Rakkaviidanaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Tervola

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 3/10/1 Dnro PSAVI/58/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Rakkaviidanaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Tervola Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Kalastus ja kalasto Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Korvaukset Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluparatkaisu Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 23

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Rakkaviidanaavan 146,3 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon. Rakkaviidanaavan tuotannossa oleva turvetuotantoalue sijaitsee Tervolan kunnan Runkauksen kylässä noin 16 km kuntakeskuksesta itään. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 10/05/1 myöntänyt luvan Rakkaviidanaavan enintään 196,2 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Mikonojan ja Pahaojan kautta Runkausjokeen ja edelleen Kemijokeen. Lupamääräyksen 2 mukaan luvan saajan oli tehtävä selvitys pintavalutuskentän käyttömahdollisuudesta ainakin osalla tuotantoaluetta siten, että selkeytetyt vedet johdetaan kentälle painovoimaisesti. Selvitykseen tuli sisältyä myös mahdollisen pintavalutuskentän käyttöoikeuden selvittäminen. Selvitys oli toimitettava vuoden 2005 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen nro 36/06/1 selvitystä koskien. Päätöksessä määrättiin, että luvan haltijan on vuoden 2008 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausittain, selvitys toiminnan vaikutuksista tarkkailua ja mahdollisia erillisselvityksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys ja suunnitelma vesien puhdistuksen tehostamisesta pintavalutuksella tai vastaavan tasoisella vesien käsittelyllä, selvitys alueen siirtymisestä jälkikäyttöön tarvittavine suunnitelmineen sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset. Hakijan hallussa on Rakkaviidanaavalla maa-alueita yhteensä 257 ha, josta omistuksessa on 239 ha ja vuokra-aluetta 18 ha. Länsi-Lapin seutukaavassa Rakkaviidanaapa on merkitty tuotannossa olevaksi turvealueeksi (EO 2549). Seutukaavassa on Rakkaviidanaavan itäpuolella lähimmillään noin 600 m:n päässä tuotantoalueen kaakkoiskul-

4 masta Ollakanojan lähteet -niminen suojelualue (SL 4100) ja länsipuolella Mikonahon ja Perämaan sora-alueet (EO 2576 ja -77). 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tarkoituksena on jatkaa alueella vuonna 1984 alkanutta turvetuotantoa. Rakkaviidanaavalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Haku-menetelmällä ja imuvaunumenetelmällä. Myös palaturvetta on tuotettu. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turpeen keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Rovaniemellä ja Kemissä sijaitseviin käyttökohteisiin. Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Rakkaviidanaavan turvetuotantoalue muodostuu 5 lohkosta, joiden tuotantoala on yhteensä 133,3 ha, sekä 4 auma-alueesta, joiden yhteinen pintaala on 13,0 ha. Tuotannosta poistuneita alueita on 55,2 ha. Myös aumaalueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Turveaumojen sijoittelussa on huomioitu 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä noin 147 ha. Rakkaviidanaavan turvetuotantoalueen tuotannossa olevat ja poistuneet pinta-alat (ha) sekä lohkojen arvioitu jäljellä oleva tuotantoaika (v): Lohko Alkuperäinen Tuotannosta Tuotannossa Auma-alueet Tuotannossa Tuotantoaika pinta-ala poistunut yhteensä 1 16,2 0,2 16,0-16, ,9 1,9 50,0 5,2 55, ,1 23,4 28,7-28, ,4 26,4 19,0 5,8 24, ,9 3,3 19,6 2,0 21,6 8 yhteensä 188,5 55,2 133,3 13,0 146,3 - Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Rakkaviidanaavan tuotantoaika-arvion toteutumiseen vaikuttavat tuotantokesien sääolosuhteet. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja edelleen uuteen käyttömuotoon, josta päättävät maanomistajat. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti, eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan tai niin kauan kun alueet ovat seuraavassa maankäytössä. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen, viljely ja kosteikko.

