HEINOLAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMAN TIIVISTETTY VERSIO

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMAN TIIVISTETTY VERSIO päivitetty

2 SISÄLLYS sivu Esiopetuksen toiminta-ajatus ja tavoite 3 Esiopetuksen järjestäminen 3 Oppimiskäsitys 4 Oppimisympäristö 4 Työtavat 4 KESKEISET SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus 5 Matematiikka 5 Etiikka ja katsomus 5 Ympäristö ja luonnontieto 6 Terveys 6 Fyysinen ja motorinen kehitys 7 Taide ja kulttuuri 7 Oppilashuolto 8 Ruokailu 8 Koulukuljetus 9 Arviointi 9 Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun 9 Koulunkäynnin poikkeava aloittaminen: 9 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 9 Pedagoginen arvio ja tehostettu tuki 10 Pedagoginen selvitys ja erityinen tuki 10 Pidennetty oppivelvollisuus Lähikoulun yleisopetuksen luokka: 2. Tehostettu alkuluokka 3. Kieku-luokka (Niemelä) 4. Yksilöllisen opetuksen pienluokka Seminaarin koululla 5. TAO pienluokka kehitysvammaisille 2

3 Esiopetuksen toiminta-ajatus Lasten kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan kunnioittamalla lapsen kehitysvaihetta ja käyttämällä esiopetuksessa johdonmukaisia kokonaisuuksia. Esiopetuksen tavoitteena on: * Vahvistaa lapsen itsetuntoa ja luontaista oppimisen iloa hänen omien edellytystensä mukaan. * Auttaa lasta kasvamaan vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon ja hyväksyy erilaisuuden. * Oppia säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään tilanteen vaatimalla tavalla. * Harjoituttaa lasta toimimaan pitkäjänteisesti ja tekemään työnsä valmiiksi. * Opettaa lasta kuuntelemaan, keskustelemaan, neuvottelemaan, valitsemaan ja harkitsemaan. * Auttaa lasta selviytymään arkipäivän tilanteissa. * Tukea ja rohkaista lasta luovuuteen ja monipuoliseen itsensä ilmaisuun. * Ohjata lasta tietoiseksi omasta oppimisestaan. * Auttaa lasta pohtimaan eettisiä kysymyksiä. * Ohjata lasta nauttimaan luonnosta ja huolehtimaan lähiympäristöstään. * Tutustuttaa lasta paikalliseen, kansalliseen ja muihin kulttuureihin ja sen avulla vahvistaa lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. * Tukea joustavaa siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Esiopetus toteutetaan yhteistyössä perheiden kanssa valtakunnallisen ja Heinolan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman / esiopetussuunnitelman kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Kumppanuudessa huomiota kiinnitetään siihen, miten vanhemman lasta koskeva tietämys tulee kuulluksi, vastaanotetuksi, keskustelluksi ja jaetuksi vuoropuhelussa ammattilaisten kanssa. Kasvatuskumppanuus aikuisten yhteisvastuullisena huolenpitona lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta on kaikkien lasten oikeus. Kasvatuskumppanuuden erityisenä tehtävänä on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen erityisen tuen, avun ja suojelun tarve. Lapsen käyttäytymisen, oppimisen ja viihtymättömyyden ongelmat nähdään sosiaalisen yhteistoiminnan ja oppimisympäristön epäkohtina. Esiopetuksen järjestäminen Heinolassa varhaiskasvatus ja esiopetus toimivat sivistystoimen alaisuudessa. Esiopetus kuuluu perusopetuslain piiriin. Opetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia valtakunnallisia esiopetuksenopetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Esiopetusta tarjotaan neljä tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa noudattaen koulujen toimintajaksoja (ei lauantaiopetusta). Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa, joko erillisinä esiopetusryhminä, tai integroidusti muiden päiväkotiryhmien yhteydessä, koulujen yhteydessä erillisinä yksikköinä ja alkuluokissa. Alkuluokissa tehdään suunnitelmallista yhteistyötä esi- ja alkuopetuksessa perustuen opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin. Alkuluokka tukee lapsen kasvua ja kehitystä joustavilla opetusjärjestelyillä ja ehyellä koulupäivällä. Alkuluokassa lapselle järjestyy samoissa tiloissa, samojen aikuisten kanssa esi- ja alkuopetus, päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta. Alkuluokassa oppilaat toimivat päivän aikana osan päivästä pienryhmissä. Yksikkö huomioi esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tavoitteet sekä lapsen tarpeet ja oikeuden oppimiseen ja kasvatukseen parhaalla mahdollisella tavalla. 3

4 Oppimiskäsitys Esiopetuksessa lapsen oppiminen perustuu aktiiviseen tutkimiseen, oivaltamiseen, harjoittelemiseen ja ongelmanratkaisuun. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Lapsi muokkaa hankkimaansa tietoa kyselemällä, tutkimalla, kokeilemalla ja toteuttamalla sitä leikin kautta. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa. Oppimisympäristö Esiopetuksen toimintaympäristön lähtökohtana ovat lapsen tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja edellytykset toiminnallisuuteen sekä mahdollisuudet yhteistoimintaan. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Esteettisesti viihtyisät tilat, joissa huomioidaan toiminnallisuus, mahdollisuus omaan rauhaan, värit, valaistus sekä kalustus, luovat puitteet laadukkaalle esiopetukselle. Monipuolisilla ja ikätasoa vastaavilla toimintavälineillä tuetaan lapsen kasvua ja oppimista esiopetusiässä. Leikillä on tärkeä rooli esiopetuksessa. Henkilökunnan, lasten ja kodin välinen yhteistyö mahdollistaa lapsen turvallisen ja yksilöllisen kasvun ryhmässä. Ilmapiirin tulee olla myönteinen, kiireetön, kannustava, hyväksyvä sekä lasta että hänen perhettään kunnioittava. Riittävällä ja ammattitaitoisella henkilöstöllä taataan mahdollisuudet laadukkaaseen esiopetukseen, luotujen tavoitteiden saavuttamiseen sekä työrauhaan. Työtavat Esiopetuksessa työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Opetus rakentuu luonnollisista kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Kokonaisuuksissa eri sisältöalueet ovat läsnä samanaikaisesti. Esiopetusta toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman lapsilähtöisyys-periaatteen mukaan; lasten omat ideat ja tuntemukset ovat kasvattajalle tärkeitä ja ne toimivat lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen ohjaajina. Heinolassa jokaiselle esikoululaiselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa henkilökohtainen esiopetussuunnitelma. Esiopetussuunnitelmassa määritellään kunkin lapsen henkilökohtaiset vahvuudet ja tuentarpeet ja asetetaan tavoitteet. Esiopetussuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, neuvolan palautteita sekä terveydenhuollon asiantuntijoiden mahdollisia lausuntoja. Esiopetussuunnitelma laaditaan esiopetusvuoden alussa, se täydentyy vuoden kuluessa ja arvioidaan keväällä. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat tarvittaessa. Heinolassa esioppilaiden kehitystä ja oppimista arvioidaan Eskarin arki-materiaalilla. 4

