Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen. PKS LAPE/Christine Söderek

Transkriptio

1 Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen PKS LAPE/Christine Söderek

2 Mihin toimenpiteisiin malli vastaa? Toimenpide 1: Arvioidaan ja mallinnetaan vertaillen yhteisiä yhteisöllisen oppilashuoltotyön toimintamalleja. Toimenpide 2: Arvioidaan ja mallinnetaan vertaillen yhteisiä yksilökohtaisen oppilashuollon toimintamalleja. Toimenpide 4: Mallinnetaan varhaiskasvatus-, esiopetus-, koulu- ja oppilaitosympäristöön sopivia varhaisen tuen käytänteitä sekä luodaan yhtenäinen palvelupolku yhteistyössä peruspalvelujen, perhekeskuksen sekä erityis- ja vaativamman tason palvelujen kanssa PKS LAPE/Christine Söderek

3 Mihin tarpeisiin kehittämistyö vastaa? Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen vaihtelee yksiköiden välillä. Haetaan yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta poissaoloihin puuttumiseen. Tehdään yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa sujuvaksi. Lisätään yhteisten mittareiden käyttöä. Kehittäjäyksiköille tehdyssä kyselyssä (9/2017) 18 % ilmoitti, että, oppilaitokselta puuttuu toimiva poissaoloihin puuttumisen yhteistyömalli Arviointi ja mittarointi tehdään satunnaisesti ja päällekkäin, interventiota ei tehdä suunnitelmallisesti PKS LAPE/Christine Söderek

4 Mitä kehitettiin? Yhtenäinen tapa toimia tilanteessa, missä oppilas on poissa koulusta. - Poissaolojen seuranta ja reagointi sovitun kuvauksen mukaan - Kokeillaan koulupoissaolon yhteistä mittaria, tavoitteena ns. juurisyyn löytyminen ja avun oikea kohdentaminen - Kootaan käytössä olevat interventiotyypit esim. koulupoissaolokyselyn interventiotyyppi-luokituksen pohjalle, luodaan ns. interventiovalikko Malli on kehitetty yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisryhmässä sekä Lasten mielenterveysryhmässä (koulupoissaolokyselyn osalta). Pilottiin osallistuville pidettiin kick off-tilaisuus , jossa käytiin perusteellisesti läpi sekä malli että kysely. 11 perusopetuksen yksikköä osallistui pilotointiin huhti-toukokuu Malli ja kysely pilotoitiin myös ruotsiksi PKS LAPE/Christine Söderek

5 Mallin arviointi ja miten tästä eteenpäin 11 yksikköä osallistui pilotointiin ja vastasivat arviointikyselyyn porrasmallista ja koulupoissaolokyselystä. Palautteen perusteella mallia muokattiin. Malli vietiin päätettäväksi PKS LAPE-opiskeluhuollon ohjaavaan kehittäjäryhmään , siellä päätettiin seuraavanlaisesti: Porrasmalli: Otetaan käyttöön kaikissa kunnissa tai kunnassa käytössä malli, joka sisältää vähintään samat elementit Poissaolokysely: Tiedoksi, hyödynnettäväksi ja edelleen kehitettäväksi PKS LAPE/Christine Söderek

