Keuhkosyövän ennuste pysyy edelleen huonona

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuhkosyövän ennuste pysyy edelleen huonona"

Transkriptio

1 Eija-Riitta Salomaa ja Maija Walta ALKUPERÄISTUTKIMUS Hoitotulokset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä JOHDANTO. Uusista hoitokeinoista huolimatta keuhkosyövän ennuste on pysynyt huonona. Sairastuneista % on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. POTILAAT. Aineistoomme kuului Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) keuhkosyöpään (karsinoidit mukaan lukien) sairastunutta potilasta vuosilta TULOKSET. Vuoden kuluttua diagnoosista elossa oli 37,3 % potilaista, kahden vuoden kuluttua 23,3 % ja viiden vuoden kuluttua 10,5 %. Mediaani elinaika oli 233 päivää. Naisten ennuste oli parempi kuin miesten. Kahdeksan vuoden aikana ei tapahtunut muutoksia sairastuneiden määrässä, sairastumisiässä, naisten osuudessa, leikattujen potilaiden määrässä tai ennusteessa. Merkitsevästi ennusteeseen vaikuttavia itsenäisiä tekijöitä olivat ikä (p < 0,0001), sukupuoli (p < 0,001), histologinen löydös (p < 0,0001) ja leikkaushoito (p < 0,0001). PÄÄTELMÄT. Verrattuna aikaisempiin suomalaisiin aineistoihin yhden ja kahden vuoden ennusteissa on havaittavissa vähäistä paranemista, mutta viiden vuoden ennuste ei ole muuttunut vuosikymmeniin. Keuhkosyöpä on tavallisin syöpäkuoleman syy länsimaissa, ja maailmassa noin 1,5 miljoonaa ihmistä kuoli siihen vuonna 2010 (1). Syövän ennuste on paras leikatuilla potilailla. Toteamisvaiheessa sairaus on kuitenkin %:lla potilaista niin levinnyt, että leikkaushoito ei tule kyseeseen. Noin kolmannes kaikista keuhko syövistä on adenokarsinoomia, jotka jakautuvat erilaisiin alatyyppeihin. Muita yleisiä keuhkosyöpätyyppejä ovat levyepiteelikarsinooma ja pienisoluinen karsinooma. Keuhkojen adenokarsinoomien histologinen luokitus on uusittu vuonna 2011, ja se on jo vakiintumassa käyttöön WHO-luokituksen tilalle (2). Uuden luokituksen tavoitteena on tarkentaa keuhkosyövän diagnostiikkaa ja hoitoa (3). Molekyylibiologian nopea kehitys viime vuosikymmenten aikana on johtanut keuhkosyövän synnyn ja leviämisen parempaan ymmärtämiseen ja mullistanut monin osin aiemman solunsalpaajahoidon. Uusista lääkeaineista huolimatta viiden vuoden elossaoloennusteluvut ovat jääneet noin 15 %:iin. Viime vuosien aikana lääkehoito on suunniteltu yksilöllisesti paitsi syövän histologisen tyypin myös mutaatiomääritysten perusteella. Etenkin adenokarsinooman hoito on muuttunut, mutta myös levyepiteelisyövän hoitoon on tulossa uusia geenitekniikkaan perustuvia lääkeaineita. Tämä tulee mahdollisesti näkymään keuhkosyövän ennusteessa muutaman vuoden kuluttua. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kartoittaa keuhkosyövän esiintyvyys VSSHP:ssä vuosina , selvittää sukupuoli- ja ikäjakauma sekä keuhkosyövän eri histologisten tyyppien jakauma ja ennuste. Vertailimme tuloksia koko maan kattaviin syöpärekisterin tietoihin sekä aikaisempiin suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Aineisto ja menetelmät Keuhkosyövän diagnostiikka on keskitetty sairaanhoitopiirissä yliopistolliseen keskussairaalaan. Keräsimme Tyksin poistoilmoitusrekisteristä ja patologian tiedostoista (histologiset ja sytologiset näytteet) kaikki uudet vuosien 2004 ja 2011 välillä todetut keuhkosyöpätapaukset, karsinoidituumorit mukaan lukien. Tarkistimme epäselvissä tapauksissa potilas- 69 Duodecim 2015;131:69 75