5 KESKEISET SISÄLTÖALUEET Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Kieli ja vuorovaikutus Lähtökohtana on oppilaan kokemus- ja mielikuvitusmaailma sekä arkipäivän tilanteet. Keskeistä on ajattelun, suullisen ja luovan ilmaisun, sosiaalisuuden, tunneilmaisun, kuuntelun, kuullun ymmärtämisen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen sekä kielellisen tietoisuuden herättäminen. Sisältöinä: * Riimit, lorut, sadut, tietokirjallisuus, * Suun ja kielen motoriset harjoitukset * Omat tarinat, sadutus. * Kuvalukeminen (lukusuunta) * Luova ilmaisu, näytelmät, esiintymiset, eri teatterimuodot, * Luku- ja kirjoitusvalmiuksien edistäminen (tavurytmi, tavun ja sanan erottaminen, sanoilla ja kielellä leikkiminen, kirjainten ja äänteiden tunnistaminen) * Suur- ja pienaakkosiin tutustuminen, * Mediakasvatus (tietokoneiden hyödyntäminen, sanomalehdet, opetusvideot, valokuvat) Matematiikka Lähtökohtana on oppilaan kokemusmaailman ja arkipäivän tilanteet. Keskeistä on luokittelu, sarjoittaminen, vertailu, päättely ja ongelmanratkaisu arvioinnin, tutkimisen, keksimisen, kokeilun, innostavan oppimisympäristön, leikin ja matemaattisten pelien avulla. Sisältöinä: * Käsitteiden opetteleminen; yhtä paljon, enemmän, vähemmän, eniten, vähiten. * Tutustuminen käsitteisiin parillinen - pariton. * Sijaintia ja suuntia osoittavien käsitteiden harjoitteleminen; takana, alla, ylhäällä, sivulla, vasen, oikea. * Lukukäsitteeseen tutustuminen; lukumäärän kautta puhuttuun lukusanaan ja kirjoitettuun numeromerkintään lukualueella * Geometrisiin tasokuvioihin tutustuminen. * Mittaaminen, arviointi sekä vertailu. * Lasten maailmaan liittyvien asioiden esittäminen ja havainnollistaminen tukkimiehen kirjanpidon ja pylväsdiagrammien avulla esim. kengän koko, mieliruoka. * Lämpötiloihin ja aikakäsitteisiin tutustuminen. Etiikka ja katsomus Lähtökohtana on lapsen jokapäiväisen elämän kohtaaminen tukien kotien uskonnollista ja elämänkatsomuksellista kasvatusta. Keskeistä on tarjota lapselle mahdollisuus huoltajan valinnan mukaan uskonnollisen ja/tai elämänkatsomuksellisen yleissivistyksen kartuttamiseen sekä mahdollisuus kehittää valmiuksia kohdata niihin liittyviä aiheita ja kysymyksiä. Etiikka Etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Tavoitteena on lapsen terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä kaiken elämän kunnioittaminen. 5

6 Katsomus Kulttuurinen katsomuskasvatus. Kulttuurinen katsomuskasvatus on ryhmän kaikille lapsille yhteistä. Se ohjaa katsomukselliseen ajatteluun. Keskeisenä nousee yksilön arvo yhteisön jäsenenä: * Kulttuuri- ja luontoperinnön tunteminen ja arvostaminen * Vuoden keskeiset juhlapyhät ja -päivät; juhlaperinteet ja tavat * Perheen ja suvun juhlat kuten häät, hautajaiset, kastejuhlat jne. Uskontokasvatus Uskontokasvatuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita. Arjen lähimmäisyys on eräs uskontokasvatuksen keskeisiä sisältöjä: * Kirkkovuoden juhlien perinteisiin ja sisältöihin tutustuminen, * Lasten hengellinen musiikki * Yhteistyö seurakunnan kanssa * Hiljentyminen * Esioppilailla on kouluun siunaaminen keväisin. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustietokasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle ja tarkoitettu lähinnä uskontokuntaan kuulumattomille: * Kotien juhlat * Perinne * Lasten ikätason mukaisesti ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset; suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus Muu opetus Mikäli lapsi ei osallistu uskontokasvatukseen tai elämänkatsomustietokasvatukseen, hänelle tulee järjestää muuta toimintaa, jonka sisällöstä keskustellaan lapsen ja vanhempien kanssa. Ympäristö- ja luonnontieto Lähtökohtana ovat lasten tekemät havainnot ja tutkimiset sekä kokeminen ja elämyksellisyys. Keskeistä on tutustuminen luonnonvaraiseen ja rakennettuun elinympäristöön. Luonnon suojelu, erilaiset ihmiset ja kulttuurit sekä tiedostetaan ne osana suurempaa kokonaisuutta. Sisältöinä: * Lapsi, perhe ja lähiympäristö, * Turvallinen kulkeminen liikenteessä, * Lähiympäristön kasveihin ja eläimiin tutustuminen, * Vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviin käsitteisiin ja ilmiöihin tutustuminen, * Luonnon suojelu; lajittelu ja kierrätys. * Tutustuminen kotikaupunkiin Terveys Keskeistä on edistää lapsen psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän tasapainoa sekä ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin. 6

