TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin Helsingissä. Puheenjohtajana toimi Harri Dahlström ja sihteerinä Ari Lappalainen. Läsnä oli 16 yhdistyksen jäsentä. Kokous hyväksyi vuoden 2010 toimintakertomuksen ja tilit sekä toimintasuunnitelman vuodelle Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 14 määräämät asiat. Yhdistyksen nimi muutettiin vuosikokouksessa toiminta-alaa vastaavaan uuteen muotoonsa Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. - Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. Johtokunta Rainer Wulff, puheenjohtaja Sari Saukkonen, varapuheenjohtaja Seppo Huuskonen Erkki Ikonen Stina Koivisto Pentti Munne Markku Myllylä Markku Niemeläinen Jorma Tiitinen Kai Westman Pysyvä asiantuntijajäsen: Eero Naskali Johtokunta kokoontui 6 kertaa. Nimetyt toimi- ja vastuuhenkilöt Toiminnanjohtaja (kokouksissa esittelijä ja sihteeri): Ari Lappalainen Taloudenhoitaja: Inkeri Sirola Varsinaiset tilintarkastajat: Kaarina Manninen, Kyllikki Tuovinen Varatilintarkastajat: Tuija Paananen, Anna-Liisa Tuunainen

2 Jäsenistö ja jäsenmaksut Vuoden 2011 lopussa yhdistykseen kuului 102 henkilöjäsentä (vuoden 2010 lopussa 101) ja 6 yhteisöä kannattajajäsenenä (ei muutoksia). Jäsenmaksut olivat entisellään: henkilöjäsenmaksu 10 euroa, perhejäsenmaksu 2 euroa, ainaisjäsenmaksu 80 euroa sekä kannattajajäsenmaksu 80 euroa. Talous Toimintaa on rahoitettu pääasiassa avustuksin. Yhdistys sai Maa- ja metsätalousministeriöltä projektiin "Kalastusmuseon suunnittelu ja toteuttaminen" euroa, Pohjois-Karjalan ELYkeskukselta Pohjois-Karjalan kalastuskulttuuriin liittyvien kausiasumusten ja kalapaikkojen inventointiin euroa, Museovirastolta/Tyrväntö-Seuralta Tyrvännön järvikalastusmuseon museon esineistön numerointiin ja perusnäyttelyn täydentämiseen euroa sekä Svenska Kulturfondenilta Suomen kalastusmuseoita koskevan julkaisun tekemiseen euroa. Toimintaa on muilta osin rahoitettu mm. jäsenmaksuin sekä julkaisu- ja vuokratuloin (muut tulot yht. 3366,68 euroa). HENKILÖKUNTA JA TILAT Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Ari Lappalainen ajalla Työtä ohjasi SKMY:n johtokunta. Yhdistyksen museoapulaisena toimi Jenny Horneman Yhdistyksen tuntipalkattuina työntekijöinä ovat lisäksi toimineet Aki Janatuinen ja Pekka Kinnunen. Muilta osin on käytetty ostopalveluja. Yhdistyksen tilat olivat entiset eli Riihimäellä (Sepänkatu 8) sijaitseva 200 neliön keskusvarasto sekä Joensuussa (Niskakatu 28) sijaitseva 20 neliön toimisto- ja arkistotila. Riihimäen Herajoentiellä oli käytössä kylmäksi varastotilaksi vuokrattu myllyrakennus. HANKE "KALASTUSMUSEON SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN" Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. anoi Maa- ja metsätalousministeriöltä vuodelle 2011 hankkeeseen Kalastusmuseon suunnittelu ja toteuttaminen" euron määrärahaa. Ministeriö myönsi yhdistykselle tarkoitukseen vuodelle euroa, mikä käytettiin kokonaisuudessaan vuonna Koska avustus oli huomattavasti haettua pienempi, keskityttiin hankkeessa kalastusmuseon yleisen sisältö- ja toimintasuunnitelman tekemiseen. Lisäksi täydennettiin MMM:lle vuonna 2011 jätettyä raporttia "Kalastuskulttuurin tallennuksen esittely ja organisointi" museoista saaduilla lisätiedoilla ja kohteisiin liittyvällä kuvituksella sekä tehtiin siitä julkaisu (Ari Lappalainen - Kai Westman: Suomen kalastusmuseot - toiminta ja kehittäminen. SKMY:n julkaisuja 20). Mahdollisen sijoituspaikkakunnan, Kotkan, osalta tehtiin Kotkan kaupungin vaatima tarveselvitys vaihtoehtoineen. Tarveselvitys esitellään Kotkan kaupunginhallitukselle toukokuussa Hankkeen loppuraportin tarkemmat kalastusmuseon sisältö- ja toimintasuunnitelma sekä tarveselvitys ovat liitteinä. Sisältö- ja toimintasuunnitelmassa esitettiin kalastusmuseon yleinen toimintamalli, henkilöstöresurssit, museotoiminnan eri sektorien toimivuus ja aikataulutus

