Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta

Transkriptio

1 1(11) Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta Aapo Ahola & Pertti Koskimies 1. Johdanto Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta koskee Paraisissa Nauvon eteläisessä saaristossa, Nötön eteläpuolella sijaitsevassa Ånsörenin saaressa olevan saunarakennuksen uudistamisen vaikutuksia Saaristomeren Natura-alueeseen. Hankkeelle tai suunnitelmalle tarvitsee luonnonsuojelulain mukaisesti (65 ) tehdä Natura-arviointi silloin, kun se yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Toisin sanoen Natura-arviointia ei tarvita, jos nämä luontoarvot eivät todennäköisesti merkittävästi heikenny. Natura-arvioinnin tarveharkinnassa arvioidaan, onko varsinainen Luonnonsuojelulain 65 mukainen luontovaikutusten arviointi tarpeen kaavamuutosalueilla (ks. Söderman 2003). Tässä tarveharkinnassa pyritään ensisijaisesti löytämään: 1) uhattuina olevat luontoarvot 2) hankkeen aiheuttamille vaikutuksille erityisen herkät ominaisuudet, jotka liittyvät alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan. Tarveharkinnassa on noudatettu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi (Söderman 2003) annettuja ohjeita.

2 2(11) 2. Hankkeen kuvaus Tässä luvussa kuvataan kaavamuutoshankkeesta ne tekijät, joiden perusteella arvioidaan Naturaalueeseen kohdistuvia vaikutuksia Kohteen yleispiirteet, koko ja laajuus Ånsörenin saari sijaitsee Saaristomeren laajan Natura-alueen (FI / FI ) keskiosassa Paraisten Korppoossa. Alue kuuluu Björkön kylään ja sijaitsee Nötön eteläpuolella. Se liittyy kapealla maakannaksella Långholmaan. Ånsörenistä kuuluu Natura-alueeseen sen itäpuolisko. Ympäröivät vesialueet eivät kuulu Naturaan, samoin Ånsörenin itäpuolisko on rajattu Natura-alueen ulkopuolelle. Långholmenin Koholmenin maa-alueet sekä Ånsörenin edustan pikkuluodot kuuluvat Naturaan. (Kuva 1.) Ånsörenillä sijaitsee Merikarhut-Sjöbjörnarna ry.:n omistama kiinteistö, jonka rekisterinumero on Alueella on voimassa vuodelta 1998 yleiskaava, jossa kiinteistö on merkitty osittain SL(1)-alueeksi ja osittain LV-N-alueeksi Rakennushankkeen kuvaus Merikarhut-yhdistys hakee saarelle rakennuslupaa uudelle saunarakennukselle, jolla korvataan nykyinen, huonokuntoinen saunarakennus. Alueella on ollut saunarakennus vuodesta 1971, jolloin saari on ollut yhdistyksen käytössä. Nykyinen rakennus on vuodelta Yhdistys arvioi, että vanhan saunarakennuksen korvaaminen uudella ei aiheuta muutoksia kiinteistön käyttöön eikä linnustolle mahdollisesti koituvaan häiriöön. Laitureilta saunalle ja kiinteistön muille rakenteille kuljetaan vakiintuneita polkuja pitkin. Saarella on iso purjeveneille tarkoitettu laituri Ånsörenin itäpuolisessa suojaisassa lahdessa, sekä pieni laituri saunan pohjoispuolen rannassa. Kuva 1. Selvitysalueen kartta.