5 Rakkaviidanaavalla on vuosien 2007 ja 2008 aikana poistunut suurin osa tuotannosta poistuneista alueista, eivätkä ne ole vielä seuraavassa maankäytössä. Osittain tuotannosta poistuneet alueet ovat alkaneet metsittyä luontaisesti. Jatkossa osa tuotannosta poistuneista alueista on tarkoitus hyödyntää vesienkäsittelyn tehostamisessa. Koska tuotantoaikaa on vielä jäljellä mahdollisesti yli 10 vuotta, hakija ei tässä vaiheessa esitä jälkikäytöstä tarkempaa suunnitelmaa. Turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät välittömästi noin 9 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja huollossa, tutkimuksessa sekä konsulttipalveluissa. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Rakkaviidanaavan vedet johdetaan lohkoilta 1 4 laskuojan 1 kautta sekä lohkolta 5 laskuojan 2 kautta vesistöön reittiä Mikonoja Pahaoja Runkausjoki Kemijoki. Vesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja pintapuomeilla varustetut 4 laskeutusallasta. Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa on periaatteena, että kukin tuotantoalue on tarkkailukohteena kahtena vuotena ennen lupamääräysten tarkistamishakemusta. Rakkaviidanaapa on ollut tarkkailukohteena vuonna 2006 ja tarkkailuohjelman mukainen seuraava tarkkailuvuosi on Vuonna 2006 Rakkaviidanaavalla on toteutettu tuotantokauden aikainen päästötarkkailu. Vaikutustarkkailuun on kuulunut veden laadun tarkkailu ja sähkökoekalastus. Tarkkailun lisäksi jokaiselle Lapin turvetuotannon tarkkailussa mukana olevalle tuotantoalueelle lasketaan vuosittain päästöt kyseisenä vuonna tarkkailussa olleiden tuotantoalueiden ominaispäästöjen avulla. Vuonna 2006 Rakkaviidanaavan keskivaluma oli 6 l/s km 2, kun kaikkien tarkkailusoiden keskivaluma oli 10 l/s km 2. Kaikkien tarkkailusoiden keskivalumaa nosti yhden suon suurehko valuma, mikä johtuu osaltaan alueelle purkautuvista pohjavesistä. Kyseessä olevaa suota lukuun ottamatta tarkkailusoiden keskivalumat olivat samaa tasoa kuin Rakkaviidanaavan keskivaluma. Rakkaviidanaavalla valuma vaihteli välillä 0,2 47 l/s km 2. Tarkkailukauden alkupuolella toukokuun lopussa valuma oli melko suuri, mutta muutoin valuma säilyi koko kesän ajan pienenä. Rakkaviidanaavalta johdetussa vedessä oli muita tarkkailusoita runsaammin kokonaistyppeä, kokonaisfosforia ja humusta (COD Mn ). Muita tarkkailusoita suuremmasta kokonaistyppipitoisuudesta huolimatta ammoniumtyppeä oli vedessä muita tarkkailusoita vähemmän. Kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa kuin muualla, mutta rautaa vedessä oli keskimääräistä vähemmän. Rakkaviidanaavan vesimäärä oli toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin selvästi suurempi kuin koko loppukesän ajan. Veden laatu oli tuolloin keskimääräistä parempi. Rakkaviidanaavan brutto-ominaispäästöt olivat kesällä 2006 pääosin keskimääräistä pienemmät, mihin on vaikuttanut Rakkaviidanaavan keskimääräistä pienempi valuma. Vuonna 2005 tarkkailusoiden ominaispäästöt olivat selvästi suurempia kuin vuosina 2006 ja 2007, mikä on nostanut vuo-

6 den 2005 päästöarviota. Vuoden 2006 päästöarviot perustuvat Rakkaviidanaavalla mitattuun virtaamaan ja veden laatuun kesällä Rakkaviidanaavan arvioidut brutto- ja nettovuosipäästöt (kg/v) vuosina : BRUTTO NETTO Vuosi COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Keskiarvo Vesienkäsittelyn tehostaminen Lupapäätöksen nro 36/06/1 määräyksen mukaisesti hakija on esittänyt Rakkaviidanaavan vesienkäsittelyn tehostamiseksi kasvillisuuskosteikkoa, joka perustetaan lohkon 4 pääosin jo tuotannosta poistuneelle alueelle ja joka on käytössä sulan maan ajan. Rakennettavalla kasvillisuuskosteikolla saadaan tehostettua sulan maan aikana lohkojen 1 4 vesienkäsittelyä. Suunnitelman johdosta lohkon 4 pinta-aloissa tapahtuu pieniä muutoksia. Pinta-alat (ha) ovat seuraavat: Lohko Alkuperäinen pinta-ala Tuotannosta poistunut Tuotannossa Auma-alueet Tuotannossa yhteensä 1 16,2 0,2 16,0-16,0 2 51,9 1,9 50,0 5,2 55,2 3 52,1 23,4 28,7-28,7 4 35,3 17,9 17,4 5,8 23,2 5 22,9 3,3 19,6 2,0 21,6 yhteensä 178,4 46,7 131,7 13,0 144,7 Lohkon 5 vesiä ei ole mahdollista johtaa rakennettavalle kasvillisuuskosteikolle ilman erillistä pumppausta. Tästä johtuen niitä ei esitetä johdettavaksi kasvillisuuskosteikolle. Laskuojat tulevat pysymään samana vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen. Kasvillisuuskosteikko pengerretään ja muotoillaan niin, että kentälle johdettava vesi virtaa mahdollisimman tasaisesti kentän läpi. Alueella olevat ojat tukitaan tarpeellisilta osin ja käytetään osin hyödyksi veden jakamisessa kentälle. Rakennettava kasvillisuuskosteikko kalkitaan ennen ruokohelven kylvöä maaperän happamuuden neutraloimiseksi. Ruokohelven kylvön yhteydessä tehdään kevyt alkulannoitus, jolla varmistetaan ruokohelven kasvuun lähtö. Lannoitemäärä on pieni, jotta ei aiheutettaisi valumavesien ravinnepitoisuuden nousua. Lohkojen 1 4 vedet johdetaan laskeutusaltaalle 1, jonka purkupäähän asennetaan settipatolankut silloin, kun vettä pumpataan kasvillisuuskosteikolle. Vedet pumpataan paineputkella kasvillisuuskentän yläpäässä olevaan jako-ojaan, josta vedet jakautuvat tasaisesti kentälle. Vedet purkautuvat kentältä sen alaosalta, josta ne johdetaan kasvillisuuskosteikon reunaojaa pitkin laskeutusaltaalle 2 ja siitä laskuojaa 1 vesistöön.

