TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 1 Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin Helsingissä. Puheenjohtajana toimi Rainer Wulff ja sihteerinä Ari Lappalainen. Läsnä oli 10 yhdistyksen jäsentä. Kokous hyväksyi vuoden 2012 toimintakertomuksen ja tilit sekä toimintasuunnitelman vuodelle Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 14 määräämät asiat. Johtokunta Rainer Wulff, puheenjohtaja Sari Saukkonen, varapuheenjohtaja Seppo Huuskonen Erkki Ikonen Kari Kilpinen Stina Koivisto Pentti Munne Markku Niemeläinen Jorma Tiitinen Kai Westman Johtokunta kokoontui 5 kertaa. Nimetyt toimi- ja vastuuhenkilöt Toiminnanjohtaja (kokouksissa esittelijä ja sihteeri): Ari Lappalainen Taloudenhoitaja: Inkeri Sirola Varsinaiset tilintarkastajat: Kaarina Manninen, Kyllikki Tuovinen Varatilintarkastajat: Tuija Paananen, Anna-Liisa Tuunainen Jäsenistö ja jäsenmaksut Vuoden 2013 lopussa yhdistykseen kuului 102 henkilöjäsentä (vuoden 2012 lopussa 101) ja 7 yhteisöä kannattajajäsenenä (vuoden 2012 lopussa 7).

2 2 Jäsenmaksut: henkilöjäsenmaksu on 15 euroa (aiemmin 10 euroa), perhejäsenmaksu 5 euroa (aiemmin 2 euroa), ainaisjäsenmaksu 100 euroa (aiemmin 80 euroa) sekä kannattajajäsenmaksu 100 euroa (aiemmin 80 euroa). Talous Toimintaa on pyritty rahoittamaan pääasiassa avustuksin. Tuotot olivat vuonna 2013 yhteensä euroa. Maa- ja metsätalousministeriöltä saatu avustus kattoi tästä valtaosan, euroa. Lisäksi saatiin avustusta Olvi-Säätiöltä euroa. Toimintaa on muilta osin rahoitettu mm. jäsenmaksuin sekä julkaisujen myyntituloin (muut tulot yhteensä 2422 euroa). HENKILÖKUNTA JA TILAT Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Ari Lappalainen ajalla Työtä ohjasi SKMY:n johtokunta. Yhdistyksen tilat olivat entiset eli Riihimäellä (Sepänkatu 8) sijaitseva 200 neliön keskusvarasto sekä Joensuussa (Niskakatu 28) sijaitseva 20 neliön toimisto- ja arkistotila. Riihimäen Herajoentiellä oli käytössä kylmäksi varastotilaksi vuokrattu myllyrakennus. TOIMINTA Yhdistyksen toiminta vuonna 2013 on ollut kalastuskulttuuria tallentavaa ja työn tuloksia yleisölle esittelevää. Sen tarkoituksena on ollut hoitaa koottuja valtakunnallisesti arvokkaita aineistoja sekä ylläpitää julkista kiinnostusta asiaa kohtaan, jotta varsinainen alan museotoiminta voisi aikanaan käynnistyä. Museohankkeen ja rahoituksen edistäminen Kalastusmuseohanketta ja toiminnan rahoitusta on pyritty edistämään. Museohankkeet ovat olleet pysähdyksissä keskeisillä paikkakunnilla (Kotka, Asikkala, Kerimäki, Riihimäkin), mutta rahoituksen eteen on voitu tehdä konkreettista työtä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus järjestyi projektiluonteisena loppuvuonna Yhdistyksen edustajat (Rainer Wulff, Kai Westman ja Ari Lappalainen) kävivät tapaamassa ministeriön edustajia (Juha Ojala, Eija Kirjavainen) sekä jättämässä rahoitusta ja uuden kalastuslain suhdetta museoasiaan koskevan mietinnön. Palaverissa ja siihen liittyvässä mietinnössä tavoiteltiin sellaisen pysyvämmän rahoitusratkaisun aikaan saamista, joka turvaisi SKMY:n kansallisesti korvaamattoman museoaineiston säilymisen ja mahdollistaisi kalastusalan ammatillisesti hoidetun museon perustamisen jatkossa, joko itsenäisenä tai jonkin muun museon yhteydessä. Loppuvuonna yhdistys laati lyhyen lausunnon uudesta kalastuslaista. Lausunnossa todettiin hyvänä asiana lakiehdotelmassa ollut ajatus, että kalastuskorttivaroja voitaisiin jatkossakin käyttää kalastuskulttuurin tallentamistyöhön.