3 3(11) 3. Natura-alueen ja siihen kohdistuvien vaikutusten kuvaus Saaristomeren Natura alue käsittää sekä luontodirektiivin mukaisen Natura-alueen (SCI-alue FI ) että lintudirektiivin mukaisen erityisen suojelualueen (SPA-alue FI ). Alueiden rajaus on suurelta osin identtinen, ja tämän työn kannalta oleellinen osa Natura-alueesta kuuluu sekä SCI- että SPA-alueeseen. Tarveharkinta koskee sekä luonto- että lintudirektiivin luontoarvoja. Saaristomeren Natura-alue on hyvin laajalle alueelle levittyvä satojen erillisten osa-alueiden kokonaisuus, jonka äärimitat ovat itä länsisuunnassa n. 100 km ja pohjois eteläsuunnassa n. 40 km. Alue muodostuu luonnonsuojelullisesti arvokkaista erillisistä saarista tai saariryhmistä sekä vesialueista. Kullakin saariryhmällä on omat luonnonolosuhteensa ja erityispiirteensä. Saaristomeren alueella tavataan useita lounaisia, harvinaisia luontotyyppejä, joita ei juuri esiinny muualla maassa Ahvenanmaan ulkopuolella. Erityinen merkitys alueella on merellisten luontotyyppien suojelun kannalta. Alueella esiintyy yhteensä 46 Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen I arvokasta luontotyyppiä, joista 15 on erityisen arvokkaita eli ns. priorisoituja luontotyyppejä (Naturatietolomake 1998). Saaristomeren Natura-alueella pesii ja esiintyy muutto- ja talvehtimisaikaan suuri joukko lintudirektiivin liitteen I erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Niistä luonteenomaisia ja alueella valtakunnallisesti huomattavan runsaita ovat metsäisissä saarissa esim. harmaapäätikka, kehrääjä ja palokärki, avoimilla luodoilla ja särkillä kala- ja lapintiira sekä pensaikkoisilla niityillä ja kedoilla sekä rantaluhdilla kirjokerttu ja pikkulepinkäinen. Lisäksi alueella pesii huomattavan tiheä kanta kahta uhanalaista direktiivilajia, joiden pesimäpaikat ovat vain maanomistajien tiedossa eivätkä julkisia pesimärauhan turvaamiseksi. Muista direktiivilajeista suhteellisen yleisesti tavataan esim. mustakurkku-uikkuja, pikkusieppoja ja räyskiä, muuttoaikaan esim. kaakkureita, kuikkia, laulujoutsenia, uiveloita ja valkoposkihanhia. Alla tarkastellaan kaavamuutosten vaikutuksia erikseen SCI-alueen luontoarvojen ja SPA-alueen luontoarvojen (linnuston) kannalta SCI: Luontotyypit ja luontodirektiivin lajit Tiedot saaren luontotyypeistä ja lajistosta Ånsörenistä ei ollut tiedossa aiempia kasvillisuus- tai luontotyyppitietoja. Natura-tarveharkinnan tueksi katsottiin näin ollen tarpeelliseksi tehdä maastokäynti kohteeseen Natura-alueeseen liittyvien luontoarvojen ja luonnonolojen selvittämiseksi. Maastokäynnin kohteeseen teki Aapo Ahola Tällöin oli paras mahdollinen ajankohta luontotyyppien ja kasvilajien havainnoimiseen. Käynnillä havainnoitiin myös muuta lajistoa, erityisesti luontodirektiivin II ja IV liitteiden lajeja ja niille sopivia elinympäristöjä. Myös linnustosta ja lintudirektiivin lajien esiintymisestä kirjattiin havainnot ylös, vaikka ajankohta ei enää ollutkaan kovin hyvä linnuston selvittämiseen Tarveharkinnan perustana olevat havainnot ja tulkinnat alueen Natura-luontotyypeistä ja luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajiston elinympäristöistä Ånsöreniä ympäröivä Långholmenin alue ja pikkuluodot ovat moni-ilmeistä, kallioista saaristoluontoa. Långholmenissa Ånsörenin lähimaisemaa hallitsevat korkeat jyrkänteet, joiden