7 Silloin kun vettä ei voida pumpata kasvillisuuskentälle veden jäätymisen vuoksi, vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 2 kautta vesistöön. Kasvillisuuskentälle ei johdeta vettä kasvukauden päätyttyä, koska silloin kentälle kylvettävä ruokohelpikasvusto ei pysty käyttämään vedessä olevia ravinteita. Talviaikaisen käytön vaarana on, että kentän pintaan muodostuva jääkerros aiheuttaa ruokohelpikasvustossa jääpoltteen, joka vaarantaa kasvillisuuden talvehtimisen ja saattaa tuhota sen kokonaan. Kasvillisuuskentän rakentaminen voidaan aloittaa luvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Kentän rakentamiseen tulee varata aikaa 1,5 2,5 vuotta. Kentän käyttöönottoon vaikuttaa eniten se, milloin ruokohelpi saadaan kylvettyä kentälle. Tarvitaan vähintään yksi täysi kasvukausi, ennen kuin kentälle voidaan johtaa vettä ja on voitu varmistua kasvuston talvehtimisesta. Lohkon 5 vesienkäsittelyä on jo tehostettu rakentamalla sen auma-alueelle erillinen laskeutusallas. Lohkon 5 keskimääräinen turvepaksuus on 0,6 0,8 m, jolloin vesienkäsittelyn tehostaminen virtaamansäädöllä ei ole enää mahdollista niin, ettei turvetuotanto siitä kärsisi. Lohkon 5 osalta on parasta saada alueen turve tuotettua loppuun ja ottaa se seuraavaan maankäyttöön mahdollisimman nopeasti. Tuotannosta poistetulle alueelle perustettavan ruokohelpikosteikon käyttöönoton jälkeen kuormituksen arvioidaan pienenevän kentällä ja sen kasvustossa tapahtuvan vedensidonnan sekä kiintoaine- ja ravinnereduktion vaikutuksesta. Kuormitusarvio pohjautuu Viitasuon ruokohelpikentän tarkkailuun ja Rakkaviidanaavan vuosien keskimääräiseen ominaiskuormitukseen. Rakkaviidanaavan vuosikuormitusarvio vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on Brutto (kg/v) Netto (kg/v) Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Hakija on tehnyt selvityksen mahdollisuuksista toteuttaa lohkojen 1 4 ja 5 osalta pintavalutus pumppauksen avulla ympärivuotisena tai sulan maan aikana sekä molemmista vaihtoehdoista aiheutuvista investointikustannuksista ja vuotuisista käyttökustannuksista. Lohkojen 1 4 kokonaispinta-ala vaatisi noin 7 ha:n pintavalutuskenttäalueen tarvittavine rakenteineen, josta pintavalutuskenttää on noin 6,5 ha. Lohkon 5 kokonaispinta-ala vaatisi noin 1,5 ha:n pintavalutuskenttäalueen tarvittavine rakenteineen, josta pintavalutuskenttää on noin 1 ha. Hakijalla ei ole hallussa Rakkaviidanaavan turvetuotantoalueen läheisyydessä ojittamatonta tai ojitettua vähäpuustoista suoaluetta, johon voisi rakentaa riittävän kokoisen pintavalutuskentän lohkojen 1 4 ja/tai lohkon 5 vesienkäsittelyä varten. Peruskartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella lohkojen 4 ja 5 välissä olisi ojittamatonta suota, mutta se on hyvin puustoista. Alueen hankintaa pintavalutuskentäksi ei ole selvitetty, eikä myöskään ole mittaustietoja alueen soveltuvuudesta pintavalutuskentäksi (turvepaksuus, kaltevuus).

