GEOTEKNILLISIÄ TIEDONANTOJA

Transkriptio

1 GEOLOGNEN CEOLOGNEN KOMSSON GEOTEKNLLSÄ TEDONANTOJA üoteknl,nä TEDONANTOJA - N:o 33 SUOMEN RADOAKTVSSTA A MNERALESTAA KJRJOTT KRJOTTANUT AARNE T.A,TAKAR AARNE LATAKAR HEtrJTNKT HELSNKi

2 GEOLOGNEN KOMSSON GEOTEKNLLSÄ TEDONANTOJA üotekntsä TaDONANTOJA N:o 33 SUOMEN RADOAKTVSSTA A MNERALESTAA KRJOTTANUTA AARNE A ARNE LATAKARAKAR fl HELSNK VALTONEUVOSTON KRJAPANO

3

4 Suomen radioaktivisista mineraleista. Aikaisemmista tutkimuksista käy selville, että useat Suomesta suomesta tavatuista harvinaisia alkuaineita sisältävistä mineraleista ovat radioaktivisia. Mainittavimmat määräykset on tehnyt G. A A.. Aartovaara 1). r). radio- Näihin käytetyistä aineista puuttuu tarkat löytöpaikkatiedot löyt,öpaikkatiedot sekä myös mineralogille tärkeät tiedot käytetyn aineen laadusta. Lisävalaistuksevalaistulsen saamiseksi tein sarjan mittauksia vartavasten minera minera- Lisälogisia tutkimuksia varten konstruoidulla konstru'idulla Ch. crh. W. w. Cook'in cook'in a-elektroskopilla. Työ on tehty Yliopiston Mineralogisella laitoksella sen kokoel kokoel- a-elekmissa olevasta materialista. Mittausmetodi on sama kuin mitä aikaisemmin m. m. L. H. Borgström2) 2 ) on käyttänyt. kaptanyü. Koko mittaussarjan aja.n ajan oli elektroskopissa elekt,roskopissa sama kultalehti. Kaikkiin määräyksiin käytettiin kaytettiin samaa, aluminimaljaa (pohjan pinta- pintaala 10 l0 cmz), 2 joho' johon hyvin hienoksi jauhettu aine yhd.essä yhdessä kloroformin kanssa kaadettün. kaadettiin. Kloroformi haihdutettiin heikosti lammitteen. lämmittäen. Täten saatiin ohut ja tasainen ainekerros mittauksia varten ja sen määrä 1 cmz 2 kohti saatiin saatün helposti ja tarkasti punnitsemalla määrätyksityksi. ohuempaa Ohuempaa kerrosta kuin l0 10 mgr cmz:llä 2:11ä en saanut onnistu- onnistumaan hyvin. silloin Silloin alkof alkol jostain paikasta pohja näkyä lepi läpi aine- ainekerroksen. Vertausaineena käsrtettiin käytettiin UrOr, UaOs, jota tehtiin UO2(NO'), U0 2 (NOa)2 + F 6 HrO:sta HzO:sta (Kahlbaum). Ennen havaintoja määrättiin aparatin vuoto (A) t,.s. t. se aika minkä kultalehti elektroskopin tyhjänä ollessa tarvitsi kulkeakseen määrätyn matkan asteikkoa. sitten Sitten se aika (T) minkä kultalehti tarvitsi kulkeakseen saman matkan tutkittavan aineen ollessa vai- määrät) '} G. a' A. aartovaara, Aartovaara, Radioaktive Mineralien in Finnlancl. Finnland. suom. Suom. Tiedeak. Toim. Sarja A. Nid., N:o 5.,) 2) L. H. Borgström, Best, Best. av nrinerals minerals halt av Uran och Thorium genom mätning av deras radioaktiviteü. radioaktivitet. Finska Kemistsamfundets Medd. retsing- Helsingfors 1917.

