Uudista ja Uudistu 2013

Transkriptio

1 Uudista ja Uudistu 2013 Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

2 Sisältö Työelämästrategia ja sen taustat Työelämä hanke Suomen työelämän arvot Haasteet ja mahdollisuudet 2

3 Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Työpaikkojen tavoittaminen Arvot 3

4 Työelämästrategia Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Visio Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Missio Rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja Painopistealueet Innovointi ja tuottavuus Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Osaava työvoima 4

5 Tulevaisuuden työpaikat Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja. Ne menestyvät taloudellisesti ja palvelevat asiakkaitaan hyvin. Ne ovat tuottavuudeltaan erinomaisia, hyviin suorituksiin kannustavia ja niistä palkitsevia. Ne ovat verkostoituneita, oppivia ja osallistavia. Ne ovat ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön ja asiakkaiden tarpeille. Usein menestyksen turvaavat hyvin toimivat kumppanuudet. Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin kansalaisten kokemana. Menestyvillä työpaikoilla luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia. Ne panostavat johtamiseen ja esimiestyöhön, yhteistyöhön, uusiin työteon tapoihin ja työn voimavaratekijöiden ja työn imun vahvistamiseen. Työelämästrategia

6 Työpaikkojen kehityspolut Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Hyvä perustaso Edelläkävijät Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason 6

7 Työelämästrategian painopistealueet sisäinen ja ulkoinen yhteistyö luottamusta vahvistavat toimintatavat yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina näkemys kehittämisestä henkilöstön osallistaminen ja osallistuminen kehittämisohjelmia uuden teknologian hyödyntäminen INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS työhyvinvoinnin edistäminen työkuormituksen ja riskien hallinta työterveyshuolto työyhteisön kehittäminen muutosten hallinta työn mielekkyys ja voimavarat työkyvyn hallinta ja edistäminen OSAAVA TYÖVOIMA osaamisen kehittäminen henkilöstövoimavarojen johtaminen koulutuksen ja työelämän yhteistyö 7

8 Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Eniten kehitettävää Vahvuudet 8

9 Kouluarvosanat työpaikalle eri asioista, kaikki organisaatiot

10 Innovointi ja tuottavuus: arviointi henkilöstömäärän mukaan

11 Työhyvinvointi ja terveys: arviointi henkilöstömäärän mukaan

12 Luottamus ja yhteistyö sekä osaava työvoima: arvioinnit keskimäärin (ei vaihtele henkilöstömäärän mukaan)

13 Työelämä hanke 13

14 Työelämä hanke Yhteinen visio, suunta Verkosto-oppiminen Saumaton yhteistyö 14

15 Verkostoituva kehittämistyön prosessi Toimijajoukon luottamus ratkaisuun Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien Aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Jatkuvan innovoinnin mahdollisuus! Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika 15

16 Hankkeen toimeenpanopolut Työelämätoimijat Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle Yhteistyöverkostot Luoda pysyviä yhteistoimintarakenteita Kehittämisohjelmat Tarjota työpaikoille työelämätietoon perustuvia toimintamalleja ja työkaluja Tiedon hallinta Työpaikkojen työelämätiedon lisääminen ja työllistymisen edistäminen Viestintä Innostaminen ja kannustaminen työelämän kehittämiseen 16

17 Toimijayhteistyö Polku 1 Ydintoimijat Yhteistyölupaukset Toteutuksen seuranta Uudet toimijat Hyväksymiskriteerit, yhteistyöperiaatteet Liittyminen hankkeeseen yhteistyölupauksilla Y H T E I S T Y Ö Laaja ja monipuolinen palvelutarjonta 17

18 Yhteistyölupaukset Kriittiset asiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet Toiminnan kiteyttäminen Avaintavoitteet 2-5 kpl Toimenpiteet vv Keinot avaintavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteiden tavoitetasot Seuranta Mittarit 1. Linjaukset ja ohjeistukset (elosyyskuu) 2. Raportointi (lokakuu) 3. Seurantatapaaminen, neuvottelut, päivitykset (marras-joulukuu) 4. Kokonaisanalyysi (tammikuu) 5. Palveluiden täydentäminen (kevät) Vuosikello

