HEINOLAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMAN TIIVISTETTY VERSIO
|
|
- Juho-Matti Kokkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HEINOLAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMAN TIIVISTETTY VERSIO päivitetty
2 SISÄLLYS sivu Esiopetuksen toiminta-ajatus ja tavoite 3 Esiopetuksen järjestäminen 3 Oppimiskäsitys 4 Oppimisympäristö 4 Työtavat 4 KESKEISET SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus 5 Matematiikka 5 Etiikka ja katsomus 5 Ympäristö ja luonnontieto 6 Terveys 6 Fyysinen ja motorinen kehitys 7 Taide ja kulttuuri 7 Oppilashuolto 8 Ruokailu 8 Koulukuljetus 9 Arviointi 9 Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun 9 Koulunkäynnin poikkeava aloittaminen: 9 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 9 Pedagoginen arvio ja tehostettu tuki 10 Pedagoginen selvitys ja erityinen tuki 10 Pidennetty oppivelvollisuus Lähikoulun yleisopetuksen luokka: 2. Tehostettu alkuluokka 3. Kieku-luokka (Niemelä) 4. Yksilöllisen opetuksen pienluokka Seminaarin koululla 5. TAO pienluokka kehitysvammaisille 2
3 Esiopetuksen toiminta-ajatus Lasten kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan kunnioittamalla lapsen kehitysvaihetta ja käyttämällä esiopetuksessa johdonmukaisia kokonaisuuksia. Esiopetuksen tavoitteena on: * Vahvistaa lapsen itsetuntoa ja luontaista oppimisen iloa hänen omien edellytystensä mukaan. * Auttaa lasta kasvamaan vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon ja hyväksyy erilaisuuden. * Oppia säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään tilanteen vaatimalla tavalla. * Harjoituttaa lasta toimimaan pitkäjänteisesti ja tekemään työnsä valmiiksi. * Opettaa lasta kuuntelemaan, keskustelemaan, neuvottelemaan, valitsemaan ja harkitsemaan. * Auttaa lasta selviytymään arkipäivän tilanteissa. * Tukea ja rohkaista lasta luovuuteen ja monipuoliseen itsensä ilmaisuun. * Ohjata lasta tietoiseksi omasta oppimisestaan. * Auttaa lasta pohtimaan eettisiä kysymyksiä. * Ohjata lasta nauttimaan luonnosta ja huolehtimaan lähiympäristöstään. * Tutustuttaa lasta paikalliseen, kansalliseen ja muihin kulttuureihin ja sen avulla vahvistaa lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. * Tukea joustavaa siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Esiopetus toteutetaan yhteistyössä perheiden kanssa valtakunnallisen ja Heinolan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman / esiopetussuunnitelman kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Kumppanuudessa huomiota kiinnitetään siihen, miten vanhemman lasta koskeva tietämys tulee kuulluksi, vastaanotetuksi, keskustelluksi ja jaetuksi vuoropuhelussa ammattilaisten kanssa. Kasvatuskumppanuus aikuisten yhteisvastuullisena huolenpitona lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta on kaikkien lasten oikeus. Kasvatuskumppanuuden erityisenä tehtävänä on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen erityisen tuen, avun ja suojelun tarve. Lapsen käyttäytymisen, oppimisen ja viihtymättömyyden ongelmat nähdään sosiaalisen yhteistoiminnan ja oppimisympäristön epäkohtina. Esiopetuksen järjestäminen Heinolassa varhaiskasvatus ja esiopetus toimivat sivistystoimen alaisuudessa. Esiopetus kuuluu perusopetuslain piiriin. Opetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia valtakunnallisia esiopetuksenopetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Esiopetusta tarjotaan neljä tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa noudattaen koulujen toimintajaksoja (ei lauantaiopetusta). Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa, joko erillisinä esiopetusryhminä, tai integroidusti muiden päiväkotiryhmien yhteydessä, koulujen yhteydessä erillisinä yksikköinä ja alkuluokissa. Alkuluokissa tehdään suunnitelmallista yhteistyötä esi- ja alkuopetuksessa perustuen opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin. Alkuluokka tukee lapsen kasvua ja kehitystä joustavilla opetusjärjestelyillä ja ehyellä koulupäivällä. Alkuluokassa lapselle järjestyy samoissa tiloissa, samojen aikuisten kanssa esi- ja alkuopetus, päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta. Alkuluokassa oppilaat toimivat päivän aikana osan päivästä pienryhmissä. Yksikkö huomioi esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tavoitteet sekä lapsen tarpeet ja oikeuden oppimiseen ja kasvatukseen parhaalla mahdollisella tavalla. 3
