Koulupoissaolokysely ja interventioiden kehittäminen

Transkriptio

1 Koulupoissaolokysely ja interventioiden kehittäminen Leena Männistö, kehittämissuunnittelija, VTM PKS LAPE, erityis- ja vaativa taso, terveydenhuolto HUS 1

2 TAUSTAA Pääkaupunkiseudun LAPE:n monitoimijainen Lasten mielenterveystyöryhmä valitsi lasten mielenterveystyön palvelukuvauksen esimerkiksi koulupudokkuuden ennaltaehkäisyn, jossa selkeästi yhteisen SI-SO-TE työn tarve Todettiin koulupoissaoloihin liittyvien käytäntöjen vaihtelevuus ja nähtiin tärkeänä painottaa varhaista tukea sekä yhtenäisiä toimintatapoja koulupoissaolotilanteissa Löydettiin Christopher Kearneyn materiaalit ja koulupoissaoloihin liittyvä kysely Koulupoissaolokysely SRAS-R suomennettiin Kearneyn luvalla HUS: in toimesta (Granö, Karjalainen ja Ranta) ja saatiin lupa myös kyselyn ruotsinkielisen version käyttöön Kysely suomennettiin koulukieltäytymiskyselyksi, mutta kokeilun arviointipalautteen perusteella nimi muutettiin Koulupoissaolokyselyksi 2 Leena Männistö

3 TAUSTAA Toimittiin yhteistyössä Lape Opiskeluhuollon kehittäjien kanssa: Opiskeluhuollon koulupoissaolo toimintamalliin liitettiin suositus Kearneyn koulupoissaolokyselyn toteuttamisesta 30 poissaolotunnin jälkeen ala- ja yläkoulussa Koulupoissaolokyselyä kokeiltiin: kokeilu jatkui syksyllä. Arviointi kyselyyn vastaaminen oli mahdollista koko lokakuun loppuun asti. Arviointiin koottuna vastaukset, jotka tulivat kesäkuun loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun kokeilussa mukana olivat koulut: Espoo: Kirstin koulu (alakoulu) ja Hansakallion koulu (alakoulu) Vantaa: Aurinkokivenkoulu (alakoulu) ja Martinlaakson koulu (ala- ja yläkoulu) Helsinki: Tahvonlahden ala-aste Kirkkonummi: Kirkkoharjun koulu (ala- ja yläkoulu) ja Winellska skolan (ylä- ja alakoulu) Kauniainen: Mäntymäen koulu (alakoulu) Granhultsskolan (alakoulu) Kasavuoren koulu (yläkoulu) Hagelstamska skolan (yläkoulu) Lisäksi kyselyä pilotoitiin Uudellamaalla, siellä kyselyn käytön arviointitutkimusta YAMK - opinnäytetyönään tekevät Paula Liski (paula.liski@hus.fi) ja Clarissa Peura (clarissa.peura@karkkila.fi ). Opinnäytetyö sisältää myös fokusryhmä haastattelun ammattilaisille. Lapen Lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmän jäsenet pilotoivat kyselyä omassa työssään 3 Leena Männistö

4 Koulupoissaolokysely SRAS-R Käyttösuositus: Pääkaupunkiseutu; Poissaoloihin puuttumisen portaat: 30 h poissaolotunnin jälkeen Sisältää: 24 kysymystä, kuusi kutakin taustatekijää kohden Oppilaan versio Vanhemman versio Myös muu tärkeä läheinen voi täyttää Eniten pisteitä saanut taustatekijä on vahvin 4

5 Koulupoissaolokyselyn SRAS-R käytön suosituksia Kick Off 4/2018 (päivitetty) 1. Kyselyn tekee opiskeluhuollon toimija: psykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitaja tai lääkäri 2. Kyselyn täyttäminen etenkin alakoulun oppilaan kanssa on aina syytä tehdä vuorovaikutuksessa, siten että työntekijä on läsnä tarvittaessa valmis selittämään kysymystä. Vastaajan tunnetila ja tilannetekijät tulee tiedostaa. 3. Kysely on työkalu eikä tuota absoluuttista tulosta, vastauksista keskustellaan dialogissa lapsen, vanhempien ja opettajan kanssa. 4. Keskustelu kyselyn havainnoista on jo intervention alku. Keskustelussa läsnä opiskeluhuollon työntekijä, oppilas, vanhemmat ja opettaja. 5. Kyselyn lisäksi syitä koulupoissaoloille tulee kartoittaa eritavoin Huomioitava erityisesti somaattiset sairaudet, oppimisen ja kehityksenpulmat 6. Pisteytyksen jälkeen keskustelussa huomioita tulisi kiinnittää vastauksien samankaltaisuuteen tai erilaisuuteen tai vastauksien/tulkintojen ristiriitaisuuksiin Miksi lapsi kokee näin ja vanhempi ajattelee näin, mitkä ovat opettajan huomiot asiasta? 0pettaja, etenkin alakoulun opettaja, voi vastata osaan vanhempien lomakkeen kysymyksistä omasta näkökulmastaan (esim. haastatellen) 5 5

