille ja yleisölle YHTEENVETO TYÖPAJOJEN TULOKSISTA

2 Viranomaistyöpaja

3 Työpajan tavoitteet Työpaja oli jatke toukokuussa pidettyyn Tavoitekaupunki- työpajaan. Työpajan tarkoituksena oli yhdessä koostetun tavoitteiston esittely ja hyväksyttäminen kaikilla osallistujilla sekä sitä toteuttavien toimenpidelinjausten tunnistaminen, vaikuttavuus ja priorisointi. Työpajaan osallistuvien painotuksia liikkumisen ja kaupunkiympäristön eri osatekijöiden välillä selvitettiin osallistavan, avoimen ja pohtivan suunnittelun menetelmiä soveltaen. Työpajaan oli kutsuttu edustajia kaupungin eri virastoista (KSV, HKR, HKL, Ympäristökeskus, TASKE) sekä lisäksi seudullisia toimijoita (HSL, Vantaa, Uudenmaan liitto) Työpajassa kuultiin alustuksena yhteisesti koostettujen tavoitteiden esittely sekä edellisen työpajan anti. Tavoitteista totta - työskentelyn avulla mietittiin ryhmissä tavoitteita tukevia toimenpidelinjauksia ja arvioitiin niiden vaikuttavuutta ja haasteita Helsingissä. Lopputuloksena syntyi yhteisesti koostettu keinovalikoima Helsingille sopivia toimenpidelinjauksia.

4 Työpaja järjestettiin KSV:n auditoriotiloissa.

5 Osallistujat Kaupunkisuunnitteluvirasto Susa Tulikoura Ville Lehmuskoski Heikki Palomäki Pekka Nikulainen Timo Piepponen Marko Mäenpää Leena Silfverberg Taneli Nissinen Heikki Salmikivi Maija Mattila Lauri Kangas Hanna Strömmer Rakennusvirasto Penelope Sala-Sorsimo Helena Ström Anni Tirri Marko Jylhälehto (HKL, Infrapalvelut) Artturi Lähdetie Talous- ja suunnittelukeskus Max Takala Minna Maarttola Ympäristökeskus Outi Väkevä Vantaan kaupunki Emmi Koskinen Tiina Sirniö Helsingin seudun liikenne (HSL) Tapani Touru Uudenmaan liitto Hannu Siitonen Konsulttiryhmä Mari Siikonen, WSP Reetta Putkonen, WSP Minna Raatikka, WSP Tilaisuuden vetäjinä toimivat Lauri Kangas, Reetta Putkonen ja Mari Siikonen, jotka vastasivat myös työpajan suunnittelusta.

6 Ohjelma 9:00 Orientoituminen ja kahvitauko Tavoitekaupunki- työpajan tulokset Tavoitteiston esittely ja niiden toteutuminen omassa työskentelyssä Ryhmätyöskentelyn ohjeistus Reetta Putkonen (WSP) esitteli edellisen työpajan tulokset ja Lauri Kangas KSV:stä esitteli yhteisesti koostetun tavoitteiston osallistujille. Osallistujia pyydettiin arvioimaan, kuinka he toteuttavat esitettyjä tavoitteita työssään tällä hetkellä. Alustuksien jälkeen työskentely aloitettiin parityönä. 09:45 Parityöskentely: Tavoitteista totta Toimintalinjausten pohdinta: seuraukset, heikkoudet, vastuut, seuranta, yhteistyö Priorisointi Ryhmien tuli miettiä heille annetusta sekä vapaasti valittavasta tavoitealueesta sitä tukeva toimenpidelinjaus (1-3 kpl). Parit pohtivat toimenpiteen vaikutuksia, heikkouksia, sen toteuttamisen vastuutahoja sekä yleisesti tavoitealueen ominaisuuksia ja näkymistä kaupunkikuvassa ja kaupunkilaisten elämässä. 10:50 Yhteenveto ja keskustelu Toimenpidelinjausten esittely Äänestys 12:00 Tilaisuuden lopetus Löydetyistä toimenpidelinjauksista tuli valita yksi, jonka olisi valmis itse toteuttamaan heti ja markkinoida se työpajan muille osallistujille. Esittelyiden lopuksi järjestettiin äänestys eri toimenpidelinjausten kesken.