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS TAULUKKO 1. Keuhkosyöpään vuosina sairastuneiden määrä, sukupuolijakauma, histologinen jakauma ja leikattujen osuus sekä yhden, kahden ja viiden vuoden elossaoloennusteet. Lukumäärä (%) Ennuste (% elossa) 1 v kuluttua 2 v kuluttua 5 v kuluttua Kaikki (100) Naiset 521 (34) Miehet (66) Levyepiteelikarsinooma 432 (28) Adenokarsinooma 535 (35) Pienisoluinen karsinooma 274 (18) Suurisoluinen karsinooma 30 (2) Muu karsinooma 161 (10) Karsinoidituumori 18 (1) Ei histologista varmistusta 98 (6) Leikattu 246 (16) Ei leikattu (84) kohtaisesti patologin lausunnon. Tyksissä hoidetut ulkopaikkakuntalaiset poistettiin tiedostosta. Samoin poistettiin syövät, joiden primaarinen sijainti oli muu kuin keuhko (kliinikon tekemän päätöksen perusteella, patologin lausuntoon, radiologiaan ja kliiniseen kuvaan pohjautuen) sekä mesotelioomat, sarkoomat ja lymfoomat. Keuhkosyövät jaoteltiin levy epiteelisyöpiin, adenokarsinoomiin, pienisoluisiin karsinoomiin, suurisoluisiin karsinoomiin, karsinoidituumoreihin, muuten määrittelemättömiin karsinoomiin ja histologisesti tai sytologisesti varmistamattomiin syöpiin. Hoitotiedoista vain leikkaushoito saatiin rekisteristä. Tilastokeskuksesta saimme potilaiden kuolintiedot, -päivämäärän ja -syyn. Viimeinen ajo kuolintiedoista tehtiin lokakuussa Tulokset analysoitiin SAS 9.3 -tilasto-ohjelmalla. Kategorisia muuttujia eri ryhmien välillä verrattiin khiin neliö -testillä. Muuttujien yhteyttä elinaikaan tarkasteltiin Kaplan Meierin menetelmällä, ja eroja eri ryhmien välillä analysoitiin log rank -testillä. Eri muuttujien yhteyttä kuolleisuuteen analysoitiin myös yhden ja monen selittävän muuttujan Coxin regressioanalyysillä, jonka tulokset esitetään riskisuhteina ja niiden 95 %:n luottamusväleinä. Elinaika-analyyseissä seuranta-aika laskettiin diagnoosista kuolemaan (mikä tahansa kuolinsyy) tai seurannan päättymiseen. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin arvoa p < 0,05. Tulokset Potilasaineistomme koostui potilaasta, joista naisia oli 34 % (TAULUKKO 1). Keuhkosyöpään sairastuneita oli vuosittain Naisia sairastui vuosittain ja miehiä Naisten vuosittaisessa osuudessa ei havaittu muutosta. Keskimääräinen sairastumisikä molemmilla sukupuolilla oli 69,2 vuotta. Keuhkosyövän histologia. Eri syöpätyypeistä tavallisin oli adenokarsinooma (34,4 %), levy epi teeli karsi nooma oli 28,0 %:lla potilaista ja pienisoluinen karsinooma 17,7 %:lla. Tarkemmin määrittelemätön karsinooma todettiin 10,4 %:lla, ja histologia tai sytologia uupui tyystin 6,4 %:lta potilaista. Suurisoluista karsinoomaa sairasti 2,0 %, karsinoidituumori oli 1,2 %:lla sairastuneista. Naiset ja miehet erosivat merkitsevästi keuhkosyövän histologian osalta (p < 0,0001). Naisilla oli enemmän adenokarsinoomia ja vähemmän levyepiteelikarsinoomia kuin miehillä (KUVA 1). Kun otettiin huomioon molemmat sukupuolet, adenokarsinooman osuus näytti lisääntyvän tarkastelujakson aikana 33 %:n osuudesta 42 %:iin ja levyepiteelisyövän osuus vastaavasti vähenevän 29 %:sta 20 %:iin, mutta muutokset eivät olleet E-R. Salomaa ja M. Walta