8 Ottaen huomioon Rakkaviidanaavan tuotantoalueen suonpohjan muodot ja korkeuserot lohkojen 1 4 ja 5 vesiä ei saada samalle pintavalutuskentälle ilman kahta pumppaamoa. Pintavalutuksen toteuttaminen sulan maan aikana tai ympärivuotisena olisi rakenneratkaisuiltaan hyvin samanlainen, jotta pumppaus voitaisiin toteuttaa sulan maan aikaisessakin vaihtoehdossa mahdollisimman myöhään syksyllä. Lohkojen 1 4 pintavalutuskentän investointikustannus ilman maanhankintaa olisi noin euroa ja sulan maan aikainen käyttökustannus noin euroa/vuosi. Lohkon 5 pintavalutuskentän investointikustannus ilman maanhankintaa olisi noin euroa ja sulan maan aikainen käyttökustannus noin euroa/vuosi. Näin pohjoisessa sijaitsevan, ympärivuotisesti pumppaamalla toimivan pintavalutuskentän käyttökustannuksista ei ole kokemusperäistä tietoa. Ottaen huomioon pitkät pakkaskaudet ja alhaiset lämpötilat on pumppaamo hyvin altis häiriöille, mikä voi vaatia jopa päivittäistä työmaalla käyntiä sekä lisätä korjauskustannuksia merkittävästi. Käyttökustannukset voivat olla lohkojen 1 4 pintavalutuskentän tapauksessa euroa/vuosi ja lohkon 5 pintavalutuskentän osalta euroa/vuosi kahden pintavalutuskentän investointikustannukset ilman maanhankintaa olisivat yhteensä noin euroa ja niiden vuotuiset käyttökustannukset sulan maan aikana noin euroa ja ympärivuotisena noin euroa. Pintavalutuskenttäalueiden hankintakustannuksia on vaikea arvioida. 8 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyn muodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia vaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa, turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön on arvioitu olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly koostuu lähes kokonaan orgaanisesta, hajonneesta kasviaineesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 μm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus

9 ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Tutkimustulosten ja laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden kuten kuormauksen, aumauksen ja lastauksen aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta, lähinnä traktoreista syntyvää melua. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden myös toimitusaikana. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m:n etäisyydelle). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 580 rekan ajosuoritetta. Rovaniemen suuntaan toimitus tapahtuu työmaatietä tielle 9231 ja siitä teitä ja valtatietä 4 myöten Rovaniemelle. Kemin suuntaan toimitus tapahtuu työmaatietä myöten tielle 9231 ja siitä Tervolan kautta Kemiin. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimääriin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella esiintyy kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. 9

10 10 Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja on valittu siten, etteivät aineet vahingon sattuessa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 400 l ja muita voiteluaineita noin 100 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Toiminnasta syntyy arvion mukaan vuosittain jäteöljyjä 400 l, kiinteää öljyjätettä 100 kg, käytettyjä akkuja 20 kg, sekajätettä 2 m 3, käytettyä aumamuovia kg ja rautaromua 300 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan Rakkaviidanaavalle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset (BAT). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen lähiympäristö on lähes yksinomaan metsää tai metsäojitettua suota ja louhikkoisia kangassaarekkeita. Läheisyydessä ei sijaitse viljelyalueita. Lähimmille asutuille tiloille on tuotantoalueelta matkaa noin kilometri. Asutuksesta ei ole näköyhteyttä tuotantoalueelle. Tuotantoalueelta yleiselle tielle johtavan tien varressa ei ole asutusta. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia pöly- ja meluvaikutuksia asutukselle. Tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen.