7 TEHTÄVÄ 1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET OMASSA TYÖSSÄ Lauri Kangas esitteli liikennejärjestelmän tavoitteet työpajan osallistujille. Tavoitteet ovat syntyneet vuoropuhelun, asiantuntemuksen sekä olemassa olevien strategian ja ohjelmien myötä. Esittelyn aikana osallistujia pyydettiin arvioimaan, miten heidän oma päivittäinen työnsä edesauttaa tavoitteiden toteutumista vai auttaako se juuri ollenkaan. Haasteelliseksi nousivat resurssien tehokkaaseen käyttöön sekä matka-ajan ennustettavuuteen vaikuttaminen. Eniten oman työn koettiin edesauttavan kestävien liikennemuotojen saavutettavuuden parantamista. TEHTÄVÄN 1. TULOKSET Tekemäni työ ei juurikaan edesauta seuraavia tavoitteita (suluissa vastauksien määrä/vastaajat): Liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaa resurssien tehokas käyttö (11) Matka-ajat ovat ennustettavia kaikilla kulkutavoilla (9) Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa arjen matkoilla (2)

8 TEHTÄVÄ 2: TOIMINTALINJAUKSIA TAVOITTEILLE Pareille annettiin yksi kahdeksasta liikennejärjestelmän tavoitteesta työstettäväksi. Lisäksi he saivat vapaasti valita lisää. Parin tehtävänä oli miettiä tavoitetta tukevia toimintalinjauksia ja niiden ominaisuuksia erilaisten kysymysten avulla. Mitkä toimintalinjat tukevat tavoitetta? Heikkoudet ja vastuutahot? Toimintalinjausten toteutuminen nykytilanteessa?

9 TEEMA: SUJUVA ARKI TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 9 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Osallistujien arviot siitä, onko tavoite jo toteutunut, vaihtelivat: Nykyinen kehitys ei toteuta tavoitetta ja toteutumassa.

10 TEEMA: SUJUVA ARKI TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 7 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Tavoite nähtiin jo melko hyvin toteutuneena: osittain toteutumassa tai toteutumassa.

11 TEEMA: SUJUVA ARKI TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 10 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Tämän tavoitteen toteutuminen nähtiin ristiriitaisena: osittain toteutumassa/toteutunut ja Nykyinen kehitys on vastakkainen tavoitteelle.

12 TEEMA: ELINVOIMAISUUS TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 12 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Tavoitteen toteutumisesta oltiin yksimielisiä: toteutumassa.

13 TEEMA: ELINVOIMAISUUS TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 9 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Tavoitteen toteutuminen nähtiin eri tavoilla: Osittain toteutunut /Nykyinen kehitys on osittain vastakkainen tavoitteelle ja Toteutumassa

14 TEEMA: RESURSSITEHOKKUUS TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 3 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Tavoitteen toteutumista koskeva yleinen mielipide oli: osittain toteutumassa.

15 TEEMA: RESURSSITEHOKKUUS TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 3 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Mielipide tavoitteen toteutumisesta tällä hetkellä oli negatiivinen: Nykyinen kehitys on vastakkainen tavoitteelle.

16 TEEMA: RESURSSITEHOKKUUS TEHTÄVÄN 2. TULOKSET Työpajassa kirjattiin 8 tätä tavoitetta toteuttavaa toimenpidettä. Tavoitteen toteutumisesta oltiin tätä mieltä: osittain toteutumassa ja toteutumassa.

17 TEHTÄVÄ 3: TAVOITTEIDEN NÄKYMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Luotuaan valitsemalleen tavoitteelle toimintalinjauksia osallistujat pohtivat, millaisia vaikutuksia tavoitteella on. Miten tavoitteen toteutuminen näkyy käytännössä? Mitä tapahtuu jos tavoite ei toteudu? Miten tavoitetta voidaan mitata ja seurata? Esimerkkejä siitä, miten tavoite huomioi sidosryhmiä ja asukkaita.