4 4(11) päältä avautuu näyttävä maisema laajalle alueelle. Ånsörenin koko lähiympäristö on karuista silikaattikivistä muodostuneita avokallioita, joiden väleissä on matalaa katajikkoa, varvikkoa ja vain yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Ånsörenin välittömässä lähiympäristössä ei havaittu hankeen kannalta merkittäviä Natura-luontotyyppien esiintymiä. Edustan lintuluodot edustavat mahdollisesti Naturaluontotyyppiä ulkosaariston luodot ja saaret (1620). Saunarakennushankkeella ei kuitenkaan liene suoraa vaikutusta näiden luotojen kasvillisuuteen, joten luotojen osalta vaikutuksia on arvioitu vain linnustolle aiheutuvan mahdollisen häiriön kannalta kohdassa 3.2. Linnusto. Itse Ånsören ei luontoarvoiltaan ole erityisen arvokas Natura-luontotyyppien tai muiden elinympäristöjen esiintymänä. Saaren sisin osa on loivapiirteisellä kumpareella olevaa varttunutta ja järeää männikköä, joka ei kuitenkaan ole kovin edustavaa tai luonnontilaista. Saaren etelä- ja itäosat ovat tiheän katajikon valtaamaa kalliomaastoa, jossa on harvakseltaan pieninä ryhminä lehtipuustoa: koivua, tervaleppää ja pihlajaa. Alueella kulkee polkuja, mutta kuluneisuutta ei havaittu. Aivan länsikärjessä on matala niemi, jossa on kivikkoa, mutta kohde on niin pienialainen, ettei siitä voi rajata minkään Natura-luontotyypin merkittävää esiintymää. Pohjoiset rannat ovat avokallioita, jotka niin ikään eivät edusta mitään Natura-luontotyyppiä tai muutakaan merkittävää elinympäristöä. Rantaviivan tuntumassa on kolme pientä tervaleppämetsikköä, jotka ovat luontotyypiltään tavanomaista saariston rantalehtoa. Ne voidaan lukea Natura-luontotyyppiin lehdot (9050). Laikut eivät kuitenkaan ole erityisen edustavia, ja niiden koko on erittäin pieni, vain 2 3 aaria. Tervaleppälehtolaikuista kaksi on Natura-alueen ulkopuolella. Kolmas, Natura-alueella sijaitseva laikku on lähellä kannaksen merenrantaniittyä (ks. alla). Se on n. 30 m etäisyydellä nykyisestä saunasta, mutta syrjäisessä kohdassa, nykyisen huussin takamaastossa. Saunarakennuksesta tuskin aiheutuu nykyisellään tai tulevaisuudessakaan haittaa tai uhkaa lehdon lajistolle. Lehtolaikku on hyvin pieni, joten elinympäristönä sen arvo on melko vähäinen. Alueella on kuitenkin esim. pikkutikalle ja harmaapäätikalle sopivaa lahoavaa tervaleppää jonkin verran. Selvityksen yhteydessä alueelta kuultiin pikkutikan huuto, ja lahopuissa havaittiin tikan koverruksia. Kuvio on merkitty kartalle (Kuvio A, kuva 2). Kuva 2. Ånsörenin Natura-alueen Natura-luontotyyppiesiintymät. A - lehdot (9050); B - merenrantaniityt* (1630).

5 5(11) Alueen ainoa jossain määrin edustava Natura-luontotyypin esiintymä sijaitsee Ånsörenin ja Långholmenin välisellä kapealla, ajoittain tulvivalla kannaksella.tällä kohtaa on pieni, hieman alle 0,1 ha kokoinen merenrantaniitty. Sen kasvillisuus on melko tavanomaista, ja osa niitystä on ruovikoitunut. Osittain on vielä jäljellä monipuolista matalaa kasvillisuutta, mm. rantanätkelmää, käärmeenkieltä, isolaukkua, merihanhikkia ja suolavihvilää. Kuvio kuuluu Natura-luontotyyppiin merenrantaniityt* (1630), joka on priorisoitu luontotyyppi. Niitty on luonnontilainen, eikä siihen kohdistune minkäänlaista uhkaa saunan, laitureiden tai polkujen vuoksi. Niittykuvio on merkitty kartalle (Kuvio B, kuva 2). Alueella ei havaittu luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeille erityisesti sopivia elinympäristöjä. Lepakoita voi veden läheisyyden ansiosta käydä ruokailemassa alueella, mutta niille sopivia hyviä talvehtimis- ja piilopaikkoja ei havaittu. Saaristomeren Natura-alueen perusteena oleville luontodirektiivin liitteen II lajeille lahokaviosammalelle tai isotorasammalelle sopivia elinympäristöjä ei esiinny alueella. Myös kolmannen Natura-tietolomakkeessa mainitun luontodirektiivin kasvilajin, pikkunoidanlukon, esiintyminen alueella on käynnin perusteella erittäin epätodennäköistä Rakennushankkeen mahdolliset vaikutukset Natura-luontotyyppeihin ja luontodirektiivin lajistoon Nykyisin alueella oleva saunarakennus ei muodosta uhkaa Natura-alueen luontotyypeille. Ei ole myöskään selvityksen perusteella syytä olettaa, että uusi saunarakennus aiheuttaisi jotakin uudenlaista haittaa. Näin ollen tarkasteltavaksi jää mahdollinen rakennusaikainen haitta. Ainoa jossain määrin edustava Natura-luontotyyppiesiintymä, kannaksella sijaitseva merenrantaniitty (kuvio B), tuskin ainakaan kärsii ihmistoiminnasta, mikäli uusi saunarakennus rakennetaan suunnilleen samalle paikalle kuin edellinen. Saunalla voidaan ajatella olevan pieni lisäravinteita tuova vaikutus sen takaiseen merenlahteen, mikä voi hieman edistää järviruo on aiheuttamaa umpeenkasvua. Tämän merkitys lienee kuitenkin melko minimaalinen ottaen huomioon Itämeren yleisen rehevöitymistilan sekä merenrantaniittyjen tärkeimmän uhkatekijän, joka on rantalaidunnuksen loppuminen. Näihin asioihin saunan uusimisella ei ole vaikutusta. Alueen pienet rantalehtolaikut, mukaan lukien Natura-alueella sijaitseva (kuvio A), eivät myöskään ole vaarassa sikäli, kun saunalle kulkevien polkujen sijainti säilyy ennallaan eikä saaren metsiin kajota. Kokonaisuudessaan saunarakennuksen uusimisen yhteydessä rakennusvaiheessa muodostuva haitta on väliaikainen, eikä alueen Natura-luontotyyppiesiintymiin kohdistune merkittävää muutospainetta rakennustöiden yhteydessä, sillä kohteiden sijainti on syrjässä saunasta ja poluista. Tavaraliikenne tulee kuitenkin hoitaa niin, ettei merenrantaniityn alueella pureta tai varastoida rakennustavaraa SPA: Linnusto Saaren linnustotiedot Yhdistyksen jäsen ja luontoharrastaja Markku Lappalainen on kirjannut muistiin lintuja luontohavaintonsa saarelta kesästä 1999 lähtien. Häneltä saatu lintulajiluettelo on tämän lausunnon