3 Naiset 3 % Miehet 0 % 2 % 17 % 9 % 6 % 21 % 42 % Adenokarsinooma Levyepiteelikarsinooma 2 % Pienisoluinen karsinooma Suurisoluinen karsinooma Muu karsinooma Ei histopatologista varmistusta Karsinoidituumori 18 % 11 % 6 % 32 % 31 % KUVA 1. Keuhkosyövän histologinen jakauma naisilla ja miehillä. tilastollisesti merkitseviä. Muiden histologisten tyyppien, histologisesti tai sytologisesti varmistamattomien ja tarkemmin määrittämättömien karsinoomien osuudet eivät muuttuneet. Leikkaushoito. Potilaista 246 (16,0 %) lei kattiin, naisista 19,0 % (99) ja miehistä 14,4 % (147). Leikattuja oli vuosittain 26 38, leikattujen määrä ei tarkastelujakson aikana muuttunut. Levyepiteelikarsinoomista leikattiin 19,3 %, adenokarsinoomista 22,8 %, pienisoluisista 2,6 %, suurisoluisista 30,0 % ja karsinoidituumoreista 77,8 %. Leikattujen potilaiden keski-ikä oli 66,2 vuotta. Ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät. Vuoden kuluttua diagnoosista elossa oli 37,3 % potilaista, kahden vuoden kuluttua 23,0 % ja viiden vuoden kuluttua 10,5 % (TAULUKKO 1). Peruskuolinsyy oli muu kuin keuhkosyöpä 114 potilaalla (9,2 %). Keuhkosyöpään kuolleita oli vuoden kuluttua 880 eli 57,1 % sairastuneista, kahden vuoden kuluttua (70,3 %) ja viiden vuoden kuluttua (80,0 %). Mediaanielinaika oli levyepiteelikarsinoomassa 260 päivää, adenokarsinoomassa 277 päivää, pienisoluisessa karsinoomassa 194 päivää, suurisoluisessa 122 päivää ja muissa 117 päivää. Eri histologisista tyypeistä karsinoidituumorien jälkeen paras ennuste oli adenokarsinoomilla (TAULUKKO 1). Leikatuista elossa oli vuoden kuluttua diagnoosista 84,5 %, kahden vuoden kuluttua 72,2 % ja viiden vuoden kuluttua 44,7 %. Naisten ennuste oli parempi (p < 0,0001), ja selvin ero sukupuolten välillä oli adenokarsinoomissa (p < 0,01). Tarkastelujakson aikana ei tapahtunut merkitsevää muutosta ennusteessa, mutta on huomioitava, että tutkimusjakson viimeisten vuosien aikana sairastuneiden seuranta ei ole kestänyt vielä viittä vuotta. KUVAS- SA 2 on esitetty vuosina todettujen ja vuosina todettujen tapauksien ennuste. Myöskään ei-pienisoluista karsinoomaa tai adenokarsinoomaa sairastavien tai leikattujen potilaiden ennusteissa ei havaittu muutosta tarkastelujakson aikana. Coxin monimuuttujamallissa merkitsevästi ennusteeseen vaikuttavia itsenäisiä tekijöitä olivat ikä (p < 0,0001), sukupuoli (p < 0,001), histologia (p < 0,0001) ja leikkaushoito (p < 0,0001) (TAULUKKO 2). Pienisoluisen, määrittämättömän ja histologisesti varmistamattoman syövän ennuste oli huonompi ja karsinoidituumorin parempi kuin adenokarsinooman. Levyepiteelisyövän ja suurisoluisen karsinooman riskisuhteet eivät poikenneet tilastollisesti merkitsevästi adenokarsinoomasta (TAULUK- KO 2). Pohdinta Keuhkosyöpä oli Suomessa vuonna 2012 miesten toiseksi yleisin syöpä eturauhassyö- 71