4 Oppimiskäsitys Esiopetuksessa lapsen oppiminen perustuu aktiiviseen tutkimiseen, oivaltamiseen, harjoittelemiseen ja ongelmanratkaisuun. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Lapsi muokkaa hankkimaansa tietoa kyselemällä, tutkimalla, kokeilemalla ja toteuttamalla sitä leikin kautta. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa. Oppimisympäristö Esiopetuksen toimintaympäristön lähtökohtana ovat lapsen tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja edellytykset toiminnallisuuteen sekä mahdollisuudet yhteistoimintaan. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Esteettisesti viihtyisät tilat, joissa huomioidaan toiminnallisuus, mahdollisuus omaan rauhaan, värit, valaistus sekä kalustus, luovat puitteet laadukkaalle esiopetukselle. Monipuolisilla ja ikätasoa vastaavilla toimintavälineillä tuetaan lapsen kasvua ja oppimista esiopetusiässä. Leikillä on tärkeä rooli esiopetuksessa. Henkilökunnan, lasten ja kodin välinen yhteistyö mahdollistaa lapsen turvallisen ja yksilöllisen kasvun ryhmässä. Ilmapiirin tulee olla myönteinen, kiireetön, kannustava, hyväksyvä sekä lasta että hänen perhettään kunnioittava. Riittävällä ja ammattitaitoisella henkilöstöllä taataan mahdollisuudet laadukkaaseen esiopetukseen, luotujen tavoitteiden saavuttamiseen sekä työrauhaan. Työtavat Esiopetuksessa työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Opetus rakentuu luonnollisista kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Kokonaisuuksissa eri sisältöalueet ovat läsnä samanaikaisesti. Esiopetusta toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman lapsilähtöisyys-periaatteen mukaan; lasten omat ideat ja tuntemukset ovat kasvattajalle tärkeitä ja ne toimivat lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen ohjaajina. Heinolassa jokaiselle esikoululaiselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa henkilökohtainen esiopetussuunnitelma. Esiopetussuunnitelmassa määritellään kunkin lapsen henkilökohtaiset vahvuudet ja tuentarpeet ja asetetaan tavoitteet. Esiopetussuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, neuvolan palautteita sekä terveydenhuollon asiantuntijoiden mahdollisia lausuntoja. Esiopetussuunnitelma laaditaan esiopetusvuoden alussa, se täydentyy vuoden kuluessa ja arvioidaan keväällä. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat tarvittaessa. Heinolassa esioppilaiden kehitystä ja oppimista arvioidaan Eskarin arki-materiaalilla. 4
5 KESKEISET SISÄLTÖALUEET Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Kieli ja vuorovaikutus Lähtökohtana on oppilaan kokemus- ja mielikuvitusmaailma sekä arkipäivän tilanteet. Keskeistä on ajattelun, suullisen ja luovan ilmaisun, sosiaalisuuden, tunneilmaisun, kuuntelun, kuullun ymmärtämisen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen sekä kielellisen tietoisuuden herättäminen. Sisältöinä: * Riimit, lorut, sadut, tietokirjallisuus, * Suun ja kielen motoriset harjoitukset * Omat tarinat, sadutus. * Kuvalukeminen (lukusuunta) * Luova ilmaisu, näytelmät, esiintymiset, eri teatterimuodot, * Luku- ja kirjoitusvalmiuksien edistäminen (tavurytmi, tavun ja sanan erottaminen, sanoilla ja kielellä leikkiminen, kirjainten ja äänteiden tunnistaminen) * Suur- ja pienaakkosiin tutustuminen, * Mediakasvatus (tietokoneiden hyödyntäminen, sanomalehdet, opetusvideot, valokuvat) Matematiikka Lähtökohtana on oppilaan kokemusmaailman ja arkipäivän tilanteet. Keskeistä on luokittelu, sarjoittaminen, vertailu, päättely ja ongelmanratkaisu arvioinnin, tutkimisen, keksimisen, kokeilun, innostavan oppimisympäristön, leikin ja matemaattisten pelien avulla. Sisältöinä: * Käsitteiden opetteleminen; yhtä paljon, enemmän, vähemmän, eniten, vähiten. * Tutustuminen käsitteisiin parillinen - pariton. * Sijaintia ja suuntia osoittavien käsitteiden harjoitteleminen; takana, alla, ylhäällä, sivulla, vasen, oikea. * Lukukäsitteeseen tutustuminen; lukumäärän kautta puhuttuun lukusanaan ja kirjoitettuun numeromerkintään lukualueella * Geometrisiin tasokuvioihin tutustuminen. * Mittaaminen, arviointi sekä vertailu. * Lasten maailmaan liittyvien asioiden esittäminen ja havainnollistaminen tukkimiehen kirjanpidon ja pylväsdiagrammien avulla esim. kengän koko, mieliruoka. * Lämpötiloihin ja aikakäsitteisiin tutustuminen. Etiikka ja katsomus Lähtökohtana on lapsen jokapäiväisen elämän kohtaaminen tukien kotien uskonnollista ja elämänkatsomuksellista kasvatusta. Keskeistä on tarjota lapselle mahdollisuus huoltajan valinnan mukaan uskonnollisen ja/tai elämänkatsomuksellisen yleissivistyksen kartuttamiseen sekä mahdollisuus kehittää valmiuksia kohdata niihin liittyviä aiheita ja kysymyksiä. Etiikka Etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Tavoitteena on lapsen terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä kaiken elämän kunnioittaminen. 5