11 11 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Rakkaviidanaapaa lähin suojeluohjelmiin kuuluva alue on Ollakanojan lähteet, joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Rakkaviidanaavan itäpuolella. Tuotantoalueen laskuvetenä toimiva Pahaoja on kuulunut valtakunnalliseen arvokkaiden pienvesien inventointiin Lapin alueella vuonna Inventoinnin mukaan Pahaoja kuuluu luokkaan 2, eli se on luonnontilaltaan huomattavasti muuttunut eikä siten erityisen arvokkaisiin (luokat 4-5) pienvesiin luettava. Lähin pohjavesialue on Mikonahon I-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee noin 500 m tuotantoalueelta luoteeseen. Alueen pohjoispuolella on karttoihin merkitty III-luokan pohjavesialue noin kilometrin etäisyydellä. Pohjavesialueiden asutut tilat käyttävät kaivovettä myös talousvetenä. Suolle johtavan tien varressa, vajaan kilometrin etäisyydellä tuotantokentästä, sijaitsee Mikonahon vedenottamo. Tuotantoalueen ja pohjavesialueen välissä on ojitusta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei hakijan tiedon mukaan sijaitse käytössä olevia kaivoja. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia pohjavesioloihin eikä kaivoihin. Vesistö Rakkaviidanaavan turvetuotantoalue sijaitsee Kemijoen valuma-alueen Runkausjoen valuma-alueella (65.18) ja siellä Pahaojan valuma-alueella (65.186). Rakkaviidanaavan vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen suolta lähtevään Mikonojaan, joka noin 3,5 km:n päässä laskee Pahaojaan. Pahaoja laskee noin 7 km:n päässä Runkausjokeen sen alajuoksulla noin 3 km ennen joen yhtymistä Kemijokeen. Matkaa vesiteitse Rakkaviidanaavalta Kemijokeen on noin 14 km. Runkausjoki laskee Taivalkosken voimalaitoksen yläaltaaseen Koivun kylässä. Runkausjoen valuma-alueen pinta-ala on 307 km 2 ja järvisyys on 0,4 %. Joella on useita sivuhaaroja. Runkausjoen latvat sijaitsevat Kivaloilla ja valuma-alueella on Runkauksen luonnonpuisto. Alueen maaperä on Lapin oloissa poikkeuksellisen kalkkipitoinen, mikä yhdessä soiden kanssa vaikuttaa oleellisesti vesistön veden laatuun. Kasvillisuus on varsin rehevää. Vedenlaatu Mikonojan ja Pahaojan vedenlaatua on tarkkailtu Lapin turvetuotannon tarkkailuun liittyen vuonna Lapin ympäristökeskus on ottanut Mikonojasta ja Pahaojasta näytteitä syyskuussa Rakkaviidanaavan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu oli kesällä 2006 selvästi heikompi kuin Mikonojan tai Pahaojan. Laimentuminen oli tehokasta jo Mikonojassa ja veden laatu Mikonojan suulla oli jo lähes samaa tasoa kuin Pahaojan. Pahaojan veden laadun erot Mikonojan (ja Rakkaviidanaavan) ylä- ja alapuolen välillä olivat vähäisiä ja selittyvät lähinnä luontaisella vaihtelulla. Ajoittain veden laatu oli hieman heikompi Pahaojassa Mikonojan yläpuolella kuin alapuolella. Kaikkiaan Pahaojan veden-

12 laatu oli varsin hyvä niin Mikonojan ylä- kuin alapuolellakin. Kesällä 2006 otettiin näytteet kolme kertaa samanaikaisesti Rakkaviidanaavan turvetuotantoalueelta lähtevästä vedestä ja alapuolisesta vesistöstä. Kaikkina kolmena näytteenottoajankohtana Rakkaviidanaavalta lähtevä vesimäärä oli pieni, mikä selittää vähäisiä vesistössä havaittuja vaikutuksia. Lapin ympäristökeskuksen näytteenottopaikat ovat muutoin samat kuin Lapin turvetuotannon tarkkailussa, mutta lisäksi otettiin yksi näyte ylempää Mikonojasta. Syyskuussa 2008 vedenlaatu oli varsin samankaltainen kuin kesällä Mikonojan ylemmän ja alemman näytepisteen välillä ei ollut eroa veden laadussa lukuun ottamatta ylemmän näytepisteen suurempaa COD Mn -arvoa. Syyskuussa 2008 oli sateista ja oletettavasti Rakkaviidanaavalta lähtevä kuormitus oli suurempi kuin suhteellisen kuivana kesänä Vedenlaadun tarkkailutulosten perusteella Rakkaviidanaavan kuormituksen vaikutukset vesistön vedenlaatuun ovat vähäisiä. 12 Muu kuormitus Pahaojaan ei johdeta muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Vesistöalueella kuormittavia tekijöitä ovat maa- ja metsätalous, turvetuotanto ja hajaasutus. Vaikutukset vesistöön Rakkaviidanaavan kuormituksen vaikutukset vesistön vedenlaatuun ovat olleet tarkkailutulosten mukaan vähäiset. Vesienkäsittelyn edelleen tehostuessa hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ja tuotannossa olevan pinta-alan vähitellen pienentyessä vaikutukset edelleen vähenevät. Mikonojan varressa ei ole rakennettuja rantatiloja. Rakennetut tilat, joilla vesistöä käytetään enemmän virkistäytymiseen sijaitsevat Pahajoen ja Runkausjoen yhtymäkohdan lähellä tai Runkausjoella. Vesistön vettä käytetään jonkin verran saunavetenä ja uimiseen. Rantoja käytetään myös metsästykseen, kalastukseen, metsänhoitoon ja virkistykseen. Hakijan arvion mukaan Rakkaviidanaavan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle eikä kalastolle tai kalastukselle. Kalastus ja kalasto Runkauksen osakaskunnan edustajan mukaan Pahaojalla kalastaa vuosittain muutamia kymmeniä kalastajia vapavälinein. Saaliiksi saadaan ainakin purotaimenta ja harjusta, jota on istutettu puroon 1990-luvun loppupuolella. Ojan alaosalle voi nousta myös kirjolohta Kemijoesta. Pahaoja on lampareineen vaihtelevantyyppinen ja sillä on paikallista merkitystä virkistyskalastuskohteena. Rakkaviidanaavan alapuolisella Pahaojalla kesällä 2006 tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan ojan kalasto oli vähäinen ja lajisto yksipuolinen. Saaliiksi saatiin vähän mutua sekä kivi- ja kirjoeväsimppua. Lisäksi koealalla havaittiin yksittäinen taimen. Vettä oli kesällä 2006 ojassa hyvin vä-

