JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUEEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUEEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS Esiopetuksen yleiset tavoitteet 3 Esiopetuksen tehtävä 3 Jyrängön esiopetustoiminnan lähtökohtia 4 Esiopetuksen toteutuksesta 4 ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET 1. Kieli ja vuorovaikutus 4 2. Matematiikka 5 3. Etiikka, katsomus ja uskontokasvatus 5 4. Ympäristö ja luonnontieto 6 5. Liikunta ja terveys 6 6. Taide ja kulttuuri 7 7. Mediakasvatus 8 PÄIVÄKOTI, PERHE JA KOULU Lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma 8 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 8 Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset 8 Esiopetuksen oppilashuolto 8 Ruokailu 9 Yhteistyö 9 Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun 9 Arviointi 9 2

3 Esiopetuksen yleiset tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on että lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Hän oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Heinolassa esiopetusta ohjaa lainsäädäntö, valtakunnallinen sekä kaupungin oma esiopetussuunnitelma ja päiväkotien omat suunnitelmat. Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Nämä ilmenevät kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista. Esiopetuksen tehtävä Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Lasten kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan kunnioittamalla lapsen kehitysvaihetta ja käyttämällä esiopetuksessa johdonmukaisia kokonaisuuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Keskeisiä sisältöjä on myös auttaa lasta kasvamaan vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon ja hyväksyy erilaisuuden, sekä edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. On myös tärkeää oppia säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään tilanteen vaatimalla tavalla. Harjoituttaa lasta toimimaan pitkäjänteisesti ja tekemään työnsä valmiiksi. 3

4 Jyrängön esiopetuksentoiminnan lähtökohtia Tavoitteenamme on luoda lapsille turvallinen ja hyväksyvä ympäristö leikkimiseen ja oppimiseen. Lapsi huomioidaan yksilönä ja häntä kunnioitetaan. Tavoitteenamme on yhdessä lasten ja vanhempien kanssa luoda mahdollisimman hyvät puitteet päivittäiselle toiminnalle. Toiminnassamme huomioimme lasten odotukset ja kiinnostuksen kohteet sekä sisällytämme siihen elämyksellisyyden, ilon ja leikin. Toimintamme lähtökohtana on lapsilähtöisyys ja yhteisöllisyys. Lapsen kiinnostuksen kohteet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Lapsen luontainen uteliaisuus ja oppimishalu toimivat toimintamme peruslähtökohtana. Lapsia kannustetaan kyselemään, tutkimaan ja kokeilemaan erilaisia asioita. Tarkoitus on, että lapsi oppii arvioimaan ja suunnittelemaan omaan toimintaansa yksin sekä ryhmässä. Parhaiten lapsi oppii omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Kun lapselle on muodostunut myönteinen kokemus ja käsitys oppimisesta, hänelle muodostuu halu oppia uutta. Esiopetuksen toteutuksesta Esiopetusta tarjotaan neljä tuntia päivässä klo 8-12, viitenä päivänä viikossa noudattaen koulujen toimintajaksoja (ei lauantaiopetusta). Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa, joko erillisinä esiopetusryhminä, tai integroidusti muiden päiväkotiryhmien yhteydessä. Oppilaat toimivat päivän aikana osan päivästä pienryhmissä. Esiopetuksessa käytämme Eskarimäki tehtäväkirjaa. Leikki on esikoulussa keskeisessä roolissa, sillä se on lapselle ominainen ja luonnollisin tapa toimia ja oppia. Aikuinen ohjaa ja / tai osallistuu leikkiin tarvittaessa. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET 1. Kieli ja vuorovaikutus Lähtökohtana ovat lapsen kokemus- ja mielikuvitusmaailma sekä arkipäivän tilanteet. Koululaistaitoja harjoittelemme arkipäivän tilanteiden kautta, sekä Eskarimäki -kirjan avulla. Sisältöinä: Riimit, lorut, sadut, tietokirjallisuus, Suun ja kielen motoriset harjoitukset Omat tarinat, sadutus Kuvalukeminen (lukusuunta) Luova ilmaisu, näytelmät, esiintymiset, eri teatterimuodot, Luku- ja kirjoitusvalmiuksien edistäminen (tavurytmi, tavun ja sanan erottaminen, sanoilla ja kielellä leikkiminen, kirjainten ja äänteiden tunnistaminen) Suur- ja pienaakkosiin tutustuminen, Mediakasvatus (tietokoneiden hyödyntäminen, sanomalehdet, valokuvat) 4

5 2. Matematiikka Tavoitteena on herätellä matemaattista tietoisuutta havainnollisesti leikin ja arkielämän tilanteiden ja avulla. Lapselle ei tarjota valmiita vastauksia vaan kannustetaan / autetaan ratkaisemaan asia itse. Sisältöinä: Käsitteiden opetteleminen; yhtä paljon, enemmän, vähemmän, eniten, vähiten. Tutustuminen käsitteisiin parillinen - pariton. Sijaintia ja suuntia osoittavien käsitteiden harjoitteleminen; takana, alla, ylhäällä, sivulla, vasen, oikea. Lukukäsitteeseen tutustuminen; lukumäärän kautta puhuttuun lukusanaan ja kirjoitettuun numeromerkintään lukualueella Geometrisiin tasokuvioihin tutustuminen. Mittaaminen, arviointi sekä vertailu. Lämpötiloihin ja aikakäsitteisiin tutustuminen. Looginen päättely 3. Etiikka, katsomus ja uskontokasvatus Lähtökohtana on lapsen jokapäiväisen elämän kohtaaminen tukien kotien uskonnollista ja elämänkatsomuksellista kasvatusta. Tavoitteena on omaksua hyvät tavat ja ottaa toiset huomioon. Kiinnitämme erityistä huomiota kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Tarjoamme mahdollisuuden lasta askarruttavien asioiden pohtimiseen ja keskusteluun. Etiikka Etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Tavoitteena on lapsen terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä kaiken elämän kunnioittaminen. Katsomus Kulttuurinen katsomuskasvatus. Kulttuurinen katsomuskasvatus on ryhmän kaikille lapsille yhteistä. Se ohjaa katsomukselliseen ajatteluun. Keskeisenä nousee yksilön arvo yhteisön jäsenenä: Kulttuuri- ja luontoperinnön tunteminen ja arvostaminen Vuoden keskeiset juhlapyhät ja -päivät; juhlaperinteet ja tavat Perheen ja suvun juhlat kuten häät, hautajaiset, kastejuhlat jne. Uskontokasvatus Tarjoamme mahdollisuuden kohdata uskontoon liittyviä asioita perheen vakaumuksen mukaisesti. Arjen lähimmäisyys on eräs uskontokasvatuksen keskeisiä sisältöjä: Yhteistyö seurakunnan kanssa Hiljentyminen Esioppilailla on kouluun siunaaminen keväisin. 5

6 4. Ympäristö- ja luonnontieto Lähtökohtana ovat lasten tekemät havainnot ja tutkimiset sekä kokeminen ja elämyksellisyys. Keskeistä on tutustuminen luonnonvaraiseen ja rakennettuun elinympäristöön. Sisältöinä: Metsäretket ja luonnonmateriaalin käyttö Lapsi ja lähiympäristö, Turvallinen kulkeminen liikenteessä, Lähiympäristön kasveihin ja eläimiin tutustuminen, Vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviin käsitteisiin ja ilmiöihin tutustuminen, Luonnon suojelu; lajittelu ja kierrätys. Tutustuminen kotikaupunkiin 5. Liikunta ja terveys Lähtökohtana on lapsen luontainen tarve liikkua, ja liikunnan ilosta nauttiminen, myönteinen asenne liikuntaa kohtaan. Oppimisympäristö on järjestetty liikuntaa tukevaksi. Tärkeä osa liikuntaa on me hengen luominen. Sisältöinä: Oman kehon hahmottaminen ja itsensä hyväksyminen. Motoristen perustaitojen harjaannuttaminen (esim. juoksurytmi, hypyt, pallonkäsittely, kuperkeikka) Uimaopetus, hiihto ja luistelu, pihaleikit, retkeily Monipuolisten liikuntavälineiden käyttäminen sisä- ja ulkoliikunnassa. Liikkumisen ilon ja virkistyksen kokeminen monipuolisen ja säännöllisen liikkumisen avulla, fyysisen kunnon nostaminen Vauhtivarpaat teemaviikko Liikuntatuokioissa olennaisena osana on mukana muun muassa matematiikkaa, musiikkia ja äidinkieltä. Lähiympäristön mahdollisuuksien hyödyntäminen Liikuntatoimen Kunnossa pienestä pitäen liikuntavälinekärryn lainaaminen. Liikuntatapahtumat Terveys Keskeistä on edistää lapsen psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän tasapainoa sekä ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin. Sisältöinä: Terveellisiin elämäntapoihin kasvaminen; hyvät ruokailutavat, monipuoliset ruokatottumukset, riittävä lepo, liikunta, ulkoilu ja hyvä suhde itseen ja kavereihin. Henkilökohtaiseen hygieniaan oppiminen. Sääolosuhteiden mukaan pukeutuminen. 6

