$BOTEKNILLNIÄ TIID ONANTOJA

Transkriptio

1 suolilen GE0r00 NEN T0ilnrsT0 $BOTEKNILLNIÄ TIID ONANTOJA N:o l8 ERADEN HARVINAISEIITPIEN ATKUAINEIDEN ESIINTYMISESTA SUOIITESSA KIRJOIITAT{UT EERO ITÄKINEII.':..., i' lj- HELSINKI 1916

2 ERAIDEN HARVINAISEMPIEN ALKTJAINEIDEN ESIINTYMISESTA STJOMESSA KIRJOITTANUT EERO MAKINEN HELSINKI, 1916 K NISASTLLISEN SENAATIN KIRJAPAINO

3 Beryllium. Berylliuminpitoisista mineraleista on Suomessa tavattu ainoastaan berylliä ja krysoberylliä. Jälkimmäistä on löydeüty verraten runsaasti aina parin cm:n mittaisina, vihertävän keltaisina kiteinä granütissa Helsingin kaupungin eteläosassa, (useimmat esüntymät Kapteenirr- ja l{uvilakatujen tienoilla ovat n5rttemmin rakennusten alla) sekä granüttipegmatüteissa Torron kylässä Tammelan pitäjässä. Jalompia muunnoksia (kuten aleksandrüttia) ei meillä ole löydetty. Berylliä t'avataan yleisesti satunnaisena ainesosana graniittipegmatiiteissa. Se on kaikkialla s&maa, tavallista valkeata, keltaista tai hieman vihertävää, läpinäkymätöntä muunnosta, jotavastoin oikeata smaragdia ei ole tavattu. Tärkeimmät esüntymät ovat seuraavat: P ana on peg matütti'lutho s O r i,j tiru elki K i skon pikii äs sä. Se sij ait - see Orijärven itäpäässä, n. k. Paavon niemellä ja no sinne Skurun rautatieasemalta matkaa noin 2 peninkulmaa maanteitse sekä noin 3 km Orijärven kaivosalueelta. Esiintymä on pegmatüttijuoni, johon on louhittu noin 20 m ssrvä, suultaan noin 20 X 6 m laajuinen kaivosreikä. Louhitun kiven määrän voi siten arvioida suunnilleen m3:ksi. Nykyään on louhos 2-8 m syvy;rteen veden täyttämä. Pegmatiitti on muodostunut punaisesta kalimaasälvästä (mikroklinipertiittiä), joka esiintysr aina puolen metrin mittaisina yksilöinä, kvartsista, rratronmaasälvästä (albiittia), biotiitista ja muskoviitista' Keltainen berylli muodostaa yli I m pituisia, aina parin dm paksuisia kiteitä, joita usein ympäröi punainen kalimaasälpäkerros. Louhoksesta on otettu alkujaan ainoastaan kvartsia ja syrjäänheitetyistä kasoista on yksistään maisteri H. Petra (oman ilmoit'uksensa mukaan) keränn5rt f 400 kg berylliä. Muiden satunnaisten mineraalikerääjien saaman määrän voi arrrioida pariksi sadaksi kiloksi. Nyttemmin ovat hylkykasat niin tarkoin etsityt, että berylliä tuskin voi saada lisää louhimatta kalliota. Kuusmülun pegmatiittilouhos Orij äruelki, K i skon pittii ässä. Tämä esiintymä on samoinkuin edellinenkin pegmatitijuonessa, josta on louhittu kvartsia. Louhos sijaitsee metsässä noin 7,(, km Orijärven etelärannasta. Pegmatiitti on täälläkin punaista kalimaasälpää (mikroklinipertiittiä), kvartsia, albiitt'ia ja biotiittia sekä sisältää