13 hän, mikä saattoi vaikuttaa tuloksiin, sillä osa kaloista oli voinut siirtyä syvempiin paikkoihin koealan ulkopuolelle. Rakkaviidanaavan kuormituksen vaikutukset rajoittuvat tarkkailutulosten mukaan lähinnä Mikonojaan eikä kuormituksella ole enää merkittävää vaikutusta Pahaojan kalakantoihin tai kalastukseen. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa kalasto- tai kalastushaittaa. 13 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toimintaja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Ne tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät palosuojeluvalmiuden. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Rakkaviidanaavan tarkkailu kuuluu vuosille laadittuun Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan. Voimassa olevan ohjelman on Lapin ympäristökeskus hyväksynyt ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Hakija on katsonut, että ohjelmaa ei ole tarpeen muuttaa luvan tarkistamisen yhteydessä. Korvaukset Lupapäätöksessä nro 10/05/1 hakija määrättiin maksamaan 500 euron kertakorvaus Runkauksen osakaskunnalle vuosina Pahaojassa kalataloudelle aiheutuvasta haitasta. Hakija on katsonut, että vuoden 2016 jälkeen hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman toteuttamisen ja kuormittavan pinta-alan vähittäisen pienenemisen johdosta.

14 14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemusta selvityksellä mahdollisuuksista toteuttaa pintavalutus pumppauksen avulla ympärivuotisena tai sulan maan aikaisena ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Tervolan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Lounais-Lapissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työ- ja elinkeinokeskukselta, Tervolan kunnalta ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus on todennut, että se on tehnyt Rakkaviidanaavalle kaksi tarkastuskäyntiä voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Ympäristökeskuksen suorittamassa tarkastuksessa käytiin lävitse uudet lupamääräykset ja todettiin, että lupamääräysten mukaisesti aumojen viereen oli rakennettu lietetaskut. Ympäristökeskus teki tarkastuksen johtuen valituksesta siitä, että vuonna 2007 Pahaojan vedenlaatu oli heikkoa. Ympäristökeskus oli hakenut vesinäytteitä tuotantoalueen alapuolelta Mikonojasta ja Pahaojasta. Vedenlaadun ei havaittu näytteiden perusteella poikkeavan suuresti verrattuna vuonna 2006 samoista pisteistä otetuista näytteistä. Alapuolisen vesistön vedenlaatu on tyypillistä tuotantoalueille, joiden vesien puhdistus tapahtuu vain laskeutusaltaissa. Vuonna 2007 ja 2008 tuotanto alueella oli ollut sateisista kesistä johtuen vähäisempää verrattuna aikaisempiin vuosiin. Rakkaviidanaavan velvoitetarkkailussa toteutetaan ohjelman mukaan pohjaeläintarkkailua vuonna 2009, ja mahdollisista vaikutuksista pohjaeläimistöön saadaan tietoa tarkkailuraportin valmistuttua. Hakija on lupahakemuksessaan ja aikaisempiin lupakäsittelyihin liittyvissä selvityksissä tuonut ilmi, että Rakkaviidanaavalla vesienkäsittelyn tehostaminen pintavalutuksella ei ole mahdollista. Ympäristökeskus on pitänyt hyvänä, että hakija on esittänyt Rakkaviidanaavalle uutena vesienkäsittelyn tehostamiskeinona ruokohelpikenttää. Kokemukset ruokohelpi- tai muiden kasvustokenttien toimivuudesta vesiensuojelurakenteina erityisesti pohjoisissa olosuhteissa ovat vielä suhteellisen vähäiset, mutta myönteiset. Ympärivuotisesta käytöstä on ympäristökeskuksen tiedossa vain yhdellä ruokohelpikentällä tehty vuoden kokeilu etelämpänä. Kyseisessä tapauksessa ei talvikäytöstä ollut havaittu aiheutuneen silmämääräisesti vaurioita kentässä. Ympäristökeskus on korostanut, että kentän ja sen toimivuuden tarkkailua varsinkin alkuvuosina tulee tehdä. Ruokohelpikentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden määrää ja laatua tulee tarkkailla luotettavasti. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että tarvittaessa alueen vesienkäsittelyä edelleen kehitetään.