18 TAVOITE 1. Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa arjen matkoilla 2. Matka-ajat ovat ennustettavia kaikilla kulkutavoilla 3. Liikennesuunnittelun valinnoilla vähennetään liikennejärjestelmän aiheuttamia haittoja asukkaille 4. Viihtyisät katutilat luovat edellytykset vilkkaalle kaupunkielämälle ja urbaanille liiketoiminnalle Miten tavoitteen toteutuminen näkyy käytännön elämässä? Henkilöautoliikenne ja ruuhkat vähenee. Joukkoliikenne ja pyöräily kasvaa Kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuus kasvaa arjen matkoilla --> väylä investointien paine kasvaa Matka-ajan ennustettavuus paranee. Liikkuminen helpottuu, monipuolistuu. Ilmastotavoitteisiin päästään helpommin. Matkustamiseen tarvitsee varata vähemmän aikaa. Liityntäliikenne toimii paremmin ja luotettavammin. Joukkoliikenteen täsmällisyys parantaa käytettävyyttä matkaan tarvitsee varata vähemmän aikaa "varmuuden vuoksi" Helpottaa ajankäytön suunnittelua Viihtyisyys lisääntyy. Turvallisuus ja terveellisyys paranevat Liikkuminen on kestävästi helppoa ja mukavaa Joukkoliikenne on toimivaa koko kaupungissa Liikkumisympäristön laatu on hyvä kävelijän näkökulmasta Ihmiset ovat tyytyväisempiä omaan elinympäristöönsä Rennompaa, vapaampaa, elävämpää kaupunkielämää; Lisää aktiivisuutta ja myönteisyyttä; Parantaa kaupungin imagoa ja houkuttelevuutta (myös elinkeinoelämän suuntaan Liikutaan enemmän omalla asuinalueella ja käytetään lähipalveluita. Autoriippuvuus vähenee. Elävämpi kaupunkiympäristö Kaduilla on "elämää"; yritysten toimintaedellytykset paranevat Katuympäristö paranee ja maailma pelastuu: -matka-ajat ennakoitavissa; - saavutettavuus paranee; - resurssien tehokas käyttö (logistiikka) 5. Varmistetaan elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus sekä työvoiman ja asiakkaiden saavutettavuus Liikenne sujuvaa, työmatkaliikenne ennustettavaa, työmatkat ei vie kohtuuttomasti aikaa, joukkoliikenteen osuus työmatkaliikenteestä kasvaa, asuminen kohtuuhintaista. Mahdollisuudet valita asuinpaikka kasvaa. Kaupunkiympäristön paraneminen; liikenteen sujuvuus paranee 6. Liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaa resurssien tehokas käyttö Liikenne toimii kaupungin kasvusta huolimatta, koska resurssitehokkuus mahdollistaa liikennejärjestelmän tarpeen mukaisen kehittämisen 7. Ohjataan liikenteen kasvu kestäviin liikkumismuotoihin Joukkoliikenteen palvelutaso pienenee, autojen määrä katukuvassa ei kasva 8. Hankkeen arviointia kehitetään vastaamaan kaupungin toiminnallisiin tarpeisiin AM- ohjelman ja liikenteen tavoitteet toteutuu raamibudjetissa Toteutetaan kokonaisvaikutuksiltaan tavoitteiden mukaisia investointeja TEHTÄVÄN 3. TULOKSET

19 TAVOITE 1. Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa arjen matkoilla 2. Matka-ajat ovat ennustettavia kaikilla kulkutavoilla 3. Liikennesuunnittelun valinnoilla vähennetään liikennejärjestelmän aiheuttamia haittoja asukkaille 4. Viihtyisät katutilat luovat edellytykset vilkkaalle kaupunkielämälle ja urbaanille liiketoiminnalle 5. Varmistetaan elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus sekä työvoiman ja asiakkaiden saavutettavuus 6. Liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaa resurssien tehokas käyttö Mitä tapahtuu, jos tavoite ei toteudu? Ruuhkat kasvaa, autoriippuvuus pahenee, ilmanlaatu huononee, melu kasvaa, viihtyisyys vähenee, kaupungin toimivuus heikkenee Yhdyskuntarakenne hajaantuu entisestään. Autoriippuvuus lisääntyy. Henkilöautoliikenne lisääntyy, kaupunkirakenne hajaantuu Jos julkinen liikenne ja sujuvuus ei kehity, ei voida tehokkaasti ohjata ihmisiä henkilöauton käytöstä julkisen käyttöön. Liikennekaaos Turvallisuus ja terveellisyys heikkenevät Kaupunki toimii autoilun ehdoilla Viihtyisän kaupungin ala pienenee Liikenne kasvaa, haitat asukkaille kasvaa Liian myöhäisellä vuorovaikutuksella voi nousta suurta vastarintaa ja koko hanke myöhästyy/vesittyy kaupan ja palveluiden keskittyminen isoihin keskittymiin. (Pahimmillaan luontaisen kaupunkitilan ulkopuolelle.) keskustat kuolevat, liikkuminen henkilöautoilla lisääntyy liiketilat jäävät tyhjiksi, negatiivinen kierre; turvattomuuden (tunteen?) lisääntyminen Nykytila jatkuu: -ruuhkia, pysäköintiongelmia Ruuhkautuminen, toimintojen siirtyminen pois Helsingistä, tuotteet ja palvelut + asuminen kallistuu, eriytyminen lisääntyy pahoja ruuhkia; matka-ajat heikommin ennustettavissa Liikennejärjestelmän yleinen toimivuus heikkenee, vaikutuksiltaan riittämättömien, resurssitehottomien investointien seurauksena 7. Ohjataan liikenteen kasvu kestäviin liikkumismuotoihin Ruuhkat kasvavat. Meluhaitat ja saasteet kasvavat. 8. Hankkeen arviointia kehitetään vastaamaan kaupungin toiminnallisiin tarpeisiin Kvston strategiatavoitteet eivät toteudu TEHTÄVÄN 3. TULOKSET