3 3 MMM-projekti Avustusta saatiin kaksivuotiseen projektiin "SKMY:n jokipyyntiaineiston tallentaminen, täydentäminen ja hyödyntäminen". Vuodelle 2013 saatu summa oli euroa. Päätös saatiin vasta marraskuussa, minkä vuoksi käytölle saatiin jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun. Työ käynnistettiin jo viime vuoden puolella täysitehoisesti. Projekti liittyy jäljempänä esiteltyihin kalastusmuseotoiminnan eri sektoreihin: keruuseen, tallentamiseen ja esittelyyn. Projektissa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osaprojektissa selvitetään pohjoiseen jokipyyntiin liittyvät museaaliset kokoelmat, niiden täydentäminen ja hyödyntämismahdollisuudet. Toinen osio keskittyy tarkemmin tutkimaan Kemijoen lohikysymystä 1800-luvulta nykypäivään - siinä siis hyödynnetään aineistoja ajankohtaisiin päätöksenteon ongelmiin. Ensimmäisessä osiossa ovat toiminnanjohtajan apuna työskennelleet Ari Savikko, Jukka Säntti ja Pekka Kinnunen, toisessa osiossa puolestaan Pentti Munne ja Jorma Tiitinen. Hankkeen sisältö käy lähemmin ilmi vuosikertomuksen liitteenä olevasta dispositiosta. Hankkeesta tehtiin vuotta 2013 koskeva väliraportti. Keruu Aineistoa kerättiin resurssien mukaan ja siinä on pyritty toimimaan aiemmin tehtyjen suunnitelmien (yhdistyksen julkaisut 6. ja 12.) mukaan. Kohteina esineistön ohella ovat olleet valokuvat, muistitieto, arkistoaineisto ja painotuotteet. Yhdistys sai kokoelmiin kaksi suurta lahjoitusta, jotka tukevat toiminnan eri aihepiirejä ja erityisesti meneillään olevia projekteja. Maija Dahlström (Helsinki) lahjoitti edesmenneen miehensä Harri Dahlströmin arkisto-, kirjallisuus- ja valokuvakokoelman syyskuussa. Tämä lahjoitus tukee jo tässä vaiheessa SKK:n historian tekemistä. Jukka Säntin (Pello) aineisto puolestaan käsittää pohjoiseen kalastukseen liittyviä pienoismalleja sekä pyyntivälineitä. Jo aiemmin on häneltä saatu kokoelmiin pyyntivälineitä, valokuvia ja kirjallisuutta. Aineisto ja kunnostustyö tukee meneillään olevaa MMM-projektia. Kokoelmat, aineistojen dokumentointi ja säilytys Keskusvarastossa Riihimäellä olivat esineet ja arkistot, Joensuun toimitilassa oli kirjasto sekä digitoidut kuvat ja kuvatiedostot. Aineiston säilyttäminen saatiin turvattua OKM:ltä edellisen vuoden lopussa saadun avustuksen turvin. Dokumentointityöhön ei ollut vähäisten resurssien vuoksi käytännössä mahdollisuuksia vuonna SKMY:n aineistoja on aiemmin ryhdytty siirtämään museovirastolta hankittuun Muskettiohjelmaan. Tämä aineistojen digitointihanke on jatkuva projekti, johon kuuluu esineistön, valokuvien ja muun aineiston dokumentointityön valmistelu käymällä läpi saantikokonaisuuksia ( ) tausta- ja viitetietoineen. Näin päivitetään sitä työtä, jonka tulokset on viimeksi julkaistu vuonna 1995 (Lappalainen, Ari. Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmat. Kalastusmuseoyhdistyksen julkaisuja 9. Helsinki 1995.). Ensimmäisenä dokumentoinnin ja digitoinnin kohteena on ollut SKMY:n pienoismallikoelma (88 kpl). Kokonaisuuteen kuuluu Museovirastolta SKMY:n omistukseen siirtynyt, 1800-luvun lopulta vuoteen 1920 toimineen Suomen Kalastusmuseon pienoismallikokoelma, sekä SKMY:n itsensä keräämä muu pienoismallikokoelma. Kokonaisuuteen kuuluvat myös KKL:ssa ja MMM:ssa olevat

