TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

Transkriptio

1 1 Kalastusmuseoyhdistys ry. Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin Helsingissä. Puheenjohtajana toimi Kai Westman ja sihteerinä Ari Lappalainen. Läsnä oli 7 yhdistyksen jäsentä. Kokous hyväksyi vuoden 2008 toimintakertomuksen ja tilit sekä toimintasuunnitelman vuodelle Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 14 määräämät asiat. Johtokunta Kai Westman, puheenjohtaja Rainer Wulff, varapuheenjohtaja Harri Dahlström Seppo Huuskonen Teuvo Järvenpää Markku Kaukoranta Kari Kilpinen Markku Niemeläinen Sari Saukkonen Jorma Tiitinen Pysyvä asiantuntijajäsen: Eero Naskali Johtokunta kokoontui 5 kertaa. Nimetyt toimi- ja vastuuhenkilöt Toiminnanjohtaja (kokouksissa esittelijä ja sihteeri): Ari Lappalainen Taloudenhoitaja: Inkeri Sirola Varsinaiset tilintarkastajat: Kaarina Manninen, Kyllikki Tuovinen Varatilintarkastajat: Tuija Paananen, Anna-Liisa Tuunainen

2 2 Jäsenistö ja jäsenmaksut Vuoden 2009 lopussa yhdistykseen kuului 96 henkilöjäsentä (vuoden 2008 lopussa 91) ja 6 yhteisöä kannattajajäsenenä (ei muutoksia). Jäsenmaksut olivat entisellään: henkilöjäsenmaksu 10 euroa, perhejäsenmaksu 2 euroa, ainaisjäsenmaksu 80 euroa sekä kannattajajäsenmaksu 80 euroa. Talous Toimintaa on rahoitettu pääasiassa avustuksin. Yhdistys sai Maa- ja metsätalousministeriöltä kalastuskulttuurin tallennustoimintaan euroa, Opetusministeriöltä aineistojen digitointiin euroa, Suomen Kalamiesten Keskusliitolta historiankirjoitusprojektiin euroa, Tyrväntö- Seuralta museon luettelointiin euroa, Pohjois-Karjalan TE-keskukselta 800 euroa kalatapahtuman järjestämiseen sekä kalastusalan bibliografian valmisteluun Kalevi Kuitusen säätiöltä euroa ja Olvi-Säätiöltä euroa. Toimintaa on muilta osin rahoitettu mm. jäsenmaksuin sekä julkaisu- ja vuokratuloin (muut tulot yht euroa). HENKILÖKUNTA JA TILAT Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Ari Lappalainen ajalla Yhdistyksen museoapulaisena toimi Pekka Kinnunen ajalla Muilta osin on käytetty ostopalveluja. Yhdistyksen tilat olivat entiset eli Riihimäellä (Sepänkatu 8) sijaitseva 200 neliön keskusvarasto sekä Joensuussa (Niskakatu 28) sijaitseva 20 neliön toimisto- ja arkistotila. Riihimäen Herajoentiellä oli käytössä kylmäksi varastotilaksi vuokrattu myllyrakennus. SUOMEN KALASTUSMUSEOTOIMINNAN SELVITYSTYÖ Maa- ja metsätalousministeriön tuen turvin vuonna 2008 aloitetussa kolmivuotisessa hankkeessa "Kalastuskulttuurin tallennuksen ja esittelyn organisointi" selvitetään, kuinka kalastusta koskevan museoaineiston tallentaminen ja esittely olisi tarkoituksenmukaisinta kalastusmuseoverkoston eri osa-alueilla (vapaa-ajan kalastus, järvikalastus ja merikalastus) järjestää. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada alan museotoiminta sille tasolle, että se on kelvollista Opetusministeriön museoiden valtionavustuksen piiriin. Hanketta on toteutettu yhteistyössä toimivien kalastusmuseoiden sekä kalastusaineistoa tallentavien ja esittelevien muiden kulttuurihistoriallisten museoiden kanssa. Työ aloitettiin kiireellisimmästä kohteesta eli merikalastuksen tallennusta ja esittelyä koskevasta selvityksestä. Länsirannikon kalastusmuseoista aloitettua työtä jatkettiin kertomusvuonna Suomenlahden kalastusmuseoissa sekä sisämaan kalastusmuseoissa. Kohteina oli kolme Suomenlahden merikalastusmuseota (Pernajan Saaristomuseo, Tammion Museo, Kaunissaaren saaristolaismuseo), kolme sisämaan kalastusmuseota (Suomen järvikalastusmuseo, Suomen vapaa-ajankalastusmuseo, Tyrvännön järvikalastusmuseo) sekä kalastusmuseoihin luettavana erikoiskohteena Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (Kotka). Edellisen vuoden toimintaraportissa esitettyjä museoita (12) koskevia tietoja täydennettiin mm. puhelinhaastatteluin ja museoilta saatujen kyselykaavakkeiden perusteella. Tiedot analysoitiin ja