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS TAULUKKO 2. Keuhkosyöpää sairastavien riskisuhde kuolla Coxin regressioanalyysin perusteella, kun käytettiin yhden muuttujan ja monimuuttujamallia. Merkittävät p-arvot esitetty. Yhden muuttujan malli (n = 1 542) Monimuuttujamalli (n = 1 542) Muuttuja Riskisuhde (95 %:n p-arvo Riskisuhde (95 %:n p-arvo luottamusväli) luottamusväli) Ikä 1,03 (1,02 1,03) < 0,0001 1,02 (1,01 1,02) < 0,0001 Leikkaus Ei 1 Kyllä 0,21 (0,17 0,25) < 0,0001 0,24 (0,20 0,29) < 0,0001 Sairastumisvuosi 1,01 (0,99 1,04) Histologia < 0,0001 < 0,0001 Adenokarsinooma 1 1 Levyepiteelisyöpä 1,1 (0,96 1,26) 0,96 (0,84 1,10) Pienisoluinen syöpä 1,57 (1,35 1,83) < 0,0001 1,22 (1,04 1,42) 0,01 Suurisoluinen syöpä 1,23 (0,82 1,85) 1,66 (1,10 2,50) < 0,05 Muu karsinooma 1,49 (1,24 1,80) < 0,0001 1,22 (1,02 1,47) < 0,05 Karsinoidituumori 0,06 (0,01 0,23) < 0,0001 0,09 (0,02 0,35) 0,001 Ei histologista varmistusta 2,56 (2,05 3,19) < 0,0001 1,68 (1,34 2,10) < 0,0001 Sukupuoli Mies 1 1 Nainen 0,79 (0,70 0,88) < 0,0001 0,82 (0,73 0,92) 0, vän jälkeen ja naisten neljänneksi yleisin syöpä rintasyövän, paksusuolisyövän ja kohdunrunkosyövän jälkeen. Miehillä todettiin uutta keuhkosyöpää ja naisilla 793. Miehillä keuhkosyöpä lisääntyi vuosien jälkeen, mutta oltuaan vuosina suurimmillaan (2 053 tapausta vuosittain) ilmaantuvuus alkoi vähentyä. Naisten sairastuvuus on sen sijaan koko ajan lisääntynyt (4). Miehillä keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä ja naisilla 85 vuotta täyttäneillä (4). Syöpärekisterin mukaan miesten ikä vakioitu sairastuvuus henkilövuotta kohden oli sairaanhoitopiirissämme 35,6 vuosina ja 25,4 vuonna Naisten vastaavat luvut olivat 10,1 ja 16,5 (4). Tähän tutkimukseen kerätty aineisto perustui sairaalan poistoilmoitusrekisteriin, jonka luotettavuus ei ole sataprosenttinen. Kun aineistoamme verrataan syöpärekisterin tietoihin, voidaan kuitenkin todeta, että se on kohtalaisen kattava. VSSHP:n väkiluku oli noin Syöpä rekisterin tietojen perusteella VSSHP:ssä sairastui keuhkosyöpään vuosittain 142 miestä ja 59 naista vuosina sekä 142 miestä ja 80 naista vuosina Näin ollen tutkimuksestamme puuttuu noin 12 % syöpärekisterin tietoon tulleista tapauksista. Joitakin yksittäisiä keuhkosyöpätapauksia on voitu todeta Tyksin ulkopuolella lähinnä huonokuntoisilla vanhuksilla tai ruumiinavauksissa, ja ne eivät ole omassa aineistossamme mukana. Koska emme käyneet kaikkia potilasasiakirjoja lävitse, meillä ei ole tiedossamme tarkempia potilaskohtaisia tietoja esimerkiksi potilaiden tupakoinnista tai ammatista. Myöskään tärkeitä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten potilaan yleistilaa kuvaavaa indeksiä tai syövän levinneisyyttä ja hoitoa (leikkauksia lukuun ottamatta) ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Keuhkosyövän histologinen jakautuma on muuttunut ajan myötä niin, että adenokarsinooman osuus on lisääntynyt ja levyepiteelikarsinooman osuus on vähentynyt. Se, johtuuko tämä muutos naisten ja tupakoimattomien syövän yleistymisestä vai potilaiden ikääntymisestä, kevytsavukkeista tai joistain muista tekijöistä, esimerkiksi tarkentuneesta histopatologisesta diagnostiikasta, on vielä selvittämättä. Omassa aineistossamme ei tilastollisesti merkitseviä muutoksia havaittu todennä- E-R. Salomaa ja M. Walta