7 Sisällöt: * Sääolosuhteiden mukaan pukeutuminen. * Henkilökohtaiseen hygieniaan oppiminen. *Terveellisiin elämäntapoihin kasvaminen; hyvät ruokailutavat, monipuoliset ruokatottumukset, riittävä lepo ja liikunta Fyysinen ja motorinen kehitys Lähtökohtana on lapsen luontainen tarve liikkua. Keskeistä on edistää lapsen psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän tasapainoa sekä ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin. Liikuntatuokioilla huomioidaan vuodenaikojen ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Sisältöinä: *Oman kehon hahmottaminen, hyväksyminen ja ruumiillisen koskemattomuuden tiedostaminen. * Liikkumisen ilon ja virkistyksen kokeminen monipuolisen ja säännöllisen liikkumisen avulla, fyysisen kunnon nostaminen * Toisten huomioonottaminen, sääntöjen noudattaminen, yhteistyön, reilun pelin ja hyvien käytöstapojen oppiminen. * Motoristen perustaitojen harjaannuttaminen (esim. juoksurytmi, hypyt, pallonkäsittely, kuperkeikka) * Uimakoulu, hiihto ja luistelu, pihaleikit, kävellen retkeily * Monipuolisten liikuntavälineiden käyttäminen sisä- ja ulkoliikunnassa. * Yhteistyö Vierumäen urheiluopiston opiskelijoiden kanssa * Hienomotoristen taitojen harjaannuttaminen (esim. kynä, sakset, helmet, rakentelu) Taide ja kulttuuri Lähtökohtana on tekemisen ilo elämyksien, luovuuden ja toiminnan avulla. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn sekä oman ja muiden työn arvostamiseen ja vaalimaan luonnon sekä rakennetun ympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Esiopetuksessa korostetaan työskentelyprosessia, jossa voidaan yhdistellä eri taidealueita. Näin tuetaan lapsen kokonaisvaltaista ilmaisua. Kuvataide * Värien maailma * Piirustus; erilaiset tekniikat lyijy- ja värikynillä, liiduilla, hiilillä ja tusseilla * Maalaus; erilaiset tekniikat vesi-, peite- ja sormiväreillä sekä maaleilla * Muovailu; massat, vahat, savi, lumi ja hiekka * Painanta; erilaiset tekniikat * Tilateokset, sommitelmat, maataide * Rakentelu Askartelu ja käsityö * Luova ja malliaskartelu * Paperityöt; leikkaaminen, repiminen, rypistäminen, taittelu, pujottelu, liimaaminen * Erilaisten askartelumateriaalien käyttö * Luonnonmateriaalit * Jätemateriaalit * Lanka- ja ompelutyöt 7

8 * Kankaanpainanta Musiikki Keskeistä on myönteiset kokemukset, elämykset ja innostuminen omaan ilmaisuun sekä ryhmässä että yksin. * Lastenlaulut, laulu- ja perinneleikit, * Vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät laulut, * Keho- ja rytmisoittimet, * Monipuolinen musiikin kuuntelu, * Musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen, * Musiikkiliikunta, * Musiikkimaalaus. Oppilashuolto *Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi sekä huoltajien kanssa käydyt keskustelut auttavat huomaamaan lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet (lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma). *Oppilashuoltotyöryhmä: esiopetuksen henkilökunnan edustaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä psykologi, tarvittaessa terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, toiminta- tai puheterapeutti sekä kuraattori *Vanhemmat ovat mukana lapsen