19 Ydintoimijat Ministeriöt Työmarkkinakeskusja muut järjestöt Asiantuntijat Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK KT Kuntatyönantajat Valtion työmarkkinalaitos VTML Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät ry VATES -säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus Tekes Yhteistyölupaukset 19

20 Uudet toimijat Uusiksi toimijoiksi hyväksytty: FIBS Yritysvastuuverkosto Suomalaisen Työn Liitto Kunnossa Kaiken Ikää Neuvotteluita meneillään seuraavien tahojen kanssa: TELA ja työeläkeyhtiöt Kolmas sektori: Valo, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Sydänliitto, Väestöliitto, Kuntoutussäätiö Liitot ja yhdistykset: Boardman, Henry, Perheyritysten liitto, ProCom, MTK VTT, Finnvera Seuraavasta laajentumisaallosta päätetään 2014 toiminnan suunnittelun yhteydessä 20

21 Henkilöstöjohdon ryhmä - Henry ry ja Työelämä hanke yhteistyöhön Henry pitää hanketta erittäin tärkeänä tässä tilanteessa, missä Suomi on. Maailmanlaajuinen taloudellinen tilanne sekä Suomessa tapahtuva rakennemuutos aiheuttaa sen, että vanhat rakenteet ja auktoriteetit murtuvat ja muuttavat perusteita tulevalle suomalaiselle osaamiselle. Tämänhetkinen yhteiskunnallinen keskustelu suomalaisesta työelämästä keskittyy edelleenkin menneiden rakenteiden varaan. Työelämän kehittäminen luovasti ja uudesta näkökulmasta edellyttää myös uudenlaisia toimintatapoja. Tässä Työelämä hanke on erinomainen alusta, jonka avulla HENRYn jäsenet omissa työyhteisöissään sekä erityisesti HENRYn aluejaokset ideoimaan ja talkoisiin ympäri Suomea. toiminnanjohtaja Maija Eklöf 21

22 Henkilöstöasiantuntijat avainroolissa Näkijä Vaikuttaja Innovoija Vastuunkantaja Visio ja tahtotila tulevaisuudesta Vahva rooli ja yhteistyö Vaihtoehtoisia ratkaisuja Inhimillisyyden näkökulmia Ennakoiva toimintatapa 22

23 Polku 2 Yhteistyöverkostot Alueellinen verkosto Tiedeverkosto Kansainvälinen verkosto Liitto- ja toimialaverkosto Virkamiesverkosto 23

24 Alueelliset yhteistyöverkostot Missio Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksille ja organisaatiolle entistä paremmat edellytykset uudistaa toimintaansa ja tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä. Tavoite Madaltaa pienten perus-tason (tai alle perustason) yritysten kyn-nystä käynnistää omaa kehittymistään. + AVIen työsuojeluvastuualueet, TTL alueorganisaatiot, maakuntaliitot, Kauppakamarit, Yrittäjäjärjestöt (muut toimijat esim. oppilaitokset myöhemmin mukaan) 24

25 Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat mukaan Tieto omaksutaan tehokkaammin Toimintatavat muuttuvat aidosti Lähde: Timo Järvensivu 25

26 Kehittämisohjelmat Polku 3 Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää. 26

27 Toiminta 2014 työpaikkojen tavoittaminen Kehittämispalvelut Vertaistuki Johtaminen Valitut kohderyhmät 27

28 Neuvottelukunta Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja George Berner, Berner Oy. Varapuheenjohtajat Toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Kone Oyj Pormestari Ikonen Anna-Kaisa, Tampereen kaupunki Jäsenet Pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Hallitusammattilaiset ry Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj Toimitusjohtaja Taavi Heikkilä, Osuuskauppa Hämeenmaa Työministeri Lauri Ihalainen, Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy Piispa Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilainen kirkko Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Toimitusjohtaja Pekka Mattila, Aalto Education Valtiosihteeri Janne Metsämäki, Työ- ja elinkeinoministeriö Kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kunta Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Lassila-Tikanoja Oyj Osastopäällikkö Petri Peltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Toimitusjohtaja Ari Rämö, Sick Oy Toimitusjohtaja Hannu Salonen, HH-kiinteistöpalvelut Oy Konserninjohtaja Karsten Slotte, Karl Fazer Oy Ab Executive Director Tuija Talvitie, Crisis Management Iniative (CMI) Hallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, Metro-Auto Group Oy Vaihtuvat jäsenet Organisaation henkilöstön edustaja Valmisteluryhmän jäsen Pääsihteeri Hankejohtaja Margita Klemetti, Työ- ja elinkeinoministeriö Sihteeri Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, Työ- ja elinkeinoministeriö 28