20 TAVOITE 1. Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa arjen matkoilla Miten tavoitteen toteutumista seurataan ja mitataan? Liikennelaskennoilla, matka-aika tutkimuksilla, henkilöliikenteen kulkutapatutkimuksilla Saavutettavuusanalyysi työkaluilla --> alueiden laajeneminen (esim. vuosittain) Jl-tarjonta: vuoroväli jne. Saavutettavuus eri liikennemuodoilla Matka-aikojen ja niiden hajonnan seuraaminen 2. Matka-ajat ovat ennustettavia kaikilla kulkutavoilla Kerätään tilastoja matkaan käytetystä ajasta Seurataan ja mitataan säännöllisesti joukkoliikenteen ja autoliikenteen matka-aikojen kehitystä Kyselyt (viihtyisyys ja turvallisuuden tunne), melumittaukset, liikennelaskennat 3. Liikennesuunnittelun valinnoilla vähennetään liikennejärjestelmän aiheuttamia haittoja asukkaille 4. Viihtyisät katutilat luovat edellytykset vilkkaalle kaupunkielämälle ja urbaanille liiketoiminnalle 5. Varmistetaan elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus sekä työvoiman ja asiakkaiden saavutettavuus Päästömittaukset Kaupunkiympäristön laatumittarit Kestävien kulkumuotojen kilpailukyky Tutkitaan ihmisten mielipiteitä elinympäristöstään Asuntojen ja toimitilojen houkuttelevuus (hinnat ym.); Kävelyalueiden käyttäjätutkimukset; jalankulkijoiden, kahvilatuolien ym. määrät + asenteet Palveluverkon ja asiointikäyttäytymisen mittaaminen. Laadulliset kaupunkiympäristön mittarit, kasainväliset vertailut, elinkeinoelämän seuranta (liiketoiminta, turismi ym.) yritysten vaihtuvuus, tyhjien liiketilojen määrä; jalankulkijoiden määrän seuranta Liikennemäärien mittaus; käyttäjäpalaute Ruuhkien mittaus, työpaikat (määrä, laatu) ja asuminen (asukkaita) Helsingissä, työ- ja asiointimatkoihin käytetty aika kerätään liikennetietoja, matka-aikaseuranta 6. Liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaa resurssien tehokas käyttö Liikennejärjestelmätasoinen hyöty/ kustannusanalyysi ja sen seuranta 7. Ohjataan liikenteen kasvu kestäviin liikkumismuotoihin 8. Hankkeen arviointia kehitetään vastaamaan kaupungin toiminnallisiin tarpeisiin Liikennelaskennat jne. Joukkoliikenteen käyttäjämäärien seuranta. Asetetaan tavoitteet ja seurataan niiden toteutumista AM-ohjelman ja budjetin seuranta ja mittaus olemassa. Liikenne suoritteita seurataan. Asiakaspalaute TEHTÄVÄN 3. TULOKSET

