Työelämä yhteistyöhankkeen seurantajärjestelmä
|
|
- Annemari Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Margita Klemetti, Päivi Järviniemi ja Maija Lyly-Yrjänäinen TEM Hyväksytty hankkeen johtoryhmässä Työelämä yhteistyöhankkeen seurantajärjestelmä Johdanto Yhteistyöhankkeen seurantaan ja mittarityöhön liittyen on laadittu selvitysraportti (Työelämän kehittämisstrategian vaikuttavuusmittarit, Tempo Economics Oy, tammikuu 2013). Siinä on kuvattu indikaattoreiden käytön logiikkaa kansallisen yhteistyöhankkeen toimeenpanon tukena seuraavasti: Työelämästrategian toimeenpanoa kuvaavat indikaattorit jakautuvat panos- ja tuotosindikaattoreihin. Ne koskevat panostuksilla aikaansaatua toimintaa ja sen välittömiä tuotoksia. Ne toimivat hankkeen operatiivisen toiminnan tukena antaen palautetietoa siitä, tehdäänkö hankkeessa asioita tehokkaasti tai riittävästi. Siten voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta, jolloin esimerkiksi hankeresursseja voidaan
2 2 tarvittaessa kohdentaa uudella tavalla. Panosindikaattoritietoa tulee kerätä suhteellisen usein, mittaustavasta riippuen 3-12 kk välein. Toiminnan suorista tuloksista ja vaikutuksista tarvitaan systemaattista tietoa säännöllisin väliajoin. Se kuvaa välittömiä tuloksia ja muutoksia sekä kehittäjäverkostossa että kohderyhmissä, joita ei olisi saatu aikaan ilman hanketta. Tulosindikaattorit tukevat hankkeen operatiivista päätöksentekoa antaen tietoa vaikutusten synnystä eli toiminnan tehokkuudesta. Sen perusteella toimintaa voidaan tarvittaessa suunnata uudella tavalla. Tällaista indikaattoritietoa kerättäisiin vuosittain, joskin seurantatietoa voi syntyä myös kertaluonteisesti hankkeen tapahtumissa. Yhteistyöhankkeen tavoittelemat vaikutukset työelämässä syntyvät puolestaan välillisesti ja pääsääntöisesti vasta pitkällä aikajänteellä. Tähän liittyy sekä metodisia että tavoiteltavan työelämän määrittelyyn liittyviä haasteita. Hankkeen vaikutuksia tuleekin hahmottaa erillisselvityksin noin vuoden tai kahden kuluttua strategian toimeenpanon käynnistymisestä. Vaikuttavuustietoa on kerättävä sekä strategisten tavoitteiden (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys, osaaminen sekä työpaikkakohtaiset siirtymät kehitysvaiheesta toiseen) osalta että erillisten vaikuttavuusanalyysien avulla. Tässä voi käyttää hyväksi esimerkiksi kehittämistoiminnan itsearviointimallia työpaikkatasolla tai muuta mahdollisesti erikseen kehitettävää mallia. Pääpaino tulosten ja vaikutusten synnyssä on toimijoiden ja eri verkostojen toiminnassa. Hankkeen vaikuttavuudesta tehdään erillinen arviointi vuonna 2014 ja vaikuttavuutta käsitellään myös hankkeen väliarvioinnissa vuonna Työelämän toimintaympäristön kehitystä kuvaavia mittareita tarvitaan puolestaan työelämän kehittämisstrategian strategisen osuvuuden arvioinnissa. Toimintaympäristöindikaattorit ilmentävät työelämän tilaa ja kehitystä yhteiskunnallisella tasolla (esim. seuranta- ja ennakointitieto työllisyydestä, työhyvinvoinnista, tuottavuudesta sekä työurien kehittymisestä). Niiden avulla voidaan arvioida suomalaisen työelämän tilaa ja kehitystä myös suhteessa eurooppalaiseen tasoon (vrt. Euroopan paras työelämä). Toimintaympäristökuvauksia voi tehdä esimerkiksi kaksi tai kolme kertaa hankkeen kuluessa useita käytettävissä olevia tietolähteitä hyödyntäen. Seurantaindikaattoreiden määrittelyä Strategiaa toteuttavan yhteistyöhankkeen seurannan tehtävänä on osoittaa toiminnan mahdolliset puutteet, jolloin ne ovat korjattavissa. Kansallinen yhteistyöhanke