SKMY:n aineistojen inventointi- ja dokumentointityö Raportti /SKMY Ari Lappalainen

Transkriptio

1 SKMY:n aineistojen inventointi- ja dokumentointityö Raportti /SKMY Ari Lappalainen Suomen Kalastusmuseoyhdistys (SMKY) sai maa- ja metsätalousministeriöltä vuodelle 2017 avustusta ( euroa) yhdistyksen keräämän aineiston inventoinnin ja dokumentoinnin jatkamiseen. Dokumentointiin sisältyi inventoinnissa esiin tulleiden vanhojen kuvien skannaaminen digitaaliseen muotoon. Inventointi- ja dokumentointityön tekivät yhdistyksen alaisuudessa toiminnanjohtaja Ari Lappalainen sekä museomestari Pekka Kinnunen (palkattuna ajalla ). 1. Taustaa Pitkäjänteisen keräystoiminnan ansiosta SKMY:llä on hallussaan mittavat esine-, valokuva-, arkisto- ja kirjallisuusaineistot. Inventoinnin pohjalta voidaan jo arvioida, että kokoelmissa on noin esinettä ja noin kuvaa. Koottu esine-, valokuva-, arkisto- ja kirjallisuusaineisto saanti-, viite- ja numerotietoineen on ollut varojen puuttuessa suurelta osin järjestämättä. Inventointityö on kokoelmahallinnan perusta. Sen avulla saadaan kokoelmat kirjatuksi siten, että ne eivät enää olleet muistinvaraisen tiedon varassa. Inventointi on välttämätön myös siksi, että SKMY:n kokoelmien historia on ollut monivaiheinen. Inventointi ja myöhempi dokumentointi ovat edellytys keruun suunnittelulle sekä sen laajemmille käyttömahdollisuuksille näyttelyissä, julkaisuissa ja internetissä (mm. yhdistyksen sivustossa Työn pohjalta voidaan arvioida myös kootun aineiston hoito- ja konservointitarpeita. Aiempi vuoden 2016 avustus käytettiin aineiston inventointiin, mistä tehtiin oma raporttinsa ( SKMY:n aineistojen inventointi ja dokumentointi ). Inventointiluettelon lisäksi siinä oli mukana sijainti omissa varastoissa ja lainassa (SVKM, Forum Marinum, Maretarium, Tyrvännön järvikalastusmuseo, kiertonäyttelyt, yksityiset). 2. Aineistojen inventointityö Aineistojen inventointi tarkoittaa sitä, että yhdistykselle saadut esineet on koottu omiin saantikokonaisuuksiinsa omilla tiedoillaan. (mahdollinen numero, saantiaika, luovuttaja, muut mahdolliset taustatiedot). Läpikäyty aineisto on listattu inventointiluetteloon ja sille on osoitettu listassa sama paikka kuin varastossa. Viitetietona kohteessa on joko numero/kohteen nimi tai saantitiedot/kohteen nimi. Liitteenä 1. on malli inventoidusta aineistosta (ote vuoden 2016 inventointiluettelosta). Inventoimaton aineisto koostui seuraavista kokonaisuuksista. 1. Numeroiltaan ja/tai saantitiedoiltaan selvittämättömät kohteet, joita ei vielä ehditty selvittää ja inventoida listaan vuoden 2016 loppuun mennessä: - havaspyydyksiä, tutkimuskalustoa, muita kookkaita esineitä (Riihimäen varasto) noin 200 kokonaisuutta - vieheitä, vanhoja koukkupyydyksiä ja havaspyydysten osia (Joensuun varasto ja Kontiolahden toimitilat) noin 300 kokonaisuutta