21 TAVOITE 1. Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa arjen matkoilla 2. Matka-ajat ovat ennustettavia kaikilla kulkutavoilla 3. Liikennesuunnittelun valinnoilla vähennetään liikennejärjestelmän aiheuttamia haittoja asukkaille 4. Viihtyisät katutilat luovat edellytykset vilkkaalle kaupunkielämälle ja urbaanille liiketoiminnalle 5. Varmistetaan elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus sekä työvoiman ja asiakkaiden saavutettavuus 7. Ohjataan liikenteen kasvu kestäviin liikkumismuotoihin Kerro jokin esimerkki siitä, miten tavoitteen toteutumisessa huomioidaan sidosryhmiä tai kaupunkilaisia Parannetaan palveluja (pysäköinti, joukkoliikennepalvelut kuten reittioppaat, aikataulunäytöt yms.) Sidosryhmien kuuleminen merkittävimpien ongelmien, alueiden ja toimenpiteiden määrittämisessä. Asukkaiden osallistuminen Matka-aikojen ennusttettavuuden kehittämisessä huomioidaan kaikki kulkumuodot Viihtyisyys ja turvallisuuden tunne Vuorovaikutteinen suunnittelu esim. Vaasankadun kokeilu 2013 Kehitetään paikkoja, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat. yrittäjät mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa; järjestetään ideakilpailuja katutila käytöstä Vuorovaikutus suunnittelun eri vaiheissa. Suunnittelua tehdään yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa asukkaat vahvasti, alusta lähtien, mukaan suunnitteluun, samoin sidosryhmät (yritykset, satama, jne.) Pidetään kivoja yleisötilaisuuksia. Suunnitellaan toimintalinjaukset yhdessä eri hallintokuntien kanssa 8. Hankkeen arviointia kehitetään vastaamaan kaupungin toiminnallisiin tarpeisiin Vuorovaikutus asukkaiden/ osallisten kanssa

22 Läpileikkaavat toimintalinjat Liikennejärjestelmän kahdeksan tavoitetta luovat toimivan kaupungin kokonaisuuden. Täten osa tavoitteiden toimintalinjoista tukee useita tavoitteita. Kestäviin kulkumuotoihin panostaminen hinnoittelun, resursoinnin ja suunnittelun keinoin Katuhierarkian tärkeys viihtyisyyden, elinkeinoelämän ja kestävien liikennemuotojen kilpailukyvyn kannalta

23 TEHTÄVÄ 4. MINKÄ TOIMENPITEEN TOTEUTTAISIN HETI? 1. KEHITETÄÄN KAUPUNKITILAA KOKO KAUPUNGIN TASOLLA (Erikokoiset keskukset, lähipalvelut). 2. JOUKKOLIIKENNEKAISTOJEN KAMERAVALVONTA. 3. INFRAN KEHITTÄMISTÄ TULEE SUUNNATA VAHVEMMIN KESTÄVÄÄ/ KAPASITEETTITEHOKASTA LIIKKUMISTA EDISTÄVÄKSI. 4. HUOLEHDITAAN KANTAKAUPUNGISSA JAKELULIIKENTEEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ - Toteutetaan jakelupysäköintipaikkoja riittävästi. 5. ALUEKESKUKSET HOUKUTTELEVIMMIKSI SUOSIMALLA KATUTILAN KÄYTÖSSÄ KÄVELYÄ, PYÖRÄILYÄ JA JOUKKOLIIKENNETTÄ LÄPIAJOLIIKENTEEN SIJAAN. 6. LIIKENNESUUNITTELUSTA SIIRRYTÄÄN KOKONAISVALTAISEEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUUN. 7. LIIKENTEEN HINNOITTELULLA EDISTETÄÄN KESTÄVIÄ LIIKKUMISMUOTOJA JA VÄHENNETÄÄN RUUHKAUTUMISTA. 8. ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUEET SIJOITETAAN HYVIEN JL-YHTEYKSIEN VARRELLE, ALUEIDEN TIIVISTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN, JL-YHTEYKSIÄ PARANNETAAN. 9. TOTEUTETAAN LAADUKAS POIKITTAISTEN RUNKOYHTEYKSIEN VERKKO. 10. VARMISTETAAN KATUVERKON HIERARKIA SITEN, ETTÄ ETENKIN ASUNTOKADUILLA PRIORIDOIDAAN MUUTA KUIN AUTOLIIKENNETTÄ. TEHTÄVÄN 4. TULOKSET Ryhmätöiden jälkeen osallistujat valitsivat yhden itse kehittämistään toimintalinjoista muille esitettäväksi kriteerillä: Minkä toimenpiteen itse olisimme valmiit toteuttamaan heti? 10 toimenpiteen välillä järjestettiin äänestys suosituimmasta ja kiireellisimmästä toimenpiteestä. Eniten ääniä keräsivät toimenpiteet nro 3 ja 8.