asioista sovittaessa tai heiltä on kirjallinen lupa lapsen asioiden käsittelemiseen (lomake löytyy Intrasta ja varhaiserityiskasvatuskansiosta). *Oppilashuollon asioita voidaan käsitellä myös esiopetuspaikan pienemmässä oppilashuoltoryhmässä, jonka muodostavat päiväkodinjohtaja, esiopettaja ja kelto * Ryhmän kaikkia jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. * Oppilastyöryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. *Myös vanhemmat voivat tuoda aiheita oppilastyöryhmään *Oppilastyöryhmän kokoontumisesta tehdään aina kirjallinen muistio. Ruokailu *Ruokapalvelu on teknisen toimen alaisuudessa *Kuuden viikon ruokalistat ovat nähtävissä esiopetusryhmien ilmoitustauluilla, paikallislehdessä sekä netissä *Ruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä esiopetuksen henkilöstön ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken *Yhteistyössä huoltajan ja lapsen sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta lapsen yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa 8

9 *Erityisruokavalioista vaaditaan terveydenhuollon todistus ruokahuollolle. Koulukuljetus *Ohjeet koulukuljetuksesta löytyvät Heinolan kaupungin sivuilta Arviointi Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja mahdollisessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa tai muulla tavoin asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat. Arviointia suoritetaan jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Palautetta annetaan opettajan ja huoltajien sekä mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Opettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvuja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Esiopetusta ja lapsen kehitystä arvioidaan vanhempien kanssa keväällä ennen esiopetuksen päättymistä ja tarvittaessa aikaisemminkin. Lapsen oppimisvalmiuksia ja etenemistä arvioidaan aina tukimuodon muuttuessa. Lapsi osallistuu näihin arviointeihin taitojensa mukaan. Esiopetuksesta annetaan osallistumistodistus. Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun Esiopetuksessa laaditaan jokaiselle lapselle Lapsen henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma ja keväällä tehtävä koontisivu siirtyy tulevalle luokanopettajalle vanhempien luvalla. Tiedonsiirtokeskustelut esiopettajan ja luokanopettajan välillä, kouluun tutustumispäivät sekä esiopetuksenkoontisivun siirtyminen opettajalle auttavat kaikki osaltaan nivelvaiheen onnistumista. Tiedonsiirtokeskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja ja oppilashuollon henkilöstöä. Jo erityiseen tukeen siirrettyjen oppilaiden kohdalla järjestetään tiedonsiirtopalaveri yksilökohtaisesti niin, että vanhemmilla on mahdollisuus olla mukana. Opetuksen ja koulunkäynnin kannalta välttämättömät tiedot voidaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä esiopetuksen ja koulun tiedonsiirtokeskusteluissa. Vanhemmilta on yleensä lupa tietojen vaihtamiseen. Koulunkäynnin poikkeava aloittaminen: Koulun aloittaminen vuotta aikaisemmin tai myöhemmin vaatii psykologin arvion lapsen kehityksestä. Arvio toimitetaan vanhempien hakemuksen kanssa koulutusvirastoon. Lomake löytyy Intrasta ja varhaiserityiskasvatuskansiosta. (Koulunkäynnin poikkeuksellinen aloittaminen). Koulunsa vuotta myöhemmin aloittavan lapsen esiopetus järjestetään pääsääntöisesti lapsen lähiesiopetuspaikassa. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Tuki annetaan erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Tarvittaessa opettajaa tukevat 9