6 6(11) Kuva 3. Kartta Ånsörenin alueella havaittujen lintudirektiivin lajien esiintymistä. Lähde: Markku Lappalainen, henk.koht. tiedonanto. liitteenä 1. Lisäksi Lappalaiselta on saatu tietoja suojelullisesti arvokkaimpien lajien esiintymispaikoista sekä saunarakennuksen välittömän lähiympäristön lajistosta. Faunatican luontoselvitystä saarella tehnyt Aapo Ahola ilmoitti havainneensa huomionarvoisista lajeista ääntelevän kivitaskun ja soidinääntä äännelleen pikkutikan. Vaikka saarella ei ole tehty varsinaista linnustoselvitystä, on Natura-arvioinnin tarve mahdollista päätellä käytettävissä olevan linnustotiedon perusteella ja ottamalla huomioon, millaisia mahdollisia vaikutuksia saunan rakentaminen ja tuleva käyttö voisivat aiheuttaa EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 luetelluille, Suomen uhanalaisille sekä muille erityistä suojelua vaativille lajeille. Saaren pienen koon, Lappalaisen lintutuntemuksen sekä säännöllisen ja monivuotisen havainnoinnin ansiosta tietoja linnustosta voidaan pitää riittävinä arviointitarpeen selvittämiseksi. Vaikka parimääriä ei olekaan pääosasta lajeja tiedossa, ei mitään niistä voi pesiä merkittävän suurina kantoina hankkeen suppealla vaikutusalueella Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteet Ånsörenin saunarakennushanke voisi haitata saarella esiintyvää linnustoa kahdella erilaisella tavalla: (1) muuttamalla elinympäristöjä ja (2) aiheuttamalla linnuille häiriötä, joka voi johtaa esimerkiksi pesinnän tuhoutumiseen, poikastuoton pienenemiseen tai lintujen kunnon alenemiseen ruokailun estyessä. Näiden mahdollisten haittavaikutusten toteutumista ja luonnonsuojelullista merkitystä on tässä arvioitu sen perusteella, millaisia vaatimuksia saarella esiintyvillä lintulajeilla on elinympäristön ja pesäpaikan valinnassa, kuinka saunarakennuksen uusiminen voi niihin vaikuttaa verrattuna nykytilanteeseen, ja kuinka paljon rakentaminen ja saunan tuleva käyttö voivat lintuja häiritä. Arvioinnin lähtökohtana on mahdollinen muutos, joka uudesta saunasta koituisi linnuille verrattuna