2 2. Aiemmin inventoimattomat ja uudet saadut valokuvat (yli kuvaa, ks. luku 3.) 3. Saadut muut lahjoitukset vuonna SJKM, SVK, RKTL/LuKe (tutkimuskalustoa ym.), yksityiset (kalastusvälineistöä, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta) noin 500 kokonaisuutta Nämä aineistokokonaisuudet kävi toiminnanjohtaja läpi vuonna 2017 läpi ja kokosi ne omiksi saantikokonaisuuksikseen tietoineen. Lopullisesti ao. aineisto pystytään inventoimaan eli listaamaan inventointiluetteloon edellä esitetyllä tavalla kevätkaudella Tällöin koko SKMY:n nykyisen aineiston inventointityö on tehty. 3. Dokumentointityö Aineistojen (esineet, valokuvat, arkistoaineisto ja kirjallisuus) dokumentointi käsittää seuraavat tehtävät. Ennen tietokoneohjelmia kohde (esine, kuva, arkistokohde, kirja) vastaanottoluetteloitiin vastaanottokaavakkeelle saantijärjestyksessä. Samalla kohde lisättiin sidottuun diarioon. Tällä tavoin on ehditty SKMY:n kokoelmista dokumentoida 720 esinettä ja 1456 valokuvaa. Molemmat ovat edelleen käyttökelpoisia menetelmiä kentällä ja aineistoa vastaanotettaessa, Diariota vaaditaankin alalla edelleen, koska se on aukoton tosite saadusta materiaalista. Eri aineistoryhmillä on omat diarionsa. Vuonna 2017 tehtiin SKMY:n esinediario numeroon 720 saakka vastaanottokaavakkeiden avulla. Diarioista tehdään myös sähköiset versiot. Ohessa (liitteet 2.-5.) on esimerkkeinä mallikappaleet esineiden ja kuvien vastaanottokaavakkeista sekä otteet esine- ja valokuvadiarioista. Vuonna 2017 organisoitiin tulevan dokumentointityön suuntaviivat yhteistyössä Suomen Metsästysmuseon kanssa. Tätä silmällä pitäen siirryttiin vuoden 2017 lopussa luettelointiohjelma Kantapuu-konsortion kehitysversioon 2. Collecte. Se on Userix Oy;n luoma kokoelmanhallintajärjestelmä eri aineistoryhmille. Sopimus Kantapuun käytöstä solmittiin palveluntarjoajan kanssa Kyseinen ohjelma on käytössä kahdeksassa suomalaisessa museossa (ml. SMM ja SKMY). Jatkossa voidaan siis ryhtyä dokumentoimaan inventoitua aineistoa tietokantaan. Aineistoa priorisoitiin vuonna 2017 tässä suhteessa, sillä ensimmäinen kohde ovat esineet ja valokuvat. SKMY:n esineistössä ensisijaisimpia ovat Suomen Kalastusmuseon kokonaisuus sekä jo vastaanottoluetteloitu kokonaisuus ( ). Keskeisiä dokumentointietoja ovat aina kohteen nimen ja saantitietojen ohella luokitus, käyttökuvaus sekä funktionaaliset mitat, missä voidaan käyttää apuna entiseen tapaan piirroksia. Esinedokumentointiin liittyy digikuvien ottaminen kohteesta (3-15 kuvaa kohteesta riippuen). Kuvat liitetään esineen tietoihin Kantapuu-ohjelman sähköisessä tiedostossa. Ohessa on (liitteet 6.-9.) on malliesimerkein valaistu esineen ja kuvan sähköiset luettelointikaavakkeet sekä yleisön Kantapuusta katsottavissa olevat esine- ja kuvaesimerkit. 4. Kuvien digitointi osana dokumentointia Kokoelmakuvien skannaus digimuotoon on olennainen osa kuvien dokumentointia. Tällöin itse kuva on (esineen tapaan) lähtökohtana luetteloinnissa. Inventoinnin yhteydessä vuosina löydetty ja saatu uusi runsas kuva-aineisto skannattiin digitaaliseen muotoon nyt, mikä oli vuoden