5 Elossaolevien osuus (%) Diagnoosivuosi Elinaika (v) KUVA 2. Keuhkosyöpään vuosina ja vuosina sairastuneiden ennuste. köisesti tarkastelun lyhyen aikajakson vuoksi. Kansainväliseen aineistoon verrattuna adenokarsinooman ja pienisoluisen syövän määrä aineistossamme oli samanlainen, levyepiteelikarsinoomien osuus suurempi ja suurisoluisen karsinooman pienempi (5). Tutkimusajanjaksolla adenokarsinoomien alaluokitus ei vielä ollut käytössä eikä mutaatioanalyysejä tehty rutiinimaisesti. Spesifisesti tiettyyn solutyyppiin vaikuttavat lääkeaineet ovat haastaneet diagnostiikan, ja histopatologinen tutkimus käsittääkin nykyisin monia immunohistokemiallisia tutkimuksia, joita ei aikaisemmin ole ollut käytössä. Siksi olisi ollut odotettavissa, että määrittämättömien karsinoomien osuus olisi vähentynyt. Näin ei kuitenkaan käynyt. Histologisesti tai sytologisesti tarkemmin määrittämättömien karsinoomien osuus oli 10 %. Tämä on suurempi osuus kuin aiemmassa Pohjois-Suomessa kerätyssä aineistossa, mikä johtunee siitä, että patologi tarkasteli uudelleen kaikki tuon potilasaineiston koepalat (6). Viisi maata käsittävässä suuressa rekisteritutkimuksessa määrittämättömien syöpien osuus vaihteli välillä 3,7 10,7 % (7). Suomesta vuosien ajalta kerätyssä aineistossa sairastuneiden naisten osuus oli selvästi pienempi (9,5 %) ja keuhkosyöpää sairastavat olivat keski-iältään vajaat kaksi vuotta nuorempia (6). Myös histologiassa oli selvä ero oman aineistomme ja aiemman tutkimusaineiston välillä: 1990-luvun aineistossa levyepiteelikarsinooma oli tavallisin syöpätyyppi, ja sitä sairasti kaikista potilaista 40 % ja miespotilaista 43 %. Adenokarsinoomaa sairasti 23 % miehistä ja 46 % naisista. Histologian muutosta aikaisempaan tutkimukseen verrattuna selittää osittain naisten osuuden lisääntyminen, sillä heillä adenokarsinooma on vallitseva syöpätyyppi, sekä toisaalta adenokarsinooman lisääntyminen miehillä. Keuhkosyövän hoito on muuttunut merkittävästi 1980-lukuun verrattuna. Silloin levinnyttä ei-pienisoluista keuhkosyöpää ei juuri hoidettu, koska tehokkaita lääkkeitä ei ollut. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito käynnistyi platinapohjaisilla lääkkeillä 1980-luvun lopulla, ja uusia etenkin adenokarsinoomaan tehoavia lääkeaineita on tullut käyttöön viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Pemetreksedi sai myyntiluvan Euroopassa vuonna 2004, erlotinibi vuonna 2005 ja gefitinibi vuonna Bevasitsumabi sai myyntiluvan ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon EU:n alueella Muutkin hoitokeinot ovat parantuneet. Leikkaukset tehdään nykyisin useimmiten tähystysleikkauksina, ja sädehoito voidaan kohdentaa uudella tekniikalla paremmin vain syöpäkudokseen (8). Valitettavasti omassa tutkimuksessamme poistoilmoitusrekisteristä oli mahdollista saada tietoon vain leikkaukset. Tarkoituksenamme on tulevaisuudessa selvittää myös muun hoidon vaikutusta ennusteeseen. Vaikka monien muiden syöpäsairauksien ennuste on parantunut, keuhkosyövän pitkäaikaisennusteessa ei ole lisääntyneistä hoitomahdollisuuksista huolimatta tapahtunut muutosta kolmenkymmenen viime vuoden aikana (7). Muita ennusteen kehityksessä jälkeen jääneitä syöpätauteja ovat muun muassa mesoteliooma ja haimasyöpä (4). Yksi selitys on potilaiden pieni määrä. Syöpärekisterin mukaan vuosina todetuista keuhkosyövistä % oli lähettänyt etäpesäkkeitä taudin toteamisvaiheessa ja vain 17 % oli syövän levinneisyyden puolesta leikattavissa. Omassa tutkimuksessamme leikattiin 73

