Erityis- ja vaativan tason työpaja

Transkriptio

1 Erityis- ja vaativan tason työpaja LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN Marjo AlataLo ja Anne Kantoluoto

2 Monitoimijainen arviointi PKS LAPE:n hankesuunnitelmassa Tavoite Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan tarvittaessa monitoimijaisena yhteistyönä, jossa osallisina ovat lapsi, nuori ja hänen perheensä, tarvittavat ammattilaiset sekä muut perheen tuekseen nimeämät henkilöt. Tavoitteena on yksi arviointi ja yksi yhteinen palvelusuunnitelma. Monitoimijainen arviointimalli on integratiivinen toimintatapa, joka sitoo yhteen peruspalvelut ja erityispalvelut. Toimenpiteet 1. Luodaan pääkaupunkiseudun yhteinen monitoimijainen arviointimalli valtakunnallisen mallinnusta hyödyntäen sekä kuntien omia kehittämistuloksia hyödyntäen. Arvioinnissa huomioidaan koko perheen palvelutarpeet. 2.Otetaan useaa palvelua tarvitsevilla asiakkailla/potilailla käyttöön perus - ja erityistasolla horisontaalisesti integroitu yhteinen asiakassuunnitelma, vastuutyöntekijämalli ja monitoimijaisen yhteistyön pelisäännöt ja ohjeet hyödyntäen jo kehitettyjä toimintamalleja. 3. Kootaan lapsen/nuoren tarvitsema apu pääsääntöisesti hänen ympärilleen tuttuun kasvuympäristöön ja hänelle/perheelle tehdään vain yksi suunnitelma.

3 Lähtökohdat PKS-kunnissa edetty Shl 36 mukaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämisessä lain tarkoittamalla tavalla kokonaisvaltaiseksi ja monitoimijaiseksi Sama tavoite myös Uudellamaalla, yhteinen kehittämistyö Tässä kehittämisessä on jo otettu askeleita kohti eri toimijoiden yhteisen mallin käyttämistä: Helsingin Tuen tarpeen arviointimalli Espoo: BBIC Vantaa: BBIC; kuntaliiton toimintakykymittari Apotissa Tuen tarpeen arviointimalli ja kuntaliiton toimintakykymittari

4 Arviointimallien teoreettiset lähtökohdat Helsingin, Espoon ja Vantaan palvelutarpeen arvioinnissa käyttämät mallit perustuvat samaan viitekehykseen: Iso Britanniassa kehitetty, Ruotsissa täydennetty (CAF/Common Assesment Framework; BBIC/ Barns behov in centrum) Iso Britanniassa ja Ruotsissa mallia käytetään jo laajasti eri palveluissa Suomessa käytetty sosiaalihuoltolain mukaisen (SHL 36 ) mukaisen palvelutarpeen arvion yhteydessä Lape muutosohjelman valtakunnallinen mallinnus täydentää viitekehystä lapsikeskeisemmäksi: Lasten tutkimusperustainen kokemustieto keskeisistä hyvinvointia ja turvallisuutta rakentavista tekijöistä (Fattore ym.)

5 Nykytilanteen ongelmana pirstaleinen palvelukokemus Arviointien päällekkäisyys Työntekijä ja organisaatiolähtöisyys Eri palveluissa käytössä olevien mallien keskeiset teemat samoja, mutta painopisteet ja jäsennykset erilaisia. Aina käytössä ei ole lapselle ja perheelle näkyvää mallia. Lapset, nuoret ja perheet saavat käytettäväkseen lukuisia, hieman toisistaan poikkeavia, mutta samoja asioita selvittämään ohjaavia malleja asioidessaan eri palveluissa. Joutuvat kantamaan vastuuta tiedon siirtymisestä.

6 Tavoite Pyrimme laajasti yhteiseen käyttöön tulevan, lapsi ja perhelähtöisen viitekehyksen ja toimintamallin kehittämiseen ja käyttöönottamiseen. Ammattilaiset liittyvät lapsen, nuoren ja perheen käyttöön tarkoitettuun malliin, eikä toisin päin (vrt. Yksi lapsi, yksi suunnitelma raportin ehdotus lapsen tai perheen omasta suunnitelmasta). Malli nettiin, kohti digiloikkaa?: Tukee digitaalisen PTA:n kehittämistä Arviointityövälineitä lapsen, nuoren, vanhemman sekä perheen oman tiedon tuottamisen ja arvion tekemisen tueksi (olemassa olevia hyödyntäen, tarvittaessa uusia kehittäen)