3 mahdollisen sijaintipaikan kannalta. Tarveselvityksessä on esitetty kalastusmuseon tilatarpeet Kotkassa vaihtoehtoineen. MUU TOIMINTA Yhdistyksen muu toiminta vuonna 2011 on ollut kalastuskulttuuria tallentavaa ja työn tuloksia yleisölle esittelevää. Sen tarkoituksena on ollut hoitaa koottuja valtakunnallisesti arvokkaita aineistoja sekä ylläpitää julkista kiinnostusta asiaa kohtaan projektin aikana, jotta varsinainen alan museotoiminta voisi aikanaan käynnistyä. Keruu Aineistoa kerättiin aiemmin tehtyjen suunnitelmien (yhdistyksen julkaisut 6. ja 12.) pohjalta. Esineistön ohella kerättiin valokuvia, muistitietoa, arkistoaineistoa ja painotuotteita. Keruussa käytettiin hyväksi myös yhdistyksen kyselykaavaketta. Keruussa keskityttiin Bibliografia - hankkeeseen liittyen erityisesti vanhan kalastuskirjallisuuden keruuseen. Sitä hankittiin kokoelmiin antikvariaateista (Antikvariaatti Punaparta, Kampintorin antikvariaatti, Menec verkkoantikvariaatti, Tapiola-antikvariaatti, Vistan Divari). Merkittävää aineistoa on saatu lahjoituksina Mikko Koivurinnalta (erikoisverkkoja Kuolimolta 1900-luvun alkupuolelta), Matti Naarmiselta (vanhaa kalantutkimuksen kalamerkki- ja istutustietoaineistoa), Jukka Säntiltä (vanhaa kalatalousneuvonnan esine- ja arkistoaineistoa Lapista sekä kalatalousjulkaisuja 1910-luvulta alkaen) ja Risto Tarikalta (laaja kokonaisuus vanhoja kalastusalan lehtiä 1940-luvulta alkaen). Kokoelmat, aineistojen dokumentointi ja säilytys Keskusvarastossa Riihimäellä olivat esineet ja arkistot, Joensuun toimitilassa oli kirjasto sekä digitoidut kuvat ja kuvatiedostot. SKMY:n aineistoja ryhdyttiin siirtämään museovirastolta hankittuun Musketti-ohjelmaan. Tähän aineistojen digitointihankkeeseen (OKM/MMM) liittyen esineistön, valokuvien ja muun aineiston dokumentointityötä valmisteltiin käymällä läpi saantikokonaisuuksia ( ) tausta- ja viitetietoineen. Näin päivitettiin sitä työtä, jonka tulokset viimeksi julkaistiin vuonna 1995 (Lappalainen, Ari. Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmat (Kalastusmuseoyhdistyksen julkaisuja 9. Helsinki 1995.). OKM:ltä vuonna 2010 lopussa saadun erillisrahoituksen (9 000 euroa) turvin koko digitaalinen luettelointi aloitettiin yhdistyksen pienoismallikokoelmista (88 kpl). Kokonaisuuteen kuuluu Museovirastolta SKMY:n hallintaan siirtynyt, 1800-luvun lopulta vuoteen 1920 toimineen Suomen Kalastusmuseon pienoismallikokoelma, sekä SKMY:n itsensä keräämä muu pienoismallikokoelma. Hankkeen käytännön toteuttajat ovat kalastusaiheen pienoismallien tekemiseen ja kunnostukseen sekä digikuvaukseen perehtyneet Jukka Säntti ja Jenny Horneman. Päämääränä on vuonna tämän kokonaisuuden luettelointi Muskettiin sekä digitaalinen kuvaaminen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös KKL:ssa ja MMM:ssa olevat vanhat pienoismallit. Hankkeen tavoite on pienoismallikokoelman yhtenäinen digitointi ja saattaminen tätä kautta tutkijoiden, muiden museoiden ja kulttuurilaitosten, alan järjestöjen sekä muiden tarvitsijoiden käyttöön.

