Maakuntahallituksen liikenneseminaari , seminaarin sisältö ja aineistot

Transkriptio

1 Maakuntahallituksen liikenneseminaari , seminaarin sisältö ja aineistot

2 Maakuntahallitus Liikenneseminaarin aikataulu klo 10 Alustus ja keskustelua Risto Murto: Liikenne- ja viestintäministeriö 11 Työpaja (1 osuus) Lounastauko Työpaja (2 osuutta) Purku Loppukeskustelu 15 Työpaja päättyy

3 Työpajan kulku Kaikki ryhmät kiersivät kaikki kolme rastia, joiden näkökulmat ovat: Kansainvälinen saavutettavuus Valtakunnallinen saavutettavuus Uudenmaan sisäinen saavutettavuus Jokaisella rastilla oli kaksi tehtävää 1) Priorisointi: Jokainen antaa 3 ääntä mielestään tärkeimmille suunnitteluperiaatteille, jotka tukevat kaavan tavoitteita rastin näkökulmasta. 2) Keskustelu: Mitkä liikenteen ja maankäytön hankkeet ja uudet teknologiat voisivat tukea tärkeimmiksi tunnistettuja suunnitteluperiaatteita rastin näkökulmasta?

4 Kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet

5 Tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet, kansainvälinen saavutettavuus Varaudutaan Itäradan toteuttamiseen vuoden 2050 jälkeen. Otetaan huomioon merkittävät joukkoliikennekäytävät, joukkoliikenteen solmukohdat, vaihtopaikat ja muut merkittävät liityntäpaikat. Tuetaan työmarkkina-alueen laajenemista maakunnan saavutettavuutta tukevin hankkein. Tuetaan maaliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä edistämällä pääradan kehittämistä, kasvattamalla Pasila-rautatieasema -välin kapasiteettia. Tuetaan maaliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä varautumalla ESA-radan ja sen edellyttämän Espoon kaupunkiradan toteuttamiseen. Tuetaan kansainvälisen lento- ja meriliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä turvaamalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ja kansainvälisesti merkittävien satamien sekä logistiikka-alueiden yhteydet ja alueidenkäytölliset tarpeet. Varaudutaan Tallinna-tunnelin ja Lentoradan toteuttamiseen. Tuetaan kansainvälistä kilpailukykyä maakunnan saavutettavuutta tukevin hankkein.

6 Tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet, valtakunnallinen saavutettavuus Edistetään Helsingin seudun verkostomaisen rakenteen edellyttämiä joukkoliikennehankkeita. Varaudutaan Itäradan toteuttamiseen vuoden 2050 jälkeen. Tuetaan pääkaupunkiseudun ja seutukeskusten välisten liikenneyhteyksien kehittämistä erityisesti joukkoliikenteeseen ja liityntäliikenteeseen perustuen. Otetaan huomioon merkittävät joukkoliikennekäytävät, joukkoliikenteen solmukohdat, vaihtopaikat ja muut merkittävät liityntäpaikat. Tuetaan työmarkkina-alueen laajenemista maakunnan saavutettavuutta tukevin hankkein. Tuetaan maaliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä edistämällä pääradan kehittämistä, kasvattamalla Pasila-rautatieasema -välin kapasiteettia. Tuetaan maaliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä varautumalla ESAradan ja sen edellyttämän Espoon kaupunkiradan toteuttamiseen. Varaudutaan Tallinna-tunnelin ja Lentoradan toteuttamiseen.

7 Tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet, Uudenmaan sisäinen saavutettavuus Tuetaan kestävän liikkumisen edellytyksiä taajamissa yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Edistetään Helsingin seudun verkostomaisen rakenteen edellyttämiä joukkoliikennehankkeita. Varaudutaan Itäradan toteuttamiseen vuoden 2050 jälkeen. Tuetaan pääkaupunkiseudun ja seutukeskusten välisten liikenneyhteyksien kehittämistä erityisesti joukkoliikenteeseen ja liityntäliikenteeseen perustuen. Otetaan huomioon merkittävät joukkoliikennekäytävät, joukkoliikenteen solmukohdat, vaihtopaikat ja muut merkittävät liityntäpaikat. Tuetaan työmarkkina-alueen laajenemista maakunnan saavutettavuutta tukevin hankkein. Tuetaan maaliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä edistämällä pääradan kehittämistä, kasvattamalla Pasila-rautatieasema -välin kapasiteettia. Tuetaan maaliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä varautumalla ESAradan ja sen edellyttämän Espoon kaupunkiradan toteuttamiseen. Varaudutaan Tallinna-tunnelin ja Lentoradan toteuttamiseen.