4 -4-, näiden pää,ainesten ohella berylliä ja kolumbiittia. Berylli muodostaa täällä aina useiden dm pituisia, 5-10 cm vahvuisia keltaisia kiteitä. Maisteri Petra on täältä koonnut f400-i500 kg beryllia. Torron lcyki Tammelan pikiitissä.r Kaikki esüntymät ovat vanhoja kvartsilouhoksia granüttipegmatiiteissa. Berylliä on useimmiss&, eqiten Pakkalanmäessä, Rajamäellä ja (Someron puolella) Penikojalla. Täkäläisestä beryllistä on olemassa seuraavat kaksi kemiallista analysiä: I SiOz. 67.arg BerO, l2.t +t ArO, l6.aor FeO, l.tst TarOu o/ /o D t, )) D 98.ase o/o II 66.ats o/o s D 16.b14 )) 3.ozo D 0.roz D 99.ooo o/u I. >ll,uskeaa smaragdia>, Penikoja. Anal. Ailnfi Moberg: Acüa Soc. Sc. Fenn., Tom. II, p. 71. II. rsinistä smaragdia>, Laurinmäki. Anal. Adoll Moberg: samoin kuin edellä. Berylli on tääiläkin enimmäkseen tavallista keltaista joskus hieman vihertävää muunnosta. Oikeata smaragdia ei täältä ole löydetty. Berylli muodostaa yleensä pieniä kiteitä ja on sitä täällä vähemmän kuin Orijärvellä. Rikkaimmissa paikoin saattaa I mg pegmatüttia sisältää korkeintaan /2 kg berylliä. Rosendalin pegmatüttilauhoksessa, Kemiössä (vert. s. 9) esiintvy runsaasti valkeata be.rvlliä suurina kiteinä. Litium. Tärkeimmät, Suomessa tavatut litiuminpitoiset, mineralit ovat, spodumeni, lepidoliitti ja trifyllini. L e p i d o I i i t i n löytöpaikkoina mainitaan Kaatiala Kuortaneella ja Penikkoja Somerolla.z Kemiallisia analysejä ei nüstä ole tehty, ja näistä löytöpaikoista myöhemmin kerätyissä kiillemine. raleissa ei ole voitu edes livalitativisesti saada esille litiumia.b r Verü. Eero Md,kinpn,.' Die Graniüpegrnaüite von Tarnmela in Finnland und ihre Minerale. Bulletin de la Cornrnission g6ologique de Finla,nde, n:o BE. ' A, E. Nordenslci,ölil,.' Beskrifning öfver de i X'inland funna mineralier. Helsingfors, s Earo Md,könz,n: l. c.. s. 58.

5 Spodumenia on Tammelan pegmatüteissa sekä Ifietyönmäellä että, Penikojalla. Sen kemiallinen kokoomus käy selville seuraavista analyseistä: sioz. Arot X'euOg FeO CaO MnO Mgo Kp. NrO Li20 Hro. I 64.at o/s 27.oL D 0.25 D O.ez D 0.48 D jäikiä 0.*+ D 0.++ D 6.zs D 0.+r ) l00.eo f.( II 66. eo o/o 25.a2 )) Lns D 5.46 D 99.0t o/o I. Spodurneniä, Kietyönmäki, Tamrnela. Anal. Eero Mälci,nao (1. c,, s. 79). If. Spodumeniä, Penikoja, Somero. Anal. J. J. Chgil,enius (8, J, Wi,ik: Öfvers. af finska Vet. Soc. förhandlingar XVII, 18?4-1875, s. 70). Kietyönmäellä on päävuorilajina albiittiapliitti, jossa spodumeni esiintyy hyvin pienissä määrin sälöisinä massoina. Penikojalla on päävuorilaji tavallista graniittipegmat'üttia ja spodumenia on sielläkin ainoasta,an harvinaisuutena. T r i f y I I i n i ä on löydetty Kietyönmäellä (samassa paikassa kuin spodumenia), Sukulan kylässä (graniittipegmatütissa) Tammelassar) sekä Skogsbölessä Kemiössä. Tammelan trifyllinistä on olemassa seuraavat, analysit: II sio2 Prou FerOt FeO Mn0 Mgo CaO Naro Kp I 0.so o/o 4l.o8 ) 2.1a )) 3l.os )) 8.+s ) 6.1s )) 2.tt D 42.o of, 38. o )) l2.t ) l.t t

