Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Transkriptio

1 Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo.

2 Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museo toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona sekä Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi Keski-Suomen museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta ja huolehtii muun muassa rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta ja inventoinneista. 22 vakituista työntekijää, 3 toimipistettä ja 8 erilliskohdetta

3

4

5 Tallennusvastuualueet Museon kokoelmien kartuntaa ohjaa Keski-Suomen museon kokoelmapoliittinen ohjelma, museon toimintasääntö, valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) vastuualuejako sekä ylemmällä tasolla museolaki ja - asetus Keski-Suomen museon tallennusvastuita: Keskisuomalainen aineellinen ja visuaalinen kulttuuriperintö Painopisteenä sotien jälkeinen aika Erityisinä tallennuskohteina mitalitaide, jyväskyläläinen hopea, keskisuomalainen vanhempi kuvataide Museon erilliskohteiden kokoelmat Valtakunnallisen tallennusvastuun alueet Opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö Kuvataiteilija Urho Lehtinen Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijaperhe

6 Keski-Suomen museon arkistot Kuva-arkisto Kuva-arkistossa on yli valokuvaa Jyväskylästä ja muualta Keski-Suomesta. Vanhimmat kuvat ovat henkilökuvia 1840-luvun lopulta. Kokoelmiin kuuluu niin yksittäisten kuvaamoiden, ammattikuvaajien kuin harrastajienkin kuva-aineistoa. Ambrotypiakuva kehyksessä. Keski-Suomen museo.

7 Keski-Suomen museon arkistot Tutkimusarkisto Museon tutkimusarkistoon kuuluu yli 1400 kokoelmaa ja noin 200 hyllymetriä aineistoja. Arkisto sisältää esimerkiksi asiakirjoja, muistiinpanoja, julisteita, sanomalehtiä ja perinnetallenteita eri aloilta. Kokoelmissa on muun muassa Keski- Suomen opiston ainekirjoitusvihkoja, Keskisuomalaisen osakunnan kotiseuturetkien aineistoa luvuilta ja perinnekeräysten vastauksia eri aihepiireistä. Keski-Suomen museo, a654)

8 Piirteitä kartunnasta Keski-Suomen museon kuvaarkiston kokoelmat ovat karttuneet pääosin yksityishenkilöiden, yhdistysten ja yritysten tekemillä lahjoituksilla sekä erilaisten dokumentointihankkeiden kautta Sisällöllinen pääpaino maakunnallisessa ammatti- ja harrastajavalokuvauksessa. Aihepiireinä henkilö-, ryhmä-, rakennus-, katu-, maisema- ja tapahtumakuvat Jyväskylästä ja muista kunnista Kuva: Sirpa Suhonen / Keski-Suomen museo. Kuva: Jaakko Rusanen / Keski-Suomen museo

9 Piirteitä lahjoituksista Vuosittaisen kartunnan määrä vaihtelee suuresti muutamista tuhansista kuvista satoihin tuhansiin kuviin Aineisto on usein heterogeenista: eri tyyppisiä vedoksia, negatiiveja, filmejä, digikuvia Pääosa aineistosta saadaan lahjoituksina sekä erilaisten dokumentointihankkeiden kautta Aineistoihin liittyvän tiedon taso vaihtelee suuresti Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo.

10 Kuvaluetteloinnin erityispiirteitä Luettelointi kokoelmittain Yksittäisiin kuviin kirjataan paljon metatietoja Eri vedostyyppien ja negatiivien tietojen tallentaminen Sisällönkuvailun osuus laaja Paikkatieto, ajoitus Asiasanoitus ja ontologiat Hallinnallisen metatiedon osuus painottunut kuvien vapaan julkaisun myötä (tekijänoikeudet, käyttöoikeudet

11 Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmä Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvat luetteloidaan Jyväskylän kaupungin yhteiseen kuvienhallintajärjestelmään Osa kuvista on selattavissa verkossa: Julkaistuna on mm. Pekka Kivikkään kalliomaalaustutkimuksen kuva-aineistoa ja vanhempaa kuva-aineistoa eri kaupunginosista ja keskisuomalaisista teollisuusympäristöistä