Työelämästrategian toteuttamiseksi hankesuunnitelmassa toiminnan tavoitteiksi on kirjattu: 1. työelämän eri toimijoiden koordinointi, ohjaus ja seuranta (verkostojen vahvistaminen) 2. työelämätoimijoiden mahdollisuuksien vahvistaminen, jotta ne voivat tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheelta toiselle (työpaikkojen tavoitettavuus) 3. kannustaminen ja innostaminen työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen (viestintä) 4. rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset (projektinhallinta) Tarkat seurantaindikaattorit on määritelty Tempo Economics Oy:n laatiman viitekehyksen pohjalta. Indikaattorit on johdettu hankkeen tavoitteista, mutta projektinhallinta on jätetty seurantaindikaattoreiden ulkopuolelle (etenemistä seurataan johtoryhmässä). Lisäksi indikaattoreita määriteltäessä on otettu huomioon, millaista toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi on jo suunnitteilla ja osin käynnissäkin. Kun
3 3 hanke etenee ja uusia toimintatapoja syntyy, myös indikaattorikehikkoa on päivitettävä toiminnan mukaiseksi. Näin varmistetaan, että mittarit ovat relevantteja myös jatkossa. Hankkeen tavoitteita ja niiden toteutumiseksi suunniteltua toimintaa sekä ehdotuksia seurantamittareiksi voi kuvata seuraavasti: Työelämän eri toimijoiden koordinointi, ohjaus ja seuranta (verkostojen vahvistaminen) Hankkeen koordinointi tapahtuu yhteistyöverkostossa. Hankeorganisaatio on pyytänyt toimijoilta (ydintoimijat ja uudet toimijat) yhteistyölupauksia. Yhteistyölupauksissa toimijat kuvaavat, mitä ne tekevät hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaisille työpaikoille toimet on suunnattu. Hankkeen Työelämä 2020 kick off -tilaisuudessa julkistettiin ydintoimijoiden lupaukset. Lupauksen ovat tähän mennessä antaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Tekes, Vates-säätiö sekä Työsuojelurahasto. Hankeorganisaatio tarkastelee yhteistyölupauksia strategian kokonaisuuden kannalta, esimerkiksi sen suhteen, ovatko kaikki painopistealueet kokonaisuudessa mukana ja tavoitetaanko yhteistyölupauksen kautta tarpeeksi erilaisia työpaikkoja (etenkin perustasolla olevat työpaikat ja pk-yritykset). Yhteistyölupauksen tehneet toimijat vastaavat itse oman toimintansa vaikuttavuuden mittaamisesta. Työelämän kehittämisohjelmat, LIIDERI, Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto, ovat mukana toteuttamassa hanketta. Myös nämä vastaavat omalta osaltaan vaikuttavuuden arvioimisesta. Yhteistyölupausten lisäksi verkostoilla on tärkeä rooli eri toimijoiden yhteistyön tehostamisessa. Alueverkostot ovat avainasemassa työpaikkojen tavoittamisessa. ELY-keskuksille on annettu tehtäväksi muodostaa hankkeen alueverkostot. ELYjen verkostovastaavat kokoavat alueen toimijat yhteen ja vastaavat verkoston viemisestä eteenpäin. Aluetoimijoita ovat ELYjen lisäksi ensi sijassa Aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueet, maakuntaliitot, Kauppakamarit/seudulliset kehittämiskeskukset ja yrittäjäjärjestöt sekä Työterveyslaitos. Muut toimijat (mm. oppilaitokset, seurakunnat) voivat liittyä toimintaan mukaan myöhemmin. Kun verkostot on muodostettu, ne tekevät toimintasuunnitelmat, joiden etenemisestä raportoidaan hankkeelle. Hankkeen yhteistyöverkostoja ovat alueellisten verkostojen lisäksi hankkeen johtoryhmän valmisteluryhmä sekä tutkimustietoa tuottava ja välittävä asiantuntijaverkosto, liitto- ja toimialaverkosto, virkamiesverkosto sekä kansainvälinen verkosto. Myös nämä verkostot laativat toimintasuunnitelman/yhteistyölupaukset.