6 Liso. F Hro. I 6.es o/o O.Ez D II 8.2 o/o 100. r a!/u o/o I. I'rifylliniä, Sukula, Tammela. Ar;;a,l, Eero Md,kirrcn, (1. c., s. 99). II. Trifylliniä, I{ieüyönmäki. Tammela. Anal. N. Nord,enslc'iöld (A. E. Nord,enslci,öLd,: Beskrifning öfver de i Finland funna Mineralier. Helsingfors, 1863, s. 154.) Trifylliniä on näissä löytöpaikoissa hyvin pienissä määrin, nün että sitä on kaikkiaan saatu talteen ainoastaan muutamia näytteitä. Runsaammin on muissakin pegmatiittilouhoksissa samalla seudulla h et' er o siit t ia, joka on trifyllinin muuttumistulos, mutl,a sisältaä tuskin ollenkaan litiumia. Litium minera leja esiintyy toist aiseksi tunnetuissa löytöpaikoissa kaikkialla siksi vähän, ettei niillä litiumin raaka-aineina voi olla kävtännöilistä merkitvstä. Molybdeni. Ainoa Suomessa tavattu mcllybdeninpitoinen minerali on m o I y b- (MoS). Tärkeimmät, äskettäin, löydetyt rnolybdeniitti- deniitti esiintymät sijaitsevat Mcitcisuaaralla, V ielcin kykissri, Pielisjtiraen pitäjässä, Joensuun-Nurmeksen radan varrella, noin 4-5 km Viekin pvsäkilta Nurmekseen päin.r Molybdenüttiä esiintyy täällä pegma,- tiittijuoniin kuuluvissa kvartsimassoissa, joissa se muodostaa aina cm suuruisia yhtenäisiä ryhmiä, enimmäkseen kuitenkin pieniä suomuja. Löydöksiä on toistaiseksi tutkittu ainoastaan vähäisten louhosten kautta, joten molybdeniitin määristä ei ole olemassa tarkempaa tietoa. Paitsi näissä esiintymissä on molybdeniittiä tavattu seuraavissa paikoin useimmiten graniittipegmatiiteissa: Pitkänrannan kaivosalueella;z Ojamo, Lohja; Nyäng, Kemiö; Kalliokangas (Eloniemen talon läheisyydessä) Koskelan kylä, Temrnes; Kapustasuonkallio, Martinvaara, Puolangan lounaisosa; Kuohamoaivi, Inari. Kaikki nämä esiintymät ovat, sikäli kuin niitä tunnetaan, köyhiä ja vailla käytännöilistä merkitystä. I Suomon Geologinen Yleiskartta. Kartüalehti D 3, Joensuu. Vuorilajikarta,n selitys. I{irj. W. W, Wilkman Ilmestyy piakkoin. 2 Otto Trüsted,t: Die Erzlagerstätten vorr Pitkäranta arn Ladoga-See. Bulleüin de la Commission gdologique, de Finlande, n:o lg, s. 327.

7 Nikkeli. Ainoa nikkelinpitoinen minerali Suomessa, jolla saattaisi olla käytännöllistä merkitystä, on m a g n e et t ik i i s u. Meikäläisten magneettikiisujen nikkelinpitoisuus on kuitenkin, sikäli kuin analysejä on tehty, näyttäytynyt nün alhaiseksi ja lisäksi ovat magneettikiisun määrät vastaavissa esiintymissä olleet nün pieniä,, etteivät ne nikkelin valmistukseen nähden voi ainakaan tätä nykyä tulla kysymykseen. Esimerkkeinä mainittakoon seuraavat: Kuparimalmin yhteydessä Outolcummulla esiintyvä magneettikiisu sisältää 0.a o/o nikkelia. (Ins. Trüsted,tin ilmoltuksen mukaan.) Samalla seudulla külleliuskeissa esiintyvän magneettikiisun nikkelipitoisuus on 0.zo o/o. (Tekijän määräys.) Vaasan läänin pohjoisosassa Krilaiälki (Hopeakallio), Kannulcsessa (Huukin talon läheisyydessä) on tavattu pieniä magneettiliisuesiintymiä osaksi gneisseissä ja leptüteissä osaksi amfiboliiteissa ja saattaa magneettikiisu muod"ostaa täällä jotenkin puhtaita parin dm mittaisia linssejä. Kvalitativisistä kokeista on käynyt selville ettei kiisu sisäilä ensinkään tai ainoastaan mitättömiä määriä nikkeliä (tekijän määräys). W itting in vanhalla kaivosalueella Y l,i star osso esiintyy magneettikiisua hienosti jakaantuneena ja myöskin puhtaampina juovina kvartsiitissa. Magneettikiisu ei sisällä ensinkään nikkelia (tekijän määräys). Salonsanren itäsoassa, Tai,p,lsaarez pitäjäsä on eräässä granütissa aina dm va,hvuisia raontäytteitä ja kasautumia magneettiküsua. Sen nikkelipitoisuudeksi on eräästä analysistä saatu l.+a!/o (tekijän määräys). Muutkin löydökset ovat samanlaatuisia, s. o. magneelbtikiisu esiintyy joko hienosti jakaantuneena vuorilajissa tai jonkun dm mittaisina puhtaampina kasaantumina pääasiassa liuskeisissa vuorilajeissa. Tällaiset esiintymät ovat luonteeltaan kokonaan toisenlaisia kuin ne, jotka lüttyvät emäksisiin eruptivivuorilajeihin ja joista korkean nikkelipitoisuutensa vuoksi (2-5 "/, Ni) menestyksellä valmistetaan nikksliä. Edellisen kaltaiset esiintymät eivät sitävastoin muuallakaan ole osoittautuneet nikkelirikkaiksi. Tantali. Tärkeimmät Suomessa esüntyvät tantalimineralit ovat. t a p i o- Iiitti (Tammel,an-tantalütti) ja ixioiiitti (Kemiön-tanta- Uitti). Ne ovat kemialliselta kokoomukseltaan sekoituksia, raud,an