7 7(11) vanhaan, koska saaressa on jo ennestään ollut sauna. Lähtökohtana on myös arvio, että ihmisten liikkuminen saaressa ei olennaisesti muutu saunan uusimisen jälkeen. Vaikka arvioinnissa käydään läpi kaikki saaressa hankkeen mahdollisella vaikutusalueella esiintyvät, tiedossa olevat lintulajit, varsinainen tarveharkinta koskee niitä EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeja, joiden perusteella Saaristomeren Natura-alue on perustettu. Koska Natura-alueen suojeluarvoon vaikuttavat myös Suomessa uhanalaiset ja muut suojelua tarvitsevat lajit, esitetään myös niihin liittyviä näkökohtia Linnuston yleispiirteet ja erityisesti suojeltavat lajit Markku Lappalaisen havainnot osoittavat Ånsörenin linnuston koostuvan saaristoalueelle tavanomaisesta, pääsääntöisesti yleisenä ja runsaslukuisena esiintyvästä lajistosta (liite 1). Harvalukuisimpaan vesi- ja rantalintulajistoon kuuluvat luotokirvinen, merikihu ja merikotka, joista millekään Ånsören ei ole sopivaa pesimäympäristöä eikä merkittävä ruokailu- tai oleskelualuetta. Luotokirvinen pesii lähistön avoluodoilla, merikihu ja merikotka liikkuvat laajalti siirtyessään ruokailualueelta toiselle. Luetelluista lajeista pikkukuovi ja valkoviklo ovat alueella läpimuuttajia. Myös Ånsörenin maalinnusto koostuu yleisistä ja runsaista lajeista. Saarella pesivistä lajeista mikään ei ole erityisen vaatelias elinympäristönsä suhteen, vaan niille soveltuvia pesimä-, ruokailu- ja oleskeluympäristöjä Natura-alueella ja muuallakin saaristossa on paljon. EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeista mustakurkku-uikku on pesinyt Markku Lappalaisen mukaan kahtena vuonna Ånsörenin länsipuolen lahdenperukassa. Lapintiira pesii säännöllisesti pohjoispuolen luodoilla. Pikkulepinkäinen on havaittu muutaman kerran eteläpuolen Falkbrantin kalliolla, mutta pesintää ei ole varmistettu. Koska laji varoittelee kuuluvasti ihmisen lähestyessä ja sekä emot että poikaset on helppo havaita pesimäaikaan, on todennäköistä, että laji ei pesi ainakaan säännöllisesti tällä paikalla. Suomessa vuoden 2010 luokituksen mukaisista uhanalaisista lajeista Ånsörenillä on havaittu karikukko, kivitasku, merikotka, mustakurkku-uikku, selkälokki ja tukkasotka. Näistä lajeista kivitasku pesii Lappalaisen mukaan Ånsörenin lähettyvillä, ja Aholan mukaan sille sopivaa ympäristötyyppiä onkin lähinnä muualla kuin Ånsörenillä. Vuonna 2000 uhanalaiseksi luokitellulle mutta 2010 luettelosta poistetulle pikkutikalle on Aholan mukaan kolme sopivaa tervaleppämetsikköä, jotka eivät luultavimmin kärsi rakennushankkeesta. Lappalainen on erikseen ilmoittanut saunarakennuksessa, puupinoissa ja saunan pihapiirissä pesivät lajit, joihin kuluvat haarapääsky, harmaasieppo, kirjosieppo, pajulintu, pensaskerttu, sinitiainen, talitiainen ja västäräkki. Kaikki nämä lajit eivät ole pesineet alueella joka vuosi. Ne eivät ole ihmisarkoja, ja niille sopivia pesäpaikkoja on saarella riittävästi. Haarapääskylle, siepoille, tiaisille ja västäräkille sauna ja muut rakenteet tarjoavat myös sopivia pesäpaikkoja Rakennushankkeen mahdolliset vaikutukset linnustoon Saarella nykyisin pesivä, ruokaileva ja oleskeleva linnusto on sopeutunut nykyiseen saunarakennukseen, saaren muihin rakenteisiin ja niiden lähettyvillä oleileviin ja liikkuviin ihmisiin. Mikään pesiviksi ilmoitetuista lajeista ei ole kovin ihmisarka, ja niiden pesintä viime vuosina alueella osoittaa, että saunarakennuksesta tai sen käytöstä ei ole koitunut niille merkittävää häiriötä. Päinvastoin, saunarakennus, muut rakenteet ja puupinot tarjoavat koloissa pesiville linnuille lisää pesimismahdollisuuksia.