29 Suomen työelämän arvot 29

30 Suomen työelämän arvot Millaisten arvojen varassa uskomme suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta vuonna 2020? 30

31 Miten prosessi toteutettiin Arvopajat Peilaus tutkimuksiin Somekeskustelu 31

32 Arvot Luottamus Tarkoitus Rohkeus Sinnikkyys Ihmisen mittainen työ 32

33 Arvoprosessin päämäärä Päämääränä oli tunnistaa ja kuvata suomalaisen työelämän arvopohja vahvistamaan työelämästrategian tavoitteita työyhteisöjen ja työpaikkojen innostamiseksi mukaan, työelämätoimijoiden sitoutumiseksi hankkeen tavoitteisiin, helpottamaan hankkeen tavoitteiden viestintää ja auttamaan hankkeen tavoitteiden jalkautumista ja laajentumista. Vähimmäistavoitteeksi asetettiin, että työelämän kansallinen yhteistyöhanke voisi nojata näihin yhteisiin arvoihin ainakin vuoteen 2020 asti. Arvopohja voisi parhaimmillaan tukea Suomen kansainvälistä brändiä Euroopan parhaana maana tehdä työtä. 33

34 Haasteet ja mahdollisuudet 34

35 Kansantaloutemme kolme suurinta ongelmaa 1. Väestön ikääntymisestä johtuva julkisen talouden kestävyysvaje ongelma, jonka ratkaiseminen on täysin omissa käsissämme ja johon tiedämme keinot 2. Eurokriisin aiheuttama taantuma ongelma, jolle emme itse yksin voi paljon mitään tehdä 3. Rakennemuutoksen aiheuttama talouskasvun hidastuminen ongelma, jonka ratkaiseminen on täysin omissa käsissämme mutta johon emme tiedä helppoja ratkaisuja Ratkaisut syntyvät työpaikoilla yrityksissä ja yhteisöissä Yritysten pitää uudistua, muuttaa tuotteitaan sekä kehittää uusia palveluitaan Julkinen valta voi luoda niille vain puitteet Lähde: Matti Pohjola, Professori, Aalto-yliopisto

36 Innovaatiot ja kehittäminen (Meadow 2013) Lähes puolet suomalaisyrityksistä oli uudistanut organisaatiotaan kahden viimeisen vuoden aikana. Tuotteita ja palveluita oli uudistanut melkein yhtä moni. Kokonaan uusia tuotteita ja palveluita oli kehittänyt joka viides yritys. 81% työntekijöistä piti yrityksessään toteutettuja muutoksia hyödyllisinä, 77% tarpeellisina ja 65% välttämättöminä. Useampi kuin kaksi kolmesta työntekijästä oli kokenut muutosten vaikuttaneen myönteisesti työn mielekkyyteen. Työmielihyvää koettiin eniten niissä yrityksissä, jotka olivat tuoneet markkinoille uuden innovaation (29%) ja vähiten niissä yrityksissä, joissa ei ollut tehty uudistuksia (11%) 36

37 Mitä Suomi hyötyy siitä, jos maassa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020? Taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen: suomalaiset jatkavat työelämässä muita pidempään ja kompensoivat kilpailuaseman menetystä, joka uhkaa Suomen ikärakenteen vuoksi Työvoiman saatavuus ja työelämän innovatiivisuus: Suomeen houkutellaan muualta osaajia, joiden avulla voidaan lievittää supistuvasta työvoiman tarjonnasta aiheutuvia ongelmia ja lisätä uutta luovaa ajattelua työelämässä. Houkuttelevuus investointikohteena: Euroopan paras työelämä on brändi, jota voidaan käyttää hyväksi investointien houkuttelemiseksi. Suomalaiset yritykset voivat hyödyntää brändiä luodessaan yrityskuvaa maailmalla. Uudet vientimahdollisuudet: suomalaista työelämäosaamista kohtaan syntyy kysyntää. Se lisää vientimahdollisuuksia ja synnyttää uusia vientiyrityksiä. 37

38