8 -ö-- ja manganin tantalaateista ja niobaateista, (Fe, Mn) (Ta, Nb), O.. Ixiolütin pitäisi lisäksi sisältää jonkunverran tinaa'. K o I u m- b i i t t i, joka pääasiassa on rauta niobaaltiu, sisäitänee pieniä määriä tantalia. Kolumbiittia on löydetty Tammelan pegmatüteistal sekä Kuusmiilun kvartsilouhoksesta Orijärvellä. Tosin on vanhojen analysien mukaan Tämmelan kolumbiitista saatu esille ainoastaan niobia (79, o/) ja Kuusmiilun kolumbiitista ei ole analysiä, mutta vähäinen tantalinpitoisuus on todennäköinen koska kolumbiitti ja (rombinen) tantaliitti ovat isomorfisia. Varsinaisten tantalimineralien löytöpaikat ovat Tammelan ja Kemiön graniitti-pegmatüttij uonet. Tammelnssaz esiintyy t a p i o li i t, t, i (useimmiten pseud.orombisina kaksoiskiteinä) runsaimmin Hrirlccisaarelln, mutta sitä on Iöydetty useimmista muistakin louhoksista. Nyttemmin, on tantalimineralit noukittu jokseenkin tarkkaan vanhoista hylkykasoista. Louhiminen yksistään tapioliitin vuoksi taaskaan ei mitenkään voi tulla kannattavaksi, koska tätä mineralia on näissä pegmatüteissä sangen vähän sekä koska se ei koskaan esünny säännönmukaisessa yhteydessä joidenkin pegmatütin päämineralien yhteydessä, mikä voisi olla ohjeena louhimiselle. Tammelan tapiolütistä on olemassa useampia vanhoja analysejä, joissa ei kuitenkaan ole erikseen määrätty tantalia ja niobia. Nüden yhteinen määrä vaihtelee 82.tt o/o TarOu + Nb2O5. Seuraavissa kahdessa Rammel,sberg'ins tekemissä analyseissä ovat sitä vastoin tantali ja niobi määrätyt erikseen. Näistä analvseistä käv selyille että tantali on vallitsevana: Tupu 73. er 76. a+ Nbrou ll.zz 7.s+ SnOu 0.ee 0.zo X'eO 14.+t MnO. 0.s1 13. so l.ez 100.8e 99. so om. paino s84 Kemiön länsiosassa sisäitävät pegmatütit useissa, kohdin täpiolüttia ja ixiolüttia Kauvimmin tunnetut ja tärkeimmät löytöpaikat ovat Blcogsböl,e ja Rosendal,. I A. E. Nord,ensk;,öl,il,.' Öfversikü af I{.. Veü. Akad. förhandlingar, 1863, Vert. myös Eeero Mdld,nerv: l. c, 2 Eero Mäkirwn: l. c., s. 87. Yhteenveüo ja tietoja vanhemrnasüa kirjallisuudesüa. 3 Monatsberichto der Akad. zu Berlin, 1871, s. 180,

9 Rosendalissal muodostaa pegmatiil,ti cm leveän juonen hornblendegabbrossa.,ruoni on, kuten vieressä oleva kuva osoittaa, muodostunut useammista vyöhykkeistä, joissa eri mineralit esüntyvät, melkein puhtaina. Tantalimineralia, joka on täällä ixioliil,tiä ffi VYxr.:3 Hornblende-gobbro Aplite ffi Microcline lq*'*-*{ l,lilllfü]]trf,flilil F=-l Mussovite Albite Quartz Pegmatiittijuoni, Rosendal, Kemiö. Eskolan nrukaan. (e.rään vanhan analysin mukaan: 85. o s o/o TarO5; l2.z s o/o SnOr) on nursaimmin muskoviitti- ja albiittivyöhykkeissä. Näiden rajoilla on lisäksi suuria,, aina 100 kg painoisia b e r y I Ii k i t e i t ä. Koskaesiintymä siten on näin säännöllirren, saattaisi tantalimineralin kerääminen täällä olla kannattava,a, jos samalla louhitaan myöskin kvartsia ja maasarpaa. Mineraliesiintymä Slcogsbölessd, n. k. Skogsbölen L Kemiön tinakaivos on ollut,. tunnettu vähintään 200 vuotta. Pegmatiitti on täälläkin samaan tapaan vyöhykerakenteinen kuin Rosendalissa ja tantalimineralit (tapioliitti ja ixioliitti) esiintyvät samaten muskoviitin ja albütin yhteydessä. Maisteri Petra orl (oman ilmoituksensa mukaan) täältä kerä,nnyt (louhimalla) 30 kg tantalimineraleja. Tina. Tinaa on hassiteriittina (SnOr) tavattu satumraisena aineksena graniiteissa ja pegmatiittijuorrissa. Käytännöllistä merkitystä on kuitenkin ollut ainoastaan Pitkrinrartn&n tinamalmiesiintymilla. Pitkästärannasta on Trüstcdtinz mukaan vuosien l8l4-tg0b aikana saatu kaikkiaan 488.s2 tonnia tinaa,. I P. Eskolß: On ühe Petrology of the Orijärvi }l,egion in Soutwestern Finland. Bulletin de la Commission gdologique de Finlande, n:o 40, s. 38, 2 Otto Trüstedt: l. c.

10 - 10- Thorium. Suomessa löydetyt thoriuminpitoiset mineralit ovat m o n a b- siitti ja wiikiitti Tärkeimmät monatsiittilöydökset sijaitsevat' Lokansaarella ia I'luolnniemellci Impilnhden pitäjässä Laatokan rannalla. Lisäksi mainitaan monatsiitin löytöpaikkoina kullanpitoinen sora Sotajoella Iivalojoen alueella Lapissa sekä (graniitl,ipegmatiitti) Sukulan kylä, Tammelassa. Sukulasta ei kuitenkaan varmuudella ole löydetty monatsiittia, vaan johtunee tämä luulo jostakin erehdyksestä.1 Wiikiittiä on löydett}z ainoastaan Lokansaarella ja Nuolanniemellä. Impilahden monatsiitti esiintyy Ramsayn2 mukaan granüttipegmatiitissa, joka on muodostunut pääasiallisesti punaisesta mikroklinipertiitistä, punaisesta oligoklaasista, tummasta külteestä ja joka monatsiitin ohella sisältää wiikiittiä. Esiintymät, ovat kvartsija maasälpä-louhoksia Paavolan talon läheisyydessä sekä mainitulla Lokansaarella. Edellisessä louhoksessa on monatsiittia ainoastaan pieninä, jälkimmäisessä suurinakin, ain& cm mittaisina kiteinä ja kideryhminä. Impilahden monatsiitista on olemassa seuraava Zill,t'acu,s' en tekemä analvsi: P.O 26.at SnO,. 0. s+ SiOs. l.zz ThO2. 5.os CerO, 31. os Di- (La-)oksideja 29.s9 Yttrium-oksideja 2.80 FerO, 0. o e CaO. Hehkutusvähennys 0.Be 0.ao f00.ro o/o W i i k i t t, i ä on löydetty samoissa pegmatiittilouhoksissa kuin monatsiittiakin. Tähän astisista tutkimuksistas käv selville. että I Eero Mcikinen: l. c., s. 101, 2 W. Ra,m,say trrld Allan Zil,li'acus: Monazit von frnpilaks. öfversigt af finska Vet.-Soc. förhandlingar, XXXIX, , s. 58. s L. H. Borgströrm: Geologiska, Föreningens i Stockholrn Förha,ndlingar, Bd. 32, s Ja,Lo Vuorinero.' rüber das Vorkommen und die chemische Zusamrnensetzung der Wiikitmineralien>. Erste Mitteilung. Suomalaison Tiedeakatemian Toimituksia. Sarja A. Nid. VII, N:o 11, o/ /o t )) )) D D )) )) D