4 4 vanhat pienoismallit. Hankkeen tavoite on pienoismallikokoelman yhtenäinen digitointi ja saattaminen tätä kautta tutkijoiden, muiden museoiden ja kulttuurilaitosten, alan järjestöjen sekä muiden tarvitsijoiden käyttöön. Tätä aineistoa on myös kunnostettu ja entisöity. Työtä on tehnyt Jukka Säntti. Vuonna 2013 kunnostettiin 10 pienoismallia ja toimitettiin 5 mallia jatkossa kunnostettavaksi. Aineistojen dokumentoinnin yhteydessä korostetaan esine- ja valokuva-aineistojen digitaalisen luetteloinnin (Musketti-ohjelma) rinnalla digitoitujen aineistojen hyödyntämistä ja saatavuuden parantamista ohjelmaan nivellettävän digitaalisen kuvatietopankin muodossa, yhdessä kalastusaiheisten muiden kokoelmien haltijoiden (museovirasto, Suomen valokuvataiteen museo, RKTL) kanssa. Aineistoa voidaan digitaaliseen muotoon siirtämisen (skannaus) ansiosta jo nyt jossain määrin hyödyntää kuvapankin tapaan. Esine- ja kuva-aineistojen digitaalisen luetteloinnin ansiosta niitä voitiin jo hyödyntää paremmin erilaisessa kuva- ja tietopalvelutoiminnassa, myös yhdistyksen internetsivuja hyväksi käyttäen. Yhdistys auttoi vuonna 2013 merkittävällä tavalla Suomen vapaa-ajankalastusmuseon (Asikkala) ja Tyrvännön järvikalastusmuseon dokumentointityötä sekä Suomen järvikalastusmuseon (Kerimäki) aineiston taltiointia. Vapaa-ajankalastusmuseossa oleva esineistö omistus- ja lainaussuhteineen inventoitiin kokonaan vuonna Tyrvännössä vahvistettiin esineiden numerointi aiemmin tehdyn dokumentointityön pohjalta näyttelyä (numerolaput yleisön avuksi) ja esitettä varten. Kerimäellä suojattiin näyttelyesineistö, johon kuuluu runsaasti mm. Suomen Kalastusmuseon esineitä, yhteistyössä Savonlinnan maakuntamuseon kanssa. Dokumentointityötä oli myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen myöntämän avustuksen (4 000 eur.) turvin toteutettu hanke Pohjois-Karjalan vanhojen kausikalastusasumusten ja -paikkojen kartoittamiseksi. Näyttely- ja julkaisutoiminta sekä tiedottaminen Suomen järvikalastusmuseon perusnäyttelynä jatkoi "Puukoukusta trooliin", Suomen vapaaajankalastusmuseon perusnäyttelynä "Puukoukusta Rapalaan", Kotkan Maretariumissa näyttelykokonaisuus Kalastusmuseon kokoelmista ja Tyrvännön järvikalastusmuseon perusnäyttelynä "Vanajanselkä - Hämeen historiallinen kala-aitta". Kyseiset näyttelyt ovat SKMY:n tuottamia. Erillisprojektina tehtiin jo vuonna 2012 Kalastushistoriallinen näyttely Huopanankosken vanhaan kunnostettuun hautomorakennukseen sekä valmisteltiin Huopanankosken kulttuuripolkua infotauluineen. Kalastushistoriallisen näyttelyn pääteemoina ovat vanha urheilukalastus Juhani Ahoon ja Huopanankosken vanhaan urheilukalastukseen