12 Uutta! Kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalinen kulttuuriperintöaineisto saatavilla Finna-palvelusta

13 Kuviin liittyvät oikeudet ja rajoitteet Tekijänoikeus: teosvalokuvat vs. tavalliset valokuvat Tavallisen valokuvan suoja-aika 50 vuotta kuvan ottamisesta Vain osa tekijänoikeuksien tasosta siirrettävissä museolle Kuvaajan nimi mainitaan aina julkaistaessa Kuvien käyttöoikeudesta sopiminen keskeistä (kuvaaja, tekijänoikeuksien muut omistajat esim. Kuvasto)

14 Filmiaineistoihin liittyvät oikeudet Tekijänoikeuden suoja aineiston tuottamiseen osallistuneille (kuvaajat, käsikirjoittaja, graafikko, esiintyjät, editoijat, äänisuunnittelijat.) Oikeuksien omistajia saattaa olla useita Sopimukset aineiston käyttöoikeudesta ja esitysoikeudesta Jakaminen / toistaminen verkossa Aineiston muokkaaminen ja jatkokäyttö Henkilötietolain suoja

15 Kuvapalvelut Suurin osa museokokoelmien kuvista on julkista aineistoa Kuviin pääsee tutustumaan tietokannassa ja arkistossa paikan päällä asiakaspalveluaikoina Kuvia välitetään asiakkaille kuvapalveluiden kautta tiedostoina Hinnasto: skannaus- ja käsittelymaksut, julkaisuissa käyttöoikeusmaksut käyttötyypin mukaan, toimitusmaksut Yksityinen käyttö / Tutkimus ja opetus / Julkaisukäyttö / Kaupallinen käyttö Kuvapalveluiden yhteystiedot: palvelut

16 Lahjoitukset museolle Keski-Suomen museo ottaa vastaan aineistoja lahjoituksina tallennusvastuualueeltaan Lahjoituksen yhteydessä sovitaan aineistoihin liittyvistä tekijänoikeuksista ja käyttöoikeuksista Lahjoitus vahvistetaan hallinta- ja omistusoikeuden siirtävällä hankintasopimuksella

17 FILMIAINEISTOJA KESKI-SUOMEN MUSEOSSA

18 Kaitafilmejä Vanhimmat filmiaineistot kaitafilmejä Jyväskylästä ja Keski-Suomen alueelta luvulta Kuvaajina mm. Antti Pänkäläinen Myös matkailufilmejä Jyväskylästä (Suomi-filmi, Jyväskylän matkailutoimisto) Aiheena myös maakunnallisia tapahtumia (Nuorisoseurojen liiton kesäjuhlat, maatalousnäyttelyt, tukkilaiskisat) Osa kaitafilmeistä siirretty VHS-muotoon

19 Ajankohtaista! Keski-Suomen museon ja Keski-Suomen elokuvakeskus esittävät kaitafilmejä Yläkaupungin yö tapahtumassa Keski-Suomen museon auditoriossa Esitettäväksi voi tarjota myös omia kaitafilmejä (työryhmätapaaminen Keski-Suomen museossa klo 9 alkaen) Erityisesti etsitään keskisuomalaiseen kulttuuriympäristöön liittyvää kaitafilmiaineistoa syyskuussa järjestettävien Innostu kulttuuriympäristöstäsi -tapahtumapäivien ohjelmistoon Ilmoittautuminen: virpi.makinen@jkl.fi mennessä

20 Videoaineistoja Videoformaatissa mm. paikallisten yritysten mainosfilmejä ja kuntien matkailufilmejä (ammattilaistuotanto) Myös eri organisaatioiden itse kuvaamia videoita (esim. päiväkodit, koulut) HUOM. Vain vähän yksityisten ihmisten elämään liittyviä kotivideoita Videofilmejä (julkaistuja) sisältyy myös museon käsikirjaston videokokoelmaan Osa VHS-muotoisesta aineistosta siirretty DVDformaattiin

21 Kuva- ja filmiaineistojen digitointi Keski-Suomen museo noudattaa kokoelmaaineistojensa digitoinnissa Kansallisen digitaalisen kirjaston standardisalkun ohjeistusta: standardisalkku Siirto- ja säilytyskelpoisten formaattien määrittelyn tarkoituksena on aineistojen pitkäaikaisen säilytyksen turvaaminen Keski-Suomen museossa liikkuvan kuvan digitointi on ulkoistettu Huomioitava myös digitoinnin vaikutus aineistoon!