24 Asukkaiden ja sidosryhmien työpaja 13.6

25 Työpajan tavoitteet ja taustat Työpaja pidettiin kaupunkisuunnittelukeskuksen tiloissa (Kansakoulukatu 3). Ovet olivat avoinna klo 16-19, jona aikana yleisö sai vapaasti osallistua työpajan työskentelyyn. Työpaja oli suunniteltu vapaasti kierrettäväksi kolmen eri tehtävän avulla. Työpajasta oli virallisesti tiedotettu yleiskaavan nettisivuilla sekä KSV:n omilla nettisivuilla. Kävijöitä oli yhteensä noin 15 henkilöä. Työpaja oli jatke toukokuussa pidettyyn Tavoitekaupunki- työpajaan ja se täydensi viranomaisten vastaavaa työpajaa. Tarkoituksena oli kerätä asukkaiden ja sidosryhmien mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten liikennejärjestelmän kahdeksan tavoitetta näkyvät heidän elämässään. Työpajassa oli esillä aiemmin samalla viikolla viranomaistyöpajassa kehitetyt, tavoitteita tukevia toimintalinjaukset. Työpajaan osallistuvilla oli mahdollisuus kommentoida niitä omasta näkökulmastaan. Työpajan avulla pyrittiin saamaan asukkaat ja sidosryhmät tietoiseksi tekeillä olevasta liikkumisen strategiasta ja esitellä sen roolia Helsingissä.

26 Asukkaiden ja sidosryhmien kommentteja 1) Vähemmän melua ja turvallisuus lisääntyy Pyöräparkkiruudun mahdollisuudet hauskuus ja elämyksellisyys mukaan arkeen. Talvipyöräilyn potentiaali Tavoitteet 1 ja 2 olivat toisiaan tukevia ja esimerkiksi liityntäliikenne nähtiin erittäin tärkeänä asiana. Haluttiin, että liityntäliikenne tarjoaa aidon mahdollisuuden henkilöautoilulle.

27 Asukkaiden ja sidosryhmien kommentteja 3) MALPE- ajattelun näkyminen: liikenne nähdään asukkaan ja tavaran keinona liikkua ja siirtyä paikasta toiseen. 4) Kivijalkakaupat tuovat viihtyisyyttä

28 Asukkaiden ja sidosryhmien kommentteja 5 ja 6) Yhteistyön merkitys koettiin isona asiana. 5. tavoitteen vaikutukset olivat selkeitä: Elinkeinoelämän kasvu kaupungin elinvoiman kasvu. 6. Tavoitteen toteuttamisessa tulisi hyödyntää teknologian mahdollisuudet

29 Asukkaiden ja sidosryhmien kommentteja 7) Kustannusniukkuus synnyttää uusia keinoja. Esimerkiksi kaasubussien käyttäminen ja automatiikan mahdollisuudet. 8) Tehokas hankkeiden arviointi vähentäisi kustannuksia ja helpottaisi niin suunnittelijan kuin asukkaan arkea.

30 Viranomaisten toimintalinjat asukkaiden kommentoitavana Tavoitekohtaisia kommentteja koottuna seuraavilla sivuilla

31 TEEMA: SUJUVA ARKI Jokeri, joukkoliikenteen runkolinjat ja liityntäliikenteen kehittäminen saivat positiivista palautetta

32 TEEMA: SUJUVA ARKI Matka-ajan hyödyntäminen joukkoliikenteessä, poikkeustilanteiden hallinta ja opastuksen kehittäminen vaihdoissa ja turistien kannalta nähtiin tärkeänä

33 TEEMA: SUJUVA ARKI Viihtyisyyden sekä katuverkon hierarkian ristiriita! huolehditaan ettei tehdä umpikujia turhaan. Aluekeskuksiin halutaan toimintojen ja sujuvan liikenteen lisäksi myös ihmisiä, eli tiivistä asutusta.

34 TEEMA: ELINVOIMAISUUS Hauska ympäristö myös talvisin. Pysäköinnin aseman selventäminen myös asukkaille. Pienet liiketilat saivat kannatusta.

35 TEEMA: ELINVOIMAISUUS Tavaraliikenteen terminaalien sijoittaminen? Vapaa-ajan toimintojen sijoittaminen joukkoliikenteen solmukohtiin. Työaikojen porrastus. Työpaikkojen sijainti keskustassa, onko tarpeellista?

36 TEEMA: RESURSSITEHOKKUUS Joukko- ja kutsuliikenteen yhteensovittaminen muunkin kuin puhelinsovellusten kanssa. Ylläpidon suunnittelu mukaan.

37 TEEMA: RESURSSITEHOKKUUS Kaasubussien mahdollisuudet.

38 TEEMA: RESURSSITEHOKKUUS Seurannan määrittely mukaan. Terveysvaikutuksien huomioiminen liikenneratkaisuiden arvioinnissa. Projektien toteuttamiskriteerit mukaan arviointiin.