15 Ympäristökeskus on todennut lisäksi, että turvetuotantoalueelta tulevien vesien haitallisten vaikutusten minimointi on tärkeää myös luonnonsuojelunäkökohtien takia. Rakkaviidanaavan tuotannon jatkumisella ja esitetyillä vesienkäsittelyratkaisuilla ei ole odotettavissa vaikutuksia pohjavesialueisiin tai kaivoihin Lapin työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että turvetuotantoalueelta johdettavat vedet voivat aiheuttaa haittaa kalastolle ja kalastukselle. Kutupaikkojen liettyminen ja pohjaeläinlajistossa tapahtuvat muutokset heikentävät etenkin arvokalojen elinmahdollisuuksia. Turvetuotannon vaikutuksesta vesistön kiintoaine- ja rautapitoisuudet voivat ajoittain nousta merkittävästi, mikä on haitallista kaloille. Turvetuotannon vaikutukset ovat vuosien saatossa osaltaan heikentäneet Pahaojan ja erityisesti Mikonojan harjus- ja tammukkakantaa. Alueella kalastavien kokemuksen mukaan tammukka on vähentynyt oleellisesti ja harjuksien poikasia ei juurikaan tavata. Pahaojaa on pidetty merkittävänä harjuksen lisääntymisalueena ja osakaskunnan suorittamista harjusistutuksista on saatu hyviä tuloksia. Tämä viittaa siihen, että alueen vedet soveltuvat edelleen harjuksen elinympäristöksi, mutta luontaisessa lisääntymisessä on ongelmia. Pitkään jatkuneen turvetuotannon vuoksi on oletettavaa, että kutualueilla on tapahtunut huomattavaa laadullista heikkenemistä. Pahaojan vuoden 2006 sähkökoekalastusten perusteella koealalla viihtyy muun muassa mutu, joka on vedenlaadun suhteen vaatelias laji. Harjuksen lisääntymisen tukemiselle on täten vedenlaadullisiakin perusteita. Työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että luvan saajalle määrätään istutusvelvoite. Mikonojan ja Pahaojan yhtymäkohdasta alavirtaan on istutettava vuosittain 200 yksikesäistä keskipituudeltaan vähintään 9 cm:n harjuksenpoikasta. Luvan saajan on ilmoitettava vuosittain hyvissä ajoin ennen istutusten aloittamista Lapin työ- ja elinkeinokeskukselle, miten istutukset toteutetaan. Istutusten määrää ja laatua voidaan muuttaa työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Rakkaviidanaavan turvetuotantotoiminnan vaikutuksia vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on suoritettava hakemukseen liitetyn Vapon ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille suunnitelman mukaisesti. Tarkkailulla saadaan tietoa turvetuotannon kalasto- ja kalastusvaikutuksista ja mahdollisesti kalanistutusvelvoitteen tuloksellisuudesta. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Tervolan kunta Tervolan kunta on todennut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta.

16 16 Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa: Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että hakija velvoitettiin voimassa olevassa ympäristöluvassa maksamaan 500 euron kertakorvaus Runkauksen osakaskunnalle vuosina Pahaojassa kalataloudelle aiheutuvasta haitasta. Hakemuksessa esitettyihin vedenlaatuselvityksiin viitaten hakija on katsonut, että vaikutuksia Pahaojan alapuolelle ei aiheudu. Näin ollen perusteita istutusvelvoitteen asettamiselle ennen vuotta 2016 ei ole. Hakija on katsonut, että vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman toteuttamisen ja kuormittavan pinta-alan vähittäisen pienenemisen johdosta vuoden 2016 jälkeen hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Vaatimus istutusvelvoitteen asettamiseksi tulee hylätä perusteettomana. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu lukien ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Rakkaviidanaavan turvetuotantoon Tervolan kunnassa Kemijokeen laskevan Runkausjoen vesistö-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 146,3 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien 1 ja 2 kautta Mikonojaan. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, neljän laskeutusaltaan ja sulan maan ajan, kuitenkin ainakin , vähintään 8 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän (hakemuksen liitteenä 8 oleva piirustus "kasvillisuuskenttä", mittakaava 1:3 000), avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