6 Katsomus Kulttuurinen katsomuskasvatus. Kulttuurinen katsomuskasvatus on ryhmän kaikille lapsille yhteistä. Se ohjaa katsomukselliseen ajatteluun. Keskeisenä nousee yksilön arvo yhteisön jäsenenä: * Kulttuuri- ja luontoperinnön tunteminen ja arvostaminen * Vuoden keskeiset juhlapyhät ja -päivät; juhlaperinteet ja tavat * Perheen ja suvun juhlat kuten häät, hautajaiset, kastejuhlat jne. Uskontokasvatus Uskontokasvatuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita. Arjen lähimmäisyys on eräs uskontokasvatuksen keskeisiä sisältöjä: * Kirkkovuoden juhlien perinteisiin ja sisältöihin tutustuminen, * Lasten hengellinen musiikki * Yhteistyö seurakunnan kanssa * Hiljentyminen * Esioppilailla on kouluun siunaaminen keväisin. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustietokasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle ja tarkoitettu lähinnä uskontokuntaan kuulumattomille: * Kotien juhlat * Perinne * Lasten ikätason mukaisesti ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset; suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus Muu opetus Mikäli lapsi ei osallistu uskontokasvatukseen tai elämänkatsomustietokasvatukseen, hänelle tulee järjestää muuta toimintaa, jonka sisällöstä keskustellaan lapsen ja vanhempien kanssa. Ympäristö- ja luonnontieto Lähtökohtana ovat lasten tekemät havainnot ja tutkimiset sekä kokeminen ja elämyksellisyys. Keskeistä on tutustuminen luonnonvaraiseen ja rakennettuun elinympäristöön. Luonnon suojelu, erilaiset ihmiset ja kulttuurit sekä tiedostetaan ne osana suurempaa kokonaisuutta. Sisältöinä: * Lapsi, perhe ja lähiympäristö, * Turvallinen kulkeminen liikenteessä, * Lähiympäristön kasveihin ja eläimiin tutustuminen, * Vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviin käsitteisiin ja ilmiöihin tutustuminen, * Luonnon suojelu; lajittelu ja kierrätys. * Tutustuminen kotikaupunkiin Terveys Keskeistä on edistää lapsen psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän tasapainoa sekä ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin. 6
7 Sisällöt: * Sääolosuhteiden mukaan pukeutuminen. * Henkilökohtaiseen hygieniaan oppiminen. *Terveellisiin elämäntapoihin kasvaminen; hyvät ruokailutavat, monipuoliset ruokatottumukset, riittävä lepo ja liikunta Fyysinen ja motorinen kehitys Lähtökohtana on lapsen luontainen tarve liikkua. Keskeistä on edistää lapsen psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän tasapainoa sekä ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin. Liikuntatuokioilla huomioidaan vuodenaikojen ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Sisältöinä: *Oman kehon hahmottaminen, hyväksyminen ja ruumiillisen koskemattomuuden tiedostaminen. * Liikkumisen ilon ja virkistyksen kokeminen monipuolisen ja säännöllisen liikkumisen avulla, fyysisen kunnon nostaminen * Toisten huomioonottaminen, sääntöjen noudattaminen, yhteistyön, reilun pelin ja hyvien käytöstapojen oppiminen. * Motoristen perustaitojen harjaannuttaminen (esim. juoksurytmi, hypyt, pallonkäsittely, kuperkeikka) * Uimakoulu, hiihto ja luistelu, pihaleikit, kävellen retkeily * Monipuolisten liikuntavälineiden käyttäminen sisä- ja ulkoliikunnassa. * Yhteistyö Vierumäen urheiluopiston opiskelijoiden kanssa * Hienomotoristen taitojen harjaannuttaminen (esim. kynä, sakset, helmet, rakentelu) Taide ja kulttuuri Lähtökohtana on tekemisen ilo elämyksien, luovuuden ja toiminnan avulla. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn sekä oman ja muiden työn arvostamiseen ja vaalimaan luonnon sekä rakennetun ympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Esiopetuksessa korostetaan työskentelyprosessia, jossa voidaan yhdistellä eri taidealueita. Näin tuetaan lapsen kokonaisvaltaista ilmaisua. Kuvataide * Värien maailma * Piirustus; erilaiset tekniikat lyijy- ja värikynillä, liiduilla, hiilillä ja tusseilla * Maalaus; erilaiset tekniikat vesi-, peite- ja sormiväreillä sekä maaleilla * Muovailu; massat, vahat, savi, lumi ja hiekka * Painanta; erilaiset tekniikat * Tilateokset, sommitelmat, maataide * Rakentelu Askartelu ja käsityö * Luova ja malliaskartelu * Paperityöt; leikkaaminen, repiminen, rypistäminen, taittelu, pujottelu, liimaaminen * Erilaisten askartelumateriaalien käyttö * Luonnonmateriaalit * Jätemateriaalit * Lanka- ja ompelutyöt 7