11 -11 - wüküttün sisältyy useita, sekä ulkonaisilta ominaisuuksiltaan että kemialliselta kokoomukseltaan erilaisia lajeja. Niinpä vaihtelee väri vaaleankeltaisesta must&an, ominaispaino 3.r-4. ez. Minerali on aina amorfista, vahan tai pien näköistä. Vaihtelut kemiallisessa kokoomuksessa käyvät selville seuraavista analvseistä: sio,..... SnO, Tho, Tio,. ZrO, Nbooo IIf. S:n IV. S:n V. S:n VI. S:n I II 8.zs puuttuu 29.0s > 20 Luultavasti - puuttuu Luultavasti puuttuu 0.rr III 16.sa : ,2t (vlihän ZrO" sisäitvv - Ti0":iiri1 (väbäd Nb,o.rie sisältw - taror:ii'n1 Iö.e 1 Biros Co - oksideja 3.oo ) 2.os Y-oksiileja lo.oo i,nu,,*illr"r", 7.rir -111"'ä?;'lj"^ ScrOr... l.ri MnrO.... l.rs UO,... 7.e7 3.se UO,... l.ao CaO... 3.Bo 4.ae l.cz "l'3ft9n{;lt;r CuO FeO n. 4.oo 1,st l6.sz Mso 'Y' Pbo. E O ll.oo 5.8s ' s..... Ge... Se... Sakka HrS:llä (hehk. v6b.1 (hebk. väh.) jäikiö o IY 5.oo 0.r s 0.oo 25.ta 0.os 2l.rz 4.7 B 0.ss 0.oe 2.zg (,.?8 0.6b 9.gz, ?6 0.oa 4.a8 0.no 0.zr 10.be O.zz? larkra v l5.sr 0.oe "06 lalera 20,b g 0.8? 2.+o ö l.s4 2.s s l.b 6 6..s ?6 0.rl fi.e o 0.rr '/ VI 2.2 s 3.rs 6.'9 r 55.a2 lväbän Ta"O.:ia ' NbrO":isäal 0.cg 3.zs l.4lr 0.54 l.o? 0.r z 0.ss l.so 9.6 g 0.az 0.zz 4.12 '? l01.eo s0 100.ss 98.sa I. rloransküttio (: wiikiitti-muunnos). Anal. Mel,nikofl ia Nikolaiell (Verhandlungen der russischen I{aiserlichen Mineralogischen Gesellschafü. Bd. XXXV. Protokollen, s. f2, 1897.) II. Wiikiiütiä. Anal. P. J. Hoürw?rost (Teknillis-Kemiallinen Toimisto Tukholmassa 1895.),> Croolces (Proc. of the Royal Acad. 1908).,> JoIo Vuor'inen (1. c,) > S:ma ') '> S:ma t