8 8(11) Saunarakennuksen uusiminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia myöskään niille EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeille, jotka esiintyvät Ånsörenillä tai sen lähettyvillä, ja joiden perusteella Natura-alue on perustettu. Mustakurkku-uikku ja lapintiira pesivät Ånsörenin rantojen tuntumassa kauempana saunarakennuksesta ja ihmisten liikkumisreiteistä. Niiden pesintä takavuosina osoittaa, että ne tulevat toimeen Ånsörenin lähivesillä eivätkä pakene ihmistä niin kaukaa, että uuden saunan rakentaminen ja käyttö nykyisen kaltaisena tuhoaisi niiden elinympäristöjä tai aiheuttaisi nykyistä enempää häiriöitä pesinnöille.

9 9(11) 4. Johtopäätökset Merikarhut-Sjöbjörnarna-yhdistyksen saunarakennuksen uusimisesta ei ennakoida aiheutuvan merkittäviä ja pysyviä haitallisia vaikutuksia Ånsörenin ja lähirantojen pesivälle, ruokailevalle tai muuten esiintyvälle linnustolle taikka alueen Natura-luontotyypeille tai luontodirektiivillä suojellulle lajistolle. Saarella tai sen lähettyvillä ei pesi ihmisarkoja lintulajeja, eikä uuden saunarakennuksen rakentaminen tai tuleva käyttö muuta lintujen elinympäristöjä haitallisesti eikä häiritse lintuja nykyistä enempää. Natura-luontotyyppiesiintymät alueella eivät ole kovin merkittäviä, eikä niille mitä luultavimmin aiheudu merkittävää haittaa hankkeesta. Olennainen lähtökohta tähän arvioon on, että vastaava rakennus on ollut saarella aiemminkin, eikä sen uusiminen aiheuta merkittävää muutosta ihmisten liikkumiseen ja oleskeluun saarella. Arvion perusteella rakennushanke ei edellytä luonnonsuojelulain 65 mukaista Natura-arviointia. Lintujen häirinnän minimoimiseksi ja elinympäristöjen ja pesäpaikkojen muuttumisen estämiseksi saunan rakentaminen olisi perusteltua ajoittaa aktiivisimman pesimäkauden ulkopuolelle, mieluiten jälkeiseksi ajaksi. Saunaa rakennettaessa ja käytettäessä on syytä pitäytyä jo nykyisin käytetyillä poluilla ja kulkuväylillä, jotta kasvillisuus ei saarella olennaisesti muutu. Alueen Natura-luontotyyppiesiintymät (kuviot A ja B, kuva 2) tulee huomioida hankkeessa. Merenrantaniityn alueella ei saa purkaa tai varastoida rakennustavaraa. Rantaluonto alueelle johtavien veneväylien läheisyydessä tulee ottaa hankkeessa huomioon kuten aina saaristossa liikuttaessa. Kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöministeriö 1998: Saaristomeri (FI ). Natura-tietolomake. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriö 2007: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internetsivut, viitattu

10 10(11) LIITE 1 Ånsörenillä havaitut lintulajit vuosina Markku Lappalainen P = havainto pesinnästä, (P) = pesintä lähialueella (näköetäisyydellä) EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajit alleviivattu Vesi- ja rantalinnut Haahka P Harmaalokki Isokoskelo Kalalokki P Kanadanhanhi Karikukko Kyhmyjoutsen (P) Lapintiira P Luotokirvinen (P) Meriharakka (P) Merikihu Merikotka Merilokki Merimetso Mustakurkku-uikku P Naurulokki Pikkukuovi Pilkkasiipi (P) Punajalkaviklo Rantasipi (P) Riskilä Selkälokki Sinisorsa Tukkakoskelo Tukkasotka Telkkä Tylli Valkoviklo Maalinnut Haarapääsky P Hemppo Hernekerttu (P) Kirjosieppo (P) Kivitasku (P) Korppi Kottarainen Käki Iso- tai pikkukäpylintu Lehtokurppa Mustarastas P Niittykirvinen Pajulintu (P) Peippo P Pensaskerttu P Pikkulepinkäinen Punarinta Räystäspääsky Satakieli (P) Västäräkki P Sepelkyyhky Talitiainen (P) Tervapääsky Tuulihaukka Töyhtötiainen (P) Urpiainen Varis Varpushaukka Viherpeippo Vihervarpunen

11 11(11) LIITE 2 Kuvia luontotyyppikohteista vuodelta 2012 Aapo Ahola Ruovikoituvaa merenrantaniittyä. Tervaleppävaltaista rantalehtoa.