22 Liikkuvan kuvan säilytysmuodot JPEG 2000 sekvenssi: tiedostomuodossa liikkuva kuva on tallennettu peräkkäisinä JPEG 2000 kuvina, jotka on paketoitu joko Material exchange Format (MXF) säilöön tai Motion JPEG 2000 (MJ2) säiliöön. JPEG 2000 on ISO-standardoitu häviötön tai häviöllinen kuvatiedostomuoto MPEG-4 AVC Advanced Video Coding: häviöllinen pakkausmenetelmä elävän kuvan tiedostoille. MPEG-4:ää käytetään mm. digitaalisessa elävässä kuvassa sekä interaktiivisissa grafiikkasovelluksissa ja multimediassa. Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK): Säilytys- ja ja siirtokelpoiset tiedostomuodot.

23 Säilyvätkö filmiaineistot? Museosektorilla yhteistyö liikkuvan kuvan tallentamisessa heikkoa Ammattitason filmiaineistojen (elokuvat, tv- ja radio-ohjelmat) vastaa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ( Ei-ammatilliset filmiaineistot tallentuvat museoihin ja arkistoihin hajanaisesti Entä uuden tekniikan tuottama digitaalinen kuvaaineisto eri formaatteineen (mobiilikamerat, tabletit jne.)?

24 Tallenna nykyaika museoon! Keski-Suomen museon ohjeistus nykyajan ilmiöiden tallentamiseen

25 Ohjeita ja vinkkejä dokumentointiin Keski-Suomen museon ja Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Killan yhteishankkeen tuloksena syntynyt verkkopohjainen ohjeistus nykyajan ilmiöiden omatoimiseen tallentamiseen Julkaistu Keski-Suomen museon verkkosivuilla vuonna 2015: dokumentointi

26 Ohjeistus on tehty museon kokoelmatoiminnan ja aineiston pysyvän säilyttämisen näkökulmasta Sisältää dokumentointiprosessin kuvauksen sekä vinkkejä tallennusmenetelmien käyttöön Lisäksi listaus tiedoista, jotka aineiston yhteyteen tulisi liittää

27 Ennakkokäynti kohteeseen, toukokuu Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

28 Kuva: Veli Rytkönen / Keski-Suomen museo.

29 Videon käyttö yleistymässä myös museoiden tallentamisessa Dokumentointiohjeistus sisältää myös lyhyen yleisohjeen videodokumentoinnin tekemiseen Laitteet, valmistautuminen, käsikirjoitus, kuvaustilanne, jälkityöt

30 Millainen on hyvä dokumentointikohde? Paikallisesti merkittävä ja tärkeäksi koettu aihe Maakuntamuseon tallennusvastuut ja kokoelmapolitiikka Kohteen saavutettavuus, informatiivisuus Muutoksen kuvaaminen, häviävä ilmiö? Salmutexin pukutehdas, Konginkangas Kuva: Veli Rytkönen / Keski-Suomen museo.

31 Kuvat: Veli Rytkönen / Keski-Suomen museo.

32

33 Kuvat: Veli Rytkönen / Keski-Suomen museo.

34 tuloksena yli 500 valokuvaa noin 5 h haastatteluja lisäksi kuvia taustoittavia tietoja mm. eri työvaiheista pukutehtaan markkinointimateriaalia Ei esineitä, ilmiön tallentaminen!

35 markkinointi paikallisille toimijoille ja opiskelijoille uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen sisällön ajantasaisuuden ylläpito sivuston laajentaminen dokumentointien esimerkeillä ohjeistuksen kehittäminen ja soveltaminen Kuva: Veli Rytkönen / Keski-Suomen museo. KIITOS!