8 Kansainvälinen saavutettavuus

9 Uusimaa osana kansainvälisiä ja Etelä- Suomen kehityskäytäväverkostoja Pidemmällä aikavälillä sekä henkilöettä tavaraliikenteen osalta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen.

10 Kansainvälisen liikenteen solmut Helsinki-Vantaan lentoasema Hangon satamat Helsingin satamat Sköldvikin satama

11 Kansainvälisen liikenteen maayhteydet E18 PIETARIIN ITÄRATA LENTORATA + TALLINNA-TUNNELI Varautuminen tuleviin yhteyksiin

12 Valtakunnallinen saavutettavuus

13 Uusimaa osana kansainvälisiä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoja: henkilöliikenteen priorisointi Ensisijaisesti kehitettävä kehityskäytävä on Helsinki-Tampere johtuen mm. suuremmasta väkiluvuista ja väestönkasvusta sekä suuremmista takamaista ja kansainvälisestä saavutettavuudesta. Seuraavaksi vaikuttavin em. näkökulmasta on Helsinki-Turku kehityskäytävä osahankkeineen..

14 Uusimaa osana kansainvälisiä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoja: tavaraliikenteen priorisointi Ensisijaisesti kehitettäviä ovat Helsinki-Tampere ja Helsinki- Lahti-Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen.

15 Raideliikenteen kehittämisen vaikutus pendelöinnin ja yritysten liiketoimintayhteyksien kasvupotentiaaliin Etelä-Suomen liikennekäytävillä Vaikutusten kannalta ratkaisevia tekijöitä Maakunnan kohdealueen kaupunkiseudun koko työpaikkakeskittymänä Työvoiman kysyntä alueelle ja tarjonta muille alueille Elinkeinorakenne Asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä suurin alttius pendelöidä sekä lyhyitä että pitkiä matkoja erityisesti PKS:n suuntaan Kommunikaatiointensiivisyys: o Liike-elämän palvelut, informaatioalat o Teollisuus & rakentaminen: johto, suunnittelu, T&K, vienti & tuonti Välialueen tiiviys ratavyöhykkeellä Potentiaali pendelöidä kumpaankin suuntaan Väestön (työikäisen) ja työpaikkojen kasvupotentiaali VATT 2015: suurin kasvu ES:ssa: o Helsingin seutu o Tampereen seutu o Turun seutu

16 Etelä-Suomen liikennekäytävien vertailu aluetalouden näkökulmasta Helsinki-Tampere -käytävä ei menestynyt selvityksessä, koska siihen liittyvät kehittämishankkeet vähentävät häiriöherkkyyttä, mutta eivät lyhennä oleellisesti matka-aikaa Potentiaalia käytävän syvempään integraation on olemassa, koska seutu on Suomen toiseksi suurin ja voimakkaasti kasvava. Myös välialue on tiivis ja kasvava. Helsingin ja Tampereen välinen yhteys vaikuttaa myös mm. Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän saavutettavuuteen Tunnin junalle hyvät perustelut myös Helsinki-Tampere -välillä Helsinki-Turku -käytävän junayhteyksien kehittämisellä oli selvästi suurempi vaikutus aluetalouksien integroitumiseen kuin yhteysväleillä Poriin, Kotkaan ja Kouvolaan Ratkaiseva tekijä Turun seudun työpaikkakeskittymän suurempi koko, toimialarakenne ja kasvunäkymä Helsinki-Kouvola -käytävän raideliikenteen palvelutaso on nykyisellään hyvä Helsinki-Pori ja Helsinki-Kotka käytäviä kehitetään linja-autoliikenteen laatukäytävinä

17 Liikennekäytävien priorisointi tavaraliikenteen näkökulmasta

18 Liikennekäytävien ominaisuuksia tavaraliikenteen kannalta Liikennekäytävä Rautatiekuljetukset Kuljetussuorite Ylimaakunnallisten kuljetusten määrä Pitkämatkaisten kuljetusten määrä Maakunnan sisäisten kuljetusten määrä Satamakuljetusten suorite Tavaraliikenteen kasvuennuste Raskas tieliikenne Raskaan ajoneuvoliikenteen määrä Rautatiekuljetusten suorite Työpaikat Lukumäärä Helsinki Tampere Helsinki Lahti Kouvola Helsinki Kotka Hanko Hyvinkää Porvoo Helsinki Turku Helsinki Pori Pieni Suuri Melko pieni Keskimääräinen Melko suuri Tiekuljetukset