17 Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä kasvillisuuskenttinä kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen. Lohkoa 5 koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen tai vaihtoehtoisesti suunnitelma vesien johtamiseksi lohkolla 4 olevalle kasvillisuuskentälle on toimitettava Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY) hyväksyttäväksi viimeistään Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja pato. Laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Kasvillisuuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Oikovirtaukset on estettävä. Kasvillisuuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava niin, että vedet jakautuvat tasaisesti. Veden jakautumisesta tasaisesti koko kasvillisuuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. Lohkolle 4 rakennettava kasvillisuuskenttä on otettava käyttöön ennen vuoden 2012 tuotantokauden alkua ja sitä koskeva suunnitelma on esitettävä ennen käyttöönottoa Lapin ELYn hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELYn hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava ELYlle. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. 17

18 18 Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Aumat on suojattava tuotantokauden päättyessä keinotekoisella sään kestävällä materiaalilla. Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Tervolan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELYlle. Jos kaivannaisjätteen määrä, laatu tai jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELYlle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELYn hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Lapin ELYn hyväksymällä tavalla.

19 Vuoden 2015 jälkeen vesistötarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu on tehtävä ELYn hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. 19 Kunnossapitovelvoite 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ELYlle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELYn hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotantotoiminta päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELYlle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

20 20 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Lisäksi on esitettävä selvitys vuoden 2016 jälkeen aiheutuneista vahingoista kalastolle ja kalastukselle sekä esitys korvaukseksi. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lisäksi hakemukseen liitetään käyttö- ja päästötarkkailun vuosittaiset päiväkirjakoosteet. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 10/05/1 ja antama päätös nro 36/06/1 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluparatkaisu Rakkaviidanaapa on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka vedet käsitellään laskeutusaltaissa. Tuotannon arvioidaan kestävän vielä noin 10 vuotta. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyä on suunniteltu tehostettavaksi lohkoilla 1 4 perustamalla ruokohelpikenttä, joka olisi toiminnassa sulan maan aikana. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Rakkaviidanaavan olosuhteissa. Kun otetaan huomioon Rakkaviidanaavan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, haittaa kalataloudelle, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Aluehallintovirasto on päätöksenteossa ottanut huomioon, mitä Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on sanottu. Suunnitelman mukaisessa pintavesien tilan arvioinnissa Runkausjoen ekologinen tila on arvioitu hyväksi ja Kemijoki voimakkaasti muutetuksi. Turvetuotannon kuormituksen arvioidaan vähenevän tehostuneen vesienkäsittelyn ja sijainninohjauksen seurauksena. Esitetyt toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi on siten otettu huomioon voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

21 21 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen lupamääräykset 1 5. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porojen liikkumiselle (lupamääräys 6). Hakija on esittänyt auma-alueiden peittämistä tuotantokauden päättyessä muovilla (lupamääräys 7). Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Kasvillisuuskentän puhdistustehoa on määrätty tarkkailtavaksi tuotantovaiheessa vähintään kahden vuoden ajan. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kasvillisuuskentän ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto määräsi antamallaan päätöksellä nro 10/05/1 luvan saajan maksamaan Runkauksen osakaskunnalle vuosina Pahajoenssa kalataloudelle aiheutuvasta haitasta kertakorvauksena 500 euroa eikä määrännyt tämän lisäksi kalatalousmaksua tai istutusvelvoitetta. Hakemussuunnitelman mukaan Rakkaviidanaavan turvetuotantoalueen aiheuttaman kuormituksen haitalliset vaikutuksen eivät ulotu Runkausjokeen varsinkaan, kun otetaan huomioon tuotantopinta-alan supistuminen ja määrätty vesien käsittelyn tehostaminen, joten perusteita Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimalle harjusten istuttamiselle ei ole. Mahdolliset korvaukset vuoden 206 jälkeen aiheutuvista vahingoista ja niiden korvaamisesta tai ehkäisemisestä ja yleisen kalatalousedun turvaamisesta tutkitaan lupamääräysten tarkastamisen yhteydessä.

22 22 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskuksen ja 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti, momentti ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Pinta-alaltaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut alla mainitun asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa mainittua työmäärää vähäisempi. Käsittelymaksu on näin ollen euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Jorma Rantakangas Mikko Keränen Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. Tiedustelut: asian esittelijä, puh HN/ph Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Turvetuotantoalueen kartta Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

24 Liite1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde / telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Liite 2