5 kuttamassa. (T1) Gold- Näistä laskettiin korjattu aika (Tk) käyttämällä Goldschmidt'in 1) kaavaa mt tt:-t r-ä Radioaktivisuus mittauksia t'ein tein seuraavista mineraleista: Wiikiti (näytteet ja V) oljenkeltaista massaa. Borgströmin 2) kuvaama tyyppi a; Vuorisen 3) analysoima tyyppi a. Nuolanniemi, mpilahti. Wiikiti (näyte ), H), harmaankeltaista massaa. Borgst'römin Borgströmin tyyppi p. ß. Nuolanniemi, lmpilahti. Wiikiti Wükiti (näyte ), pikimusta. Borgströmin tyyppi d, Vuorisen tyyppi F. ß. Nuolanniemi, mpilahti. Wiikiti (nä;"te (näyte V), pikimusta. Borgströmin tyyppi e, Vuorisen tyyppi /, y, Lokansaari, mpilahti. Monat'siti, Monatsiti, ruskea kide, jonkullverran jonkunverran rapautunutta, Nuolanniemi tai Lokansaari, mpilahti. Nuolan Kolumbiti, mustia, mctallikiiltoisia metallikültoisia pieniä kiteitä. Kuutilokallio, Kaatiala, Kuortane. Tapioliti, musta kide, Torro, Tammela. ksionoliti, mustia kitcitä. kiteitä. Skogsböle, Kemiö. Kemiö' Kolumbiti, musta kide. Kuusmiilu. Orijärvi, Kisko. Ortiti, mustaa massaa. Varala. Vara'la. Kangasala. Ortiti, tumma kide. Laurinkari, Turku. Ainaliti, musta kide. Torro, Tammela. Turmalini, musta kide. kid.e. Hunttila, mpilaht.i. mpilahti. Mikroklini, punertava lohkokappale. Mursula, mpilahti. lmpilahti. Mikroklini, punertava lohkokappale, wükitin wiikitin vierestä. Lokansaari. mpilahti. Seuraavaan taulukkoojl taulukkoon on yhdistetty vhdistetty havainnot. havainnot,. 1) t) V. M. Goldschmidt, Radioaktivität l,adioaktivität als Dlismittel l{ilfsmittel bei mineralogischen Untersuchungen, Untersuobungen,. l. Zeitschr. Kryst. 44, S ja li.. 45, 'r5, S ')) L. H..H, Borgström, Wiikit och Loranskit fran lrän mpilaks. Geol. Geol' Fören. l!'örh. 'örh. Bd. 32, S. s Stockholm ') e,\ Jalo Vuorinen, Üher Übor das Vorkommen und untl die chemische Zusammensetzung der Wiikitmineralien. Wiikitminoralien. Suomal. Tiedeak. Tiodeak. Toim. Sarja. A. A' Nid. V, V' Zusammon- N:o. L Helsinki Eelsinki 1916.