19 Etelä-Suomen kehityskäytäväverkosto profiileineen Helsinki Tampere -kehityskäytävä (Oranssi käytävä): Useiden työpaikkojen, startupyritysten, innovaatioekosysteemien ja osaavan työvoiman käytävä Helsinki Lahti Kouvola - kehityskäytävä (Vihreä käytävä): Vihreän ympäristön, Salpausselän, pohjavesien, ympäristöliikennetoiminnan ja vapaa-ajan asumisen käytävä Helsinki Turku -kehityskäytävä (Sininen käytävä): Merellisyyden ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen, matkailun ja teollisuuden käytävä Helsinki Kotka -kehityskäytävä (Punainen käytävä): Helsinki Kotka -kehityskäytävältä on hyvät yhteydet idän ja Venäjän markkinoille. Myös merellisyys ja tärkeät satamat ovat käytävän vahvuuksia.

20 POHJOINEN ITÄ LÄNSI Ratahankkeiden riippuvuudet valtakunnallisen saavutettavuuden näkökulmasta Espoon kaupunkirata n. 270 M ESA-rata (kaukoliikenne) n M Pasila-Riihimäki, vaihe 2 n M Pisara-rata tai vastaava n M Lentorata TAI (kaukoliikenne) n M Pääradan 5. ja 6. lisäraide n. 650 M Itärata (kaukoliikenne) n. 600 M (Kerava-Porvoo) Nykyisen rakenteen tukeminen Nykyisen rakenteen täydentäminen Uudet avaukset

21 Uudenmaan sisäinen saavutettavuus

22 Liikenteen ja maankäytön tunnuslukuja asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta Uusi tiheällä vuorovälillä liikennöitävä bussilinja, joka ei saa tukea olemassa olevasta maankäytöstä (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa, 2003) Asukasmäärä rautatieaseman vaikutuspiirissä, jotta hyvä joukkoliikenteen tarjonta toteutuu (METKA-projekti, Metropolialueelle kestävä aluerakenne, 2008) Asukasmäärä 2,0 km etäisyydellä rautatieasemasta laskettuna kannattavan joukkoliikenteen väestön minimitiheydellä 20 as/ha (Liikennejärjestelmän kannalta hyvä yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, YTV 2005) Asukasmäärä 2,0 km etäisyydellä asemasta laskettuna Helsingin seudun reuna-alueille suositellulla tiheydellä 50 as+tp/ha (0-400 m asemasta) ja autottoman elämän mahdollistavalla tiheydellä 35 as+tp/ha ( m etäisyydellä asemasta) (Newman, Peter & Kenworthy, Jeffrey Urban Design to Reduce Automobile Dependence ja Joukkoliikennemyönteinen yhdyskuntarakenne maankäytön suunnittelun tavoitteena, 2012) Uuden ratakäytävän vaatima maankäyttö (METKA-projekti, Metropolialueelle kestävä aluerakenne, 2008) * Lähteet on mainittu raportissa

23 Etäisyys asemalta tai hyvän palvelutason pysäkiltä Joukkoliikenteen käyttöaste vähenee merkittävästi, kun etäisyys asemasta tai pysäkistä kasvaa. Maankäyttö tulisi olla mahdollisimman tiivistä välittömästi asemien ja pysäkkien ympärillä Suositellut maksimietäisyydet: 400 m on suositeltava enimmäisarvo hyvässä palvelutasossa 800 m on se matka, joka on useissa tutkimuksissa havaittu matkaksi, jonka ihmiset ovat valmiita kävelemään hyvän palvelutason joukkoliikenteeseen 2000 m on tyypillinen liityntämatkan maksimipituus pyörällä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköintitutkimuksen mukaan

24 Hankkeet kartalla PASILA RIIHIMÄKI 2.VAIHE LENTORATA TAI PÄÄRADAN LISÄRAITEET ESA-RATA TAAJAMAJUNALIIKENNE LOHJALLE VT1 KEHITTÄMINEN KERAVA - NIKKILÄ -RATA ITÄRATA ITÄMETRO MAJVIKIIN ESPOON KAUPUNKIRATA VT4/VT7 LIITTYMÄALUEEN PARANTAMINEN PISARA TAI VASTAAVA RANTARADAN PARANTAMINEN KT 51 PARANTAMINEN KIRKKONUMMI - SIUNTIO KEHÄ III PARANTAMINEN KT51 - MANKKI TALLINNAN TUNNELI