8 * Kankaanpainanta Musiikki Keskeistä on myönteiset kokemukset, elämykset ja innostuminen omaan ilmaisuun sekä ryhmässä että yksin. * Lastenlaulut, laulu- ja perinneleikit, * Vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät laulut, * Keho- ja rytmisoittimet, * Monipuolinen musiikin kuuntelu, * Musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen, * Musiikkiliikunta, * Musiikkimaalaus. Oppilashuolto *Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi sekä huoltajien kanssa käydyt keskustelut auttavat huomaamaan lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet (lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma). *Oppilashuoltotyöryhmä: esiopetuksen henkilökunnan edustaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä psykologi, tarvittaessa terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, toiminta- tai puheterapeutti sekä kuraattori *Vanhemmat ovat mukana lapsen asioista sovittaessa tai heiltä on kirjallinen lupa lapsen asioiden käsittelemiseen (lomake löytyy Intrasta ja varhaiserityiskasvatuskansiosta). *Oppilashuollon asioita voidaan käsitellä myös esiopetuspaikan pienemmässä oppilashuoltoryhmässä, jonka muodostavat päiväkodinjohtaja, esiopettaja ja kelto * Ryhmän kaikkia jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. * Oppilastyöryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. *Myös vanhemmat voivat tuoda aiheita oppilastyöryhmään *Oppilastyöryhmän kokoontumisesta tehdään aina kirjallinen muistio. Ruokailu *Ruokapalvelu on teknisen toimen alaisuudessa *Kuuden viikon ruokalistat ovat nähtävissä esiopetusryhmien ilmoitustauluilla, paikallislehdessä sekä netissä *Ruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä esiopetuksen henkilöstön ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken *Yhteistyössä huoltajan ja lapsen sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta lapsen yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa 8
9 *Erityisruokavalioista vaaditaan terveydenhuollon todistus ruokahuollolle. Koulukuljetus *Ohjeet koulukuljetuksesta löytyvät Heinolan kaupungin sivuilta Arviointi Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja mahdollisessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa tai muulla tavoin asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat. Arviointia suoritetaan jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Palautetta annetaan opettajan ja huoltajien sekä mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Opettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvuja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Esiopetusta ja lapsen kehitystä arvioidaan vanhempien kanssa keväällä ennen esiopetuksen päättymistä ja tarvittaessa aikaisemminkin. Lapsen oppimisvalmiuksia ja etenemistä arvioidaan aina tukimuodon muuttuessa. Lapsi osallistuu näihin arviointeihin taitojensa mukaan. Esiopetuksesta annetaan osallistumistodistus. Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun Esiopetuksessa laaditaan jokaiselle lapselle Lapsen henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma ja keväällä tehtävä koontisivu siirtyy tulevalle luokanopettajalle vanhempien luvalla. Tiedonsiirtokeskustelut esiopettajan ja luokanopettajan välillä, kouluun tutustumispäivät sekä esiopetuksenkoontisivun siirtyminen opettajalle auttavat kaikki osaltaan nivelvaiheen onnistumista. Tiedonsiirtokeskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja ja oppilashuollon henkilöstöä. Jo erityiseen tukeen siirrettyjen oppilaiden kohdalla järjestetään tiedonsiirtopalaveri yksilökohtaisesti niin, että vanhemmilla on mahdollisuus olla mukana. Opetuksen ja koulunkäynnin kannalta välttämättömät tiedot voidaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä esiopetuksen ja koulun tiedonsiirtokeskusteluissa. Vanhemmilta on yleensä lupa tietojen vaihtamiseen. Koulunkäynnin poikkeava aloittaminen: Koulun aloittaminen vuotta aikaisemmin tai myöhemmin vaatii psykologin arvion lapsen kehityksestä. Arvio toimitetaan vanhempien hakemuksen kanssa koulutusvirastoon. Lomake löytyy Intrasta ja varhaiserityiskasvatuskansiosta. (Koulunkäynnin poikkeuksellinen aloittaminen). Koulunsa vuotta myöhemmin aloittavan lapsen esiopetus järjestetään pääsääntöisesti lapsen lähiesiopetuspaikassa. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Tuki annetaan erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Tarvittaessa opettajaa tukevat 9