3 2017 dokumentointityön keskeisin osa. Näin ollen koko yhdistyksen hallinnassa oleva kuvamateriaali (noin kuvaa) on nyt digitaalisessa muodossa. Skannaustyötä varten hankittiin yhdistykselle uusi tasoskanneri entisen jo vanhentuneen sijaan sekä tarvittava muu digitallennustekniikka (ulkoiset kiintolevyt ym.). Työhön saatiin avustusta MMM-avustuksen lisäksi myös Rapala-Säätiöltä euroa. Vuonna 2017 skannattujen kuvien tiedostomäärä eli kuvamäärä on Seuraavassa kuvakokonaisuudet ja lukumäärät, suluissa on kuvien aihepiiri yleisesti. Eero Järvisen kuvakokonaisuus, 185 kuvatiedostoa (kalanviljely) Harri Dahlströmin kokonaisuus, 149 kuvatiedostoa (vapaa-ajankalastus ja SKK:n toiminta) SKK, Maija Castrenin ja Seppo Hikipään kokonaisuus 2016, 3205 kuvatiedostoa (vapaaajankalastus ja SKK:n toiminta) SKK, saadut kuvat 2017, 2587 kuvatiedostoa (vapaa-ajankalastus ja SKK:n toiminta) Löydettyjä SKK-lisiä, 63 kuvatiedostoa (vapaa-ajankalastus ja SKK:n toiminta) Kalataloussäätiön kuvat, 524 kuvatiedostoa (kalavesi, voimalat, kalavesienhoito, kalastus) Ari Lappalaisen kuvakokonaisuus, 457 kuvatiedostoa (kalastus) Pekka Kinnusen kuvakokonaisuus, 121 kuvatiedostoa (kalastus) RKTL:n kuvakokonaisuus, 7479 kuvatiedostoa (kalatalous, kalanviljely, kalastus) Toivo Mäkisen kuvakokonaisuus, 338 kuvatiedostoa (urheilukalastus) Yksittäisiä kokoelmapostimerkkejä, 52 kuvatiedostoa (kalat, kalastus) SKMY:n muita kuvia, 9 kuvatiedostoa (kalastus) 5. Jatkotoimet Inventoinnin päätyttyä voidaan paneutua kokonaan aineistojen dokumentoimiseen. Tähän työhön tarvitaan jatkossa museoammatillinen henkilö kokopäiväisenä työntekijänä. Dokumentoinnin ohella esineistön perushuoltoon eli puhdistamiseen, varastotilojen puhdistamiseen sekä konservointiin voidaan nyt paneutua paremmin. Luettelointi- ja konservointijärjestyksestä on tehtävä vielä tarkempi suunnitelma. Inventointi- ja dokumentointityön tulokset voidaan koota julkaisun (sähköinen/perinteinen) muotoon. Siihen on syytä ottaa mukaan inventointiluettelo sekä ohjeistus kalastusmuseoaineiston teknisestä dokumentoinnista (luokittelut, funktionaaliset mitat, käyttökuvaus) sekä konservoinnista. Tätä julkaisua on valmisteltu jo inventointityön yhteydessä. Kirjallisuus Heinonen, Jouko Lahti, Markku. Museologian perusteet. Jyväskylä Lappalainen, Ari. Kalastuskulttuurin tallennus Suomessa. Kalastusmuseotoiminnan kehitys, kalastusmuseokokoelmat sekä kalastusmuseotoiminnan tehtävä ja tulevaisuus. Kalastusmuseoyhdistyksen julkaisuja 6. Helsinki Lappalainen, Ari. Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmat. Kalastusmuseoyhdistyksen julkaisuja 9. Helsinki 1995.

4 Inventointityö vuonna 2016 Liite 1. (Ote inventointiluettelosta) Inventointi SKMY:n varastoissa Päävarasto, Riihimäki 1 A 2 A 2 B 2 C 2 D 5 B 5 A 6 B 6 A 6 C 6 D 6 E 6 F 1B 1 C 3 A 3 B 3 C 4 A 4 B 4 C 3 D lattiatilaa 7, pääty 6-7, välikkö 7 A 7 B työpiste 9 A 10 A työpiste ov troolin osa SKK, kuvat työpöytä 14 E 14 A 15 A 15 E lattia - tilaa 8, ed. 8 9 B 9 C 8-9, pääty ov 13-15, välikkö lattiatilaa 11 A - C 10 G isorysät 13 F 13 A Riihimäen (Sepänkatu 8) päävaraston pohjakartta ,v A WC Osasto 1 A :96; vitsamerta :207; nahkiaismerta :208; nahkiaismerta :164; nahkiaismerta - KMYE 1992-/Loviisa; 3 merssiä eli kalanpunnitusverkkoa - KMYE 1999/L. Onkalo; nahkiaismerta - KMYE 1999/L.Onkalo; paksua (rysän)havasta - KMYE 1999/L.Onkalo; paksua (rysän)havasta - KMYE 71; verkkoa - KMYE 1993/V. Saari; verkkojadan merkki Osasto 1 B - KMYE 189; merta - KMYE 1993/V. Saari; silakkaverkkojadan merkki - KMYE 1993/V. Saari; rääkiverkkojadan merkki - KMYE; onkivapa

5 Liite 2. (Esineistön vastaanottokaavake)

6 Liite 3. (Ote esinediariosta)

7 Liite 3.

8 Liite 4. (Valokuvien vastaanottokaavake)

9 Liite 5. (Ote valokuvadiariosta)

10 Liite 5.

11 Liite 6. (Sähköinen kaavake, esine)

12 Liite 7. (Sähköinen kaavake, valokuva)

13 Liite 8. (Esinehaku Kantapuusta)

14 Liite 9. (Kuvahaku Kantapuusta)