10 kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) ja oppilashuoltotyöryhmä. Esiopetussuunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Pedagoginen arvio ja tehostettu tuki Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, joka tehdään eskarin arki-materiaalin laajennetun havainnointilomakkeen, lapselle tehdyn esiopetussuunnitelman ja siihen liitettävän koontisivun avulla yhdessä vanhempien kanssa. Esiopettaja huolehtii kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa pedagogisen arvion tekemisestä vanhempien ja lapsen kanssa. Tarvittaessa arvion tekemiseen osallistuu muitakin asiantuntijoita. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen riittävyys tarkastetaan säännöllisesti ja lapsi siirtyy takaisin yleiseen tukeen heti, kun se on mahdollista. Erityisen tuen piirissä olevan lapsen esiopetus järjestetään pääsääntöisesti lähiesiopetuspaikassa. Tarvittaessa esiopetus voidaan järjestää muullakin tavalla. Lapsen kehityksen edistyminen edellyttää, että lapsen vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ollaan tietoisia ja ne huomioidaan esiopetusta järjestettäessä. Erityisen tuen järjestäminen vaatii hyvää yhteistyöstä lapsen vanhempien, esiopetushenkilöstön ja muiden lapsen kanssa toimivien kesken. Erityisen tuen päätöksen tekee koulutusjohtaja vanhempien hakemuksen, pedagogisen selvityksen, oppimissuunnitelman ja asiantuntijalausunnon perusteella. Pedagoginen selvitys ja erityinen tuki Pedagoginen selvitys muodostuu esiopettajan ja kelton tekemästä palautteesta lapsen oppimisen edistymisestä (Pedagoginen selvitys-lomake) ja moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän arviosta. Lomakkeeseen kirjataan mitä tukimuotoja lapsella on ollut käytössä ja miten ne ovat auttaneet lasta sekä arvio, siitä mitä tukitoimia lapsi tulevaisuudessa tarvitsee. Pedagogista selvitystä tehtäessä voidaan käyttää apuna tehostetun tuen valikkoa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Pedagogisesta selvityksestä ja sen sisällöstä keskustellaan vanhempien kanssa. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee hankkia muita lausuntoja, kuten psykologin tai lääkärin lausunto. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä vanhempien kanssa. Toisena esiopetusvuonna joko tuleva opettaja tai erityisopetuksen koordinaattori osallistuu HOJKS:n laadintaan. Erityisen tuen päätöksen tekee koulutusjohtaja. Erityisen tuen päätös tarkistetaan esiopetusvuoden keväällä lapsen koulumuotoa mietittäessä, kun lapsen koulupaikka on selvinnyt. Siirtopalavereissa täytetään vanhempien kanssa erityisen tuen tarkistaminen -lomake ja siihen liitetään päivitetty pedagoginen selvitys. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Päätöksen tekee koulutusjohtaja vanhempien hakemuksen, asiantuntijalausunnon, pedagogisen selvityksen ja oppimissuunnitelman perusteella. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. 10

11 Pidennetty oppivelvollisuus Heinolassa pidennetyn oppivelvollisuuden lapsi voi aloittaa koulunsa vaihtoehtoisesti seuraavasti: 1. Lähikoulun yleisopetuksen luokka: Jos erityisen tuen piirissä oleva oppilas sijoitetaan lähikoulun yleisopetuksen luokkaan, täytyy opetusryhmän rakenne ja toimintaedellytykset arvioida. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi tilaratkaisuja, mahdollisuuksia oppilaiden joustavaan ryhmittelyyn, myös laaja-alaisen erityisopettajan palvelut tulee kartoittaa, mahdolliset käytettävissä olevat koulunkäyntiavustajapalvelut on huomioitava. On myös huomioitava erityisoppilaan kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huolehtia niistä lähikoulussa. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opintojen edistyminen edellyttää. että oppilasta opettavat opettajat ovat tietoisia oppilaan vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne opetuksessaan. Integraation onnistuminen edellyttää, että opettajat saavat konsultaatiota ja tukea erityisen tuen järjestämisessä laaja-alaiselta erityisopettajalta tai esim. Seminaarin koulun erityisopettajilta. 2. Tehostettu alkuluokka (Tommola-talo) (Myös tehostettu tukea saavat lapset) Tehostetun alkuluokan tarkoituksena on harjoitella oppimisen taitoja, kouluvalmiuksia sekä antaa lapselle kypsymisaikaa pienemmässä ryhmässä. Esiopetuksessa huomatun tehostetun tuen tarpeen ( esim. lapsen sosioemotionaalisen käyttäytymisen vaikeudet, lievät oppimisvaikeudet, kielelliset erityisvaikeudet, motoriset erityisvaikeudet, hahmotusvaikeudet tai muut isossa luokassa toimimista haittaavat vaikeudet) perusteella psykologi ja kiertävä erityislastentarhanopettaja tekevät suositukset tehostetulle alkuluokalle siirtymisestä. Esiopetuksessa on todennäköisesti jo aloitettu tehostettu tuki ja keväällä oppimissuunnitelmaa tarkistettaessa todetaan tehostetun tuen jatkuvan Tehostetulla alkuluokalla. Vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tehostetun alkuluokan käytyään, lapsella on mahdollisuus siirtyä ensimmäiselle tai toiselle luokalle omaan lähikouluunsa tai jos tarve vaatii, erityisluokan oppilaaksi. 3. Kieku-luokka (Niemelä) Kieku, kielellisen kuntoutuksen, -luokka on tarkoitettu heinolalaisille 1-2-luokan oppilaille, joilla on dysfasiadiagnoosi tai muu todettu kielenkehityksen vaikeus, esim. lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus. Kieku-luokalla opiskellaan 1. ja 2. vuosiluokan oppisisällöt ja luokalla voi olla 1-3 vuotta. Oppilaita luokassa voi suosituksen mukaan olla enintään kymmenen (10). Opetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, mutta oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kieku-luokan oppilaat osallistuvat vastaavien vuosiluokkien musiikin, liikunnan ja englannin tunneille integroituina oppilaina. Myös muissa aineissa integraatio voi olla mahdollista. Kieku-luokan jälkeen tavoitteena on integroida oppilas hänelle parhaiten soveltuvaan lähikoulunsa luokkaan. 4. Yksilöllisen opetuksen pienluokka Seminaarin koululla Luokan koko on 10 oppilasta, ja luokassa on yleensä opettajan lisäksi avustaja. Jokainen erityisluokan oppilas opiskelee yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti, jotka määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. HOJKS tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Taito- ja taideaineet pyritään opettamaan yleisen opetussuunnitelman mukaan. 5. Toiminta-alueittain opiskelevien (TAO) pienluokka kehitysvammaisille Seminaarin koululla 11

12 Miten lapsen polku johtaa TAO -luokalle Synnytyssairaalassa lapsen kehitysvamman toteaminen sikiökaudella tai syntymän jälkeen. Lastenneuvola epäilee poikkeavaa kehitystä ja tekee kehityksellisen tutkimuksen. Seuraavaksi erikoissairaanhoito/lastenneurologian poliklinikka tutkii ja asettaa diagnoosin. Kehitysvammahuollon koordinaattori tekee kotikäynnin ja laaditaan lapselle palvelusuunnitelma järjestää yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa suunnitelmien mukaiset palvelut. Esiopetusvuonna seuraavat erityisopettajan konsultointikäynnit ja asiantuntijalausunto pidennetystä oppivelvollisuudesta. Pidennetty oppivelvollisuus asetetaan vanhempien suostumuksella. Koulutusjohtaja tekee päätöksen erityisestä tuesta, lastenneurologian osaston seurantakäynteihin ja tutkimusjaksoihin perustuva arvio koulumuodosta. Vanhempien suostumus TAO luokalle menemisestä. 12