10 kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) ja oppilashuoltotyöryhmä. Esiopetussuunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Pedagoginen arvio ja tehostettu tuki Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, joka tehdään eskarin arki-materiaalin laajennetun havainnointilomakkeen, lapselle tehdyn esiopetussuunnitelman ja siihen liitettävän koontisivun avulla yhdessä vanhempien kanssa. Esiopettaja huolehtii kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa pedagogisen arvion tekemisestä vanhempien ja lapsen kanssa. Tarvittaessa arvion tekemiseen osallistuu muitakin asiantuntijoita. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen riittävyys tarkastetaan säännöllisesti ja lapsi siirtyy takaisin yleiseen tukeen heti, kun se on mahdollista. Erityisen tuen piirissä olevan lapsen esiopetus järjestetään pääsääntöisesti lähiesiopetuspaikassa. Tarvittaessa esiopetus voidaan järjestää muullakin tavalla. Lapsen kehityksen edistyminen edellyttää, että lapsen vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ollaan tietoisia ja ne huomioidaan esiopetusta järjestettäessä. Erityisen tuen järjestäminen vaatii hyvää yhteistyöstä lapsen vanhempien, esiopetushenkilöstön ja muiden lapsen kanssa toimivien kesken. Erityisen tuen päätöksen tekee koulutusjohtaja vanhempien hakemuksen, pedagogisen selvityksen, oppimissuunnitelman ja asiantuntijalausunnon perusteella. Pedagoginen selvitys ja erityinen tuki Pedagoginen selvitys muodostuu esiopettajan ja kelton tekemästä palautteesta lapsen oppimisen edistymisestä (Pedagoginen selvitys-lomake) ja moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän arviosta. Lomakkeeseen kirjataan mitä tukimuotoja lapsella on ollut käytössä ja miten ne ovat auttaneet lasta sekä arvio, siitä mitä tukitoimia lapsi tulevaisuudessa tarvitsee. Pedagogista selvitystä tehtäessä voidaan käyttää apuna tehostetun tuen valikkoa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Pedagogisesta selvityksestä ja sen sisällöstä keskustellaan vanhempien kanssa. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee hankkia muita lausuntoja, kuten psykologin tai lääkärin lausunto. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä vanhempien kanssa. Toisena esiopetusvuonna joko tuleva opettaja tai erityisopetuksen koordinaattori osallistuu HOJKS:n laadintaan. Erityisen tuen päätöksen tekee koulutusjohtaja. Erityisen tuen päätös tarkistetaan esiopetusvuoden keväällä lapsen koulumuotoa mietittäessä, kun lapsen koulupaikka on selvinnyt. Siirtopalavereissa täytetään vanhempien kanssa erityisen tuen tarkistaminen -lomake ja siihen liitetään päivitetty pedagoginen selvitys. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Päätöksen tekee koulutusjohtaja vanhempien hakemuksen, asiantuntijalausunnon, pedagogisen selvityksen ja oppimissuunnitelman perusteella. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. 10
11 Pidennetty oppivelvollisuus Heinolassa pidennetyn oppivelvollisuuden lapsi voi aloittaa koulunsa vaihtoehtoisesti seuraavasti: 1. Lähikoulun yleisopetuksen luokka: Jos erityisen tuen piirissä oleva oppilas sijoitetaan lähikoulun yleisopetuksen luokkaan, täytyy opetusryhmän rakenne ja toimintaedellytykset arvioida. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi tilaratkaisuja, mahdollisuuksia oppilaiden joustavaan ryhmittelyyn, myös laaja-alaisen erityisopettajan palvelut tulee kartoittaa, mahdolliset käytettävissä olevat koulunkäyntiavustajapalvelut on huomioitava. On myös huomioitava erityisoppilaan kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huolehtia niistä lähikoulussa. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opintojen edistyminen edellyttää. että oppilasta opettavat opettajat ovat tietoisia oppilaan vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne opetuksessaan. Integraation onnistuminen edellyttää, että opettajat saavat konsultaatiota ja tukea erityisen tuen järjestämisessä laaja-alaiselta erityisopettajalta tai esim. Seminaarin koulun erityisopettajilta. 