7 6. Taide ja kulttuuri Lähtökohtana on tekemisen ilo elämyksien, luovuuden ja toiminnan avulla. Tutustumme taiteeseen ja kulttuuriin, monipuolisesti taidetta kokien ja itseilmaisua harjoittaen. Kuvataide Värien maailma Piirustus; erilaiset tekniikat lyijy- ja värikynillä, liiduilla, hiilillä ja tusseilla Maalaus; erilaiset tekniikat vesi-, peite- ja sormiväreillä sekä maaleilla Muovailu; massat, vahat, savi, lumi ja hiekka Rakentelu Askartelu ja käsityö Luova ja malliaskartelu Paperityöt; leikkaaminen, repiminen, rypistäminen, taittelu, pujottelu, liimaaminen Erilaisten askartelumateriaalien käyttö Luonnonmateriaalit Jätemateriaalit (pahvilaatikot ja rullat) Lanka- ja ompelutyöt, huovutus Puutyöt Musiikki Keskeistä on myönteiset kokemukset, elämykset ja innostuminen omaan ilmaisuun sekä ryhmässä että yksin. Lastenlaulut, laulu- ja perinneleikit, Vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät laulut, Keho- ja rytmisoittimet, Monipuolinen musiikin kuuntelu, Musiikkiliikunta, Musiikkimaalaus. 7

8 8. Mediakasvatus Valokuvien käyttö osana opetusta/toimintaa Tietokoneen käyttöön tutustuminen (lasten opetuspelit) Sanomalehtien hyödyntäminen (askartelu, Sanomalehtiviikko) PÄIVÄKOTI, PERHE JA KOULU Lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen esiopetussuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja esiopetusryhmän opettajan kanssa. Esiopetussuunnitelma laaditaan syksyllä, tarkistetaan keväällä. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Tarvittaessa opettajaa tukevat kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) ja oppilashuoltotyöryhmä. Esiopetussuunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset Eri kieliryhmistä tai kulttuuri- ja uskontotaustoista tulevat lapset huomioidaan esiopetuksessa, erityispiirteidensä mukaisesti perheitä kuunnellen. Esiopetuksen oppilashuolto Kiertävän erityislastentarhanopettajan ohjaus ja tuki käytettävissä. Esiopetuksen oppilashuoltoa toteutetaan yhdessä vanhempien kanssa ja vanhempien luvalla yksilöllisen tarpeen mukaan Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi sekä huoltajien kanssa käydyt keskustelut auttavat huomaamaan lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet (lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma). 8

9 Oppilashuoltotyöryhmä: esiopetuksen henkilökunnan edustaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä psykologi, tarvittaessa terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, toiminta- tai puheterapeutti sekä kuraattori Vanhemmat ovat mukana lapsen asioista sovittaessa tai heiltä on kirjallinen lupa lapsen asioiden käsittelemiseen Ryhmän kaikkia jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. Oppilastyöryhmän kokoontumisesta tehdään aina kirjallinen muistio. Ruokailu Yhteistyössä huoltajan ja lapsen sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta lapsen yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa Erityisruokavalioista vaaditaan terveydenhuollon todistus ruokahuollolle. Yhteistyö Kodin kanssa päivittäin. Lisäksi vanhempien kanssa esiopetus suunnitelma keskustelut syksyisin ja keväisin. Vanhempainillat Kelto: kiertävä erityislastentarhanopettaja Koulu (tiedonsiirtopalaverit, tutustumispäivät) Moniammatilliset työryhmät (neuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, sosiaaliohjaajat) Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun Esiopetuksessa laaditaan jokaiselle lapselle Lapsen henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma ja keväällä tehtävä koontisivu siirtyy tulevalle luokanopettajalle vanhempien luvalla. Tiedonsiirtokeskustelut esiopettajan ja luokanopettajan välillä, kouluun tutustumispäivät sekä esiopetuksenkoontisivun siirtyminen opettajalle auttavat kaikki osaltaan nivelvaiheen onnistumista. Tiedonsiirtokeskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja ja oppilashuollon henkilöstöä. Opetuksen ja koulunkäynnin kannalta välttämättömät tiedot voidaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä esiopetuksen ja koulun tiedonsiirtokeskusteluissa. Vanhemmilta on yleensä lupa tietojen vaihtamiseen. Arviointi Arviointia suoritetaan jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Palautetta annetaan opettajan ja huoltajien sekä mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Opettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvuja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Esiopetusta ja lapsen kehitystä arvioidaan vanhempien kanssa keväällä ennen esiopetuksen päättymistä ja tarvittaessa aikaisemminkin. 9

10 Heinolassa Päivi, Tero, Heini ja Anne 10