7 Mallin sisältö Mitä: Laaja alainen, tutkimusperustainen jäsennys lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin keskeisistä osa tekijöistä ( lapsen ja perheen hyvinvointitalo ) Miten: Yhteistä, jatkumollista tiedon rakentamista tukevat työvälineet ja toimintaperiaatteet

8 Tukea lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuteen Ymmärrettävä ja yhteinen kieli, ei vaikeaselkoista ammattislangia. Visualisoinnin mahdollisuudet käyttöön. Digitaalisuus luomaan avoimuutta ja mahdollistamaan itsearviointia (ei digisiiloja, kaikki oleellinen samassa paikassa). Lapsille, nuorille ja vanhemmille kehitetyn ja heidän käytettäväkseen soveltuvan mallin käyttäminen eri palveluissa luo lapselle ja perheelle yhtenäisen palvelukokemuksen: Punaista lankaa tiedon rakentumiseen ja oman tilanteen jäsentämiseen.

9 Tukea ammattilaisten lapsi- ja perhelähtöiseen toimintatapaan Lapsen ja perheen tilanteen kokonaisvaltainen kohtaaminen, venytään yhteisen työn kentälle ja kutsutaan kaveria mukaan yhteiseen arviointiin liittyminen silloin, kun lapsi ja perhe sitä tarvitsee. Arvioinnin oikea-aikaisuus ja poislähettämisen kulttuurista irrottautuminen. Yhteinen vastuunotto tiedon ja arvion rakentumisen jatkumollisuudesta: ei uuvuttavaa asioiden uudestaan kysymistä ja kertomista!

10 Yhteiskehittäminen jatkuu Monialainen SI-SO-TE ammattilaisten työryhmä Kumppaneina: Soslapsikylän kehittämissuunnittelija PeLa kanssa (digitaalisen sosiaalityön kehittämishanke) Yhteistyön tiivistäminen kokemusasiantuntijoiden kanssa Lähtölaukauksena yhteiskehittämispäivä

11 Poimintoja yhteiskehittämispäivästä Arviointi on sanana latautunut, tilalle kartoitus? (Silti: jos arvioinnista kyse, tulee sanoittaa) Yhteiseen kehykseen voisi kirjata, että tähän ja tähän teemaan on olemassa jo lausunto. Väline auttaa tiedostamaan sen, mitä ei tiedä (vielä). Oikea-aikaisuuteen apuväline. Talousasioiden kanssa työskentely usein perheille ensi-arvoista: hyvä saada hoitoon heti, jotta muu työskentely mahdollistuu. Seuraavaksi tulisi kehittää kuvio prosessista, jossa tsekkauslista: kenen täytyy tietää tästä, muista yhteistyökumppanisi Myös järjestöissä, seurakunnissa ym. tehtävä työ ja siellä tuotettu tieto saadaan paremmin liittymään osaksi kokonaisuutta yhteisen mallin avulla Eri puolilla kehitellyt välineet yhteiseen käyttöön (Esim. Turvallisuus 10). Pitäisikö mallissa huomioida sisarussuhteet ja perhe kokonaisuutena? Tärkeää arvioida, millainen suunnitelma syntyi, onko palveluita sopivasti? Prosessointi toi esiin kuinka nykyisistä palvelumalleista irrottautuminen pohdinnan ja irti päästämisen myötä on mahdollista. (syntyi luottamusta peruspalveluiden kykyyn ja taitoon kartoittaa perheen tilannetta)

12 Monialainen arviointi ja yhteinen työskentely ryhmän jäsenet PJ sosiaalityön esimies, Vantaa johtava sosiaalityöntekijä, Vantaa perheneuvolan päällikkö, Helsinki johtava sosiaalityöntekijä, Helsinki sosiaalityön päällikkö, Helsinki perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö, Nurmijärvi tiimivastaava, Kerava perheneuvolan ylilääkäri, Vantaa sosiaalityöntekijä, lapsiperhetyö, Lohja vastaava kuraattori, Vantaa (sijainen vastaava kuraattori) erityisasiantuntija, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Lohja. konsultoiva aikuispsykiatri, HYKS lastenpsykiatria johtava sosiaalityöntekijä, HUS LANU kehittämissuunnittelija, sos-lapsikylä hankesuunnittelija, Pelastakaa Lapset ry Etunimi Sukunimi

13 Kokonaisuudesta vastaavien kehittämissuunnittelijoiden yhteystiedot Marjo Alatalo Kehittämissuunnittelija LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Puh: ; Anne Kantoluoto Kehittämissuunnittelija LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Puh: ,

14 Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Etunimi Sukunimi