12 -12- G. Nord,stri)m,iz1 tekemien määräysten mukaan orr wiikütin radioaktivisuus verrattuna pechblendeen V uot" osen analysoimissa näytteissä seura,ava: IY 25 oä: Y 8.t %; YI 2.a ofu. 'Wolfram Wolframimineralia s c heeliitt iä (Ca WOn) esiintyy pienissä määrissä yleisesti Pitkrhwannan >uudella kaivosalueellau. Trüsted,tz mainitsee erikoisesti Ristau.s-kaivoksen, jossa scheeliitti muodostaa )suuria, maidonvalkeita kiteitä serpentiinissär. Malmiloulrinnan ohella on käynyt selville, et'tei scheeliittiä täällä esiinny tarpeeksi suurissa määrin, että sen kerääminen wolframin valmistusta varten voisi olla kannatbayaa. Edellämainittujen mineralien markkinahinnoista. Antaaksemme käsityksen edellämainittujen mineraalien hinnoista, mainitaan alla otteita kahden suuren minerali-liikkeen hintaluetteloista. Toinen liike on Poote, M,ineral Compa,ny Philnd,elphia, U. S. 4., toinen I. Krantz, Rheinisches lllinerq,l,ien-lcontor, Bonn. Hinnat ovab muutetut Suomen rahaksi tavallisen kurssin mukaan (r dollari : 5:35 Smk; t Rmk : r:25 Smk) ja tarkoittavat n. k. rkilomineralejar s. o. yleensä puhdasta ( o/o) mineralia, jonka ei tarvitse muodostaa kiteitä tai muuten olla I:a laatua. Yksityisten kappaleiden, kauniisti muodostuneiden kiteiden ja luonnollisten mineraaliryhrnien hirurat,, jotka on aijottu mineralogisia kokoelmia varten, voivat olla moninkertaisesti surrremmat,. l-oot Kr&ntz 191i] Bervlli l(assiteriitti.... :: : I(olumbiitti M.olybrteniitti.:.:.:: I Monatsiitti Scheeliitti. Spodunreni 'Iantaliitti TrifS'llini L Vunrinem: l. c. 2 Otto Trii.sted,t: l. c., s t lig 10 lig 1 kg 2: l-t Snrkl 10:80 snik r:87-3:13.l'* 1: 60,> l0: 70 Itl:70 > 72:22 > 18:75 ) ;15: 31 > 235: -ltl r 1: il8-6: 25 t 12:04 > 80:25 ) ; :75--18:75 r 16: 05 > 107:00 '> 7: 5(J ) 2: 14 >, 10: 80,> 3:7'n )) 32: l0 r 214: ] 00,> 62:50 8:03 n I 5:63 ' ) ]

13 SUOMEN GEOLOGINEN TOIMISTO GEOTEKNITTßü TMDONANTOJA N:o 1. Lisiä saviemme teknillisten ominaisuuksicn tuntemiseen. Benj. Frosterus. Einta: 0: 50. N:o 2. Lisiä Pitkänrannan malmikentän historükkaan. Otto Trüstedü. Einta: 0:50. N:o 3. Lounais-Suomen kalkkikivet jakalkkiteollisuus. Bonj. Frosterus. Einta: 0: 50. N:o 4. Suomen pohjavosi, sen esiytyminon, paljous ia lükkeet. J. J. Ssilerholm. Ilinta: 0: 50. N:o 5, Orijärven malmikenttä. Otto Trüsüodt. I{inta: 0: 50, N:o 6. Suomen saviaines geologisena muodostumana ja teknillisenä tuotteenr. Benj. Frostorus. Ilinta: l: --. N:o 7. Kovasimien valmietus Suomessa. Beni. Frosterus. Hinta: 0: 50. N:o 8. Suomen graniittien teknillisistä ominaisuukgista. J. J. Sederbolnr. I{intal. l'. N:o 9. Saviteknillisiä -. tutkimuksia: Saviemme vedenpitoisuus. Kokeita lisäainekeilla kohottaa suomalaiston savien sulamispistettä. Benj. tr'ros- - terus. Hinta: 0: 75. N:o 10. Maanlaatujen syntyminen ja ominaisuudet. tsonj. Frosterus. Einta: l: --. N:o 11. Zur Frage nach der Einteilung der Böden in Nordwest-Europas Morärrengebieten. Von Benj. Frosterus (I) und K. Glinka (II). Ilinta:0:50. N:o 12. Ztt Frage nacb der Einteilung der Böden in Nordwest-Europas Moränengebieten (III). Von Benj. Frosterus. Einta:0:50. N:o 13, Ztr Frage naoh der Eirrteilung der Böden in Nordwost-Europas Moränengebieten (IV). Von Benj. Frosterus. Hinta: 0: 50. N:o 14. Zur Frage rrach der Einteilung cler Böden in Nordwest-Europas l[oränengebieton (V). Von Benj. Frosterus. Hinta: 3: -. N:o 15. Rauclan hapettumisasteen määrääminen humuspitoisissa aineissa, Eero Mäkinen. Ifinta: 0: 50. N:o 16. Über clio Ausfällung des Eisonoxyds und der Tonerde in finnländischen Sand- und Grusböden. Von. B. Aarnio. Hinta: 2: -. N:o 17. Iakttagelsor rörande gru{- och niinoralindustrin i Kanada och lörenta staterna. Al J. J. Sederholrn. Hinta -: 50. N:o 18. Dräiden barvinaisonrpien alkuaiueiden esiintymisestä Suomosea. Eoro Mäkinen. Ilinta -: 50.