projisoituen sekä vanha kalanviljelytoiminta ja kalakannat kosken vaiheissa. Näyttelyssä käsitellään kyseisiä ilmiöitä suomalaisen kalastuksen laajemmissa kehyksissä. Näyttelyn avajaiset pidettiin Näyttelyyn tutustui arviolta yli kävijää kesällä Kesällä 2013 näyttelyä täydennettiin, jolloin vaihtuvana teemana oli Juhani Ahon kalatoverien (R. Ahonius, C. Rosenlew ja J. Wasastjärna) kalastus. Vuonna 2012 loppuun mennessä valmisteltu kulttuuripolku toteutettiin vuonna 2013 kosken maastoon. Sisällössä (reittiratkaisut, info-taulut) tuodaan esiin Huopanankosken kalastukseen ja myös muuhun kosken ja sen ympäristön käyttöön liittyviä erikoisteemoja. Kyseessä on kokonaisuutena kiinteä yhtenäinen esittelevä kokonaisuus, joka yhdistyy kulttuuri ja ympäristö.

5 5 Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä (MAKU) myönsi Huopanankosken kehittämishankkeille eli hautomon kalastushistorialliselle näyttelylle ja kulttuuripolulle kunniakirjan arvokkaasta työstä keskisuomalaisen kulttuuriympäristön hyväksi. Pääsuunnittelija Ari Lappalainen oli muiden hankkeeseen osallistuneiden kanssa vastaanottamassa kunniakirjaa Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Suomen ensimmäinen kokoava kalabibliografinen kirja Suomen kalabibliografia (Osa I, vuodet ) valmistui vuonna Vuonna 2013 aloitettiin tehdä osaa II, joka käsittää vuodet Kirjan kirjoittajat ovat Ari Savikko ja Ari Lappalainen. Suomalaisesta kala- ja kalastuskirjallisuudesta ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavaa kattavaa bibliografiasarjaa. Kirjan julkaisijat ovat Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Osa II on tarkoitus saada valmiiksi vuonna Suomen Kalamiesten Keskusliiton historiankirjoitus jatkui käsikirjoituksen työstämisellä kootun aineiston (SKK:n arkisto, haastatteluaineisto ym.) pohjalta. Tavoitteena on vuonna 2014 saada valmis julkaisu. Tähän projektiin oli SKMY saanut rahaa aiempina vuosina SKK:lta ja lisäksi kirjoittaja Ari Lappalainen henkilökohtaista apurahaa Kordelinin säätiöltä ja Suomen Tietokirjailijat ry:ltä. Projektin aikana on tallennettu SKMY:n kokoelmiin ja saatettu digitaaliseen muotoon SKK:n kuva-aineisto (yli kuvaa), joka julkaisun jälkeen on kaikkien alan toimijoiden ja harrastajien käytettävissä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen turvin toteutettuun kausiasumista koskevaan tallennushankkeeseen liittyen saatiin valmiiksi tutkimusartikkeli "Kalasaunojen liepeiltä" (Ari Lappalainen), joka julkaistiin osana teosta "Kontiolahti - kirkon kylä" (Kontiolahti-Seura 2013). Saman rahoituksen ja osin Höytiäisen kalastusalueen tuella toteutettiin järven kalasaunoille ja satamiin kesällä 2013 kalasaunakulttuurista kertovat infotaulut. Kalastusmuseoyhdistyksen ylläpitämiä internetsivuja päivitettiin Sivut kokoavat yhteen alan tiedot mm. kokoelmista, toiminnasta, paikallisista kalastusmuseoista ja kalastuskulttuurin muutoksista. Toiminnasta tiedotettiin jäsenkirjeellä.