Suomen työelämä Euroopan paras vuonna

Transkriptio

1 Suomen työelämä Euroopan paras vuonna

2 Työelämästrategia 2

3 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Työelämän kehittämisstrategia 2012 käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaatepäätöstä Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013 johtoryhmä nimetty elokuussa 2012 Tekesin Liideri-Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa -ohjelma käynnistetty elokuussa 2012 yhteistyöhanke saa nimensä Työelämä hanke huhtikuussa 2013 Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA

4 Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Tulevaisuuden työpaikkojen rakentaminen Missio Arvot 4

5 Tulevaisuuden työpaikat Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja. Menestyvillä työpaikoilla luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia. Ne menestyvät taloudellisesti ja palvelevat asiakkaitaan hyvin. Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin kansalaisten kokemana. Ne ovat ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille.

6 Työelämästrategian painopistealueet sisäinen ja ulkoinen yhteistyö luottamusta vahvistavat toimintatavat yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina näkemys kehittämisestä henkilöstön osallistaminen ja osallistuminen kehittämisohjelmia uuden teknologian hyödyntäminen INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS työhyvinvoinnin edistäminen työkuormituksen ja riskien hallinta työterveyshuolto työyhteisön kehittäminen muutosten hallinta työn mielekkyys ja voimavarat työkyvyn hallinta ja edistäminen OSAAVA TYÖVOIMA osaamisen kehittäminen henkilöstövoimavarojen johtaminen koulutuksen ja työelämän yhteistyö 6

7 Työpaikkojen kehityspolut Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Hyvä perustaso Edelläkävijät Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason 7

8 Työpaikat ja tavoitetasot Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät Osataan hyödyntää organisaation tarpeisiin sopivia kehittämispalveluita. Toimitaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti. Kuullaan henkilöstöä. Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä. Hyödynnetään työehtosopimusten ja lain tarjoamia mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Henkilöstö, asiakkaat ja kumppanit mukana kehittämisessä. Työyhteisössä on tilaa erilaisille ihmisille ja siihen on helppo tulla mukaan. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan määrätietoisesti. Kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittämiseen. Toimitaan aktiivisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja työaikajärjestelyt ottavat huomioon sekä työntekijän että organisaation tarpeet. Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda uusia työpaikkoja ja palvella asiakkaita. Toimivat kumppanuudet, verkostot ja onnistuneet yritysostot ja järjestelyt. Monimuotoisuutta hyödynnetään ja johdetaan. Myös riskien ottaminen ja virheiden tekeminen on sallittua. Innovatiiviset työaikaratkaisut huomioivat yksilölliset tarpeet ja työaikaratkaisuja on helppo muokata työtilanteen ja yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Menestyksen myötä hyödynnetään mahdollisuuksia kasvuun/ vaikuttavampaan palveluun ja toiminnan kehittämiseen edelleen. Työssä on työn imua, vastuun kantamista ja innostusta. 8

9 Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020, kun se on Euroopan paras? Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan. Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta, rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta. Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan parastaan. Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja työyhteisönsä menestykseksi. Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia kehittämismalleja ja palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen uusia luovia esimerkkejä. 9 9

10 Suomen työelämän arvot Millaisten arvojen varassa uskomme suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta vuonna 2020? 10

11 Hanke-esittely 11

12 Työelämä 2020 hankkeen tavoitteet Työelämästrategian toimeenpano 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. 12

13 Työelämä 2020 hankkeen elinkaari 2013 Rakennusvaihe 2014 Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto 2015 Tulokset, välitilinpäätös 2020 Suomen työelämä Euroopan paras Arvopohja Sitoutuminen Laajentuminen Verkostosuunnitelmat Hankeorganisaatio Seurantajärjestelmä Viestintälinjaukset Verkkosivut Verkosto-osaaminen Toimijoiden omat prosessit Yhteistyölupaukset Yhteiset tilaisuudet Yhteiset työkalut Seuranta Kehittämistoiminta käynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointi Hankkeen jatkosta päättäminen 13