3 3 museokuvauksia täydennettiin tarvittavilta osin. Vuoden loppuun mennessä oli käyty läpi Suomen 19 kalastusmuseota. Selvitystyö tehtiin yhdessä ko. alueiden maakuntamuseoiden ja niiden tutkijoiden kanssa. Käyntien, haastatteluiden ja kyselyiden avulla selvitettiin aineistojen painopisteet, näyttelyt ja tilat sekä aineistojen dokumentoinnin ja säilyttämisen tilanne. Lisäksi selvitettiin muu vuotuinen toiminta, omistus- ja hallintasuhteet, rahoitus, suhde alan organisaatioihin ja museoihin sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Museoille annettiin vastattavaksi myös paikallismuseotoiminnan kartoittamisessa käytetty lomake. Vuoden loppuun mennessä vastauksia oli koossa yhteensä 13. Kalastusmuseoilta ja ao. maakuntamuseoilta hankittiin kopioita mahdollisista esineluetteloista sekä muusta keskeisestä materiaalista. Vuoden aikana kartoitettiin myös yleisemmin aiheeseen liittyvää aineistoa, mm. KMY: n omia kokoelmia. Viimemainittujen osalta tavoitteena on vuonna 1995 tehdyn kokoelmaluettelojulkaisun (nro 9.) päivittäminen. Lisäksi selvitettiin myös muiden kulttuurihistoriallisten museoiden kalastuskokoelmia. Vertailemalla uuden selvitystyön tuloksia aiemmin yhteistyössä Museoviraston kanssa koottuun tietoon voitiin jo ryhtyä arvioimaan kalastusmuseoalan aineistojen täydentämisen tarpeita (keruusuunnitelma). Projektin etenemisestä tuloksineen ks. lähemmin hankkeen väliraportti vuodelta 2009 (liitteenä). MUU TOIMINTA Yhdistyksen muu toiminta oli kalastuskulttuuria tallentavaa ja työn tuloksia yleisölle esittelevää. Sen tarkoituksena on hoitaa koottuja valtakunnallisesti arvokkaita aineistoja sekä ylläpitää julkista kiinnostusta asiaa kohtaan em. selvitysprojektin aikana, jotta varsinainen alan museotoiminta voisi aikanaan käynnistyä. Keruu Aineistoa kerättiin aiemmin tehtyjen suunnitelmien pohjalta (yhdistyksen julkaisut 6. ja 12.). Esineistön ohella koottiin valokuvia, muistitietoa, arkistoaineistoa ja painotuotteita. Keruussa käytettiin hyväksi myös yhdistyksen internetsivuilla olevaa kyselykaavaketta ( Merkittävää aineistoa on saatu lahjoituksina Sinikka Inkiseltä (Eero Järvisen kuva- ja arkistomateriaalia), Väinö Lehtiöltä (talvikalastusvälineitä), Tauno Muinoselta (talvikalastusvälineitä), Aaro Haloselta (vanhoja verkkoja ja verkonosia) sekä Petri Aholalta (uistin). Vanhaa kalastuskirjallisuutta on hankittu Tapiola-Antikvariaatista. Kokoelmat, aineistojen dokumentointi ja säilytys Kalastusmuseoyhdistyksellä oli vuoden 2009 lopussa varastoituna yli esinettä, yli valokuvaa, arkisto sekä kirjallisuuskokoelma. Riihimäen keskusvarastossa ovat esineet ja lahjoitusarkistot. Joensuun toimistossa olivat yhdistyksen käyttöarkisto, alkuperäiskuvat ja digitaalinen kuva-arkisto (varmuuskopiot siitä eri paikoissa), kirjasto ja omat julkaisut. Suomen järvikalastusmuseon kokoelmat käsittävät yli esinettä, yli valokuvaa, arkiston ja kirjaston. Suomen vapaa-ajankalastusmuseoon sijoitettu aineisto on Kalastusmuseoyhdistyksen sekä yksityisten kokoelmista, ja yhdistys hallinnoi sitä määräaikaisin lainasopimuksin.

4 4 Kalastusmuseoyhdistyksen sekä Suomen järvikalastusmuseon ja Suomen vapaaajankalastusmuseon yhteisenä tavoitteena on saattaa kokoelmat ja niiden luettelointi digitaaliseen muotoon. Vuonna 2005 aloitettua kuva-aineistojen siirtämistä digitaaliseen muotoon jatkettiin Opetusministeriöltä hankkeeseen saatujen avustusten sekä osin MMM:n rahoituksen turvin. Vuoden 2009 loppuun mennessä tietokantaan on siirretty KMY:n hallitsemista kuvista yli kuvaa. Kertomusvuonna digitoitiin lisäksi Suomen järvikalastusmuseon kuva-arkisto kokonaisuudessaan. KMY: n selvittämä vanha kalataloushallinnon lasinegatiivikokoelma on useiden laitosten - Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Museovirasto, Suomen valokuvataiteen museo - hallussa, ja on neuvoteltu myös ko. tahoilla olevien kuvien digitoinnista ja käytöstä mahdollisessa kuvapankissa. Aineistojen varsinainen digitaalinen luettelointi aloitettiin kertomusvuonna kalastusmuseoalan yhteisprojektina. OPM:n avustuksen turvin hankittiin yhdistykselle museovirastolta esine- ja kuvaaineistojen luettelointiin soveltuva Musketti-ohjelma web-versiona. KMY: n aineistoja on järjestetty saanti- ja viitetietoineen, jotta luettelointi voidaan aloittaa. Tältä pohjalta tullaan päivittämään myös edellä mainittu kronologinen kokoelmajulkaisu (nro 9.). Toimintavuonna jatkettiin Museoviraston/Tyrväntö-Seuran tuen turvin Tyrvännön järvikalastusmuseon kalastusesineistön luettelointia (aloitettu 2008). Museolle tehtiin esinediario, joka vahvistaa numeroinnin ja luetteloinnin. Loput kalastusesineet kuvattiin digitaalisesti sekä siirrettiin luetteloinnin kenttätiedot sähköiseen muotoon. Aineisto tullaan luetteloimaan em. Musketti-ohjelmaan. Näyttelytoiminta Järvikalastusmuseon perusnäyttelynä jatkoi "Puukoukusta trooliin" (yli kävijää), Suomen vapaa-ajankalastusmuseon perusnäyttelynä "Puukoukusta Rapalaan" (yli kävijää), Kotkan Maretariumissa näyttelykokonaisuus Kalastusmuseon kokoelmista (kävijöitä Maretariumissa yli ) ja Tyrvännön järvikalastusmuseon perusnäyttelynä "Vanajanselkä - Hämeen historiallinen kala-aitta". Kyseiset näyttelyt ovat KMY:n tuottamia. Vuonna 2009 aloitettiin kala-aiheisen postimerkki- ja postikorttinäyttelyn suunnittelu yhdessä alan asiantuntijoiden ja harrastajien kanssa. Osia postimerkkiaineistosta oli jo esillä Suomen vapaaajankalastusmuseossa. Yhdistys osallistui Lieksan Vuonislahden Muikkumarkkinat -tapahtuman ( ) ja siihen liittyvän XIV Pielisen altaan symposiumin (18.9.) järjestämiseen. Tapahtumassa oli esillä KMY:n näyttely "Kalastuksen ja eränkäynnin pitkää historiaa Suomessa". Tapahtumassa vieraili yli kävijää. Julkaisutoiminta ja erillisprojektit Vuosina 2007 ja 2008 Asikkalassa ja Kerimäellä esillä olleen UKK-näyttelyn toinen julkaisu koottiin kertomusvuonna ja julkaistaan vuonna Siihen tulevat mukaan XI Kalastusmuseopäivien symposiumin (2008) ja kesien "kalajuttutuokioiden" puheenvuorot soveltuvin osin. Suomen Kalamiesten Keskusliiton historiankirjoitusta vietiin eteenpäin tutkimalla liiton arkistoa sekä käynnistämällä SKK:n aktiivien haastattelut (11 haastattelua) teemahaastattelurungon avulla.

5 5 Käsikirjoitukselle on tehty dispositio sekä kirjoitettu alustavasti johdanto-osa sekä alalukujen yleistä kehitystä kuvaavat alkuluvut. Kalatalousalan bibliografiaa valmisteltiin KMY:n toiminnanjohtajan, tutkimusmestari Ari Savikon (Inari) ja eräkirjailija/opettaja Matti Kettusen (Joensuu) kesken. Ensimmäisenä tavoitteena (osa I) on koota yhteen Suomen itsenäisyyttä edeltävän ajan kalatalousalan kirjallinen materiaali. Työryhmän jäsenten kokoelmien kirjallisuustietoja siirrettiin suunnitelman mukaisesti yhtenäisen luetteloinnin piiriin Exel-ohjelmalla. Opetustoiminta ja tiedottaminen Ari Lappalainen, luento "Pielisen vanhat pyyntiretket ja -retket" XIV Pielisen altaan symposiumissa Lieksan Vuonislahdella Jorma Tiitinen, luento "Muuttuvat kalastusmahdollisuudet" XIV Pielisen altaan symposiumissa Lieksan Vuonislahdella Ari Lappalainen, luento "Kalastus etnologian näkökulmasta" Helsingin yliopiston merihistorian monitieteisellä peruskurssilla Kalastusmuseoyhdistyksen ylläpitämät internetsivut kokosivat yhteen alan tiedot mm. kokoelmista, toiminnasta, paikallisista kalastusmuseoista ja kalastuskulttuurin muutoksista. Sivuja päivitettiin kertomusvuoden aikana.