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 74 YDINASIAT 88 Tutkimuksessamme keuhkosyöpään sairastuneista potilaista kolmannes oli naisia, ja sairastuneiden keski-ikä oli 69,2 vuotta. 88 Adenokarsinooma oli tavallisin keuhkosyövän histologinen tyyppi. 88 Sairastuneista 16 % leikattiin. 8 8 Kahdeksan vuoden aikana ei tapahtunut muutoksia sairastuneiden määrässä, sairastumisiässä, naisten osuudessa, leikattujen määrässä tai ennusteessa. 16 % potilaista. Pohjois-Suomen 1990-luvun aineistossa leikattuja oli enemmän, 20 % (6). Keuhkosyöpä havaitaan siis useimmiten liian myöhään leikkausta ajatellen. Nykyiset tarkat levinneisyyden selvittämiseksi käytetyt TT ja PET-TT voivat jopa vähentää leikattavien potilaiden määrää, kun muutoin paikallisena pidetyn syövän pienetkin etäpesäkkeet havaitaan leikkausta edeltävissä tutkimuksissa. Omassa tutkimuksessamme emme käyttäneet suhteellisia elossaololukuja, toisin kuin syöpärekistereissä. Suhteellinen elossaoloosuus huomioi, kuinka suuri osuus potilaista on elossa tietyn ajan kuluttua diagnoosista samanikäiseen ja samaa sukupuolta edustavaan väestöön verrattuna. Keuhkosyöpä on varsin tappava tauti, joten muut kuolemansyyt eivät merkittävästi muuta keuhkosyöpäkuoleman riskissä olevien henkilöiden määrää, ja erot absoluuttisten ja suhteellisten elossaololukujen välillä ovat pieniä. Yksi aineistossamme ennusteeseen parantavasti vaikuttanut tekijä saattoi olla se, että potilaiden kerääminen ei ollut täysin kattava, ja siitä puuttuivat sairaalan ulkopuolella sekä vain ruumiin avauksessa todetut tapaukset. Tutkimuksemme viiden vuoden elossaololuvut, 8 % miehistä ja 15 % naisista, vastasivat kuitenkin Suomen Syöpärekisterin vuosien tilastoja, joiden mukaan viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli miehillä 8 % ja naisilla 13 % (4). Tutkimuksemme tarkastelujakson aikana keuhkosyöpään sairastuneiden ennuste ei parantunut, kuten ei myöskään Englannissa tehdyssä rekisteripohjaisessa tutkimuksessa (9). Varhaisempiin suomalaisiin aineistoihin verrattuna ennusteluvut ovat pysyneet hyvin samankaltaisina. Viiden vuoden kuluttua elossa oli 12 % Pohjois-Suomen 1990-luvun aineiston ja 10 % VSSHP:n 1990-luvun vuotiaisiin miehiin rajoittuneen aineiston potilaista (10, 11). Lyhyen aikavälin ennuste kuvastaa myös muun kuin leikkaushoidon vaikuttavuutta. Yhden vuoden suhteellinen elonjäämisluku on muun muassa Englannissa tasaisesti noussut %:sta %:iin 1970-luvulta lähtien (12). Syöpärekisterin mukaan yhden vuoden kuluttua diagnoosista miesten suhteellinen elossaolo-osuus oli 35 % vuosina ja 32 % vuosina Naisten vastaavat luvut olivat 40 % ja 41 % (4). Omassa aineistossamme vuoden kuluttua elossa oli 34 % miehistä ja 45 % naisista. Kahden vuoden kuluttua elossa oli omassa aineistossamme 23 % potilaista, Pohjois-Suomen aineistossa 19 % (10). Adenokarsinoomaa sairastavista kahden vuoden kuluttua elossa oli omassa tutkimuksessamme 32 % ja viiden vuoden kuluttua 14 %, kun osuudet Pohjois-Suomen aineistossa olivat 23 % ja 19 %. Lyhyen aikavälin parempi ennuste aineistossamme, siitä huolimatta että potilaamme olivat keski-iältään vanhempia, saattaa selittyä suuremmalla naisten osuudella tai tekijöillä, joita ei tässä tutkimuksessa kartoitettu, esimerkiksi tupakointitavoilla ja taudin levinneisyydellä. Uusien lääkeaineiden osuus ennusteen paranemiseen on myös mahdollinen. Naisten parempi ennuste ei johtunut histologisista eroista sukupuolten välillä eikä siitä, että naisia leikattiin jonkin verran enemmän. Naiset olivat samanikäisiä kuin miehet, joten sekään ei voi selittää sukupuolten välistä ennuste-eroa. Tupakoimattomien ennuste on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu paremmaksi. Tupakoimattomien suurempi osuus naisten joukosta tai naispuolisten tupakoitsijoiden vähäisempi tupakointi saattavat olla selittäviä tekijöitä sukupuolten väliselle erolle ennusteessa. Tätä selvitetään jatkotutkimuksessa. E-R. Salomaa ja M. Walta