4 4 a) INDIKAATTORI: kehittämistoimintaan osallistuvien toimijoiden määrä ja kattavuus ja niiden toiminnan laatu MITTARIT: yhteistyölupausten määrä, laatu ja vastaavuus sekä kattavuus suhteessa strategian painopistealueisiin ja tavoitteisiin b) INDIKAATTORI: kehittämistoimintaan osallistuvien toimijoiden laajeneminen ja uusien kontaktien luominen MITTARIT: uusien yhteistyölupausten määrä, laatu ja vastaavuus sekä kattavuus suhteessa strategian painopistealueisiin ja tavoitteisiin c) INDIKAATTORI: verkostotoiminnan laajuus, kattavuus ja laatu MITTARIT: eri verkostojen toimintasuunnitelmien toteutuminen, erillisselvitys verkostojen toiminnan käynnistymisestä ja vaikuttavuudesta Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheelta toiselle (työpaikkojen tavoitettavuus) Tavoitteiden toteutumisen kannalta työpaikkojen ja etenkin pk-yritysten tavoittaminen on tärkeää. Kontaktit työpaikoille otetaan muun muassa ELY-keskusten kautta, joiden osaamista ja yritysyhteistyötä kehitetään edelleen hankkeen kuluessa. Lisäksi tulevalla ESR-ohjelmakaudella pyritään saamaan käyttöön valtakunnallinen määräraha pk-yritysten työelämän kehittämistoimintaan. Hankkeen toimijaverkostoihin kuuluvat lisäksi työmarkkinajärjestöt, Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus. Hankkeessa tehdään verkkosivut ja työpaikoille tarkoitettu itsearviointityökalu, joiden tarkoitus on työpaikkojen tavoittaminen ja motivoiminen kehittämistoimintaan. a) INDIKAATTORI: yhteistyölupauksissa ja alueverkostojen toimintasuunnitelmissa kuvatun työpaikkojen tavoittamiseen tähtäävän toiminnan toteutuminen MITTARIT: toiminnan määrä, siihen käytetyt resurssit ja tehokkuus sekä laatu ja vastaavuus (toimijoiden raportit + seurantatapaamiset) b) INDIKAATTORI: yhteistyölupauksissa ja alueverkostojen toimintasuunnitelmissa kuvattujen työpaikkojen kehittämishankkeiden toteutuminen MITTARIT: hankkeiden määrä, niihin käytetyt resurssit ja tehokkuus sekä laatu ja vastaavuus (toimijoiden raportit + seurantatapaamiset) c) INDIKAATTORI: verkkosivut ja itsearviointityökalu tavoittavat työpaikat MITTARIT: verkkosivujen ja itsearviointityökalun käyttäjämäärät, osallistumisaktiivisuus ja asiakastyytyväisyys Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen (viestintä) Viestinnällä pyritään kannustamaan ja innostamaan työpaikkoja kehittämään toimintaansa, toimijoita tekemään yhteistyötä sekä aikaansaamaan monipuolista työelämäkeskustelua ja levittämään tietoa
5 5 työelämän kehittämisestä. Jatkuvan viestinnän ja ajankohtaisiin keskusteluihin osallistumisen lisäksi tietoa levitetään kampanjoiden ja erityisteemojen avulla. Syksyllä 2013 lanseerataan hankkeen ensimmäinen kampanja työelämän yhteisestä arvopohjasta. Teemakohtaisen viestinnän avulla voidaan tavoittaa erityisryhmiä ja tarkoituksena on saada teeman kannalta relevantit tahot tekemään yhteistyötä. Ensimmäisenä teemana voisi olla esimerkiksi nuorten, osatyökykyisten tai maahanmuuttajien tukeminen työelämässä. a) INDIKAATTORI: Tiedon levittäminen ja keskustelun aikaansaaminen työelämän kehittämiseen liittyvistä asioista MITTARIT: kirjoitukset, esitelmät, tapahtumat, viestintäkampanjoiden erillisseuranta b) INDIKAATTORI: Teemakohtainen viestintäyhteistyö MITTARIT: teemakohtaisen viestinnän erillisseuranta Edellä kuvatut hankkeen operatiivisen ohjauksen tueksi laaditut seurantaindikaattorit ja -mittarit on koottu taulukkoon 1. Tarkoituksena on, että niiden avulla saadaan käsitys siitä, onko toiminta riittävää, jotta hanke saavuttaa asettamansa tavoitteet. Taulukossa on lisäksi kuvattu, miten tarvittava tieto saadaan. (LUKUOHJE: Ensimmäisessä sarakkeessa on eritelty hankkeen tavoitteet ja toisessa sarakkeessa panosindikaattorit. Panosindikaattoreiden kirjaimet a), b) ja c) viittaavat edellä kuvattuihin tekstilaatikoihin, jossa on annettu mittarit kunkin tavoitteen toteutumisen tarkastelemiseksi. Kolmannessa sarakkeessa on kuvattu panostuksista syntyviä tuotoksia ja tuloksia sekä niiden mittaamista ja neljännessä sarakkeessa on kuvattu seurantatapaa, aikataulua ja seurantaan liittyviä vastuita.)
6 6 Taulukko 1. Yhteistyöhankkeen seurantaindikaattorit ja -mittarit ohjauksen tueksi TAVOITTEET Työelämän eri toimijoiden koordinointi, ohjaus ja seuranta (verkostojen vahvistaminen) PANOSINDIKAATTORIT a) Ydintoimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - kattavuus & osuvuus TUOTOS- JA TULOSINDIKAATTORIT Yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä - kattavuus & osuvuus SEURANTATAPA, AIKATAULU JA VASTUUTAHO Yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi suhteessa työelämästrategiaan Yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) b) Uusien toimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - kattavuus & osuvuus Uusien toimijoiden yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä - kattavuus & osuvuus Uusien toimijoiden yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi Uusien toimijoiden yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) c) Verkostoyhteistyö - toimintasuunnitelma t (15 alueellista, 1 asiantuntijaverkosto n ja 1 kv-verkoston suunnitelma) Toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteutuminen - uudet tai tiiviimmät yhteistyön muodot - uudet tai tehokkaammat toimintatavat ja palvelut - uusien työpaikkojen tavoittaminen Verkostotoimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (hankeorganisaatio, toimijat) Erillisselvitys verkostoista v kevät
7 7 Työelämätoimijoi den mahdollisuudet tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheelta toiselle (työpaikkojen tavoitettavuus) a, b) Yhteistyölupauksissa ja alueverkostojen toimintasuunnitelmissa olevat toimenpiteet Yhteistyölupauksissa ja toimintasuunnitelmissa kuvatun työelämän kehittämisstrategian painopisteiden mukaisen toiminnan toteutuminen ja tuki työpaikkojen siirtymiseksi kehitystasolta toiselle Toteutuneet toimenpiteet - määrä, käytetyt resurssit & tehokkuus Mukana olevien toimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (lupaajat ja alueverkostovastaavat) Alueverkoston toimintasuunnitelmien seuranta/raportointi 1Xvuodessa Yhteistyölupausten seurantatapaamiset (lupaajat & hankeorganisaatio) c) Hankkeeseen liittyvät verkkosivut Hankkeen verkkosivujen käyttö - kävijämäärä - osallistuminen verkkokeskusteluun - asiakastyytyväisyys Ydintoimijoiden hankkeeseen liittyvien verkkosivujen käyttö - kävijämäärä Hankkeen verkkosivujen kävijämäärien sekä verkkokeskusteluun osallistumisen ja asiakastyytyväisyyden seuranta kolmen kuukauden välein Ydintoimijoiden verkkosivujen kävijämäärien seuranta (ydintoimijoiden raportointi hankkeelle) puolen vuoden välein c) Itsearviointityökalu yrityksille Itsearviointityökalun käyttö - käyttäjämäärä - käyttäjäprofiili - asiakastyytyväisyys - jatkotoimenpiteiden määrä INDIKAATTORIT TÄSMENTYVÄT, KUN TYÖKALU ON VALMIS Itsearviointityökalun käyttäjämäärien, käyttäjäprofiilin, asiakastyytyväisyyden ja jatkotoimenpiteiden seuranta puolen vuoden välein
8 8 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen kannustaminen ja innostaminen (viestintä) a) Työelämän kehittämisstrategiaa ja työelämä hanketta käsittelevät kirjoitukset, esitelmät ja tapahtumat - kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien määrä Työelämän kehittämisstrategiaa ja työelämä hanketta käsittelevien kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien lukijat/osallistujat - yleisömäärä - kirjoitusten levikki - medianostot - uudet keskustelijat/osallistu jat Hankkeen tapahtumien seuranta ja mediaseuranta a) Viestintäkampanjat (Esim. työelämän arvopohjan luominen syksyllä 2013) Kampanjakohtaiset määrittelyt Esim. työelämän arvopohja - monipuolisen keskustelun aikaansaaminen tulevaisuuden työelämästä Kampanjakohtainen viestinnän seuranta esim. syksy 2013 b) Erityisteeman mukainen viestintä Erityisteeman mukaiset määrittelyt Esim. - näkyvyys - viestinnän monipuolisuus & toimijoiden välinen yhteistyö Teemakohtainen viestinnän seuranta Operatiivista toimintaa tukevan tiedon lisäksi Työelämä hankkeen seurantajärjestelmässä kerätään tietoa työelämän kehittämisstrategian tavoittelemien vaikutusten synnystä sekä laajemmin työelämän tilasta ja muutoksista. Hankkeen vaikuttavuudesta tehdään vuoden 2014 syksyllä erillisselvitys, jossa tarkastellaan sitä, miten strategian painopistealueiden mukainen kehitys on edennyt työpaikoilla ja yleisemmin suomalaisessa työelämässä ja mikä on hankkeen kontribuutio tässä kehityksessä. Vaikutusarviointi tuotetaan ulkoisena hankintana ja se valmistuu alkuvuodesta Hankkeen toteuttamisen tueksi tarvitaan myös tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutoksista. Tätä tarkoitusta varten tehdään vuoden 2014 syksyllä laaja-alainen raportti siitä, miltä suomalainen työelämä näyttää. Raportti perustuu eri tilastolähteisiin ja tutkimuksiin. Suomalaista työelämää verrataan mahdollisuuksien mukaan myös muihin Euroopan maihin.
Työelämä Hankkeen yleisesittely Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020
Työelämä 2020 Hankkeen yleisesittely 19.2.2018 Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Pähkinänkuoressa Työelämä 2020 on valtakunnallinen yli 80 työelämätoimijan verkosto, joka tähtää suomalaisen työelämän
LisätiedotTyöelämän kehittämisstrategia
Työelämän kehittämisstrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Työturvallisuuskeskus Parempi työ -kevätseminaari 8.4.2013 Margita Klemetti hankejohtaja Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08
Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan
LisätiedotTyöelämä 2020 -hanke 20.8.2015
Työelämä 2020 -hanke 20.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Rakentaa tulevaisuuden
LisätiedotSilmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen
Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden
LisätiedotToiminnan suunnittelua 2015
Toiminnan suunnittelua 2015 Työelämä 2020 hanke Hankkeen viitekehys 2013-2020 Visio Missio Painopistealueet Arvot Hankkeen toimeenpano, toimeenpanopolut : 1. Työelämätoimijat - aikaansaada laaja-alaista
LisätiedotTyöelämä Hankkeen yleisesittely Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020
Työelämä 2020 Hankkeen yleisesittely 6.7.2017 Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Hissipuhe Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Työelämä
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotParempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa
Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen
LisätiedotTyöelämän kehittämisstrategia
Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään seminaari 10.6.2013 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
LisätiedotSuomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 5.5.2014
Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 5.5.2014 Työelämästrategia 2 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotTyöelämä 2020 -hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2013
Työelämä 2020 -hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2013 T:\organisaatiohakemistot\SAHA\Työelämähanke\Toimintakertomukset Tässä kuvataan Työelämä 2020 -hankkeen toiminta pääpiirteissään toimintavuonna
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotKANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK
KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,
LisätiedotTyöelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.
Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien
LisätiedotKansallinen yhteistyöhanke Työelämästrategian toteuttamiseksi. Hankesuunnitelma
Kansallinen yhteistyöhanke Työelämästrategian toteuttamiseksi Hankesuunnitelma 6.3.2013 2 Sisältö I Tausta ja tarve... 3 II Työelämästrategia... 4 III Työelämän kansallisen yhteistyöhankkeen tavoitteet
LisätiedotToimintasuunnitelma Johtoryhmä
Toimintasuunnitelma 2016 Johtoryhmä 3.2.106 Sisällys Toiminnan suunnittelun periaatteet (dia 3) Työelämätoimijat (dia 4) Alueverkostot (dia 5) Toimialakohtaiset ohjelmat (dia 6) Liideri Liiketoiminta,
LisätiedotViestinnän linjaukset
Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden
LisätiedotTyöelämän kehittämisstrategian valmistelu
Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman
LisätiedotSuomalainen Työelämä 2020. Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014
Suomalainen Työelämä 2020 Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden
LisätiedotTyöelämän kehittämisstrategia
Työelämän kehittämisstrategia Työministeri Lauri Ihalainen Työelämän kehittämisen verkostopäivä 10.12.2013 Hallituksen työpolitiikka Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka
LisätiedotTyöelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja
Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA
LisätiedotTYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEEN ALUEVERKOSTOJEN VIESTINTÄOPAS
1 (11) TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEEN ALUEVERKOSTOJEN VIESTINTÄOPAS Sisältö 1. Työelämä 2020 -hankkeen viestinnän käytännön linjauksia... 2 2. Työelämä 2020 -hankkeen alueverkoston ulkoisen viestinnän ohje...
LisätiedotTyöelämän kehittämisen verkostot maakunnissa
Hyvinvointia työstä Työelämän kehittämisen verkostot maakunnissa Hämeen työelämän kehittämisen kokoontumisajot 24.8.2017 Jaana Lerssi-Uskelin, Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, TyhyverkostoX-hanke,
LisätiedotTyöelämä Hankkeen yleisesittely Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020
Työelämä 2020 Hankkeen yleisesittely 25.1.2017 Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Hissipuhe Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Työelämä
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012
ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 22.10.2012 Työelämän laadun kehittämisen viitekehykset Työelämän laatu on läpileikkaava
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotTyömarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä
Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS
LisätiedotParempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari
Parempaa työelämää 2020. Ulkoisen arvioinnin tuloksia SoteNavi-hankkeen loppuseminaari 15.1.2019 Tuottava ja tuloksellinen työelämäkoordinaatiohanke 2014-2020 www.tuottavajatuloksellinentyoelama.blogspot.fi
LisätiedotSuomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS
Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras
LisätiedotTyöelämä 2020 -hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2014
Työelämä 2020 -hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2014 T:\organisaatiohakemistot\SAHA\Työelämähanke\Toimintakertomukset Tässä kuvataan Työelämä 2020 -hankkeen toiminta pääpiirteissään toimintavuonna
LisätiedotOsaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa
Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotEsimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin
Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotTyöhyvinvoinnin palvelut
Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus
LisätiedotKansallinen yhteistyöhanke. - kohti Euroopan parasta työelämää
Kansallinen yhteistyöhanke - kohti Euroopan parasta työelämää EK-STTK tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Margita Klemetti hankejohtaja Sisältö Taustaa Työelämästrategian ydin Työelämän nykytila Tulevat näkymät
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotYhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä
Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotTyöelämä 2020 -hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2015
Työelämä 2020 -hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2015 T:\organisaatiohakemistot\SAHA\Työelämähanke\Toimintakertomukset Tässä muistiossa kuvataan Työelämä 2020 -hankkeen toiminta pääpiirteissään
LisätiedotSuomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi
Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen
Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö, TTK Tukea toimialojen kehittämiseen aamuseminaari 1.11.2017 klo 8:30-11:00 Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
LisätiedotTTK Työhyvinvointipalvelut
TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa
LisätiedotElinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen
Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen
ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTulevaisuuden ammattiosaajat -hanke
Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotTILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät
TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät 6.-7.11.2014 Kimmo Tiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 10.11.2014 1 ELINIKÄISEN OHJAUKSEN OHJAUS- JA
LisätiedotZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho
ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi Sujuvat siirtymät aloitusseminaari 16.2.2016 Sanna Laiho Sujuvat siirtymät Keskeiset kehitettävät toimintamallit aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotVerkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu
Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen
LisätiedotSote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape
Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen
LisätiedotTyöelämä 2020. Hankesuunnitelma 2016 2019
Työelämä 2020 Hankesuunnitelma 2016 2019 20.11.2015 Tiivistelmä 1 Tausta ja tarve 2 Viitekehys 2.1. Työelämästrategia 2.2. Ratkaisujen Suomi -hallitusohjelma 2.3. Tulevaisuuden työ 3 Elinkaari ja tavoitteet
LisätiedotTyöelämä hankkeen erillisselvitys. Loppuraportti
Työelämä 2020 -hankkeen erillisselvitys Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 26/2015 1 Työelämä 2020- hankkeen erillisselvitys LOPPURAPORTTI Mikko Valtakari, Tempo Economics
LisätiedotValtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön
Lisätiedotwww.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1
www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotTyöelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia
Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia 25.10.2013 Okimo Clinic Oy 2 (6) Sisällys Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Lähtökohdat Pääteesit sosiaaliseen mediaan Kohderyhmät Äänensävy Sosiaalisen
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotGreen Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallinta
Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen 5.9.2018 OKM-OPH-Karvi-työryhmä, 3.9.2018 Toimijoiden roolit ja vastuut Opetushallitus OPH:n rooli ja vastuut
LisätiedotLapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia
Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa
LisätiedotTyökaarityökalun resepti työurien pidentämiseen
Yhteinen lopetus Työkaarityökalun resepti työurien pidentämiseen Kokonaisvaltainen toimintatapojen arviointi, yhteinen tulkinta arvioista ja suunnitelmallinen kehittäminen Priorisointi Yhdessä uudistumisen
LisätiedotHallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010
Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen
LisätiedotMosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011
Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotYhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut
LisätiedotElinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko
Elinikäisen ohjauksen koordinaatio Harri Haarikko 30.10.2014 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet (OKM 2011) 1) Ohjauspalveluita on tasapuolisesti saatavilla ja ne vastaavat asiakkaiden
LisätiedotOsaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa
Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi
LisätiedotLappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto
Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotELY-keskusten puheenvuoro
ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,
Lisätiedot