2. Tehostettu alkuluokka (Tommola-talo) (Myös tehostettu tukea saavat lapset) Tehostetun alkuluokan tarkoituksena on harjoitella oppimisen taitoja, kouluvalmiuksia sekä antaa lapselle kypsymisaikaa pienemmässä ryhmässä. Esiopetuksessa huomatun tehostetun tuen tarpeen ( esim. lapsen sosioemotionaalisen käyttäytymisen vaikeudet, lievät oppimisvaikeudet, kielelliset erityisvaikeudet, motoriset erityisvaikeudet, hahmotusvaikeudet tai muut isossa luokassa toimimista haittaavat vaikeudet) perusteella psykologi ja kiertävä erityislastentarhanopettaja tekevät suositukset tehostetulle alkuluokalle siirtymisestä. Esiopetuksessa on todennäköisesti jo aloitettu tehostettu tuki ja keväällä oppimissuunnitelmaa tarkistettaessa todetaan tehostetun tuen jatkuvan Tehostetulla alkuluokalla. Vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tehostetun alkuluokan käytyään, lapsella on mahdollisuus siirtyä ensimmäiselle tai toiselle luokalle omaan lähikouluunsa tai jos tarve vaatii, erityisluokan oppilaaksi. 3. Kieku-luokka (Niemelä) Kieku, kielellisen kuntoutuksen, -luokka on tarkoitettu heinolalaisille 1-2-luokan oppilaille, joilla on dysfasiadiagnoosi tai muu todettu kielenkehityksen vaikeus, esim. lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus. Kieku-luokalla opiskellaan 1. ja 2. vuosiluokan oppisisällöt ja luokalla voi olla 1-3 vuotta. Oppilaita luokassa voi suosituksen mukaan olla enintään kymmenen (10). Opetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, mutta oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kieku-luokan oppilaat osallistuvat vastaavien vuosiluokkien musiikin, liikunnan ja englannin tunneille integroituina oppilaina. Myös muissa aineissa integraatio voi olla mahdollista. Kieku-luokan jälkeen tavoitteena on integroida oppilas hänelle parhaiten soveltuvaan lähikoulunsa luokkaan. 4. Yksilöllisen opetuksen pienluokka Seminaarin koululla Luokan koko on 10 oppilasta, ja luokassa on yleensä opettajan lisäksi avustaja. Jokainen erityisluokan oppilas opiskelee yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti, jotka määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. HOJKS tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Taito- ja taideaineet pyritään opettamaan yleisen opetussuunnitelman mukaan. 5. Toiminta-alueittain opiskelevien (TAO) pienluokka kehitysvammaisille Seminaarin koululla 11
12 Miten lapsen polku johtaa TAO -luokalle Synnytyssairaalassa lapsen kehitysvamman toteaminen sikiökaudella tai syntymän jälkeen. Lastenneuvola epäilee poikkeavaa kehitystä ja tekee kehityksellisen tutkimuksen. Seuraavaksi erikoissairaanhoito/lastenneurologian poliklinikka tutkii ja asettaa diagnoosin. Kehitysvammahuollon koordinaattori tekee kotikäynnin ja laaditaan lapselle palvelusuunnitelma järjestää yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa suunnitelmien mukaiset palvelut. Esiopetusvuonna seuraavat erityisopettajan konsultointikäynnit ja asiantuntijalausunto pidennetystä oppivelvollisuudesta. Pidennetty oppivelvollisuus asetetaan vanhempien suostumuksella. Koulutusjohtaja tekee päätöksen erityisestä tuesta, lastenneurologian osaston seurantakäynteihin ja tutkimusjaksoihin perustuva arvio koulumuodosta. Vanhempien suostumus TAO luokalle menemisestä. 12
JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUEEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUEEN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYS Esiopetuksen yleiset tavoitteet 3 Esiopetuksen tehtävä 3 Jyrängön esiopetustoiminnan lähtökohtia 4 Esiopetuksen toteutuksesta 4 ESIOPETUKSEN
JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUS ALUEEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUS ALUEEN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SISÄLLYS Esiopetuksen yleiset tavoitteet 3 Esiopetuksen tehtävä 3 Jyrängön esiopetustoiminnan lähtökohtia 4 Esiopetuksen toteutuksesta 4 ESIOPETUKSEN
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen
Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014
Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta
Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
ALKULUOKKATOIMINTA HEINOLAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSESSA. 1. Alkuluokka... 2. 1.1. Toiminta-ajatus... 2. 1.2. Tavoitteet...