14 Työelämä 2020 hankkeen organisaatio Neuvottelukunta Puheenjohtajina George Berner Henrik Ehrnrooth Anna-Kaisa Ikonen Tehtävänä vaikuttaa ja toimia hankkeen johtoryhmän neuvonantajana työelämästrategian toteutuksessa Johtoryhmä Puheenjohtajana Lauri Ihalainen Tehtävänä varmistaa työelämästrategian toimeenpano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä. Valmisteluryhmä Puheenjohtajana Margita Klemetti Tehtävänä työstää johtoryhmän päätösten mukaisesti työelämästrategian toimeenpano. Hankkeen toimijaverkosto 14

15 Seurantajärjestelmän viitekehys Tempo Economics Oy, tammikuu

16 Työelämästrategian toimeenpano 16

17 Työelämä 2020 hanke / toiminnan eri tasot Hankkeen viitekehys Visio Missio Painopistealueet Työelämän arvot Hankkeen toimeenpano, toimeenpanopolut (5 kpl) Kohdennettu toiminta 2014 Kohderyhmät: -Toimialat -Kasvuyritykset -Hyvää perustasoa tavoittelevat työpaikat (määrittelytyö meneillään) Räätälöidyt toimenpiteet Hankkeen toiminnallinen painoalue 2014 Toimintaedellytykset Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto 17

18 Toimeenpanopolut 18

19 Toimeenpanopolut Työelämä- toimijat Yhteistyöverkostot Luoda yhteistoimintarakenteita ja toimintaprosesseja Kehittämisohjelmat Tiedon hallinta Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle Tarjota toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille Työelämäinnovaa tioiden esille nostaminen ja näkyväksi tekeminen Ydintoimijat Toimijat Kumppanit Yksityiset viestinviejät Alueverkostot Kansainvälinen verkosto Tiedeverkosto Työmarkkinaverkosto Liideri-ohjelma Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Painopistealueet Hyvät käytännöt ja esimerkit Tutkimustiedon hyödyntäminen Työkalut T Y Ö P A I K A T Viestintä Innostaminen ja kannustaminen Viestintälinjaukset Viestintäsuunnitelma 19

20 Työelämätoimijat Polku 1 Ydintoimijat Toimijat Kattava työelämän palvelutarjonta Kumppanit 20

21 Työelämä hankkeen kaikki työelämäkehittäjät Kirkon työmarkkinalaitos Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 21

22 Työelämästrategiaan perustuvat yhteistyölupaukset Kriittiset asiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet Toiminnan kiteyttäminen Avaintavoitteet 2-5 kpl Toimenpiteet vv Keinot avaintavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteiden tavoitetasot Seuranta Mittarit Yhteistyölupaus toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa rooliaan hankkeessa oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi työväline mitä voisimme tehdä toisin ajattelulle (palvelut, yhteistyö) mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita 22

23 Polku 2 Yhteistyöverkostot Alueverkostot Tiedeverkosto Työelämätoimijat Kansainvälinen verkosto Työmarkkinaverkosto 23

24 Alueverkostot + AVIen työsuojeluvastuualueet Työterveyslaitos Maakuntaliitot Seudulliset kehittämiskeskukset Yliopistot, koulutuslaitokset Työmarkkinajärjestöt Kauppakamari Yrittäjäjärjestöt + muut mahdolliset toimijat Alueverkostojen yhteinen missio: Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksille ja organisaatiolle entistä paremmat edellytykset uudistaa toimintaansa ja tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä. Alueellinen yhteistyölupaus: Mikä on kunkin alueen tarkennettu missio? Mitä kukin alueverkoston toimija lupautuu tekemään tämän mission saavuttamiseksi? 24