6 Kearney 2008: Koulupoissaolon toiminnallinen luokittelu Syy poissaololle 1 Tarve välttää kouluun liittyviä kielteisiä tunnetiloja aiheuttavia asioita tai tilanteita tai yleisesti ahdistunut olo (esim. ärtymys, mielipaha, keho-aistituntemukset) Interventiot esim. psykoedukaatio, kognitiiviset menetelmät; altistus-, rentoutus- ja siedätysharjoitteet mielenterveyden arviointi 2 Tarve välttää epämiellyttäviä sosiaalisia ja/tai arviointitilanteita 3 Tarve hakea huomiota läheisiltä (usein esim. eroahdistusta, uhmakkuutta, raivokohtauksia) 4 Tarve hakea palkitsevia tilanteita koulun ulkopuolelta (esim. pelaaminen, shoppailu, kaverit, päihteet ) vanhemmuuden tuki perhekeskeiset interventiot käyttäytymisterapeuttiset keinot (kannustus ja palkkio) yhteistyö sosiaalihuollon ja lastensuojelun kanssa perheen ongelmanratkaisukykyä parantavat menetelmät 6 Leena Männistö

7 Koulupoissaolokyselyn kokeilun arviointi pääkaupunkiseudulla Koulupoissaolokyselyä oli käytetty huhti-kesäkuussa 27 oppilaan tapauksessa. vastaamisesta kieltäytyi tai se ei muista syistä onnistunut 6-8 oppilaalle. vastanneiden oppilaiden vanhemmista kolmasosa (9) jätti pyynnöstä huolimatta kyselyn täyttämättä. Arviointikyselyyn osallistui noin 15 % kaikista kyselyä käyttäneistä lapsista (N=27). vanhempien osalta vastauksia palautui 11 % mahdollista vastaajista (yksi vanhempi todennäköisenä vastaajana N=27) oppilashuollon henkilökunnasta 13 ammattilaista vastasi kysymyksiin liittyen koulukieltäytymiskyselyn käyttöön. Vastaajista osa arvioi kyselyä oman kokemuksensa perusteella ja osa kokosi vastaukseen oman koulun koko oppilashuollon kokemuksia kyselyn käytöstä. Vastaajista kahdeksan oli itse käyttänyt kyselyä. 7

8 Koulupoissakyselyn hyödyt PKS arviointikysely Opiskeluhuollon henkilöstö koki kyselyn pääasiassa hyödylliseksi. Kyselystä oli hyötyä poissaoloja selittävien tekijöiden tunnistamiseksi. Kyselyn koettiin selkeyttävän tilannetta sekä ammattilaiselle että perheelle. Kyselyn käytön hyödyt: tarkensi yhteistä kuvaa siitä, mitä oli epäilty olevan poissaolojen taustalla nosti esiin uusia asioita ja avasi keskusteluiden kautta oppilaiden tilannetta helpotti asioiden puheeksi ottamista vanhempien kanssa toi esiin tilanteet, missä syyt poissaoloille eivät olleet koulussa vaan esim. perhesuhteissa tai lapsen mielialassa. auttoi moniammatillista ryhmää pohtimaan, mihin työtä fokusoidaan ja millaisiin asioihin pitää pystyä vaikuttamaan. toi oppilaan ja huoltajan näkökulmaa esille Asiakaspalautteen perusteella yli 70 % oppilaista ja vanhemmista tunnisti kyselystä itseään tai lastaan koskevia asioita. Ammattilaiset kokivat, että oppilaat vastasivat rehellisesti. 8 Leena Männistö

9 Arviointikyselyn parannusehdotuksia 1. Kyselyn kieliasun ja ymmärrettävyyden parantaminen Vrt. Hollanti, Saksa ja Espanja: kysymykset validoiduissa versioissa muotoiltu uudestaan Uusi suomenkielinen parannettu versio julkaistaan marraskuussa 2. Nimenvaihto: uusi suomenkielinen nimi Koulupoissaolokysely SRAS-R 3. Erikieliset versiot ruotsinkielisen version käyttöön luvat ovat kunnossa englanninkielinen versio on alkuperäinen sama pisteytys toimii kaikissa 4. Selkokielisen versio kehittäminen? 5. Sähköisen lomakkeen ja pisteenlaskun kehittäminen: tulevaisuudessa? Kysely on toimiva työkalu käytäntöön ammattilaisten käyttöön, tutkimuskäyttö edellyttää mittarin validointia suomalaiselle väestölle Pilotointi ja arviointikyselyt (PKS ja Uusimaa) vasta ensimmäisiä askeleita, mittarin validointi pidemmän tähtäimen suunnitelma 9 Leena Männistö