6 ~ Havainnot. {avainnot. sr E t'" a B: tr< trö S ~... S.. S "' ~ t:l ~. ='F S' ESg C;' E' ;: tr+ rl ll1l og@ ~ c p.,.. ~ ~El *E ~t:l FC äe. CF YF ~e. ~ a- ~ 8 ö s tr s9... ~ ~ " ~ EE' u9. :- ~.... ;;' g'r ;: ~ ~ ~ " ::: Dc> l> ::; " " eh 1-3 r-t pr F f 15 1ö 0,040 5 c 0,040 uao '1 33 0,026 0,ozo 5 0, ,027 5 c 0,027 0,03? Wiikiti, keltainen, 8 0,068 0,06s 4 0,068 Nuolanniemi mpilahti ,057 0,05? 4 0,057 0,05? 94 0, ,054 '~iikiti Wiikiti V, keltainen, Nuolanniemi lmpilahti 57 ot 0, ,054 0,0ät Wükiti Wiikiti l, [, harmaankeltainen, { 18 0,06? 7 6 0,067 0,06? Nuolanniemi Jmpilahti mpilahüi , ,0600 Wükiti Wiikiti,. musta, mugta. 9 0,100 oo 6 0,1 0rt 00 oo Nuolanniemi, mpilabti mpilahti \ 12 1S //o,ost 0, ,097 0,oo? Wiikiti Witkiti V, V. musta, musta. 60 0,086 0,oao 6 0,086 0,oao mpilahti.0,oea Lokansaari mpilabti.. '" { 13 0, ,093 0, E 0,087 0,oar 6 0,ogz 0,087 [ 8 ö 0,19 5 o 0,20 0,zo Monatsiti, Nuolanniemi tai Lokansaari, i; 18 0,r O,U z o 0,r z rmpilahri. 5 0,17 mpilahti.... " i 22 0,15 0,r s 56 0,ro 0,15 jj 36 0,15 0,t 5 5 c 0,r 0,15 s 93 0,t 0,14 5 0, 14 rr o,l ti 7 1,63 1,6a 7 2,2 10 1,50 1,ö o 7 1,9 1,e KolumMti, Kolumbiti, Kaatiala, K.. ti.., Kuo''''' Kuortane ",... \ ll 12 1,22 l,2z 7 1,5 1,s 28 1,00 1,oo 4,2 1,3 1r ,oo lrl il 1,00 7 1,1 l5 o 3,1 15 2,30 5 3,7 Tapioliti, Torro, Tammela ,5 7S 1,? 5 l 79 rl 1,75 5 2,1 Ortiti, Varala, Kangasala t2 2,oo 2,00 c5 3,4 4a't ksionotiti. Skogsböle, Kemiö f 4 2,5 7 4,3 66 2,o 1"";0 3'o 00 liti. Skog.böl" K,m;ö l \ 65 2,0 7 3, ,0 6 3,0 (toinen näyte) nayte) tl u84 2,0 4 2,7 2,r 42 4r,20 Kolumbiti, iuusmiilu, Kuusmiilu, Kisko { 11 2,1 4,2 4,20?2 72 2, ,es 3,85 {l 2,6.

7 Laurinkarin ortitista en saanut varmoja arvoja, vaikkakin se eräistä mittauksista päättäen päättti,en on heikosti radioaktivinen. Tammelan Ainaliti ei oe ole radioaktivinen, ei ainakaan siksi pajon paljon että käyttämällänmäläni koneella olisi voinut sitä havaita. Tutkimani mpilahden turmalini ei oe ole radioaktivinen. Lokansaaren wiikiti-esiintymän mikroklini on heikosti radio radio- käybtäaktivinen. Toinen mikroklini Mursulasta ei oe ole radioaktivinen. radioalctivinen. Näyttää siis siltä kuin wiikiti-öytöpaikan wiikiti-löy"töpaikan muutkin mineraalit olisivat jon- jon Näytkun verran radioaktivisia ja siis myös luutavasti luultavasti Th- ja U-pitoisia. Ylläolevassa taulukossa olevat arvot, on havainnollisina grafisissa kuvissa 1, l, 2 ja 3. Kuvassa 1 on voimakkaasti radioaktiviset aineet: mpilahden eri wiikitit ja monatsiti sekä vertauksena Ul)r0r. 3 0 S ' grafi- Kuvassa 2 on heikosti radioaktiviset mineralit: Kuortaneen ko kolumbiti, Kemiön iksionoliti, Kiskon kolumbiti sekä vertauksena U UrOr. 30 s. umbiti, Koska kuvat 1 ja 2 eivät oe ole sinänsä keskenään verrattavissa niissä nüssä kun on eri mittakaava aikaa varten on kuva 3 tehty siten, että siinä paitsi voimakkaasti vojmakkaasti radioaktivisia mineraleja on myös yksi heikommin radioaktivisista radioah,irrisista mineraleista Kolumbiti, Kuortane mukana Tästä saa havainnollisen kuvan eri ryhmien rvhmien keskinäisestä voimakkuussuhteesta. voimak- 0.'8 0,16 O,li M \ UV<.\ M i"-- M M M:monatsiti.W: = W = musta wükiti. wiikiti. W -: keltainell keltaineu wiikiti. W U : = harmaankeltainen wiikiti. W V lv = : musta wiikiti. wükiti. W V V: = keltainen wiikiti \ ~ w "'~ ::: "' , 0,02. 1/, Kuva Kuaa ,ngr/q,o2