ALKULUOKKATOIMINTA HEINOLAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Sisällys 1. Alkuluokka... 2 1.1. Toiminta-ajatus... 2 1.2. Tavoitteet... 2 2. Alkuluokkatoiminnan toteuttaminen... 3 2.1. Oppimiskäsitys...
ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ
ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ Ilmajoen kunnassa opetuksen järjestämistä ohjaa inkluusioajattelu. Inklusiivisella opetuksella pyritään takaamaan jokaiselle lapselle riittävä
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015
TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.
YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen
7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet
Tervetuloa esiopetusiltaan!
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy
Tervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat
Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma
Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki Tea Kiviluoma 7.2.2018 Kolmiportainen tuki lakiin 2010. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a ) ja erityisen
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
Perusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa
5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä
Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus
Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta
Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty
Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 1.8.2016 / päivitetty 1.8.2017 Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
Kolmiportaisen tuen suunnitelma
Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta
Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki
ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun
ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki
(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:
Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat
KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN
1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Oppilas opiskelee toiminta-alueittain
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu
TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011
TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti
Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 30.1.2019 Mikä on parasta eskarissa? Keinuminen 2 Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2019-2020 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016
Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Nimi Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Kunta Utajärvi Koulu Utajärven yhtenäinen peruskoulu Hyväksymispäivämäärä SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelman
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-
Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016
Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava
Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma
Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
Posion esiopetuksen opetussuunnitelma
Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016
1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella
Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.
1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä
OPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Erityinen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus esi- ja perusopetuksessa
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Erityinen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus esi- ja perusopetuksessa Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset: mm. näkö- ja kuulovammaiset eivät
METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA
METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA
KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.
Tuen kolmiportaisuus
Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki
4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.
Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
ALKULUOKKATOIMINTA HEINOLAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSESSA. 1. Alkuluokka Toiminta-ajatus Tavoitteet...
ALKULUOKKATOIMINTA HEINOLAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Sisällys 1. Alkuluokka... 2 1.1. Toiminta-ajatus... 2 1.2. Tavoitteet... 2 2. Alkuluokkatoiminnan toteuttaminen... 3 2.1. Oppimiskäsitys...