10 PKS koulupoissaolokyselyn arviointi: Interventioiden kehittäminen Arviointikyselyn vastaajat nostivat esiin, että koulupoissaolokysely tarvitsee tuekseen sovitut jatkotoimet ja interventiot. Toivottiin interventioesimerkkejä siitä, mikä on toimiva eteneminen kunkin neljän syytekijän suhteen. Koko kunnassa ja jatkoprosesseja tulisi kehittää yhteistyössä. Kunnassa pitäisi olla kaikilla alueilla yhtenevä näkemys siitä, miten ja missä tilanteessa lastensuojelulta saa apua. Kun meillä on kyselystä joku tulos, niin mitä sitten. Miten sitoutetaan perhepalvelut tai lastensuojelu mukaan? Miten sitoutetaan perhe? 10

11 PKS koulupoissaolokyselyn arviointi: Yhteenvetoa Oppilaan ja vanhempien palautteen perusteella koulupoissaolokyselyä pidettiin pääosin nopeana, helppona vastata ja ymmärrettävänä. Ammattilaisten palautteen mukaan koulupoissaolokyselyn käyttöön ja hyötyyn ammattityölle oltiin tyytyväisiä. Kyselyn pisteytys ja ohjeet koettiin pienin muutoksin riittäviksi. Kaikki vastaajat suosittelivat koulupoissaolokyselyn käyttöönottoa vakituiseksi työkaluksi, n. 78 % vastaajan mukaan käyttöönotto vaatii muutoksia. Koulupoissaolokyselyn keskeiset muutostarpeet: kyselyn kieliasu interventioiden ja jatkotukitoimien kehittäminen: Back to school seminaari 3.10 Prof. Anne Marie Albano 11

12 Koulupoissaoloihin liittyvien interventioiden kehittäminen Lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmä vahvistettuna sosiaalihuollon toimijoilla on jatkanut koulupoissaoloihin liittyvien interventioiden kehittämistä. Interventioiden esimerkit ja jaottelu pohjautuvat Kearneyn luokitukseen, joita täydennetään suomalaisilla hyvillä käytännöillä ja näyttöön perustuvilla malleilla. Kirjallisuuden ja ammattilaistiedon varassa suositellut interventiot kootaan syksyn 2018 aikana interventiotaulukkoon Taulukon rakenne: syyluokat (1-4 sekä ennaltaehkäisevätyö), suositeltu interventio ja työtavan/menetelmän kuvaus, toimijat, konsultaatio-osaaminen Lisäksi taulukkoon jää tyhjä sarake, johon mahdollisuus täyttää koulun alueelliset osaajat ja yhdyshenkilöt työmenetelmään liittyen Back to School seminaarin antia mm: Oireisiin keskittymisen sijaan ikään liittyvät kehitystehtävät ja niistä suoriutuminen työn keskiöön ja tavoitteeksi Koulupoissaoloihin liittyvän ohjelmallisen työn kehittäminen. 12

13 1. Tarve välttää kouluun liittyviä kielteisiä tunnetiloja tai tilanteita tai yleisesti ahdistunut tai masentunut olo 1/3 Suositellut työmenetelmät Mitä tarkoittaa käytännössä. Esim. työtapa Kuka toteuttaa? Kuka osaa? Kuka konsultoi Alueellinen osaaja/vastuutaho kognitiiviset menetelmät; altistus-, rentoutus- ja siedätysharjoitteet Esim. oireen mukaiset ryhmät (jännittäjäryhmä, ART-ryhmät, Friends) Fysiset harjoitukset (esim. hengitys) opetettavissa tukikäynneillä CBT:n menetelmien käyttö Kearneyn worksheetit Mielikuvaharjoitteet Lasten ja nuorten mielenterveys-talojen sähk. omahoito-ohjelmat Oppilashuollon työntekijä (koulupsykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja) tukikäynneillä Työpari esim. Perhekeskuksesta (täytetään koulun toimesta, jokaisella koululla erikseen) psykoedukaatio Sähköiseen Lasten ja nuorten mielenterveystaloon ) tutustuminen ja käyttö Psykoedukaatio esim. paniikkioireita koskien Oppilashuollon työntekijä (koulupsykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja)tukik äynneillä Lasten ja nuorten mielenterveystalojen ammattilaisosuus Psykososiaalisen terveydenarviointi Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi: Laps lomake (4-15 vuotiaat) THL Kouluterveydenhoitaja, Koululääkäri, koulupsykologi Mielenterveyden arviointi Nuoren mielenterveyden geneerinen arviointi-instrumentti (GMI) Mielialakyselyt Ensimmäinen työntekijä aloittaa täyttämisen Hyks Varhain, AVOT (Espoo) Nuorisopsykiatria Ohjeet ja lomake: Nuorten mielenterveystalo? 13

14 Oireista ikäkausittaisten kehitystehtävien virstanpylväisiin esim v 14

15 Oireista iän mukaisen kehitysvaiheen virstanpylväisiin esim v 15

16 Kiitos! Leena Männistö 16