6 Ennaltaehkäisevä toiminta Yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Sujuva yhteistyö kodin ja koulun välillä. Oppilaiden läsnäoloa koulussa seurataan systemaattisesti ja jatkuvasti. Poissaoloihin (luvaton poissaolo, sairauspoissaolo ja muu huolestuttava poissaolo) puuttuminen perusopetuksessa Oppilashuoltohenkilöstön konsultointi mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Huoli puheeksi Oppilaan poissaoloista herää huoli kotona/koulussa. Luokanopettaja/ luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan kanssa ja on yhteydessä huoltajiin ja sopii mahdollisesta yhteydenotosta oppilashuollon työntekijään PKS LAPE/Christine Söderek Tehdään perusteellinen kartoitus poissaolojen syistä ja kokonaistilanteesta. Kartoituksen osana voidaan esim. käyttää koulupoissaolokyselyä. Yli 30 h Jos tilanne ei korjaannu selvittelyn ja puhelinkeskustelun jälkeen (poissaoloja yli 30h), opettaja kutsuu koolle palaverin. Palaveri kokoaa yhteen ne toimijat, jotka oppilas ja hänen huoltajansa arvioivat tarpeelliseksi oppilaan koulunkäynnin tukemisessa. Pohditaan myös ketkä muut toimijat voisivat tukea oppilasta. Useimmiten mukaan kutsutaan myös joku/jotkut oppilashuollon työntekijöistä. Tarvittaessa voidaan muodostaa monialainen asiantuntijaryhmä, joka sopii tukitoimista ja seurannasta yhdessä. Koulun tukitoimet mietitään. Tarvittaessa koulun ulkopuolisten tahojen konsultaatiot. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto harkittava. Yli 50 h Tarvittaessa (kun poissaoloja yli 50h) kutsutaan mukaan koulun ulkopuolisia toimijoita monitoimijaiseen yhteistyöhön ja pohditaan puuttumisen keinoja. Sovitaan yhdessä, miten oppilaan tilanteen etenemistä seurataan ja kuka siitä miltäkin osin vastaa. Sovitaan myös seurantapalaverin ajankohta ja vastuuhenkilö oppilaan asioissa. Koulun tukitoimet mietitään. Koulun ulkopuolisten tahojen konsultaatiot ja yhteistyö. Tilannetta seurataan jatkuvasti. Lastensuojeluilmoitus harkittava. Yli 70 h Mikäli tukitoimet ja seurantapalaverit eivät auta ja poissaoloja kaikesta huolimatta on jatkuvasti/runsaasti (yli 70h), tehdään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus konsultaation pohjalta. Koulu on tässä vaiheessa selvittänyt poissaolojen syitä omalta osaltaan ja käyttänyt koulun tukitoimia monipuolisesti. Lastensuojeluilmoituksen pohjana on huoli poissaolojen aiheuttamasta syrjäytymisriskistä ja normaalin kehityksen ja koulunkäynnin vaarantumisesta. Ilmoituksessa mainitaan koulussa jo tehdyt kartoitukset, tukitoimet sekä huoltajien kanssa tehty yhteistyö. Sovitaan myös seurantapalaverin ajankohta ja vastuuhenkilö oppilaan asioissa.

7 PKS Lape, Erityis- ja vaativataso, Lasten mielenterveystyöryhmä KOULUPOISSAOLOKYSELYN PILOTOINTI JA KOULUPUDOKKUUDEN INTERVENTIOIDEN KEHITTÄMINEN Back to school Takaisin kouluun seminaari Leena Männistö Kehittämissuunnittelija, VTM PKS Lapsen paras yhdessä enemmän

8 TAUSTAA Pääkaupunkiseudun Lapen monitoimijainen Lasten mielenterveystyöryhmä valitsi lasten mielenterveystyön palvelukuvauksen esimerkiksi koulupudokkaat, joiden kohdalla selkeästi yhteisen SI-SO-TE työn tarve Todettiin koulupoissaoloihin liittyvien käytäntöjen vaihtelevuus ja nähtiin tärkeänä painottaa varhaista tukea sekä yhtenäisiä toimintatapoja koulupoissaolotilanteissa Löydettiin Christopher Kearneyn materiaalit ja koulupoissaoloihin liittyvän kyselymittaristo Koulupoissaolokysely SRAS-R suomennettiin Kearneyn luvalla HUS: in toimesta (Granö, Karjalainen ja Ranta) ja saatiin lupa myös kyselyn ruotsinkielisen version käyttöön Kysely suomennettiin koulukieltäytymiskyselyksi, mutta kokeilun arviointipalautteen perusteella nimi muutettiin Koulupoissaolokyselyksi Leena Männistö

9 TAUSTAA Toimittiin yhteistyössä Lape Opiskeluhuollon kehittäjien kanssa: Opiskeluhuollon koulupoissaolo toimintamalliin liitettiin suositus Kearneyn koulupoissaolokyselyn toteuttamisesta 30 poissaolotunnin jälkeen ala- ja yläkoulussa Koulupoissaolokyselyä kokeiltiin: kokeilu jatkuu edelleen. Arviointi kyselyyn vastaaminen oli mahdollista koko kesäkuun ajan, linkki edelleen auki ja arviointia täydennetään. Kokeilussa mukana olevat koulut: Espoo: Kirstin koulu (alakoulu) ja Hansakallion koulu (alakoulu) Vantaa: Aurinkokivenkoulu (alakoulu) ja Martinlaakson koulu (ala- ja yläkoulu) Helsinki: Tahvonlahden ala-aste Kirkkonummi: Kirkkoharjun koulu (ala- ja yläkoulu) ja Winellska skolan (ylä- ja alakoulu) Kauniainen: Mäntymäen koulu (alakoulu) Granhultsskolan (alakoulu) Kasavuoren koulu (yläkoulu) Hagelstamska skolan (yläkoulu) Lisäksi kyselyä pilotoidaan Uudellamaalla, siellä kyselyn käytön arviointitutkimusta YAMK -opinnäytetyönään tekevät Paula Liski ja Clarissa Peura ). Opinnäytetyö sisältää myös fokusryhmä haastattelun ammattilaisille. Lapen Lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmän jäsenet pilotoivat kyselyä omassa työssään Leena Männistö

10 Syy poissaololle Kearney 2008: Koulupoissaolon toiminnallinen luokittelu 1 Tarve välttää kouluun liittyviä kielteisiä tunnetiloja aiheuttavia asioita tai tilanteita tai yleisesti ahdistunut olo (esim. ahdistuneisuus, ärtymys, mielipaha, keho-aistituntemukset) 2 Tarve välttää epämiellyttäviä sosiaalisia ja/tai arviointitilanteita Interventiot esim. psykoedukaatio, kognitiiviset menetelmät; altistus-, rentoutus- ja siedätysharjoitteet mielenterveyden arviointi 3 Tarve hakea huomiota läheisiltä (usein esim. eroahdistusta, uhmakkuutta, raivokohtauksia) 4 Tarve hakea palkitsevia tilanteita koulun ulkopuolelta ( esim. pelaaminen, shoppailu, kaverit, päihteet ) vanhemmuuden tuki perhekeskeiset interventiot käyttäytymisterapeuttiset keinot (kannustus ja palkkio) yhteistyö sosiaalihuollon ja lastensuojelun kanssa perheen ongelmanratkaisukykyä parantavat menetelmät Leena Männistö

11 Koulupoissaolokyselyn SRAS-R käytön suosituksia Kick Off 4/2018 (päivitetty) 1. Kyselyn tekee opiskeluhuollon toimija: psykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitaja tai lääkäri 2. Kyselyn täyttäminen etenkin alakoulun oppilaan kanssa on aina syytä tehdä vuorovaikutuksessa, siten että työntekijä on läsnä tarvittaessa valmis selittämään kysymystä. Vastaajan tunnetila ja tilannetekijät tulee tiedostaa. 3. Kysely on työkalu eikä tuota absoluuttista tulosta, vastauksista keskustellaan dialogissa lapsen, vanhempien ja opettajan kanssa. 4. Kyselyn lisäksi syitä koulupoissaoloille tulee kartoittaa eritavoin (huom. erityisesti somaattiset sairaudet, oppimisen ja kehityksenpulmat) 5. Keskustelu kyselyn havainnoista on jo intervention alku. Keskustelussa läsnä oppilashuollon työntekijä, oppilas, vanhemmat ja opettaja. 6. Pisteytyksen jälkeen keskustelussa huomioita tulisi kiinnittää vastauksien samankaltaisuuteen tai erilaisuuteen tai vastauksien/tulkintojen ristiriitaisuuksiin Miksi lapsi kokee näin ja vanhempi ajattelee näin, mitkä ovat opettajan huomiot asiasta? 0pettaja, etenkin alakoulun opettaja, voi vastata osaan vanhempien lomakkeen kysymyksistä omasta näkökulmastaan (esim. haastatellen)

12 Koulupoissaolokyselyn kokeilun arviointi pääkaupunkiseudulla Koulupoissaolokyselyä oli käytetty 27 oppilaan tapauksessa. Kyselyyn vastaamisesta kieltäytyi tai se ei muista syistä onnistunut 6-8 oppilaalle. Kyselyyn vastanneiden oppilaiden vanhemmista kolmasosa (9) jätti pyynnöstä huolimatta kyselyn täyttämättä. Arviointikyselyyn osallistui noin 15 % kaikista kyselyä käyttäneistä lapsista (N=27). Vanhempien osalta vastauksia palautui 11 % mahdollista vastaajista (yksi vanhempi todennäköisenä vastaajana N=27) Oppilashuollon henkilökunnasta 13 ammattilaista vastasi kysymyksiin liittyen koulukieltäytymiskyselyn käyttöön. Vastaajista osa arvioi kyselyä oman kokemuksensa perusteella ja osa kokosi vastaukseen oman koulun koko oppilashuollon kokemuksia kyselyn käytöstä. Vastaajista kahdeksan oli itse käyttänyt kyselyä

13 Koulupoissakyselyn hyödyt PKS arviointikysely Opiskeluhuollon henkilöstö koki kyselyn pääasiassa hyödylliseksi. Kyselystä oli hyötyä poissaoloja selittävien tekijöiden tunnistamiseksi. Kyselyn koettiin selkeyttävän tilannetta sekä ammattilaiselle että perheelle. Kyselyn käytön hyödyt: tarkensi yhteistä kuvaa siitä, mitä oli epäilty olevan poissaolojen taustalla nosti esiin uusia asioita ja avasi keskusteluiden kautta oppilaiden tilannetta helpotti asioiden puheeksi ottamista vanhempien kanssa toi esiin tilanteet, missä syyt poissaoloille eivät olleet koulussa vaan esim. perhesuhteissa tai lapsen mielialassa. auttoi moniammatillista ryhmää pohtimaan, mihin työtä fokusoidaan ja millaisiin asioihin pitää pystyä vaikuttamaan. toi oppilaan ja huoltajan näkökulmaa esille Asiakaspalautteen perusteella yli 70 % oppilaista ja vanhemmista tunnisti kyselystä itseään tai lastaan koskevia asioita. Ammattilaiset kokivat, että oppilaat vastasivat rehellisesti Leena Männistö

14 Arviointikyselyn parannusehdotuksia 1. Kyselyn kieliasun ja ymmärrettävyyden parantaminen Vrt. Hollanti, Saksa ja Espanja: kysymykset validoiduissa versioissa muotoiltu uudestaan Ensimmäinen parannettu versio syksyn aikana 2. Nimenvaihto: uusi suomenkielinen nimi Koulupoissaolokysely SRAS-R 3. Erikieliset versiot ruotsinkielisen version käyttöön luvat ovat kunnossa englanninkielinen versio on alkuperäinen sama pisteytys toimii kaikissa 4. Selkokielisen versio kehittäminen? 5. Sähköisen lomakkeen ja pisteenlaskun kehittäminen: tulevaisuudessa? Kysely on toimiva työkalu käytäntöön ammattilaisten käyttöön, tutkimuskäyttö edellyttää mittarin validointia suomalaiselle väestölle Pilotointi ja arviointikyselyt (PKS ja Uusimaa) vasta ensimmäisiä askeleita, mittarin validointi pidemmän tähtäimen suunnitelma Leena Männistö 8

15 PKS koulupoissaolokyselyn arviointi: Interventioiden kehittäminen Arviointikyselyn vastaajat nostivat esiin, että koulupoissaolokysely tarvitsee tuekseen sovitut jatkotoimet ja interventiot. Toivottiin interventioesimerkkejä siitä, mikä on toimiva eteneminen kunkin neljän syytekijän suhteen. Koko kunnassajajatkoprosesseja tulisikehittääyhteistyössä. Kunnassapitäisiollakaikillaalueillayhtenevä näkemys siitä, miten ja missä tilanteessa lastensuojelulta saa apua. Kun meillä on kyselystä joku tulos, niin mitä sitten. Miten sitoutetaan perhepalvelut tai lastensuojelu mukaan? Miten sitoutetaan perhe?

16 PKS koulupoissaolokyselyn arviointi: Yhteenvetoa Asiakaspalautteen vastaukset olivat niukat. Koulupoissaolokyselyä pidettiin pääosin nopeana, helppona vastata ja ymmärrettävänä. Ammattilaisten palautteen mukaan koulupoissaolo-kyselyn käyttöön ja hyötyyn ammattityölle oltiin tyytyväisiä. Kyselyn pisteytys ja ohjeet koettiin pienin muutoksin riittäviksi. Kaikki vastaajat suosittelivat koulupoissaolokyselyn käyttöönottoa vakituiseksi työkaluksi, n. 78 % vastaajan mukaan käyttöönotto vaatii muutoksia. Koulupoissaolokyselyn keskeiset muutostarpeet: kyselyn kieliasu interventioiden ja jatkotukitoimien kehittäminen: Tämän äärellä olemme tänään!

17 Koulupoissaoloihin liittyvien interventioiden kehittäminen Lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmä vahvistettuna sosiaalihuollon toimijoilla on jatkanut koulupoissaoloihin liittyvien interventioiden kehittämistä. Interventioiden esimerkit ja jaottelu pohjautuvat Kearneyn luokitukseen, joita täydennetään suomalaisilla hyvillä käytännöillä ja näyttöön perustuvilla malleilla. Kirjallisuuden ja ammattilaistiedon varassa suositellut interventiot kootaan syksyn 2018 aikana interventiotaulukkoon Taulukon rakenne: syyluokka (1-4 sekä ennaltaehkäisevätyö), suositeltu interventio, työtavan/menetelmän kuvaus, toimijat, konsultaatio/osaaminen Lisäksi taulukkoon jää tyhjä sarake, johon mahdollisuus täyttää koulun alueelliset osaajat/yhdyshenkilöt työmenetelmään liittyen Kyselyn käyttö ja tuloksista keskustelu oppilaan ja vanhempien kanssa ovat jo itsessään interventio.

18 1. Tarve välttää kouluun liittyviä kielteisiä tunnetiloja tai tilanteita tai yleisesti ahdistunut tai masentunut olo 1/3 Suositellut työmenetelmät Mitä tarkoittaa käytännössä. Esim. työtapa Kuka toteuttaa? Kuka osaa? Kuka konsultoi Alueellinen osaaja/vastuuta ho kognitiiviset menetelmät; altistus-, rentoutus- ja siedätysharjoitteet Esim. oireen mukaiset ryhmät (jännittäjäryhmä, ART-ryhmät, Friends) Fysiset harjoitukset (esim. hengitys) opetettavissa tukikäynneillä CBT:n menetelmien käyttö Kearneyn worksheetit Mielikuvaharjoitteet Lasten ja nuorten mielenterveystalojen sähk. omahoito-ohjelmat Oppilashuollon työntekijä (koulupsykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja) tukikäynneillä Työpari esim. Perhekeskuksesta (täytetään koulun toimesta, jokaisella koululla erikseen) psykoedukaatio Sähköiseen Lasten ja nuorten mielenterveystaloon ) tutustuminen ja käyttö Psykososiaalisen terveydenarviointi Mielenterveyden arviointi Psykoedukaatio esim. paniikkioireit a koskien Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi: Laps lomake (4-15 vuotiaat) THL Nuoren mielenterveyden geneerinen arviointi-instrumentti (GMI) Mielialakyselyt Oppilashuollon työntekijä (koulupsykologi, kuraattori tai terveydenhoitaj a)tukikäynneillä Kouluterveydenhoit aja, Koululääkäri, koulupsykologi Ensimmäinen työntekijä aloittaa täyttämisen Lasten ja nuorten mielenterveystalojen ammattilaisosuus Hyks Varhain, AVOT (Espoo) Nuorisopsykiatria Ohjeet ja lomake: Nuorten mielenterveystalo?

19 Kiitos! Virve Edlund Marjaana Karjalainen Leena Männistö