25 Alueverkostoissa tapahtuu Yhteistoiminta käynnistynyt, yhteistyölupaukset tehty Verkostoanalyysi tulossa, elokuu 2014 Osaamis- ja oppimisverkostot; ELY-alueet ylittävät/keskinäiset Yhteistyölupausten seurantatapaamiset ja tarkennukset, syksy 2014 ESR-hankkeet Palvelutarjottimen ja palvelukanavien kehittäminen hankkeessa, alueiden kanssa yhteistyössä 25

26 Tiedeverkosto Tavoitteet tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä hankkeelle hankkeen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi työelämän ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä toimia tarvittaessa neuvoa-antavana elimenä Työelämä hankkeelle erityisesti tieteellistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä tehdä Työelämä hanketta ja mahdollisia muita valtioneuvoston työelämän tutkimukseen kohdistuvia hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia edistää omalta osaltaan Työelämä hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml. tutkimustiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä työpaikoilla Toteutustapa Tiedeverkostossa on edustettuina keskeisiä suomalaisia työelämän tutkimusta harjoittavia yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yksiköitä siten, että ne edustavat osaamiseltaan monipuolisesti Työelämä hankkeen eri painopistealueita, eri tieteenaloja ja Suomen eri alueita. Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on asetettu ryhmä, jossa: Päivi Järviniemi, TEM Arto Koho, STM Mervi Niemi, OKM Terttu Pakarinen, KT Juha Antila, SAK Tuomo Alasoini, Tekes 26

27 Kansainvälinen verkosto Tavoitteet Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä tähän perustuva oppiminen muiden maiden työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä käytännöistä Työelämä hankkeen eri osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima). Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet maat. Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen viestintä Suomen ulkopuolelle tavalla, joka vahvistaa Suomen imagoa työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä maana. Pääasiallisena kohteena on Eurooppa. Vaikuttaminen Euroopan komission ja muiden eurooppalaisten instituutioihin työelämän kehittämistä koskeviin linjauksiin. Toteutustapa Ryhmä koostaa sovituin aikavälein Työelämä hankkeelle tiedoksi ja käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun kannalta relevantteja ulkomaisia työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden verkostojen kautta tietoa suomalaisista työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista kokemuksista. Ryhmä: Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Hannu Stålhammar, STM Mervi Niemi ja Päivi Bosquet, OKM [molemmat sähköpostitasolla] Antti Koivula, TTL Juha Antila, SAK Tuomo Alasoini, Tekes Seppo Saukkonen, EK 27

28 Työmarkkinaverkosto Mukana laatimassa työelämästrategiaa Vahva rooli myös hankeorganisaatiossa Keskusjärjestökohtaiset yhteistyölupaukset Yhteistyö toimialaliittoihin kanava työpaikkojen tavoittamiselle Toimialakohtaisia kehittämisohjelmia Kirkon työmarkkinalaitos 28

29 Kehittämisohjelmat Polku 3 Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää. 29

30 Johtamisen laatukriteerit Sosiaali- ja terveysministeriö 30

31 31

32 Tiedonhallinta Tiedonhallinta Polku 4 Painopistealueet ja kärkiteemat LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Hyvät käytännöt ja esimerkit INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Työkalut OSAAVA TYÖVOIMA Tutkimustiedon hyödyntäminen 32 32

33 Entistä paremman johtamisen välineitä ja apuja työpaikkojen käyttöön tekeillä lisää Mm. JKV:n johtamiskriteerit pilotoinnissa (TTL) Liiderin Suomi tarvitsee johtajaa -kampanja alkamassa tammikuussa (Tekes) Työpaikan huoneentauluprosessiapu täsmentymässä (TTL) Työkaarimalli = henkilöstöjohtamisen arviointityökalu valmisteilla (TTK) 33

34 Viestinnän tavoitteet Polku 5 saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän muutostarpeista haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään toimintaansa omista lähtökohdistaan rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen arvoista antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä. 34

35 Kiitos #tyoelama2020 Facebook: Tyoelama2020 Uutiskirje