4 Aineistojen dokumentoinnin yhteydessä korostetaan esine- ja valokuva-aineistojen digitaalisen luetteloinnin (Musketti-ohjelma) rinnalla digitoitujen aineistojen hyödyntämistä ja saatavuuden parantamista ohjelmaan nivellettävän digitaalisen kuvatietopankin muodossa, yhdessä kalastusaiheisten muiden kokoelmien haltijoiden (museovirasto, Suomen valokuvataiteen museo, RKTL) kanssa. Aineistoa voidaan digitaaliseen muotoon siirtämisen (skannaus) ansiosta jo nyt jossain määrin hyödyntää kuvapankin tapaan. Rannikon kalastusmuseoiden luetteloinnin koordinointia sekä Suomen järvikalastusmuseon, Suomen vapaa-ajankalastusmuseon ja Tyrvännön järvikalastusmuseon aineistojen digitaalista luettelointia pyrittiin jatkamaan. Museovirastolta saadun avustuksen turvin tehtiin Tyrvännössä aineiston lopullinen numerointi syyskuussa Esine- ja kuva-aineistojen digitaalisen luetteloinnin ansiosta niitä voitiin jo hyödyntää paremmin erilaisessa kuva- ja tietopalvelutoiminnassa, myös yhdistyksen internetsivuja hyväksi käyttäen. Dokumentointityötä oli myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen myöntämän avustuksen (4 000 eur.) turvin toteutettu hanke Pohjois-Karjalan vanhojen kausikalastusasumusten ja -paikkojen kartoittamiseksi. Hankkeen raportti julkaistaan vuonna Näyttely- ja julkaisutoiminta sekä tiedottaminen Suomen järvikalastusmuseon perusnäyttelynä jatkoi "Puukoukusta trooliin", Suomen vapaaajankalastusmuseon perusnäyttelynä "Puukoukusta Rapalaan", Kotkan Maretariumissa näyttelykokonaisuus Kalastusmuseon kokoelmista ja Tyrvännön järvikalastusmuseon perusnäyttelynä "Vanajanselkä - Hämeen historiallinen kala-aitta". Kyseiset näyttelyt ovat SKMY:n tuottamia. Vuonna 2010 toteutettu uusi kalastusaiheinen postikortti- ja postimerkkinäyttely "Kalastusterveisiä" oli esillä Kotkan Maretariumissa ja uudelleen , sekä Tyrvännön järvikalastusmuseossa SKMY aloitti vuonna 2011 Huopanankoskella vuonna 2012 avattavan kalastushistoriallisen näyttelyn sekä kulttuuripolun valmistelun sekä avusti merkittävällä tavalla Juhani Ahon juhlavuoden kiertonäyttelyn toteuttamista Viitasaarella. Lisäksi SKMY avusti Hämeen liiton "Viestejä Vanajavedellä" kiertonäyttelyn toteuttamisessa. Vuoden 2011 lopussa valmistui vuosien MMM-projektiin ja sen loppuraporttiin pohjautuva uusi julkaisu "Suomen kalastusmuseot - toiminta ja kehittäminen" (Ari Lappalainen - Kai Westman. SKMY:n julkaisuja 20. Joensuu 2012). Vireillä olleita, SKMY: n saaman erillisrahoituksen turvin tehtäviä muita tutkimus- ja julkaisuhankkeita olivat Suomen Kalamiesten Keskusliiton historia sekä kalastusalan bibliografia. SKK:n historiankirjoitus jatkui käsikirjoituksen työstämisellä jo kootun aineiston (SKK:n arkisto, haastatteluaineisto) pohjalta sekä haastattelujen purkamisella. Julkaisuprojektissa Suomen kalastusalan bibliografia (osa I) koottiin yhteen Suomen itsenäisyyttä edeltävän ajan kalatalousalan kirjallinen materiaali ja toimitettiin teokseen liittyvä muu tekstimateriaali. Työryhmän muodostavat Ari Savikko, Ari Lappalainen ja Matti Kettunen. Teoksen taittaa ja painattaa keväällä 2012 Suomen Kalatalouden Keskusliitto.

5 Kalastusmuseoyhdistyksen ylläpitämiä internetsivuja päivitettiin ja ne kokosivat yhteen alan tiedot mm. kokoelmista, toiminnasta, paikallisista kalastusmuseoista ja kalastuskulttuurin muutoksista.