25 ITÄ POHJOINEN LÄNSI Ratahankkeiden riippuvuudet Espoon kaupunkirata n. 270 M Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen n. 50 M (Y-junien liikennöinti Hankoon) Rantaradan pienet parannukset + tiheämpi liikennöinti Rantaradan lisäraiteet Kirkkonummelle n. 200 M ESA-rata (kaukoliikenne) n M Taajamajunat Histaan (kaukoliikenneraiteilla) Taajamaliikenne Lohjalle (n. 110 M ) Pasila-Riihimäki, vaihe 2 n M Pisara/Lyyra-rata n M Lentorata TAI (kaukoliikenne) n M Pääradan 5. ja 6. lisäraide n. 640 M Pääradan kapasiteetin lisääminen Klaukkalan rata (vaihdollinen yhteys) n. 80 M Nykyisen rakenteen tukeminen Kerava- Nikkilä-rata n. 30 M Nykyisen rakenteen täydentäminen Itärata (kaukoliikenne) n. 600 M (Kerava-Porvoo) Taajamaliikennerata Porvooseen Itämetro Majvikiin n. 730 M Uudet avaukset

26 POHJOINEN ITÄ LÄNSI Ratahankkeiden riippuvuudet ja ennustetun asukasmäärän riittävyys Espoon kaupunkirata n. 270 M Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen n. 50 M (Y-junien liikennöinti Hankoon) Rantaradan pienet parannukset + tiheämpi liikennöinti Rantaradan lisäraiteet Kirkkonummelle n. 200 M ESA-rata (kaukoliikenne) n M Taajamajunat Histaan (kaukoliikenneraiteilla) Taajamaliikenne Lohjalle (n. 110 M ) Pasila-Riihimäki, vaihe 2 n M Pisara/Lyyra-rata n M Riittävä asukasmäärä nykyisissä ennusteissa Lentorata TAI (kaukoliikenne) n M Pääradan 5. ja 6. lisäraide n. 640 M Pääradan kapasiteetin lisääminen Klaukkalan rata (vaihdollinen yhteys) n. 80 M Edellyttää jonkin verran enemmän kasvua kuin nykyisissä ennusteissa Edellyttää merkittävästi voimakkaampaa kasvua kuin nykyisissä ennusteissa Kaukoliikenteen hanke Nykyisen rakenteen tukeminen Kerava- Nikkilä-rata n. 30 M Nykyisen rakenteen täydentäminen Itärata (kaukoliikenne) n. 600 M (Kerava-Porvoo) Taajamaliikennerata Porvooseen Itämetro Majvikiin n. 730 M Uudet avaukset

27 Yhteenveto maankäytön kehittymiseen liittyvistä henkilöliikennehankkeista

28 Lisätietoja ratahankkeista 1/2 Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus (LUONNOS) Perustiedot kaikista edellisen dian hankkeista Pisara Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta helpottamaan suunniteltu keskustan alla kulkeva lähijunien kaupunkiratalenkki: Pisaran mallinen 8 km pitkä rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen uusien asemien kautta takaisin Pasilaan. Lyyra Pisara-radan vaihtoehto nk. lyhyt Pisara eli Lyyra on ratayhteys kaupunkiratojen välillä Pasilan aseman alitse. Pasilassa olisi maanalainen asema metrovarauksen alapuolella. Helsingin keskustaan suuntautuvien matkojen kannalta Lyyra-rata tarkoittaa matkustajille junan vaihtoa Pasilassa.

29 Lisätietoja ratahankkeista 2/2 Helsinki Quick Step (nk. Hakasen ehdotus) HQS ratkaisussa Päärata ja Rantarata yhdistetään toisiinsa Ilmalan lähistöllä sijaitsevan uuden Finnopolis-aseman kautta. Junaliikenne on Finnopolis-aseman kautta kulkevaa heiluriliikennettä. Keskustaan Rautatieasemalle liikennöidään neliraiteisella raitiojunaradalla, johon vaihdetaan Finnopoliksessa. Varikot siirtyvät pois Helsingistä heilurilinjojen varteen. Kulunvalvonnan kehittäminen 1.pdf?sequence=1&isAllowed=y Kuvaus Suomessa kulunvalvonnassa nykyisin käytössä olevan JKV-tekniikan korvaamisesta uudella yhteentoimivalla eurooppalaisella rautatieliikenteen hallinta-järjestelmällä (ERTMS, engl. European Rail Traffic Management System) ja sen eurooppalaisella junien kulunvalvontajärjestelmällä (ETCS, engl. European Train Control System).