7 Lopuksi VSSHP:ssä todettiin tutkimusjaksollamme vuosittain uutta keuhkosyöpätapausta. Vaikka vain 16 % potilaista päätyi leikkaukseen, vuoden kuluttua diagnoosista elossa oli 37,8 % potilaista, mikä on hieman enemmän kuin aiempina vuosina tehdyissä tutkimuksissa. Viiden vuoden elossaoloennuste oli kuitenkin edelleen kovin huono, 10,5 %, eikä se ole parantunut vuosikymmeniin. Keuhkosyöpään sairastuneiden elossaololuvut VSSHP:ssä vastaavat syöpärekisterin ilmoittamia valtakunnallisia elossaololukuja. Odotamme mielenkiinnolla, miten ennuste muuttuu uusien jo käytössä olevien sekä käyttöön tulossa olevien uuteen teknologiaan perustuvien lääkeaineiden vaikutuksesta. * * * Kiitämme Tero Vahlbergiä tilastollisen käsittelyn tarkastamisesta. KIRJALLISUUTTA 1. Lozano R, Naghavi M, Foreman K, ym. Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study Lancet 2012;380: Travis WD. Pathology of lung cancer. Clin Chest Med 2011;32: Lappi-Blanco E, Mäkinen JM, Jartti A, ym. Keuhkosyöpien tarkentuva diagnostiikka. Duodecim 2012;128: Suomen syöpärekisterin tilastot. www. cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/. 5. Walters S, Maringe C, Coleman MP, ym. Lung cancer survival and stage at diagnosis in Australia, Canada, Denmark, Norway, Sweden and the UK: a population-based study, Thorax 2013;68: Mäkitaro R, Pääkkö P, Huhti E, ym. An epidemiological study of lung cancer: history and histological types in a general population in northern Finland. Eur Respir J 1999;13: Janssen-Heijnen ML, Coebergh JW. The changing epidemiology of lung cancer in Europe. Lung Cancer 2003;41: Nykänen A, Räsänen J, Salo J, ym. Keuhkosyövän tähystyskirurgia. Duodecim 2014;130: Khakwani A, Rich AL, Powell HA, ym. Lung cancer survival in England: trends in non-small-cell lung cancer survival over the duration of the National Lung Cancer Audit. Br J Cancer 2013;109: Mäkitaro R, Pääkkö P, Huhti E, ym. Prospective population-based study on the survival of patients with lung cancer. Eur Respir J 2002;19: Salomaa ER, Liippo K, Taylor P, ym. Prognosis of patients with lung cancer found in a single chest radiograph screening. Chest 1998;114: Lung cancer survival statistics. Cancer research UK types/lung/survival/#trends. EIJA-RIITTA SALOMAA, dosentti, yleislääketieteen ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, vs. vastuualuejohtaja TYKS, medisiininen toimialue, keuhkosairauksien vastuualue MAIJA WALTA, LL, terveyskeskuslääkäri Varkauden kaupunki SIDONNAISUUDET Eija-Riitta Salomaa: Asiantuntijapalkkio (Eli Lilly), luentopalkkio (Actelion, Eli Lilly), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Actelion, Eli Lilly, Intermune, Novartis, Pierre Fabre) Maija Walta: Ei sidonnaisuuksia Summary The prognosis of lung cancer continues to be poor treatment outcome within The Hospital District of Southwest Finland in 2004 to 2011 Background: The survival of lung cancer patients is still poor; 10 15% are alive five years after diagnosis. Material and methods: We evaluated patients with new lung cancer diagnosis in Results: The one-, two- and five-year survival rate was 37.3%, 23.3% and 10.5%, respectively. The prognosis of women was better. There were no changes over the 8 years in the number or age of patients, the share of women, the histology, the number of operated patients or survival. Conclusions: Compared with earlier Finnish studies the short-term prognosis seems to be little better. 75

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Syöpä ja eriarvoisuus

Syöpä ja eriarvoisuus Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Keuhkosyövän synty, epidemiologia ja seulonta

Keuhkosyövän synty, epidemiologia ja seulonta Keuhkosyövän synty, epidemiologia ja seulonta Rii#a Kaarteenaho Professori, yllääkäri Oulun yliopisto & Oulun yliopistollinen sairaala Keuhkosyöpäkoulutus keuhkosairauksiin erikoistuville Oulu 12-13.10.2017