8 - 7- ;:l a Kuva Rwsa :: \ K 1.>; E 1 = : Kolumbiti, Kuortane. 2 Z = : Ta- pioliüi, Tammela. 33: = ksionoliti, KKemiö. 4= rt - Ortiti, Kangasala. K t.t ~ \ pioliti, 5 1\ 5 = - Kolumbiti, Kisko. \ \ K~va Rü,ua 3. B. 4 K = : Kolumbiti, Kuortane. M.= M 1\ - Monatsiti, Monateiti, mpilahti. W = - Wiikiti, \ K 3 mpilabti. mpilahti. 2 \ "- '--- K, 00 o.9.8 a ;::. ::l. " Q. ~ 1 ~ ~'\.~ ,5 1"'- " '" o ~ N.4 o, U, "" '00 ' mqr/ cm ',3, < M "-...:t. M M M o. '0 "'-.,w W.,rn ~ 0 W U ' mg,/onrr Yllä mainittujen mineraalien kemiallisesta kokoumuks sta kokoumuksesta on B ur&avat seuraavat tiedot: Wiikitianalysit Wükitianalysit ovat koottuina E. Mäkisen Mäkis,en julkaisussa rharvina,isempienaisempien alkuaineiden esüntymisestä esiintymisestä SuomessaD Suomessa,) (Geol. Toim. Geo- Geo,)Harvitelortekn. Tiedonant. N:o 18, Helsinki l916), 1916), joten viittaan siihen. siihep..

9 -8- Kangasalan ortitista on lehtori Aaiovaara Aartovaara esittänyt Suomal. kemistien smistien seurassa tiedonannon, jossa hän mainitsee sen olevan radio- -8- Lokaneaaren Lokansaaren monatsitista on olemassa seureav&t seuraavat A. Zilliacus'en 1) analysit. Rapautumattomasta terveestä aineesta on seuraava ana'- analyysi: Ppfl r2v :... S 26,81 26,at SnOo Sn0 2. sios Si0 2. Tho2 Th ,844 1,22 L,22 5,65 CerOt 2 0 a ,69 31,63 Didymi- (Lantani-) oksideja... 29,0 29,68 e Ytriumioksideja... 2,86 X'erO3 Fe ,688 CaO ,39 Hehkutustappio Hehkutust'appio... 0,40 o ,16 100,t o Huomattavasti muuttuneesta, rapautuneesta monatsitista on saman s&man tekijän seuraavat sewaavat määräykset: Hehkutustappio {ehkutustappio ,76 Si0 2 SiO2. 3,62 3,82 PrOu 2 0 S ,50 2r,5o Oksalihapolla happamasta liuoksesta saostettuja oksideja ,03 66,09 joista Th0 ThOr:a g,5o ,50 Ytriumioksideja.... 3,22 Ytriumioksideja 3,22 Minun käyttämäni monatsiti oli rapautunutta. Sen jauheen väri oli ruskeaa, kun terveen monatsitin jauheen väri on kirkkaan keltaista. Rapautunut on kuten analysista käy selville huomattavasti Th0 ThOr-rik- 2 -rikkaampaa ja nähtävästi myös radioaktivisempaa radioal:tivisempaa kuin terve monatsiti. l):.uortaneen Kuortaneen kolumbitista ei oe ole analysia. Päättäen sen melko voimakkaasta radioaktivisuudesta radioaktividuudesta sisältänee se radioaktivisia alkuaineita huomattavasti. Tammelan tapiolitista on Rammelsberg'in 2) analysi: alku- analyei: TarOu : 73,9t; Nbzos - r!,22; SnO2 2 0 S = 73,91; = 11,22; SP.02 = :0,+e; 0,48; FeO = : 14,47; l4,et; MnO \[no:0,ar; = 0,81; Summa = - 100,81). 1oo,Bs. Om.p. 7,496. ') W. Ramsay ja A. Zilliacus, Monazit Monazlt von mpilaks. Öfv. Öfr. av Finska Veto Vet. Soc. Soo. Förb. Bd. XXXX. S. 58. Helsingfors Eelsingfots ') t) Bel'. Ber. Ak. Berlin f8l

10 aktivisen. alfrivisen.!fän E[än on antanut minulle seuraavan Beuraavan Tekn. korkeakoulun oppilaitten tekemän analysin sütä: Si0 sio ,43 30,4 (Ta, Nih Ni), Os ,19 CO, ,66 0,0 6 Sn0 SnO, 2. 0,11 0,1t FeO ,93 FezO FerO, a.... 2,20 2,2o MnO.... 3,79 3,?9 Al Nrot 2 0 a ,36 ao ThOz Tho ,00 3,oo CezO CerO, a ,69 2l,ee Y20a Yror... :.... 3,81 CaO.... MgO Mgo.... Hehkutustappio.... NarO ,01 1, ,42 0,15 0,t5 KrO ,48 8 NiO Nio.... 0,02 Om.p O*.p ,34 a+ 3,486 Kemiön iksionolitista iksionolitiet& on Beura*rr\t seuraay t Rammelsbergin Ru,**"lsbergin 1) analysit: FeO Nb,06 Nb,O. 19,24 lg,z4 Ta,O. TarOu 63,re 63,58 SnO, 1,70 o FeO 9,19 10 MnO 5,97 6,97 12,26 12,ze 69,97 69,9? 2,94 14,83 l4,ea o*.p. Om.p. 7,232 ',zaz 7,2r2 7,272 Kuusmiilun kolumbitista ei tietääkseni oe ole analysiä. Tammelan Ainalitista on seuraava A. E. Nordenskiöld'in 2) analysi: SnO, Sn0 2 : = 88,er; 88,95; Tarou 2 0 S : = 8,?8; 8,'78; Fe X'erOr 2 0 a :2,o4; = 2,04; CuO : = 0,ze; 0,78; Om. p. = 6,7. Om. p. : 6,7. Useat Suomen mikroklinit sisältavat sisältävät lehtori Aartovaaran Aa,rtovaaran yksi- yksityisen tiedonannon 8) mukaan huomattavasti harvinaisia alkuaineita. B. S. Zilardin 3) julkaisemissa tauluissa urani- ja toriummine- r) ') Ber. Ak. M. Berlin 164, ') 2) Finl. Min. s Eelsingfore Helsingfors t) ') On allekirjoiüüanoella allekirjoit.taneella ollut venäläisenä käännöksenä, jonka on toimitüa- toimittanut k. venäj. venäl. tekn. yhdisüyksen ybdistyksen Odessan osasto. Odessa

11 raleista ra,leieta, (Le Radium 6. Paris 1908) on mainittu seuraavat seura,a,vat mineralit Suomesta: Adelfoliti. Laurinmäki, Tammela. Rauta- pauta- (mangani) niobati. Tätä mineralia ole ei oe ollut saatavissani. Dana 1) mainitsee, mäinitsee, että Björkbodasta Kemiöstä tavattu adelfoliti on Nordenskiöldin analysin mukaan pidettävä muuttuneena zirkonina eikä, adelfolitina. Analysi siitä sütä on seuraava: adel- seura,&v&: Si0 SiO2: 2 = 24,33; 24,ea; Zr02 ZrOr:57,+z; = 57,42; Fe20 X'erO, a = :3,47; Y YrOa 20a + * Cerium oksideja = : 3,93; 3,ea; ' Sn02 SnO2 = :0,G1; 0, 61 ; HrO 20 = : 9,ra; 53; Summa = : 99,29. Tätä oksi- Björkbodan zirkonia ei oe ole ollut saatavissani. Kolumbiti, Tammela. Rautamanganiniopati Rautamanganiniobati ja tantalati. Tätä ei oe ole ollut saatavissani. Kolumbiti. Björskär. Sisätää Sisältää m. m. 0,02 o,oz % o/o Urania. Ei oe ole ollut saatavissani. Loranskiti (kuuuu (kuuluu wiikiteihin). wükiteihin). mpilahti. Sisältää 17,6 17,e % o/o toriumia. R. R,. J. Meyer 2) on julkaissut kaksi analysia mpilahden ortitista. Se on samoista esiintymistä esüntymistä kuin wükitit wiikitit ja monatsiti. Ortiti lienee sama kuin se mistä Aartovaara a) 3) on tehnyt radioaktivisuusmääräyksiä. Meyer'in analysit ovat seuraavat: Beuraavat: radioaktivisuusmääräyk- Analysi on verrattain terveestä, pikikiiltoisesta mustasta aineesta. on ruskean värisestä, muuttuneesta aineesta. Erittäin huomattava on tämän ortitin suuri suwi skandiumpitoisuus. Kumpaan lajiin Aartovaaran määräämä orititi kuuluu ei käy selville. lajün Aartovaaran määräämä orititi kuuluu ei käy selwille. Si0 SiOz ,b2 30,52 Fe X'e 2uO, 0 a ,01 NrO, Al 2 0 a , l2,ea 88 CerOr 2 0 a i.tt.". j. n. e...;... ; ,45 16,+r ScrO, 2 0 a ,80 o Th2Os ,32 l, az FeO X'eO ,02 CaO OaO ,25 MnO Jälk. MgO ,80 KrO K o,2z 0, 22 HrO ,847, 34 CO, o,eo 0,90 100,51 s r Om.p p ,28 3, r) ) System o 01 Mineralogy. London r) ' ) Sitzuugsb. Sitzungsb. d. k. pr. Ak. d. Wiss S ") ' ) 1. c ,53 23,sa 12,05 12,os 15, ,80 1,eo l,oo 1,10 lrlo 4,72 JäK. Jälk. 4,39 0,51 14,01 4,01 6,90 100,22 l00,zz 2,84

12 _ll_ Ennen julkaistuista tiedoista ja minun tekemistäni mittauksista mittaukeista käy selville että monet Suomen harvinaisia alkuaineita sisältäv:istä sisältävistä mineraleista ovat radioaktivisia, radioakivisia, joskin useimmat sangen heikosti; poikkeuksen tekevät tekevbt oikeastaan vaan wükitit ia ja monatisiti monätisiti mpilahdelta. Yliopiston Mineralogisella laitoksella kev rmpi- tg2l.

13

14

15 SUOMEN GEOLOGNEN KOMSSON KOMSSONT OEOTEKNLLSÄ TEDONANTOJA OEOTEKNTTSü TEDONANTOJA N:o 1. Lisiä risiä, saviemme teknillisten teknillisüen ominaisuuksien tuntemiseen. Benj. Fro8- Fros- terus. Riuta: Tinta: 8: -. N:o 2. Lisiä Pitkänrannan malmikentän -, historiikkaan. Otto.Trüstedt. Trüsüealt. Rintlt EiDtrr 3: -. N:o 8. B. Lounais-Suomen -' kalkkikivet jakalkkiteollisuu,s. kalkkiteolisuus. Benj. Frosterus. Rinta: 8: 3: -. T[in- N:o 4. Suomen Suomon -. pohjavesi, pohjavosi, liikkeet. SeilerhoLn. - sen esiytyminen, paljous ja llikkeet. J. J. Sederholm. Hinta: linta: 3: -. N:o Orijärven Oriiärven malmikenttä. malmihenttä. -. Otto Trüstedt. Hinta: Tlinta: 8: 3: -. N:o 6. Suomen Suo'mon saviaines sayiaines geologisena geologis na muodostumana ja teknillisenä -. tuotteena. tuottoena. Benj. Beni. Frosterus. Frosterusl Rinta: Eiita: 5: -. N:o 7. Kovasimien Kovasiräien valmistus valmistue Suom~ssa. Suomessa. -. Benj. Frosterus. Rinta: Einta: 3: 8: -. N:o 8. Suomen Suomsn graniittien granüttieu teknillisistä ominaisuuksista. J. J. Sederholm. Setlerholm. -. Rinta: 5: -. in- N:o 9. S"viteknillisiä Sovitekuillisiä -. tutkimuksia: tutkimukeia: Saviemme vedenpitoisuus. vetlenpitoisuus. - Kokeita lisäaineksillainekeilla kohottaa suomalaisten savien sulamispistettä. sul-amispistettil. Benj. Fros Fros- lisäterustorus. Rinta: linta: 4: -. N:o 10. Maanlaatujen Maanlaatuien syntyminen svnüvminorr -. ja -ia ominaisuudet. Benj. tsen-i. Frosterus. Froeterue. Rinta: linta: 5: ö: -. N:o 11. Zur Frage Fraee nach der där Einteilung Eintöilung der Böden Böclen in Nordwest-Europas Moränengebietennengöbieten. Von Benj. Beni. Frosterus Froötorus () und K. Glinks. Glinka (l). (). Hinta: Einta:3: -. Morä- -. N:o 12. Zur Frage Frago nach nacl-r der Einteilung Ein-teilung der Böden in Nordwest-Europas Nordwest-Europae Moränengebieteränenfebieten (ll). (l). Von Benj. Bonj. Frosterus. Rinta: Hinta: 3: -. Mo- -. N:o Zur Frage Fragre nach nacb der del Einteilung der Böden in Nordwest-Europas -. Moränengebieteränonsebieton (V). Von Benj. Bäni. Frosterus. Riita: Einta: 3: -. Mo- N:o , Zur Ztr Frage Fra{e nach der Einteilun~ Einteiluns der clär Böden in iu Nordwest-Europas Nordwest-Europae -. Moränengebieteneneöbieten (V). Von Benj. Beni. Frosterus. Frosterug. Rinta: Einta: 15: -. Morä- -. N:o 16. Raudan Raudari- hapettumisasteen hapetturirisasteen määrääminen määi.liäminen humuspitoisissa aineissa. Eero Mäkinen. Mäkinei. Rinta: Tfinta: 3: -. N:o 16. Über die tlie Ausfällung Ausfäluns des cles -. Eisenoxyds Eisenoxvds und unal der Tonerde in finnländischen finnländiechen Sand- und Grusböden. Grusü'öden, Von. B. Aarnio. Rinta: linta: 5: -. N:o 17. akttagelser rörltnde rörancle gruf- och ocb mineralindustrin i Kanada -. och Förenta staterna. stat-srna. Af J. J.ßoderbolm. Sederholm. Rinta: linta: 3: -. N:o 18. Eräiden Eröitlen harvinaisempien alkuaineiden esiintymisestä esiintymiseetä -. Suomessa. Suomeesa. Eero Mäkinen. Rinta: Einta:-3: -. N:o 19. Ekonomiset Ekonominet karttamme. B. Aarnio. Rinta: linta: 3:-. N:o 20. Järvimalmit eräissä sräissä Pusulan, Pyhäjärven, P.yhä.jä,rven, Lopen, Someroniemen ja Tammelan iärvissä. järvisbä. B. Aarnio. Aaini<i. Rinta: Einta:'10: N:o 21. Suomen Suomsn 'Wilkman. kalkkikivi. kalkk-ikivi. P. Eskola, V. Rackman, lackman, A. Laitakari Laiüakari ja W. W M Wilkman. Rinta Einta 15: -. N:o Suomen Suoroen vuorityöstä vuoritvösüä ja ia -. sen edellytyksistä. edellvtvksistä. Einta: N:o 28. Kvartssand Finlantl." Av.8. Bo'rgström. 8: N:o -Av P. Eskola. Rinta: 1: - K vartsf:land i Finland. A v.l. H. Borgström. Pris: 3: Lerornas konsistensegenskaper. konsistonsegenskaper. -, -O$ Av Benj. Frosterus. - Rygroskopiciteten hos gelerna. Evgro- gelerriä. _Fg, Fe 2 0., Al. A. O. O, och Si0 SiO, 2 vid olika oliha temperaturerraturor. Av B. Aa,rnio. Aa,mio. Pris: 6: -. - ttiüpo- N:o 26.. Tietoja Suomen Suomon mineraliteollisuuden mineraliteolliguuden nykyisestä nvkvisestä tilasta ja ia kehitysmahdollisuuksistarnähdollisuuksista. Eero Mäkinen. Mtikinen. Rinta: dinla: 1: l: ~.. kehitvs- N:o 27. Suomen maaperän kalkinpitoisuudesta. B. Aarnio. -. Rinta: Einta: 3: -. N:o 28. Maalajien pinta-ala Uudenmaan Uudoimaan läänissä. Benj. Frosterus. Rinta: linta: -. 2: -. -.