Lisätiedot

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13 26.11.2018 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 2016 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 5 Riski sairastua ja kuolla syöpään 16 6 Vallitsevuus 17 7 Taulukot 19 7.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS 4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 8.2.219 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 216 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 4.1 Elossaololuvut alueittain.......................................... 16 5 Riski sairastua ja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa

Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa Antti Jekunen Kliinisen lääketutkimuksen dosentti, kliininen farmakologia HY Soveltavan onkologian dosentti, syöpätautien klinikka, TY Kliinisen onkologian professori,

Lisätiedot

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Tutkimus Auria Biopankissa ja tulevaisuuden visiot Samu Kurki, FT, data-analyytikko

Tutkimus Auria Biopankissa ja tulevaisuuden visiot Samu Kurki, FT, data-analyytikko AURIA BIOPANKKI Tutkimus Auria Biopankissa ja tulevaisuuden visiot 8.3.2019 Samu Kurki, FT, data-analyytikko www.auria.fi Biopankkiprojektit vuosina 2014-2018 Akateemiset projektit 54% Yritysprojektit

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Erlotinib STADA 25 mg, 100 mg ja 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 17.3.2017, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MIKSI MAMMOGRAFIASEULONTAAN? Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä Suomessa. Vuosittain todetaan

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

SUOMALAISET LAHJOITTAJINA

SUOMALAISET LAHJOITTAJINA SUOMALAISET LAHJOITTAJINA Kuluttajakyselyn yhteenveto Lokakuu 2018 Suomalaiset lahjoittajina Johdanto Tämän kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen

Lisätiedot

Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa

Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen Lataa Kirjailija: Katja Hautamäki-Lamminen ISBN: 9789514487590 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.41 Mb Suomalaisista

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta

Lisätiedot

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN BRAKYTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TAYSISSA 2000-LUVULLA

KEUHKOSYÖVÄN BRAKYTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TAYSISSA 2000-LUVULLA KEUHKOSYÖVÄN BRAKYTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TAYSISSA 2000-LUVULLA Katarina Kuusela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Maaliskuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Keuhkosyöpäpotilas terveyskeskuksessa

Keuhkosyöpäpotilas terveyskeskuksessa tieteessä Eeva-Maija Nieminen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Medisiininen tulosyksikkö, keuhkosairauksien klinikka, Helsingin yliopisto, Kliininen laitos, sisätautien osasto

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

JULKAISUSARJA 13/2016 PEMBROLITSUMABI PD-L1-POSITIIVISEN EI-PIENISOLUISEN KEUHKOSYÖVÄN HOIDOSSA. Arviointikooste

JULKAISUSARJA 13/2016 PEMBROLITSUMABI PD-L1-POSITIIVISEN EI-PIENISOLUISEN KEUHKOSYÖVÄN HOIDOSSA. Arviointikooste JULKAISUSARJA 13/2016 PEMBROLITSUMABI PD-L1-POSITIIVISEN EI-PIENISOLUISEN KEUHKOSYÖVÄN HOIDOSSA Arviointikooste PEMBROLITSUMABI PD-L1- POSITIIVISEN EI-PIENISOLUISEN KEUHKOSYÖVÄN HOIDOSSA Fimea kehittää,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Keuhkosyövän diagnostiikka

Keuhkosyövän diagnostiikka Keuhkosyövän diagnostiikka Histopatologinen tutkimus Patologian erikoislääkäri, LL (väit.) Johanna Mäkinen Oulun yliopisto ja OYS Keuhkosyöpäkoulutus keuhkosairauksiin erikoistuville, Oulu 12.10.2017 Keuhkosyöpädiagnostiikka

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Levinneen keuhkosyövän nykyaikainen lääkehoito mitä totunnaisten solunsalpaajien lisäksi?

Levinneen keuhkosyövän nykyaikainen lääkehoito mitä totunnaisten solunsalpaajien lisäksi? KATSAUS TEEMA Jussi Koivunen, Aija Knuuttila ja Pekka Mali Levinneen keuhkosyövän nykyaikainen lääkehoito mitä totunnaisten solunsalpaajien lisäksi? Ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon on tullut viime

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Bevasitsumabi ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa

Bevasitsumabi ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa Aija Knuuttila, Annamari Rouhos, Eeva-Maija Karjalainen, Matti Pietiläinen, Niina Paunu, Eija-Riitta Salomaa ja Henrik Riska KATSAUS KATSAUS Bevasitsumabi ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa Edenneen

Lisätiedot

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot